Valtion eläkkeet Statens pensioner t i l a s t o t s t a t i s t i k 00
Valtion eläkkeet Statens pensioner 00 Vakuutuspalvelut Försäkringstjänster Aktuaaripalvelut Aktuarietjänster Helsinki 0 Helsingfors ISSN 797-6987
Valtiokonttori Statskontoret 0
Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Tekijä Julkaisun nimi Asiasanat Julkaisun tunnistetiedot Julkaisupaikka Lisätietoja Esittely Valtiokonttori / Aktuaaripalvelut, heinäkuu 0 Ari Huttunen, Petra Sohlman Valtion eläkkeet - Statens pensioner 00 henkilöstö, palvelus, työsuhde, palveluksen pituus, palkka, eläke, valtion eläkelaki (VaEL), VaEL-työura ISSN 797-6987 Kieli suomi / ruotsi Sivuja 00 Valtiokonttorin kotisivut www.valtiokonttori.fi Tilastoihin liittyvät kysymykset ja toivomukset pyydetään osoittamaan joko sähköpostitse tietopalvelut@valtiokonttori.fi tai puhelimitse vakuutustilastoija Ari Huttuselle, 00-79 6. Meno valtion eläkelain ja siihen liittyvän lainsäädännön perusteella myönnetyistä lakisääteisistä VaEL-eläkkeistä oli,66 miljardia euroa vuonna 00. Edellisvuodesta meno kasvoi,8 prosenttia. Lakisääteisten työeläkkeiden lisäksi valtio suorittaa erilaisia eläkkeen luonteisia korvauksia mm. yksityiselle sektorille siirrettyjen entisten valtion laitosten työntekijöiden eläketurvan täydennyksiin, diplomaatinpuolisoiden erityiskorvauksiin sekä sanomalehtimies- ja taiteilijaeläkkeisiin, vuonna 00 yhteensä 0 miljoonaa euroa. Vuonna 00 voimaantulleen VILMA-periaatteen mukaisesti VaEL-eläkkeitä maksettiin Valtiokonttorin ulkopuolisissa eläkelaitoksissa yhteensä miljoonan euron verran, vastaavasti Valtiokonttorista maksettiin muiden työeläkelakien mukaisia eläkkeitä yhteensä 78 miljoonaa euroa. Vuonna 00 siirtyi eläkkeelle suoraan valtion eläkelain piiriin kuuluneesta työstä 00 henkilöä, noin 0 henkilöä vähemmän kuin vuonna 009. Eläkkeelle siirtyneiden määrä väheni työkyvyttömyyseläkkeissä 08 henkilöllä ja työttömyyseläkkeissä 6 henkilöllä. Eläkkeelle suoraan valtion eläketurvan piiriin kuuluneesta työstä siirtynyt henkilö oli vuonna 00 keskimäärin reilut kaksi vuotta vanhempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Hän oli 8 vuoden kuukauden ikäinen vuonna 000, mutta 60 vuoden 8 kuukauden ikäinen vuonna 00. Vuodesta 009 keskimääräinen ikä nousi kuukautta.
Beskrivning Utgivare och utgivningstid Författare Publikationens namn Sakord Identifikation av publikationen Publiceringsplats Tilläggsinformation Presentation Statskontoret / Aktuarietjänster, juli 0 Ari Huttunen, Petra Sohlman Valtion eläkkeet - Statens pensioner 00 personal, anställning, arbetsförhållande, anställningens längd, lön, pension, lag om statspension (StaPL), StaPL-karriär ISSN 797-6987 Språk finska / svenska Sidor 00 Statskontorets webbplats www.valtiokonttori.fi Frågor och kommentarer angående tabellerna riktas till e-post tietopalvelut@valtiokonttori.fi eller till försäkringsstatistiker Ari Huttunen, 00-79 6. År 00 var utgiften för de lagstadgade StaPL-pensioner,66 miljarder euro. Utgiften ökade med,8 procent jämfört med året innan. Utöver de lagstadgade arbetspensionerna betalar staten ersättningar av pensionsnatur bl.a. som komplettering av pensionsskyddet för personer som tidigare har varit anställda vid statliga verk och som övergått till den privata sektorn, som specialersättningar till diplomatmakar samt som journalist- och konstnärspensioner. År 00 var detta belopp totalt 0 miljoner euro. I enlighet med VILMA-principen, som trädde i kraft år 00, utbetalade pensionsanstalter utanför Statskontoret StPL-pensioner för sammanlagt miljoner euro. På motsvarande sätt betalade Statskontoret ut arbetspensioner enligt de övriga pensionslagarna för sammanlagt 78 miljoner euro. 00 personer, ca 0 mindre än år 009, gick i pension år 00 direkt från ett arbete som omfattades av statens pensionslag. Antalet personer som gick i pension minskade med 08 i invalidpensioner och med 6 i arbetslöshetspensioner. En person som gick i pension direkt från ett arbete som omfattades av statens pensionsskydd var i genomsnitt över två år äldre år 00 än tio år tidigare. Han var 8 år och månad gammal år 000, men år 00 var han 60 år och 8 månader gammal. Från år 009 ökade den genomsnittliga åldern med månader.
ALKUSANAT FÖRORD Tämän julkaisun tarkoituksena on antaa kokonaiskäsitys valtion eläketurvan tasosta ja laajuudesta. Tämän julkaisun taulukko- ja kuvio-osa käsittää tilastoja vain valtion eläkelakiin (VaEL) tai sitä edeltävään lainsäädäntöön perustuvista eläkkeistä. Mukana ovat tilastot myös niistä VaEL-eläkkeistä, jotka ovat työeläkkeiden viimeistä maksavaa laitosta koskevan järjestelyn (VILMA) nojalla maksussa jossakin muussa työeläkelaitoksessa Valtiokonttorin ulkopuolella. Taulukkojen pääpaino on niissä henkilöissä jotka ovat siirtyneet eläkkeelle suoraan VaEL-palveluksesta. Heitä koskevat tiedot saadaan Valtiokonttorin omista rekistereistä ja ovat täydellisempiä kuin ne tiedot, jotka ovat käytettävissä muissa työeläkelaitoksissa maksussa olevista VaELeläkkeistä. Mukana julkaisun liiteosassa on tilastoja myös muista eläkkeistä tai etuuksista, jotka Valtiokonttorin Eläkepalvelut-linja maksaa ja yleensä myös myöntää. Liitteissä on tietoja myös Valtiokonttorissa maksussa olleista, muuhun työeläkelainsäädäntöön kuin valtion eläkelakiin perustuvista työeläkkeistä, joissa Valtiokonttori on ns. viimeinen maksava laitos (VILMA-laitos). Tiedot perustuvat Valtiokonttorin Eläkepalvelut-linjan rekistereihin ja Eläketurvakeskuksesta saatuun Vilma-tiedostoon. Eläketurvakeskukselta saatu VILMA-tiedosto käsittää tietoja niistä valtion eläkelakiin perustuvista eläkkeistä, joissa viimeinen eläkelaitos on muu kuin Valtiokonttori. Tämä on viimeinen tässä muodossa tehty julkaisu. Valtion henkilöasiakkaiden palvelutuotannon siirryttyä..0 Kevaan (ent. Kuntien eläkevakuutus), siirtyy myös eläketilaston valmistelu ja julkaisu Kevalle tilastovuodesta 0 lähtien. Avsikten med denna publikation är att ge en helhetsbild av nivån och omfattningen på statens pensionsskydd. Tabell- och figuravsnittet i denna publikation omfattar endast statistik om pensioner som grundar sig på statens pensionslag (StaPL) eller lagstiftning som föregick statens pensionslag. I statistiken ingår även de StaPL-pensioner som genom arrangemanget med att den sista anstalten betalar ut arbetspensionerna (VILMA) finns för utbetalning hos någon annan arbetspensionsanstalt än Statskontoret. Tyngdpunkten för innehållet i tabellerna ligger på personer som gått i pension direkt efter StaPL-tjänsten. Dessa uppgifter fås ur Statskontorets egna register och uppgifterna är fullständigare än de uppgifter som finns tillgängliga om StaPLpensioner som utbetalas via övriga arbetspensionsanstalter. Bilagorna till publikationen inkluderar övriga pensioner och förmåner som Statskontorets Pensionstjänster betalar ut och i allmänhet också beviljar. I bilagorna finns det dessutom uppgifter om de arbetspensioner som Statskontoret betalar ut med någon annan arbetspensionslagstiftning än statens pensionslag som grund och där Statskontoret är den s.k. sista betalande anstalten (VILMAanstalt). Uppgifterna grundar sig på de register som Statskontorets Pensionstjänster för och en VILMA-fil som Pensionsskyddscentralen förmedlar. Den VILMA-fil som Statskontoret har fått av Pensionsskyddscentralen innehåller uppgifter om pensioner med någon annan sista pensionsanstalt än Statskontoret.
