Sosiaali- ja terveyspalvelut Kokkola ja Kruunupyy KPSHP Apuvälinepalvelu ja alueelliset apuvälineiden lääkinnälliset ja sosiaaliset saatavuusperusteet Versio 1.2 Toimittanut Marja-Leena Mattila Hyväksynyt (lääk. perusteet) 16.3.2015 Katja Tuliniemi
Sisällysluettelo 1 APUVÄLINEPALVELU KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄSSÄ SEKÄ KOKKOLAN KAUPUNGISSA JA KRUUNUPYYN KUNNASSA... 10 1.1 APUVÄLINEPALVELUITA OHJAAVA SÄÄNTELY JA VASTUUNJAKO... 10 1.2 APUVÄLINEPALVELUUN HAKEUTUMINEN JA PALVELUPROSESSI TERVEYDENHUOLLOSSA... 13 1.3 JÄRJESTÄMINEN JA TYÖNJAKO TERVEYDENHUOLLOSSA KESKI-POHJANMAALLA... 15 1.4 POTILAAN OIKEUSTURVAKEINOT... 16 2 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET... 18 2.1 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET... 18 04 APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON... 18 0403 HENGITYSHOITOVÄLINEET... 18 040303 Hengitysilmanlämmittimet... 18 040306 Lääkesumuttimet... 18 040312 Hengityslaitteet... 19 040318 Happihoidon laitteet... 19 040321 Imulaitteet... 19 040327 Hengityslihasten harjoitusvälineet... 20 040330 Hengitystä mittaavat laitteet... 20 0406 VERENKIERTOHÄIRIÖIDEN HOITOVÄLINEET... 20 040689 Muut painevaatteet... 20 04068903 Lääkinnälliset painehoitovaatteet... 20 04068904 Painevaatteet liikkeen ja asennon facilitointiin... 21 0424 FYSIKAALISET, FYSIOLOGISET JA BIOKEMIALLISET TESTIVÄLINEET JA MATERIAALIT... 21 042402 Pulssioksimetrit... 21 0427 STIMULAATTORIT... 21 042706 Stimulaattorit kivun lievitykseen... 21 042709 Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät... 22 042715 Äänistimulaattorit... 22 0433 PAINEHAAVOJEN EHKÄISYVÄLINEET... 22 043303 Istuintyynyt ja -alustat painehaavojen ehkäisyyn... 22 043304 Selkätyynyt ja -tuet painehaavojen ehkäisyyn... 22 043306 Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn... 22 0436 AISTIHAVAINTOJEN HARJOITUSVÄLINEET... 23 043603 Aistihavaintojen erottelun ja yhdistämisen harjoitusvälineet... 23 043606 Aistihavaintojen koordinaation harjoitusvälineet... 23 0448 LIIKKEEN, VOIMAN, TASAPAINON HARJOITUSVÄLINEET... 23 044803 Kuntopyörät ja ergometrit... 23 044808 Seisontakehikot ja tuet seisomiseen... 24 044812 Sormien ja käden harjoitusvälineet... 24 044815 Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet... 24 044818 Painomansetit... 24 044827 Välineet asennon tukemiseen hoidon aikana... 24 05 VÄLINEET TAITOJEN HARJOITTAMISEKSI... 25 0503 KOMMUNIKOINNIN TERAPIA- JA HARJOITUSVÄLINEET... 25 050303 Puheen ja äänenkäytön harjoitusvälineet... 25 0506 PUHETTA TUKEVAN JA KORVAAVAN KOMMUNIKOINNIN HARJOITUSVÄLINEET... 25 2
