KIRJALLINEN KYSYMYS 1038/2013 vp Opintotuen huoltajakorotuksen palauttaminen ja opiskelijavanhempien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Valtiontalouden kestävyysvajeen taustalla yhtenä syynä on väestömme ikärakenne ja huoltosuhteen heikkeneminen. Yksi keino tämän tilanteen muuttamiseen on kannustavat ja perheiden erilaisia elämäntilanteita tukevat poliittiset päätökset. Tämä maa tarvitsee uusia sukupolvia. Tilastot osoittavat, että viimeisten vuosikymmenten aikana perheellistyminen on muuttunut. Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme korkea, noin 30 vuotta. Taustalla on erityisesti korkeakoulutettujen naisten korkea ensisynnyttäjäikä. Käytännössä: ensin siis opiskellaan, sitten etsitään vakituinen työ ja sitten vasta uskalletaan hankkia perhe. Tälle kehitykselle ei ole toistaiseksi haluttu antaa vaihtoehtoa poliittisten päätösten tuella. Aina näin ei ole ollut. Aikoinaan opintotuessa on ollut huoltajakorotus, joka poistettiin 1990-luvun laman aikana. Tuon päätöksen vuoksi 2010- luvun suomalaisista lapsiperheistä erityisen hankalassa asemassa ovat opiskelevat nuoret vanhemmat. Opintotuen suuruus toisella asteella on tällä hetkellä 246 euroa ja korkeakouluissa 298 euroa kuussa. Moni lapsiperhe joutuu siis turvautumaan työntekoon tai toimeentulotukeen. Tilannetta vaikeuttaa edelleen se, etteivät opiskelevat vanhemmat saa opintotuen asumislisää, vaan yleistä asumistukea. Yleisen asumistuen ehdot poikkeavat olennaisesti opintotuen asumislisästä. Opintotuen asumislisä korvaa kaikista asumiskustannuksista 80 % tai maksimissaan 201,60 euroa. Yleinen asumistuki taas voi olla maksimissaan vain 70 % vuokran laskennallisesta osuudesta. Tähän vaikuttavat vuokraan kuuluvat vesi, sähkö ja esim. autopaikka. Lisäksi asunnon rakentamisvuosi ja suhteellinen neliömäärä vaikuttavat. Yleiseen asumistukeen vaikuttavat tulot, joihin lasketaan myös ansiosidonnainen äitiyspäiväraha. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perheen tulot tippuvat eikä lisätuloja tule mistään. Jos työskentelee opiskelun ohella, se vähentää tukien määrää, mikä ajaa opiskelijaperheen umpikujaan. Opetusministeriön työryhmä käsitteli laajasti opiskelijaperheiden asemaa jo vuonna 2009. Työryhmä päätyi tuolloin esittämään, että oikeus opintorahan huoltajakorotukseen olisi opiskelijalla, joka on alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja. Muissa Pohjoismaissa vastaava malli on jo käytössä. Korotusta ei tuolloin kuitenkaan toteutettu. Opintotukea nostavat perheet elävät köyhyysrajan alapuolella, vaikka nostaisivatkin opintolainaa. Perheen tulot nousevat köyhyysrajan yläpuolelle vasta, kun hankitaan työtuloja. Opiskelijavanhemmat käyttävät keskimäärin enemmän opintolainaa kuin muut opiskelijat ja toisaalta käyvät enemmän töissä. Yksinhuoltajista lainaa on nostanut yli 65 prosenttia ja perheellisistä opiskelijoista yli 43 prosenttia. Opintolainaa nostaa keskimäärin 37 prosenttia opiskelijoista. Kataisen hallituksen kehyspäätöksessä todetaan seuraavaa: "Hallitusohjelmaan ja kehyspäätökseen perustuen hallitus on antanut 16. päivänä elokuuta eduskunnalle vuotta 2014 koskevan valtion talousarvion yhteydessä käsiteltäväksi esityksen laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulu- Versio 2.0
tuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 2 :n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla parannetaan opintotuen riittävyyttä yleisesti muun muassa korottamalla lukuvuosittaisia opintorahan määriä kansaneläkeindeksin mukaisilla korotuksilla. Opintolainan hyödynnettävyyttä ja turvallisuutta ehdotetaan parannettavaksi korottamalla opintolainan valtiontakauksen määriä 100 eurolla, luopumalla yhden prosentin koron maksamisesta opiskeluaikana ja sitomalla korkoavustuksen tulorajat palkkakertoimeen. Lisäksi opintolainavähennysjärjestelmä ehdotetaan korvattavaksi selkeämmällä, tutkinnon tehokkaaseen suorittamiseen kannustavalla sekä lainan takaisinmaksua turvaavalla opintolainahyvityksellä. Toisen asteen opiskelijoiden tilannetta parannettiin nostamalla vanhempien tulorajoja 30 prosentilla. Näillä opintotuen toimenpiteillä parannetaan myös niiden opiskelijoiden taloudellista asemaa, joilla on huollettavia lapsia. Erillisen huoltajakorotuksen käyttöönotto vaatisi määrärahalisäyksiä, joita kehyspäätöksessä ei osoitettu opintotukeen. Lisämäärärahoja edellyttäviä muutoksia on mahdollista toteuttaa vain valtiontaloudellisten edellytysten puitteissa." Opiskelevien vanhempien asemaa ei siis suoraan paranneta, vaan heitä kannustetaan tekemään töitä ja ottamaan lainaa. Se velkaannuttaa opiskelijavanhempia ja ohjaa heitä tekemään töitä eikä juurikaan suoraan paranna heidän toimeentuloaan. Heitä ei myöskään aseteta tasa-arvoiseen asemaan muiden opiskelijoiden kanssa asumislisän osalta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus parantaa muutoin kuin kehyspäätöksessä sovituin tavoin opiskelijaperheiden asemaa, aiotaanko huoltajakorotus lisätä opintotukeen tämän hallituskauden aikana ja onko ministeriöllä aikomusta siirtää perheelliset vanhemmat nauttimaan opintotuen asumislisää? Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2013 Annika Saarikko /kesk 2
Ministerin vastaus KK 1038/2013 vp Annika Saarikko /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Annika Saarikon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1038/2013 vp: Aikooko hallitus parantaa muutoin kuin kehyspäätöksessä sovituin tavoin opiskelijaperheiden asemaa, aiotaanko huoltajakorotus lisätä opintotukeen tämän hallituskauden aikana ja onko ministeriöllä aikomus siirtää perheelliset vanhemmat nauttimaan opintotuen asumislisää? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitusohjelmaan ja vuosia 2014 2017 koskevan valtion talouden kehyspäätökseen perustuen hallitus on antanut eduskunnalle vuotta 2014 koskevan valtion talousarvion yhteydessä käsiteltäväksi esityksen laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 2 :n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla parannetaan opintotuen riittävyyttä yleisesti muun muassa korottamalla lukuvuosittaisia opintorahan määriä kansaneläkeindeksin mukaisilla korotuksilla, opintolainan valtiontakauksen korotuksella sekä opintolainahyvityksen käyttöönotolla. Lisäksi hallitus on antanut vuotta 2014 koskevan täydentävän talousarvion yhteydessä hallituksen esityksen opintotukilain 7 :n ja 11 :n muuttamisesta. Hallituksen elokuussa tekemän rakennepoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti esityksessä ehdotetaan korotettavaksi opintorahan kuukausittaisia määriä korkeakoulussa noin 11 prosentilla ja lyhennettäväksi yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttavaa aikaa viidellä tukikuukaudella. Muutokset koskisivat opiskelijoita, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopinnot syyslukukautena 2014 tai sen jälkeen. Esitysten tarkoituksena on opintotuen riittävyyden parantaminen päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi sekä opiskeluaikojen lyhentäminen ja työurien pidentäminen. Edellä mainitut muutokset tulevat parantamaan myös lasta huoltavien opiskelijoiden taloudellisia edellytyksiä opiskeluun. Opiskelijaperheet ja opintotuki -työryhmän (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä, 14:2009) mukaan erillinen huoltajakorotus olisi tarpeellinen erityisesti yksihuoltajille ja silloin, kun molemmat huoltajat opiskelevat päätoimisesti. Huoltajakorotuksen käyttöönottoa ja kustannuksia käsiteltiin myös Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012 -työryhmän muistiossa. Jos