Julkaisu on laadittu Valtiokonttorin Vakuutuspalvelut-linjalla. Kevasta työhön ovat osallistuneet kehittämispäällikkö Anna-Liisa Virtanen, erityisasiantuntija Jukka Lehtiö, erityisasiantuntija Mika Lampinen ja lakimies Jorma Kurula. Vakuutustilastoija Ari Huttunen (puh. 00-79 6) ja aktuaaripäällikkö Roman Goebel (puh. 00-80 8) vastaavat julkaisua koskeviin tiedusteluihin. Detta är den sista publikationen i denna form. När tjänsteproduktionen för statens personkunder..0 övergick till Keva (f.d. Kommunernas pensionsförsäkring) övertog Keva också ansvaret för sammanställning och publicering av pensionsstatistiken fr.o.m. statistikåret 0. Publikationen har sammanställts av Statskontorets Försäkringstjänster. Från Keva medverkade utvecklingschefen Anna-Liisa Virtanen, specialrådgivaren Jukka Lehtiö, specialrådgivaren Mika Lampinen och juristen Jorma Kurula. Helsingissä 0.6.0 Valtiokonttori Aktuaaripalvelut PL 0 000 Valtiokonttori Försäkringsstatistikern Ari Huttunen (tfn 00-79 6) och aktuariechefen Roman Goebel (tfn 00-80 8) svarar på förfrågningar som gäller publikationen. Helsingfors 0.6.0 Statskontoret Aktuarietjänster PB 0 000 Statskontoret
SISÄLLYSLUETTELO Tilastovuosi 00 9 Valtion eläkejärjestelmä Käytettyjä käsitteitä Lyhenteitä 7 Kuviot 8 Taulukot 9 I VaEL-ELÄKETILASTOT. VaEL-eläkemeno. VaEL-eläkkeensaajat vuoden lopussa 8. VaEL-eläkkeelle jääneet 76. VaEL-vanhuuseläkkeensaajat 96. VaEL-perhe-eläkkeet 0 6. VaEL-eläkkeeltä poistuneet 07 II VaEL-TYÖKYVYTTÖMYYSTILASTOT Yhteenvetotaulukot 7. VaEL-työkyvyttömyyseläkkeensaajat vuoden lopussa 6 8. VaEL-työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 9. VaEL-työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet 7 III VaEL-ELÄKEKÄSITTELY 9 0. Ennakkopalvelutoiminta 60. VaEL-eläkehakemukset ja -ratkaisut 6. Muutoksenhaku 66 LIITTEET 7. Vuosina 00 00 VaEL-omaeläkkeelle jääneet henkilöt, budjettivaltio 7. VILMA-tilastot 76. Ulkomaanedustuksen virkamiehen puolison erityiskorvausta saaneet henkilöt vuosina 00 00 8. Ylimääräistä eläkettä saaneet henkilöt vuosina 00 00 8. VaEL:n tärkeimmät muutokset 86 6. Valtion liikelaitokset ja liiketoimintaa harjoittavat laitokset 990 00 90 7. Yhtiöitetyt valtion laitokset ja toiminnot 97600 9 8. Kunnallistetut ja yksityistetyt valtion oppilaitokset 9 9. Indeksit ja muita raja-arvoja sekä työntekijäin eläkemaksu 96 0. Edustajaeläkkeet 97. Yliopistot 99. Oma- ja perhe-eläkettä samanaikaisesti 00
INNEHÅLL Statistikåret 00 9 Statens pensionssystem Termer och begrepp Förkortningar 7 Figurer 8 Tabeller 9 I StaPL-PENSIONSSTATISTIK. StaPL-pensionsutgift. StaPL-pensionstagare i slutet av året 8. Personer som gått i StaPL-pension 76. StaPL-ålderspensionstagare 96. StaPL-familjepensioner 0 6. Personer som avslutat sin StaPL-pension 07 II StaPL-INVALIDITETSTATISTIK Sammanfattningstabeller 7. StaPL-invalidpensionstagare i slutet av året 6 8. Personer som gått i StaPL-invalidpension 9. Personer som fått StaPL-pensionsbeslut 7 III StaPL-PENSIONSFÖRHANDLING 9 0. Förhandsserviceverksamheten 60. StaPL-pensionsansökningar och -beslut 6. Sökande av ändring 66 BILAGOR 7. Personer som gått i StaPL-egenpension under åren 00 00, budgetstat 7. VILMA-statistik 76. Personer som erhållit specialersättning för make till tjänsteman inom utrikesrepresentationen åren 00 00 8. Personer som fått extra pension åren 00 00 8. De viktigaste ändringarna i StaPL 86 6. Statliga affärsföretag samt institutioner som utövar affärverksamhet 990 00 90 7. Statliga verk och funktioner som ombildats till bolag 97600 9 8. Statliga läroanstalter som övergått till kommuner eller privat sektor 9 9. Index och övriga gränsvärden samt arbetstagarnas pensionsavgift 96 0. Riksdagsmannapensioner 97. Universitet 99. Egen- och familjepension samtidigt 00
Valtion eläkkeet 00 Statens pensioner 9 TILASTOVUOSI 00 STATISTIKÅRET 00 Vuonna 00 tapahtui Vuoden 00 aikana valtion eläkelakiin astui voimaan muutoksia, jotka yhdenmukaistivat valtion eläkkeiden määräytymistä edelleen lähemmäksi yksityisen sektorin eläkkeitä. Vuoden 007 alusta lukien valtion eläkelaki (9/006) oli uudistettu osana asteittain voimaan tullutta työeläkejärjestelmän kokonaisuudistusta. Vuonna 00 otettiin käyttöön elinaikakerroin, joka leikkaa eläkkeiden määrää eliniän odotteesta lasketun kertoimen kautta. Vuonna 009 elinaikakerroin sai arvon, joten vaikutus eläkkeen määrään näkyi vasta vuonna 00 myönnettävissä eläkkeissä. Vuonna 009 vahvistettiin vuonna 00 ja 0 voimaan astuvat muutokset Valtion eläkelakiin (97/009). Tämä sosiaalitupon nimellä kulkeva uudistus nostaa työkyvyttömyyseläkkeen tasoa mm. pienentämällä elinaikakertoimen kokonaisvaikutusta alkaviin työkyvyttömyyseläkkeisiin..00 alkaen. Lisäksi osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousi 60 vuoteen ja osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta ei enää kartu eläkettä. Muutokset koskevat vuoden 9 jälkeen syntyneitä ja ne tulivat voimaan..0. Vuoden 00 lopussa saatiin päätökseen syksyllä 008 käynnistynyt hanke, jonka myötä Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely ja tätä tehtävää hoitava Valtiokonttorin henkilöstö siirrettiin Kuntien eläkevakuutukseen (nyk. Keva) vuoden 0 alusta lukien. Hankkeen tavoitteena oli tehostaa julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanoa ja alentaa eläketurvan hoidosta aiheutuvia kustannuksia, kun vältytään päällekkäisiltä järjestelmäinvestoinneilta. Valtiokonttorin asema eläkelaitoksena säilyi ja lisäksi Valtiokonttoriin jäivät virastoille ja laitoksille suunnatut työnantajapalvelut. Muutos ei myöskään vaikuttanut eläkkeiden rahoitukseen. Eduskunta hyväksyi 6..00 hallituksen esityksen ehdotukset kunnallisen eläkelain, valtion eläkelain, Valtiokonttorista annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE /00). Tasavallan presidentti vahvisti lain.6.00. Detta hände år 00 De ändringar av lagen om statens pensioner som trädde i kraft år 00 harmoniserade grunderna för fastställandet av statens pensioner närmare grunderna inom den privata sektorn. Vid ingången av år 007 reviderades lagen om statens pensioner (9/006) som en del av totalreformen av hela arbetspensionssystemet, vilken har trätt i kraft gradvis. År 00 tog man i bruk en livslängdskoefficient som minskar pensionsbeloppen uträknat från ökningen av den förväntade livslängden. År 009 fick livslängdskoefficienten värdet, varför dess inverkan på pensionsbeloppet syntes först i de pensioner som beviljas år 00. År 009 stadfästes de ändringar i lagen om statens pensioner som träder i kraft år 00 och 0 (97/009). Denna reform av den sociala tryggheten