050606 Viittomakielen harjoitusvälineet... 25 050621 Kuvasymbolien harjoitusvälineet... 25 050624 Bliss-kommunikoinnin harjoitusvälineet... 25 0509 PIDÄTYSKYVYN HARJOITUSVÄLINEET... 25 050903 Inkontinenssihälyttimet... 25 0515 PERUSTAITOJEN HARJOITUSVÄLINEET... 26 051503 Laskemisen alkeiden harjoitusvälineet... 26 051509 Ajan ymmärtämisen harjoitusvälineet... 26 0518 ERI OPPIAINEIDEN HARJOITUSVÄLINEET... 26 051803 Äidinkielen harjoitusvälineet... 26 0527 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITUSVÄLINEET... 26 052703 Vapaa-ajan toimintojen harjoitusvälineet... 26 0533 PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN HARJOITUSVÄLINEET... 26 053303 Ortoosien ja proteesien käytön harjoitusvälineet... 26 06 ORTOOSIT JA PROTEESIT... 27 0603 VARTALON JA SELKÄRANGAN ORTOOSIT... 27 060309 Rinta- lannerangan, ristiselän ortoosit... 27 060312 Kaularankaortoosit... 27 0604 VATSAN ORTOOSIT... 28 060406 Tyrätuet... 28 0606 YLÄRAAJAN ORTOOSIT, VARTALOKIINNITTEISET... 28 060603 Sormiortoosit... 28 060612 Ranne- ja kämmenortoosit... 28 060615 Kyynärnivelen ortoosit... 28 060621 Olkanivelen ortoosit... 28 0612 ALARAAJAN ORTOOSIT... 29 061203 Jalkateräortoosit... 29 061206 Nilkka- jalkateräortoosit... 29 061209 Polviortoosit... 30 061212 Polvi-nilkka-jalkateräortoosit... 30 061215 Lonkkaortoosit... 30 061218 Lonkka-polvi-nilkka-jalkateräortoosit... 30 0618 YLÄRAAJAPROTEESIT... 31 0621 KOSMEETTISET YLÄRAAJAPROTEESIT... 31 0624 ALARAAJAPROTEESIT... 31 0627 KOSMEETTISET ALARAAJAPROTEESIT... 32 0630 PROTEESIT, EI RAAJAPROTEESEJA... 32 063003 Peruukit... 32 063018 Rintaproteesit... 33 063021 Silmäproteesit... 34 063036 Hammasproteesit... 34 0633 ORTOPEDISET JALKINEET... 34 09 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET... 35 0903 VAATTEET JA KENGÄT... 35 090303 Suojapeitteet... 35 090333 Uima-asut... 35 090345 Liukuesteet jalkineisiin... 36 0906 SUOJAVÄLINEET... 36 3
090603 Pään suojat... 36 090612 Käsivarsi- ja kyynärpääsuojat... 36 090615 Suojakäsineet... 36 090618 Sääri- ja polvisuojat... 36 090624 Vartalosuojat... 37 0909 PUKEUTUMIS- JA RIISUUTUMISVÄLINEET... 37 090903 Sukan- ja sukkahousujenvetolaitteet... 37 090906 Kenkälusikat ja saapasrengit... 37 090912 Pukeutumis- riisuutumiskoukut -kepit... 37 090915 Vetoketjunvetimet... 37 090918 Napittimet... 37 0912 WC-APUVÄLINEET... 37 091203 Wc-tuolit siirrettävät, pyörälliset ja pyörättömät... 37 091209 Wc-istuimien istuinosat... 38 091212 Wc-istuimen korotukset jalalliset... 38 091215 Wc-istuimen korotukset helposti irrotettavat... 38 091218 Wc-istuimen korotukset kiinteät... 38 091221 Wc-istuimet korkeussäädettävät... 39 091233 Alusastiat... 39 0933 PESEYTYMIS- SUIHKU- JA KYLPYVÄLINEET... 39 093303 Kylpy/suihkutuolit/ammelaudat, jakkarat, selkänojat ja istuimet... 39 093306 Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat... 39 093312 Kylpypaarit suihku- ja hoitopöydät... 39 093321 Kylpyammeet... 