kaikille lasta huoltavat (n. 23 000) opiskelijoille ryhdyttäisiin maksamaan esimerkiksi 100 euron huoltajakorotusta, lisäisi se opintotukimenoja vuositasolla arviolta 16 miljoonaa euroa. Vuosille 2014 2017 vahvistettuun kehyspäätökseen ei sisältynyt huoltajakorotusta. Uusien lisämäärärahoja edellyttävien muutosten toteuttamisedellytyksiä arvioidaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Opintotuen osana olevan asumislisäjärjestelmän etuja ovat yksilökohtaisuus ja selkeys. Järjestelmän suurimpana heikkoutena on tuen tason riittämättömyys suhteessa todellisiin asumiskustannuksiin. Asumislisän vuokrarajaa (252 euroa/kk) on korotettu viimeksi 1.11.2005, jonka jälkeen asumislisän piirissä olevien keskimääräinen vuokra on noussut noin 27 prosenttia. Asumislisän vuokrarajaa tulisikin korottaa toteutuneen kustannuskehityksen perusteella, jotta opis- 3
Ministerin vastaus kelijat eivät joutuisi käyttämään muuhun elämiseen tarkoitettua opintotukea asumismenojen kattamiseen. Lasta huoltavien opiskelijoiden siirtäminen nykyisen asumislisän piiriin merkitsisi sitä, että osalla pienituloisista opiskelijoista asumisen tuki pienenisi, koska asumislisässä huomioon otettavat asumismenot ovat alhaisemmat kuin asumistuessa. Osalla asumisen tuki puolestaan voisi nousta, jos asumislisää myönnettäessä käytettäisiin nykyisiä tulorajoja eikä puolison tuloja otettaisi huomioon. Asumistuen kehittämisestä vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lasta huoltavien opiskelijoiden asumista on perusteltua tukea asumistuella samoin perustein kuin muidenkin perheellisten asumista. Asumistuessa lähtökohtana on tukea yhteistaloudessa elävän ruokakunnan koon mukaan mitoitettua kohtuuhintaista asumista. Asumistukea uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että siirrytään lineaariseen tulosovitukseen ja kokonaisvuokramalliin. Perusomavastuu tarkistetaan alkamaan korotetun työmarkkinatuen määrästä. Omavastuita alennetaan kahdeksan prosenttia ja hyväksyttyjä enimmäisasumismenoja korotetaan 50 eurolla kuukaudessa. Tarkoitus on, että uudistunut asumistuki olisi käytössä vuoden 2015 alusta lukien. Sosiaali- ja terveysministeriön alustavan arvion mukaan kolmen hengen ruokakunnalla omavastuu ei muuttuisi uudessa järjestelmässä. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2013 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki 4
Ministerns svar KK 1038/2013 vp Annika Saarikko /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1038/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Annika Saarikko /cent: Ämnar regeringen förbättra studerandefamiljernas ställning utöver vad som överenskommits i rambeslutet, tänker man införa försörjartillägg i samband med studiestödet under denna regeringsperiod och ämnar ministeriet låta föräldrar med familj ta del av studiestödets bostadstillägg? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: På basis av regeringsprogrammet och statens ekonomiska rambeslut för åren 2014 2017 har regeringen i samband med statens budget för år 2014 överlämnat en proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av lagen om studiestöd samt 2 i lagen om stöd för skolresor för studerande i gymnasieutbildning och yrkesutbildning. Genom de förändringar som föreslås i propositionen kommer man att allmänt få studiestödet att räcka till bättre. Detta kan man uppnå bland annat genom att höja studiestödets belopp per läsår i enlighet med förhöjningen av folkpensionsindex, genom att höja beloppen av statsborgen för studielån samt genom att införa studielånskompensation. Dessutom har regeringen överlämnat i samband med budgetkompletteringarna för år 2014 en proposition om ändring av 7 och 11 i lagen om studiestöd. I propositionen föreslås, i enlighet med de riktlinjer