höjer nivån på invalidpensionerna bl.a. genom att minska livslängdskoefficientens totalinverkan på begynnande invalidpensioner fr.o.m...00. Därtill höjdes den undre gränsen för deltidspension till 60 år och pension intjänas inte längre för deltidspensionens inkomstminskning. Ändringarna gäller personer som är födda efter år 9 och de trädde i kraft..0. I slutet av år 00 slutfördes det projekt som inleddes hösten 008 för att överföra handläggningen av de pensionsärenden som gäller Statskontorets personkunder och den personal som sköter dessa ärenden i Statskontoret till Kommunernas pensionsförsäkring (nuvarande Keva) fr.o.m. början av år 0. Projektet syftade till att effektivera verkställandet av pensionsskyddet inom den offentliga sektorn och att minska kostnaderna för skötseln av pensionsskyddet i och med att man undviker överlappande systeminvesteringar. Statskontorets ställning som pensionsanstalt kvarstår och därtill sköter Statskontoret de arbetsgivartjänster som riktar sig till ämbetsverk och inrättningar. Förändringen påverkade inte heller finansieringen av pensionerna. Riksdagen godkände 6..00 regeringens proposition med förslag till ändringar i lagen om kommu- TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00
0 Valtion eläkkeet 00 Statens pensioner Vuonna 00 tehtiin eläkeoikeuden siirtoja valtion eläkejärjestelmästä Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään 9 henkilölle, yhteismäärältään 7 900 euroa. Pääoman suuruus oli keskimäärin 9 000 euroa. Siirretyt pääoma-arvot vaihtelivat henkilöittäin siten, että suurin siirto oli yli 6 000 euroa ja pienin noin 700 euroa. Vuonna 009 siirtoja oli tehty kappaletta yhteismäärältään 7 00 euroa. Näin ollen, siirtojen yhteiseuromäärä vuonna 00 ei noussut edellisen vuoden tasosta vaikka kappalemäärä nousi. Puolet vuoden 00 siirroista oli sellaisia, joissa siirrettävä pääoma-arvo oli alle 0 000 euroa. Eläkeoikeuden palautuksia Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmästä suomalaiseen työeläkejärjestelmään ei tehty vuonna 00. Ainoa tapaus, jolloin palautus on järjestelmän olemassaolon aikana tehty, sattui vuonna 00. Palautukset Suomessa vastaanottaa aina Valtiokonttori riippumatta siitä, minkä eläkelain piirissä palautuksentekijän työeläke on Suomessa alun perin karttunut. Kansantalouden kestävyysongelma huoltosuhteen heikentyessä ja tiukassa taloudellisessa tilanteessa nousi julkisen keskustelun ytimeen. Ratkaisuna kestävyysongelmaan esitettiin työeläkejärjestelmän uudistamista pidempiin työuriin kannustavaksi. Vuonna 009 voimaan astuneen sosiaalitupouudistuksen tavoitteena oli työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantaminen. Valtiokonttorissa työurien pidentämiseen on vaikutettu jo pitkään myös Kaiku-työnhyvinvointipalveluiden kautta. Työhyvinvointityön tulokset ovat valtion virastoissa ja laitoksissa tutkitusti tuottaneet tulosta, mikä näkyy mm. korkeampana eläkkeellejäämisikänä yksityiseen sektoriin verrattuna. Valtiokonttorin Vakuutustoimialan Kaiku-työnantajapalveluiden ydintehtävä on tukea valtion työyhteisöjen kehittämistä toimiviksi ja hyvinvoiviksi. Toimiala tuottaa Kaiku-palveluita työhyvinvoinnin kehittämisessä, riskienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vakuutus-, vahingonkorvaus- ja työeläkeasioissa. Myös ammatillisen kuntoutuksen palvelut oli keskitetty vielä vuonna 00 Valtiokonttoriin, vuoden vaihteen jälkeen vain työnantajapalvelut kuuluvat Kaiku-palveluiden piiriin. Vuonna 00 valmistui 9 uutta Kaiku-kehittäjää ja Kaiku-klubin jäsenmäärä oli vuoden lopussa 0 kehittäjää. Yliopiston aseman muuttumisesta huolimatta niissä toimivat Kaiku-kehittäjät ovat vielä niin halutessaan Klubin jäseniä. Klubin yhteiset tapaamiset olivat edelleen hyvin suosittuja. Syysnala pensioner, lagen om statens pensioner, lagen om statskontoret och vissa andra lagar som har samband med den (RP /00). Republikens president stadfäste lagen.6.00. År 00 överfördes pensionsrätt från statens pensionssystem till Europeiska gemenskapernas pensionssystem för 9 personer till ett sammanlagt belopp av 7 900 euro. Kapitalets storlek var i medeltal 9 000 euro. De överförda kapitalvärdena varierade enligt person så att den största överföringen var över 6 000 euro och den minsta ca 700 euro. År 009 hade överföringar gjorts till ett sammanlagt belopp av 7 00 euro. Därmed steg de totala överföringarna i euro inte från fjolårsnivån även om antalet ökade. Hälften av överföringarna år 00 var sådana där kapitalvärdet var under 0 000 euro. Under år 00 gjordes inga återföringar av pensionsrätt från Europeiska gemenskapernas pensionssystem till det finska arbetspensionssystemet. Det enda fallet där en återföring har gjorts medan systemet existerat inträffade år 00. Återföringarna till Finland tas alltid emot av Statskontoret oberoende av enligt vilken pensionslag återförarens arbetspension ursprungligen har intjänats i Finland. Samhällsekonomins hållbarhetsproblem i och med den försämrade demografiska försörjningskvoten och det svåra ekonomiska läget diskuterades livligt i offentligheten. Som en lösning på hållbarhetsproblemet föreslogs en revidering av arbetspensionssystemet så att det sporrar till längre yrkesbanor. Målet med reformen av den sociala tryggheten, som trädde i kraft år 009, var att förbättra arbetspensionssystemets finansiella hållbarhet. På Statskontoret har man redan länge arbetat för att förlänga arbetskarriärerna med hjälp av Kaiku-arbetshälsotjänsterna. Resultaten av arbetshälsoarbetet har bevisligen gett resultat inom statens ämbetsverk och inrättningar, vilket syns bl.a. i form av att den verkliga pensionsåldern är högre än inom den privata sektorn. Kärnuppgiften för Statskontorets försäkringsdivisions Kaiku-arbetsgivartjänster är att stödja utvecklingen av fungerande och välmående arbetsplatser inom staten. Divisionen producerar Kaiku-tjänster för utveckling av arbetshälsan, planering och genomförande av riskhanteringen samt i försäkrings-, skadestånds- och arbetspensionsfrågor. Även tjänsterna för yrkesinriktad rehabilitering var ännu år 00 koncentrerade till Statskontoret, men efter årsskiftet ingår endast TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00