40 093330 Pesulaput -sienet ja -harjat pidikkeillä, varsilla tai kahvoilla... 40 093339 Kelluntavälineet... 40 0936 KÄSIEN- JA JALKOJENHOITOVÄLINEET... 40 093603 Kynsiharjat... 40 093606 Kynsiviilat ja hiomapaperilevyt... 40 093609 Kynsisakset ja kynsileikkurit... 40 0939 HIUSTENHOITOVÄLINEET... 41 093906 Kammat ja harjat... 41 0942 HAMPAIDENHOITOVÄLINEET... 41 094203 Hammasharjat ei sähköiset... 41 0954 SUKUPUOLIELÄMÄN APUVÄLINEET... 41 095409 Vibraattorit ja hierontalaitteet... 41 12 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET... 41 1203 KÄVELYN APUVÄLINEET YHDELLÄ KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT... 41 120303 Kävelykepit... 41 120306 Kyynärsauvat... 42 120312 Kainalosauvat... 42 120316 Kävelykepit, kolme tai useampia tukijalkoja... 42 1206 KÄVELYN APUVÄLINEET KAHDELLA KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT... 42 120606 Kävelytelineet, pyörälliset (rollaattorit)... 42 120609 Kävelytuolit... 43 120612 Kävelypöydät... 43 1212 AUTON KÄYTTÖÄ HELPOTTAVAT VÄLINEET... 43 121209 Autojen turvavyöt ja valjaat... 43 4
121212 Autoistuimet ja -tyynyt erityisvalmisteiset... 43 1218 POLKUPYÖRÄT... 43 121806 Kolmipyörät jaloin poljettavat... 44 121809 Polkupyörät käsin poljettavat... 44 121812 Potkupyörät ja potkulaudat jalalla työnnettävät... 44 121815 Tandempyörät ja nelipyöräiset polkupyörät... 45 121821 Polkupyörien lisävarusteet... 45 1222 PYÖRÄTUOLIT IHMISVOIMIN KÄYTETTÄVÄT... 45 122203 Pyörätuolit, käsikäyttöiset, molemmilta puolilta kelattavat... 45 1223 SÄHKÖPYÖRÄTUOLIT... 46 122303 Sähköpyörätuolit, mekaaninen ohjaus... 46 122306 Sähköpyörätuolit, sähköinen ohjaus... 47 1224 PYÖRÄTUOLIEN LISÄVARUSTEET... 47 122409 Pyörätuolien lisävoimalaitteet... 47 122415 Pyörätuolipöydät... 48 122430 Kiinnitysvälineet pyörätuolissa istuvan kiinnittämiseksi pyörätuoliin... 48 1227 MUUT KULKUVÄLINEET... 48 122707 Rattaat... 48 122709 Pulkat, reet ja kelkat... 49 122715 Mahalaudat ja konttausjakkarat... 49 1231 SIIRTYMISEN JA KÄÄNTYMISEN APUVÄLINEET... 49 123103 Liukulaudat, liukumatot ja liukulakanat... 49 123106 Kääntölevyt... 49 123109 Kohottautumistelineet siirrettävät... 49 123115 Nostovyöt ja -valjaat... 49 1236 HENKILÖNOSTOLAITTEET... 50 123603 Nostolaitteet pyörälliset nostokankailla ja/tai nostovaljailla... 50 123604 Nostolaitteet pyörälliset, henkilön seisovassa asennossa siirtävät... 50 123612 Nostolaitteet seinään, lattiaan ja/tai kattoon kiinnitettävät... 50 1239 SUUNNISTAUTUMISVÄLINEET... 50 123903 Näkövammaisten suunnistautumiskepit... 50 15 KODINHOITOVÄLINEET... 51 1503 RUOANLAITTOVÄLINEET... 51 1506 ASTIANPESUVÄLINEET... 51 150615 Tiskiliinan vääntimet... 51 1509 SYÖMISEN JA JUOMISEN VÄLINEET... 51 150927 Syömislaitteet... 51 1515 OMPELU- JA VAATEHUOLTOVÄLINEET... 51 151521 Sakset... 52 18 ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET JA LISÄLAITTEET... 52 180303 Työpöydät... 52 180306 Lukupöydät ja pulpetit... 52 180315 Vuodepöydät... 52 1806 VALAISIMET... 52 180606 Luku- ja työskentelyvalaisimet... 53 1809 ISTUIMET... 53 180903 Tuolit... 53 180906 Jakkarat ja seisontatuolit... 53 5