som regeringen uppgjorde för det strukturpolitiska programmet i augusti, att studiepenningens månatliga belopp höjs med ca 11 procent för högskolestudier och att den stödtid som berättigar till avläggande av en högskoleexamen förkortas med fem stödmånader. Förändringarna skulle beröra de studerande som inleder sina första högskolestudier under höstterminen 2014 eller senare. Syftet med propositionerna är att få studiestödet att räcka till bättre, så att det främjar studier på heltid, samt att förkorta studietiden och förlänga yrkeskarriären. Ovannämnda förändringar kommer också att förbättra de ekonomiska förutsättningarna till studier för studerande som försörjer barn. Enligt arbetsgruppen för studerandefamiljer och studiestöd (undervisningsministeriets arbetsgrupps promemorior och utredningar, 14:2009) skulle ett särskilt försörjartillägg vara nödvändigt i synnerhet för ensamförsörjare och i de fall då båda försörjarna studerar på heltid. Införandet av försörjartillägg och kostnaderna för detta behandlades också i promemorian från arbetsgruppen Studiestödets strukturella utveckling 2012. Om man skulle börja betala ett försörjartillägg på t.ex. 100 euro till alla studerande med barn att försörja (ca 23 000), så skulle detta öka studiestödsutgifterna med uppskattningsvis 16 miljoner euro årligen. I det fastställda ramavtalet för åren 2014 2017 ingick inte försörjartillägg. Man kommer årligen i samband med budgetberedningen att utvärdera förutsättningarna för att de nya förändringarna som kräver tilläggsanslag ska kunna genomföras. Fördelarna med systemet med bostadstillägg som en del av studiestödet är individanpassning och tydlighet. Den största svagheten med systemet är att stödnivån är otillräcklig i förhållande till de verkliga boendekostnaderna. Bostadstilläggets hyresgräns (252 euro/mån.) höjdes se- 5
Ministerns svar nast den 1 november 2005. Därefter har den genomsnittliga hyran bland dem som får bostadstillägg stigit med ca 27 procent. Bostadstilläggets hyresgräns borde också höjas på basis av den verkliga kostnadsutvecklingen, så att studerandena inte blir tvungna att täcka sina boendekostnader med studiestödet, som är avsett för andra levnadskostnader. Om studerande som försörjer barn skulle övergå till den grupp som idag får bostadstillägg, skulle detta innebära att stödet för boende skulle minska för en del studerande med låga inkomster. Detta beror på att de boendeutgifter som ska beaktas för bostadstillägget är lägre än de för bostadsbidrag. För en del skulle stödet å andra sidan kunna stiga, om man vid beviljandet av bostadstillägget använder sig av nuvarande inkomstgränser och inte beaktar makens/makans inkomster. Enligt social- och hälsovårdsministeriet, som ansvarar för utvecklingen av bostadsbidraget, är det motiverat att stöda boendet för studerande som försörjer barn med hjälp av bostadsbidrag på samma grunder som man stöder boendet för andra som har familj. För bostadsbidraget är utgångspunkten att stöda skäliga boendekostnader för dem som lever i ett gemensamt hushåll anpassat enligt antalet personer i hushållet. Bostadsbidraget förnyas i enlighet med regeringsprogrammet så att man övergår till lineär inkomstjämkning och modellen med helhetshyra. Bassjälvrisken justeras så att den börjar vid beloppet för det förhöjda arbetsmarknadsstödet. Självrisken sänks med åtta procent och de godkända maximala boendeutgifterna höjs med 50 euro per månad. Det är meningen att det förnyade bostadsbidraget ska vara infört från början av år 2015. Enligt en första uppskattning av social- och hälsovårdsministeriet torde självrisken för ett hushåll bestående av tre personer inte ändras i det nya systemet. Helsingfors den 3 december 2013 Kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki 6