Valtion eläkkeet 00 Statens pensioner päivät järjestettiin ensimmäistä kertaa yhtä aikaa neljällä paikkakunnalla videoyhteyksien voimin. Hankerahoitusohjeet uusittiin vuonna 00 noudattamaan valittua strategiasidonnaisen työhyvinvoinnin kehittämisen viitekehystä. Kaiku-hankerahoitusta myönnettiin eri hankkeelle yhteensä 9 00 euroa. Vuodesta 00 lähtien, jolloin hankerahoitus käynnistettiin, on sitä myönnetty yhteensä yli 7, M. Ajankohtaisena teemana oli rahoituksessakin mm. valtionhallinnon uudelleen organisoinnin tukeminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen. Tuotekehittelyä jatkettiin aktiivisesti. Myöhäisen puuttumisen koulutuspaketti julkistettiin yhdellä työpajapäivistä. Palvelujenvaihtopankki pienimuotoisten kehittämispalvelujen vaihtamisen edistämiseksi lanseerattiin yhdessä VM:n kanssa ja hajautettua työtä tutkittiin parissakin eri työpajassa, osin hajautetusti. Sovittelumenettely päätettiin ottaa käyttöön ja ensimmäisten työyhteisösovittelijoiden koulutus aloitettiin marraskuussa. Työhyvinvointija työsuojelun asiantuntijoiden yhteistyötä viriteltiin jo vuonna 00. Myös erilaisia organisatorisia rakenteita johtamisesta, prosesseista organisaatiomalleihin tutkittiin aktiivisesti työhyvinvointinäkökulmasta. Suosittuja avoimia koulutustilaisuuksia järjestettiin useasta teemasta, esim. strategiasidonnaisesta työhyvinvoinnin kehittämisestä, muutoksista ja kehityskeskusteluista. Vuoden päätapahtuma järjestettiin 9.. Kaikki hyvin työssä 00? -kyselyn pohjalta omin ja Pekka Himasen voimin. Myös hallinnonalakohtaisissa koulutuksissa ajankohtaisia teemoja olivat mm. varhainen välittäminen ja puuttuminen, voimavarakeskeinen lähestymistapa muutokseen ja työyhteisöissä esiintyvät ryhmäilmiöt. Uutta julkaisutoimintaa ei 00 juurikaan ollut Kaiku-kehittäjien vuosikalenteria ja Kaiku-kehittäjän opasta lukuunottamatta. Sen sijaan hyödynnettiin muuta mediaa ja kirjoitettiin ja annettiin haastatteluja mm. Tilastokeskuksen ja Pardian lehtiin, Valtiotyönantajaan, Valtiokonttorin omaan sisäiseen julkaisuun sekä Helsingin Sanomien työhyvinvointiliitteeseen. Kaikki hyvin työssä 00? -tilaisuus ylitti uutiskynnyksen useassa mediassa. Tuotettu video Hyvä työ työurakeskustelun yhdeksi kannanotoksi. Video on julkistettu 9.. ja löytyy osoitteestamme www.kaiku-tyohyvinvointipalvelut.fi. arbetsgivartjänsterna i Kaiku-tjänsterna. År 00 färdigutbildades 9 nya Kaiku-utvecklare, och i slutet av året var totalt 0 utvecklare medlemmar i Kaiku-klubben. Trots förändringen av universitetens ställning får Kaiku-utvecklare som är verksamma vid universiteten vara kvar som klubbmedlemmar om de önskar. De gemensamma klubbträffarna var mycket populära även under 00. Höstdagarna anordnades för första gången samtidigt på fyra orter med hjälp av videoförbindelser. Anvisningarna för projektfinansieringen reviderades under 00 så att de följer den valda referensramen för strategirelaterad utveckling av arbetshälsan. Kaiku-projektfinansiering beviljades för olika projekt till ett sammanlagt belopp av 9 00 euro. Sedan 00, då projektfinansieringen startade, har sådan beviljats med totalt 7, miljoner euro. Ett aktuellt tema även i finansieringen var stöd vid omorganisationer och utveckling av nya tillvägagångssätt i statsförvaltningen. Det aktiva produktutvecklingsarbetet fortsatte. Ett utbildningspaket om sent ingripande publicerades på en av workshopdagarna. En bytesbank för tjänster i syfte att främja utbyte av utvecklingstjänster i mindre skala lanserades i samarbete med VM, och decentraliserat arbete utforskades vid ett par workshoppar, delvis decentraliserat. Beslut om att införa ett medlingsförfarande fattades och utbildningen av de första arbetsplatsmedlarna inleddes i november. Samarbetet mellan arbetshälso- och arbetarskyddsexperter initierades redan år 00. Olika organisatoriska strukturer, från ledning och processer till organisationsmodeller, studerades dessutom aktivt ur ett arbetshälsoperspektiv. Populära öppna utbildningstillfällen anordnades på flera teman, t.ex. strategirelaterad arbetshälsoutveckling, förändring och utvecklingssamtal. Årets huvudevenemang anordnades den 9 december baserat på enkäten Allt väl i arbetet 00? med egna och Pekka Himanens krafter. Även i utbildningar på förvaltningsspecifika områden var aktuella teman bl.a. att bry sig om och ingripa tidigt, resursorienterade strategier vid förändringar och gruppfenomen på arbetsplatser. Utgivning av nya publikationer förekom i stort sett inte under 00 med undantag av årskalendern och guiden för Kaiku-utvecklare. Däremot utnyttjades andra medier och medarbetarna skrev och TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00
Valtion eläkkeet 00 Statens pensioner Kaiku-työhyvinvointipalkintoa ei vuonna 00 jaettu. Tutkijallamme riitti kiireitä. Hallinnonalakohtaisten riskipyramidien raportoinnin lisäksi syksyllä toteutetun Kaikki hyvin työssä 00? -kyselyn lisäksi aiheina olivat eläkkeelle siirtymisen aikaistamisen ja myöhentämisen tutkiminen, pyramiditutkimukseen osallistuminen ja ETK:n työssäjatkamistutkimukseen osallistuminen. Irma Väänänen-Tomppo kirjoitti myös useita artikkeleita. Sidosryhmätoiminta oli edelleen vilkasta. Uusia kumppaneita olivat mm. Sitra, Inno-Vointi-hanke, Excenta ja Itä-Suomen yliopiston Tyky-Helmi-tapahtuma. Valtiokonttorin palveluntuottajaverkosto koostuu työhyvinvointi- ja riskienhallintapalveluiden tuottajista. Verkostoon kuuluu sekä suuria että pieniä palveluntuottajia, mm. koulutusyhtiöitä, konsulttitaloja sekä yksittäisiä kouluttajia ja asiantuntijoita. intervjuades i bl.a. Statistikcentralens och Pardias tidningar, Valtiotyönantaja, Statskontorets egen interna publikation samt Helsingin Sanomats bilaga om arbetshälsa. Evenemanget kring Allt väl i arbetet 00? nådde över nyhetströskeln i flera olika medier. En video med namnet Hyvä työ producerades som ett ställningstagande i debatten om arbetskarriärerna. Videon publicerades den 9 december och finns på adressen www.kaiku-tyohyvinvointipalvelut.fi. Kaiku-priset för arbetshälsa utdelades inte för år 00. Våra forskare hade bråda tider. Förutom rapportering om riskpyramider på specifika förvaltningsområden och höstens enkät Allt väl i arbetet 00? handlade forskningsarbetet om tidigare- och senareläggning av pensionsavgångar samt medverkan vid pyramidrelaterade undersökningar och Pensionsskyddscentralens undersökning om att stanna längre i arbetslivet. Därtill skrev Irma Väänänen- Tomppo en rad artiklar. Aktiv intressentverksamhet bedrevs även under 00. Nya samarbetspartner var bl.a. Sitra, projektet Inno-Vointi, Excenta och Östra Finlands universitets Tyky-Helmi-evenemang. Statskontorets nätverk av tjänsteproducenter består av producenter av arbetshälso- och riskhanteringstjänster. Nätverket består av både stora och små tjänsteproducenter, bl.a. utbildningsföretag och konsulter samt av enskilda utbildare och experter. TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00
VALTION ELÄKKEET 00 STATENS PENSIONER Valtion eläkelain mukainen palkkasumma väheni,7 % vuonna 00 Vuoden 009 lopussa valtion eläkejärjestelmän piirissä oli eläketurvaa kartuttava palvelus voimassa noin 8 000 henkilöllä, joista virka- tai työsuhteessa olevia aktiivihenkilöitä oli 7 000 ja muita (kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet ja europarlamentaarikot, johtokuntien tai lautakuntien jäsenet ja konsulttisuhteessa olevat) 8 000. Aktiivihenkilöistä 77 % oli valtion palveluksessa, 0 % kunnan peruskoulun tai lukion palveluksessa ja % yksityisen valtionapulaitoksen palveluksessa. Vuonna 00 palkkasumma valtion eläketurvan piirissä oli 6,9 miljardia euroa. Palkkasumma väheni edellisvuodesta,7 prosenttia. Vuonna 009 palkkasumma oli ollut 6,77 miljardia euroa ja nimellinen kasvu edellisvuodesta, prosenttia. Palkkasumman väheneminen johtui pääosin yliopisto uudistuksesta, jonka seurauksena 979 jälkeen syntyneet yliopistojen työntekijät siirtyivät pois valtion eläketurvan piiristä, sekä Ilmailulaitos Finavian ja Varustamoliikelaitos Finstashipin yhtiöittämisistä. Lisäksi valtion eläketurvan piiriin kuuluvien henkilöiden määrä väheni eläkkeelle jäämisen ja valtion tuottavuusohjelman seurauksena. Vuoden 00 aikana valmisteltiin Luotsausliikelaitos Finnpilotin yhtiöittäminen, joka astui voi - maan..0. Tällöin..00 palveluksessa oleva henkilöstö siirtyi perustettavan osakeyhtiön palve lukseen vuoden 0 alusta lähtien. Yhtiöittämisen myötä valtion eläketurvan piiristä poistui noin 0 henkeä vuoden 0 alussa. Lönesumman som omfattas av lagen om statens pensioner minskade med,7 % år 00 I slutet av år 009 hade ca 8 000 personer ett tjänsteförhållande där pensionsskydd intjänades inom ramen för statens pensionssystem. Av dem var 7 000 aktiva personer med ett tjänste- eller arbetsförhållande och inemot 8 000 personer riksdagsledamöter, medlemmar i statsrådet, direktioner och nämnder. Av den aktiva personalen hade 77 % statlig tjänst, 0 % tjänst vid kommunal grundskola eller gymnasium och % anställning vid en statsunderstödd institution. År 00 var lönesumman för dem som omfattas av statens pensionsskydd 6,9 miljarder euro. Lönesumman minskade,7 procent jämfört med föregående år. År 009 var den 6,77 miljarder euro och den nominella tillväxten från föregående år, procent. Minskningen berodde främst på universitetsreformen, som medförde att anställda vid universiteten födda efter 979 inte längre omfattades av statens pensionsskydd samt på bolagiseringen av Luftfartsverket Finavia och Rederiverket Finstaship. Dessutom minskade antalet personer som omfattas av statens pensionsskydd till följd av pensionsavgångar och statens produktivitetsprogram. Under 00 förbereddes en bolagisering av Lotsverket Finnpilot, och den trädde i kraft..0. Personalen som var anställd vid verket per..00 övergick till det nybildade aktiebolaget fr.o.m. början av år 0. I och med bolagiseringen lämnade ca 0 personer statens pensionsskydd i början av år 0. TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00
Valtion eläkkeet 00 Statens pensioner VaEL-eläkemeno ja palkkasumma vuosina 990 00 Upgifter för pensioner och lönebeloppet för de försäkrade inom StaPL åren 990 00 Milj. 8000 7000 6000 000 Palkkasumma Lönebeloppet 000 000 000 Eläkemeno Utgifter 000 0 990 99 99 99 99 99 996 997 998 999 000 00 00 00 00 00 006 007 008 009 00 Eläkemeno ja eläkemaksu valtion järjestelmässä vuonna 00 Meno valtion eläkelain mukaisista lakisääteisistä työeläkkeistä oli noin,66 miljardia euroa vuonna 00. Edellisvuodesta meno kasvoi nimellisesti,8 prosenttia, eläkeindeksin muutoksen ylittävä reaalikasvu oli, prosenttia. Mukana edellä esitetyssä menossa ovat myös ne valtion eläkelain mukaiset eläkkeet, jotka ovat maksussa Valtiokonttorin ulkopuolisissa työeläkelaitoksissa viimeisen maksavan työeläkelaitoksen (VILMA) periaatteenmukaisesti. Tässä esitetty meno poikkeaa valtion tilinpäätöksen mukaisesta menosta, jossa Valtiokonttorin ulkopuolella maksussa olevien VaEL-eläkkeiden sijaan on mukana Valtiokonttorin VILMA-järjestelmään suorittama ennakkomaksu Valtiokonttorin ulkopuolisissa eläkelaitoksissa maksussa olevista VaEL-eläkkeistä. Poikkeama vaihtelee vuosittain sen mukaan, miten hyvin ennakkomaksut onnistutaan mitoittamaan toteutuvan menon suuruiseksi. Vuonna 009 ennakkomaksuja oli vain hieman enemmän kuin toteutuneita maksuja, kun taas vuonna 00 maksettiin ennakkoja selvästi enemmän toteutuneeseen summaan verrattuna. Pensionsutgifter och pensionsavgifter i statens pensionssystem 00 Under 00 betalade staten ca,66 miljarder euro i lagstadgade arbetspensioner enligt lagen om statens pensioner. Från föregående år ökade utgiften med,8 procent nominellt. Realtillväxten översteg förändringen av pensionsindex och var, procent. I den ovannämnda utgiften ingår även de statliga pensioner som utbetalas av andra pensionsanstalter enligt den s.k. principen om sista anstalt (VIL- MA). Den utgift som anges här avviker från utgiften enligt statsbokslutet, där man i stället för att inkludera de StaPL-pensioner som utbetalas av andra än Statskontoret inkluderar förskottsutbetalningar från Statskontoret till VILMA-systemet för StaPLpensioner som utbetalas av externa pensionsanstalter. Avvikelsen varierar årligen efter hur väl förskottsutbetalningarna stämmer överens med den realiserade utgiften. År 009 var förskottsutbetalningarna endast något större än de realiserade utbetalningarna medan det utbetalade förskottsbeloppet år 00 var klart större än den realiserade summan. TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00
Valtion eläkkeet 00 Statens pensioner Eläkemaksurasitus ja VaEL-palkkasumma vuonna 00 Premiebelastningen och StaPL-lönesumma år 00 Miljoonaa euroa Miljoner euro Osuus palkkasummasta Andel av lönesumman VaEL-maksut (työnantajat ja työntekijät) StaPL-premier (arbetsgivare och arbetstagare) Maksettujen eläkkeiden nettorasitus valtion talousarvioon De utbetalda pensionernas nettobelastning på statsbudjeten Eläkemaksurasitus yhteensä Den totala premiebelastningen VaEL-palkkasumma StaPL-lönesumma 6 98 8 6 89, %, % 8, % Lakisääteisten työeläkkeiden lisäksi valtio suorittaa erilaisia eläkkeen luonteisia korvauksia muun muassa yksityiselle sektorille siirrettyjen entisten valtion laitosten työntekijöiden eläketurvan täydennyksiin, diplomaatin puolisoiden erityiskorvauksiin sekä sanomalehtimies- ja taiteilijaeläkkeisiin, vuonna 00 yhteensä 0 miljoonaa euroa. Tämän julkaisun taulukko-osassa keskitytään tarkastelemaan valtion maksamia lakisääteisiä työeläkkeitä, muista valtion maksamista eläkkeistä on tietoa liitteissä. Valtion eläkejärjestelmän työnantajat ja työntekijät maksavat Valtion Eläkerahastoon eläkemaksun, jolla katetaan uusi, valtion eläkelain piirissä vuoden aikana karttuvien lakisääteisten työeläkkeiden vastuu. Niitä vastuita, jotka ovat syntyneet ennen maksujärjestelmän luontia vuonna 990, ei näin kateta. Koska eläkejärjestelmän piirissä työssä olevien aktiivien määrä on supistunut eikä ole kuin osa siitä volyymista, minkä perusteella on syntynyt maksussa olevan eläkekannan volyymi, eivät työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävät maksut ole kuin vajaa puolet vuotuisen eläkemenon volyymista. Vuodesta 007 lähtien työnantajilta kerättävät maksut sisältävät Valtiokonttorin toimintamenoihin käytettävän hoitokuluosan, jonka suuruus vuonna 00 oli 0, % palkkasummasta ja jota ei tulouteta Valtion Eläkerahastolle. Sen tuotto vuodelta 00 oli, miljoonaa euroa. Jotta saataisiin oikea kuva eläkkeiden kokonaisrasituksesta, on vuonna 00 työnantajilta ja palkansaajilta kerättyihin eläkemaksuihin (,7 mrd. euroa, hoitokuluosa ml.) rinnastettu edellisessä taulukossa myös se valtion talousarvioon kohdistuva nettorasitus (, mrd. euroa), joka syntyy sen jälkeen kun Utöver de lagstadgade arbetspensionerna betalade staten år 00 sammanlagt 0 miljoner euro i olika ersättningar av pensionskaraktär, bl.a. för komplettering av pensionsskyddet för sådana tidigare anställda vid ett statligt ämbetsverk som överförts till den privata sektorn, för särskilda ersättningar till diplomaters makar samt journalist- och konstnärspensioner. I publikationens tabellavsnitt koncentrerar vi oss på att granska de lagstadgade arbetspensioner som staten betalat ut. Om övriga pensioner som staten utbetalat finns information i bilagorna. De arbetsgivare och arbetstagare som omfattas av statens pensionssystem betalar en pensionsavgift till Statens pensionsfond. Denna avgift ska täcka de nya StaPL-åtaganden som uppkommer. Åtaganden som uppkommit innan betalningssystemet infördes år 990 täcks inte på detta sätt. Eftersom antalet aktiva som omfattas av pensionssystemet har minskat och inte längre utgör mer än en del av den volym som låg till grund för pensionsbasen för de löpande pensionerna motsvarar de avgifter som tas ut av arbetsgivare och arbetstagare inte mer än knappt hälften av de årliga pensionsutgifterna. Sedan år 007 inkluderar de avgifter som insamlas från arbetsgivarna en förvaltningskostnadsandel som används för att täcka Statskontorets omkostnader. År 00 var detta belopp 0, % av lönesumman, och den intäktsförs inte på Statens pensionsfond. År 00 inbringade den, miljoner euro. För att få en korrekt bild av den totala pensionsbelastningen har de från arbetsgivarna och löntagarna uttagna pensionsavgifterna (,7 miljarder euro, inkl. förvaltningskostnadsandelen) år 00 ställts mot den nettobelastning (, md euro) på statsbudgeten som återstår efter att utgifterna för de TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00
6 Valtion eläkkeet 00 Statens pensioner talousarviosta maksetusta lakisääteisten eläkkeiden menosta (,7 mrd. euroa) vähennetään eläkerahastosta valtion talousarvioon tuloutettu siirto (, mrd. euroa). Tämä vastaa luonteeltaan TyEL-järjestelmän tasausmaksua. Tällä tavoin laskien saadaan valtion eläkejärjestelmän piirissä perittyjen eläkemaksujen summa, joka on verrattavissa muissa työeläkejärjestelmissä perittyihin vakuutusmaksutuloihin. Sen suuruus oli vuonna 00 noin,9 miljardia euroa. Talousarviosiirron väliaikaisesta pienentämisestä oli säädetty vuosina 006 ja 007 (lait /006 ja 067/006), mutta vuonna 008 palattiin 0 prosentin siirto-osuuteen. Eläkemaksurasitus on kehittynyt palkkasummaan suhteutettuna seuraavasti. Alla on vertailu valtion lakisääteisen työeläkemenon palkkasummaosuuteen: lagstadgade pensioner som betalats över statsbudgeten (,7 md euro) minskats med den överföring från pensionsfonden som upptagits i statsbudgeten (, md euro). Detta kan jämställas med utjämningsavgiften inom ArPL-systemet. Resultatet av denna uträkning blir summan av uttagna pensionsavgifter inom statens pensionssystem, och den kan jämföras med de andra arbetspensionssystemens pensionsavgiftsintäkter. Summan uppgick till ca,9 miljarder euro år 00. För åren 006 och 007 föreskrevs en tillfällig minskning av överföringen till statsbudgeten (lagarna /006 och 067/006), men år 008 återgick man till den normala andelen på 0 procent. I förhållande till lönesumman har avgiftsbelastningen utvecklats som följer. Nedan finns en jämförelse med statens lagstadgade pensionsutgifter i förhållande till lönesumman: Vuosi År Valtion eläkejärjestelmän maksurasitus Premiebelastningen på statens pensionsystem Maksetut lakisääteiset työeläkkeet Utbetalda lagstadgade statliga arbetspensioner 000 00 00 00 00 00 006 007 008 009 00 6 % % % 6 % 6 % % 7 % 7 % % 6 % 8 % 7 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 9 % 0 % % % 6 % Eläkkeellesiirtyjien ikä valtion eläketurvan piirissä 00000 Eläkkeelle suoraan valtion eläketurvan piiriin kuuluneesta palveluksesta siirtynyt henkilö oli vuonna 00 reilut kaksi vuotta vanhempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Keskimäärin hän oli 8 vuoden kuukauden ikäinen vuonna 000, mutta 60 vuoden 8 kuukauden ikäinen vuonna 00 (osaaikaeläkkeelle siirtyneet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle). Vid vilken ålder gick de som omfattas av statens pensionsskydd i pension 000 00 År 00 var en person, som gick i pension direkt från en sådan tjänst som omfattas av statens pensionsskydd drygt två år äldre än tio år tidigare. År 000 var han eller hon i genomsnitt 8 år och månader medan han eller hon var 60 år och 8 månader år 00. (De som gått i deltidspension har inte beaktats i undersökningen.) TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00
Valtion eläkkeet 00 Statens pensioner 7 Eläkeiän kehitys on ollut tasaisessa nousussa vuodesta 996 lähtien kahta poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Vuonna 00 ja 007 keski-ikä laski hieman palaten kuitenkin seuraavana vuonna takaisin nousu-uralle. Kun tarkastellaan kehitystä eläkelajeittain, huomataan, että erityisesti vanhuuseläkkeelle jäätiin vuonna 00 ja 007 nuorempina kuin edellisvuonna. Pitkän aikavälin kehityssuunta vastaa kuitenkin niitä tavoitteita mitä Valtiokonttorissa on asetettu siitä, että yhä useampi jatkaa työssä vanhuuseläkeikään saakka. Den verkliga pensionsåldern har stigit i jämn takt sedan år 996 med undantag för två avvikande år. År 00 och år 007 sjönk medelåldern något, men steg redan följande år, och den stigande trenden fortsatte. Vid en granskning av utvecklingen per pensionsslag kan man konstatera att förmånstagarna åren 00 och 007 tog ut pension vid yngre ålder än föregående år, i synnerhet ålderspension. Utvecklingen på lång sikt motsvarar emellertid de målsättningar som ställts upp vid Statskontoret, dvs. att allt fler ska fortsätta arbeta fram till åldern för ålderspension. Eläkkeelle suoraan VaEL-palveluksesta siirtyneiden ikä keskimäärin sekä eläkeiän odote vuosina 000 00 valtion eläkejärjestelmässä Genomsnittlig ålder för de som gått i pension direkt från StaPL-anställningen samt den förväntade pensionsåldern under åren 000 00 i statens pensionssystem Vuosi Vanhuus- Varsinainen Yksilöllinen Työttömyys- Eläkkeelle siirtyneet Eläkeiän odote eläke työkyvyttömyys- varhaiseläke eläke yhteensä -vuotiaalle, eläke (pl. osa-aikaeläke) VaEL-palv.eläkk. År Ålders- Egentlig Individuell Arbetslöshets- Antal personer som Den förväntade pension invalidpension förtidspension pension gått i pension pension såldern för (ej deltidspension) -åringar, StaPLanst. dir.pens. 000 60v 0kk v kk 9v0kk 60v kk 8v kk 9vkk 00 60v kk v 6kk 60v kk 60v kk 8v 9kk 60v kk 00 60v kk v kk 60v kk 60v kk 8v0kk 60v kk 00 9vkk v 7kk 6v kk 60v kk 8v kk 60v kk 00 60v 8kk v 7kk 6v 8kk 60v kk 8vkk 60v 7kk 00 60v0kk v kk 6v kk 60v 8kk 9v kk 60v 8kk 006 60v0kk v 8kk 6v kk 60v kk 9v kk 60v0kk 007 60v 7kk v 9kk 60v 0kk 60v 6kk 9v kk 60v 8kk 008 6v 7kk v0kk 60v kk 9v 7kk 6v kk 009 6v 8kk v 7kk 6v 9kk 60v 6kk 60v kk 6v kk 00 6v kk vkk - 6v 0kk 60v 8kk Eläkkeelle siirtyneiden iän keskiarvo ei sovellu erityisen hyvin eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuneen muutoksen tutkimiseen, sillä keskiarvo riippuu paljon lähtöväestön ikärakenteesta. Jos vaikkapa yli 60-vuotiaita on paljon enemmän kuin alle 60-vuotiaita, voi siirtymisiän keskiarvo jopa nousta, vaikka nuorempien ikäluokkien eläköityminen lisääntyisikin huomattavasti. Eläkkeellesiirtymisiän odote on kehitetty välineeksi tällaisten eläköitymismuutoksien tutkimiseksi. Sen etuna on se, että se mittaa puhtaasti eläkkeellesiirtymisien ( ja kuolemantapausten) määrän muuttumista suhteessa ikäluokkien kokoon. Eläkkeellesiirtymisiän odote ei ole tunnuslukuna riippuvainen väestön ikäjakau- Eftersom medelåldern är beroende av befolkningens åldersstruktur lämpar sig inte medelåldern på dem som gått i pension speciellt bra som indikator på förändringar i den verkliga pensionsåldern. Om t.ex. andelen personer som har fyllt 60 år är betydligt större än andelen personer som inte har fyllt 60 år kan medelåldern rent av stiga även i situationer då pensionsavgångarna i de yngre åldersgrupperna ökar betydligt. Den förväntade pensionsåldern har utvecklats som ett instrument för att undersöka sådana förändringar i pensionsavgång. Fördelen med detta instrument är att det endast mäter förändringen i andelen pensionsavgångar och dödsfall i förhållande till storleken på åldersgrupperna. Som TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00
8 Valtion eläkkeet 00 Statens pensioner man vinoudesta, vaan reagoi välittömästi alkaneiden eläkkeiden suhteellisissa määrissä tapahtuviin muutoksiin. Valtion eläkejärjestelmän piirissä on eläkeiän odotetta seurattu muutamana vuonna vuodesta 996 lähtien. Tulokset on esitetty ohessa samassa taulukossa eläkkeelle siirtyneen keski-iän kanssa. Tarkasteltavana on -vuotiaan odote suoraan VaELtyöstä eläkkeelle siirtyvälle henkilölle. -vuotiaan odote on luku, joka kertoo minkä ikäisinä tilastovuoden aikana vuotta täyttäneet työntekijät jäisivät keskimäärin eläkkeelle, jos kunkin ikäisistä työtekijöistä jäisi jatkossakin eläkkeelle sama suhteellinen osuus kuin tilastovuonna. Mitä suurempi odoteluku on, sitä parempi. -vuotiaan odote mittaa koko työeläkevakuutetun henkilöstön eläkkeellesiirtymistä tilastovuonna. Usein lasketaan odote myös 0-vuotiaalle, jotta voitaisiin tutkia tarkemmin työuran loppupäässä tapahtuvien suhteellisten eläkkeellesiirtymismäärien muutoksia. Valtiokonttorin odotteiden laskenta uudistettiin vuonna 006 eläkelainsäädännössä tapahtuneiden muutosten takia. Täysitehoisuuden käsitteestä luovuttiin ja tämän sijasta vuoden 00 odote laskettiin palveluksessa oleville vakuutetuille. Vertailun helpottamiseksi myös aikaisempien vuosien odotteet laskettiin uudella tavalla. Eläkkeellesiirtymisiän odotteiden laskenta ulotettiin 69 vuoden ikään (ennen uudistusta 66 vuoden ikään). Oheisessa kuviossa esitetyt luvut ovat uudistetun laskennan mukaiset. Vuoden 009 odote koko valtion eläkejärjestelmän aktiivihenkilöiden piirissä oli 6 v kk ja valtion työssä (lukuun ottamatta sotilaita) 6 v kk. Vertailulukuina on saatavissa Eläketurvakeskuksessa lasketut koko lakisääteisen työeläkesektorin vakuutettujen piiriä koskevat odoteluvut, jotka on esitetty seuraavassa kuviossa yhdessä Valtiokonttorissa laskettujen lukujen kanssa. Valtion aktiivihenkilöstö siirtyy eläkkeelle yksityisen sektorin vakuutettuja myöhemmin. nyckeltal är förväntad livslängd inte beroende av snedvridningar i befolkningens åldersfördelning, utan det reagerar genast på förändringar i den relativa andelen nya pensionsavgångar. Inom ramen för statens pensionssystem har den förväntade pensionsåldern följts upp under några år sedan 996. Resultaten visas i tabellen invid tillsammans med medelåldern för dem som gått i pension. Granskningen gäller en -årings förväntade pensionsavgång direkt från ett arbete som omfattas av StaPL. Den förväntade pensionsåldern för en -åring är ett tal som anger vid vilken ålder personer som fyller år under statistikåret går i pension i genomsnitt om personer inom respektive åldersgrupp går i pension i samma proportion som under statistikåret. Ju högre den förväntade siffran är desto bättre. Den förväntade pensionsåldern för en -åring mäter pensionsavgångsfrekvensen för hela den pensionsförsäkrade personalen under statistikåret. Ofta beräknas den förväntade pensionsåldern också för 0-åringar för att närmare granska de relativa förändringarna i pensionsåldern i slutet av arbetskarriären. En översyn av beräkningen av förväntad pensionsålder gjordes vid Statskontoret år 006 på grund av förändringarna i pensionslagstiftningen. Begreppet full effekt slopades och i stället beräknades den förväntade pensionsåldern för 00 för de försäkrade som var i tjänst. För att underlätta jämförbarheten beräknades också den förväntade pensionsåldern för tidigare år enligt det nya sättet. Beräkningen av förväntad pensionsålder utsträcktes ända till 69-årsåldern (före reformen var åldern 66 år). Siffrorna i diagrammet är uträknade enligt det nya beräkningssättet. År 009 var den förväntade pensionsåldern för aktiva personer som omfattas av det statliga pensionssystemet 6 år och månader och vid staten (exklusive militärer) 6 år och månader. Tillgängliga jämförelsetal är de siffror för den förväntade pensionsåldern för försäkrade inom hela den lagstadgade arbetspensionssektorn som uträknats vid Pensionsskyddscentralen och som presenteras i det följande diagrammet tillsammans med Statskontorets siffror. Statens aktiva personal avgår med pension senare än den privata sektorns försäkrade personal. TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00
Valtion eläkkeet 00 Statens pensioner 9 Eläkeiän odote valtiolla sekä VaEL-aktiivien ja yksityisen sektorin työeläkevakuutettujen piirissä 999 009 Den förväntade pensioneringsåldern vid staten, inom statens pensionsslag och för hela den privata lagstadgade arbetspensionssektorn 999 009 6 6 6 6 6 60 9 8 7 999 000 00 00 00 00 00 006 007 008 009 Valtion jatkuvassa palveluksessa olleet (ei sotilaseläkeoikeutetut) Jatkuvassa VaEL-palveluksessa olleet Yksityisen sektorin vakuutetut Personer med fortlöpande statsanställning (ej personer berättigade till militärpension) Personer med fortlöpande StaPL-anställning Försäkrade inom privata sektorn Työkykyodote ja eläkeikään työssä jatkaneet Valtiokonttorin Kaiku-työnantajapalvelut vaikuttaa omalla aktiivisella panoksellaan työssä jaksamiseen, eläkeiän odotteeseen ja riskienhallintakulttuurin kehittymiseen tuottavuutta parantavasti kaikkialla valtion eläkejärjestelmän piirissä ja tukee tässä työssä kehitettyjen menetelmien siirtymistä johtamisen välineiksi valtion työpaikoilla. Tavoitteeksi on asetettu, että entistä useampi jatkaisi työssä lakisääteiseen vanhuuseläkeikäänsä saakka. Tavoitteen saavuttamisessa on onnistuttu kohtuullisen hyvin, sillä pitkän aikavälin trendi vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuudessa on ollut nouseva, poikkeuksena ovat olleet vuodet 00, 007 ja 008. Samalla on ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle lähtijöistä pienentynyt (osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole luettu eläkkeelle siirtyneiksi). Förväntad arbetsförmåga och anställda som fortsätter till pensionsåldern Statens Kaiku-arbetsgivartjänster bidrar med sina aktiva insatser till uthållighet i arbetet, utveckling av den förväntade pensionsåldern och riskhanteringskulturen på ett sätt som förbättrar produktiviteten överallt inom ramen för statens pensionssystem och stöder överföring av de utvecklade metoderna som ledningsverktyg vid statens arbetsplatser. Målsättningen är att allt fler fortsätter arbeta fram till sin egen lagstadgade pensionsålder. Man har lyckats tämligen väl med att uppnå detta mål eftersom den långsiktiga trenden är att andelen personer som går i ålderspension ökar, med undantag för åren 00, 007 och 008. Samtidigt har andelen förtidspensionerade bland alla pensionstagare minskat (de som tagit ut deltidspension har inte medräknats bland personer som gått i pension). TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00
0 Valtion eläkkeet 00 Statens pensioner Vuosina 000 00 eläkkeelle suoraan työstä siirtyneiden jakauma eläkelajin mukaan ja uuden osa-aikaeläkkeen saaneet verrattuna eläkkeelle siirtyneisiin Fördelning enligt pensionsslag bland dem som gått i pension direkt från arbetet 000 00 jämfört med personer som tagit ut deltidspension Vuosi Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke År Ålderspension Invalidpension Arbetslöshetspension Deltidspension 000 8,7 %,0 % 7, % 0, % 00 8,9 %,8 % 9, %, % 00 60,7 %,8 % 7, % 9,6 % 00 9, %, % 6, % 6, % 00 6, %,9 % 0,7 %,8 % 00 6,9 %,7 % 9, % 0, % 006 68,0 %,6 % 9, %, % 007 66, %, %, %, % 008 66, %,6 % 9,9 %,8 % 009 7, % 9, % 8, %, % 00 78, % 8,9 %,8 % 7, % Vuonna 00 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus jatkoi kasvuaan vuonna 007 tapahtuneen aleneman jälkeen. Kymmenen vuoden tarkasteluajanjaksolla edellisvuoden vuosimuutosennätys rikkoontui: vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus nousi 6,0 prosenttiyksikköä 7, prosentista 78, prosenttiin (vuonna 009 nousua oli,8 prosenttiyksikköä 66, prosentista 7, prosenttiin). Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuuden kehityksen suunta jatkui myönteisenä edellisvuoteen verrattuna: pudotus 0, prosenttiyksikköä 8,9 prosenttiin 9, prosentista. Työttömyyseläkkeelle jääneiden osuus notkahti 8, prosentista,8 prosenttiin (pudotusta,6 prosenttiyksikköä). Vanhuuseläkeläisten osuuden kasvu selittyy osin vanhuuseläkeiän saavuttaneen ikäluokan suuruudesta. Työkykyodote on eläkeiän odotteen laskennan yhteydessä Valtiokonttorissa kehitetty mittari. Työkykyodote on laskennallinen todennäköisyys selvitä hengissä -vuotiaasta vanhuuseläkeikään (6-vuotiaaksi), jäämättä välillä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikäli todennäköisyydet kuolla tai siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle olisivat jatkossa samat kuin tilastovuonna. Mitä suurempi työkykyodote on, sitä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut tilastovuonna. Työkykyodotteeseen ei vaikuta henkilöstön ikärakenne tai koko. Luvut ovat suoraan vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Andelen ålderspensionsavgångar ökade under 00 efter den nedgång som inträffade år 007. Utifrån en granskningsperiod på tio år slogs fjolårets rekord i årlig förändring: andelen ålderspensionsavgångar steg med 6,0 procentenheter från 7, procent till 78, procent (år 009 var uppgången,8 procentenheter, från 66, procent till 7, procent). Trenden i invalidpensionsavgångar var fortsatt positiv jämfört med föregående år: en nedgång med 0, procentenheter till 8,9 procent från 9, procent. Andelen invalidpensionsavgångar föll från 8, procent till,8 procent (en nedgång med,6 procentenheter). Till ökningen i antalet ålderspensionärer bidrar delvis de stora årskullarna, som nu har uppnått åldern för ålderspension. Förväntad arbetsförmåga är en ny indikator relaterad till förväntad pensionsålder som utvecklats av Statskontoret. Den förväntade arbetsförmågan är den kalkylerade sannolikheten för att en person ska klara sig från -årsåldern till ålderspensionsåldern (6 år) utan invaliditetspension däremellan. Den förväntade arbetsförmågan mäter det relativa antalet inledda invaliditetspensioner under statistikåret. Ju högre den förväntade arbetsförmågan är desto mindre invaliditetspensioner har inletts under statistikåret. Personalens åldersstruktur eller storlek inverkar inte på den förväntade arbetsförmågan. Siffrorna är direkt jämförbara mellan olika år. TILASTOVUOSI 00 Statistikåret 00