180912 Kohottautumistuolit ja -istuimet... 53 180921 Tuolit, erityisvalmisteiset... 53 180931 Istuimet, istuinkokoonpanot ja abduktioalustat... 54 180934 Selkätuet... 54 180942 Istuintyynyt ja -alustat... 54 180945 Selkätyynyt ja selkätuet... 54 1812 SÄNGYT... 54 181210 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, sähkösäätöiset... 55 181215 Vuodevaatteet... 55 181218 Patjat ja patjanpäälliset... 55 181224 Selkä- ja jalkanojat, säädettävät... 55 181227 Sängynlaidat ja kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät... 55 1815 HUONEKALUJEN KORKEUDENSÄÄTÖVÄLINEET... 56 181503 Korotuspalikat ja -jalat... 56 1818 TUKEUTUMISVÄLINEET... 56 181803 Käsijohteet... 56 181806 Tukikahvat ja kädensijat... 56 181809 Tukikaiteet... 56 1821 PORTIN, OVEN, IKKUNAN JA VERHONAVAAJAT/SULKIJAT... 56 182103 Ovenavaajat ja -sulkijat... 56 182106 Ikkunanavaajat ja -sulkijat... 56 182109 Verhonavaajat ja -sulkijat... 57 182112 Markiisien- ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat... 57 182115 Lukot... 57 1830 HISSIT, NOSTOTASOT, PORRASHISSIT, LUISKAT... 57 183012 Porraskiipijät... 57 183015 Luiskat, siirrettävät... 57 22 KOMMUNIKOINNIN, TIEDONSAANNIN JA TIEDONVÄLITYKSEN APUVÄLINEET... 58 2203 NÄKEMISEN APUVÄLINEET... 58 220306 Silmälasit ja piilolinssit... 58 220309 Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot... 59 220312 Kiikarit ja kaukoputket... 59 2206 KUULEMISEN APUVÄLINEET... 60 220603 Kuulotorvet... 60 220606 Vartaloon kiinnitettävät kuulolaitteet... 60 220609 Silmälaseihin kiinnitettävät kuulolaitteet... 60 220612 Korvan sisäiset kuulolaitteet... 60 220615 Korvantauskuulolaitteet... 60 220618 Vibraatiokuulolaitteet... 61 220621 Implantin kanssa käytettävät kuulolaitteet... 61 2209 ÄÄNENTUOTON APUVÄLINEET... 61 220903 Puhevibraattorit... 61 220906 Henkilökohtaiset puheäänen vahvistimet... 61 2212 PIIRTÄMIS- JA KIRJOITUSVÄLINEET... 61 221209 Nimenkirjoituskehikot ja -leimasimet... 62 221215 Kirjoituskoneet... 62 2218 KUUNTELUN, KATSOMISEN JA VIDEOIDEN KATSELUN APUVÄLINEET... 62 221803 Nauhoitus- ja kuuntelulaitteet... 62 6
221824 Radiotaajuuslähetinjärjestelmät... 62 221827 Infrapunajärjestelmät... 62 221830 Induktiosilmukkalaitteet... 62 221833 Mikrofonit... 63 221836 Kaiuttimet... 63 2221 LÄHIKOMMUNIKOINNIN VÄLINEET... 63 222103 Kirjain- ja/tai symbolisarjat, -taulut... 63 222109 Kommunikointilaitteet... 64 222112 Lähikommunikoinnin ohjelmat... 64 2224 PUHELIMEN KÄYTÖN APUVÄLINEET... 64 222421 Puhelimen lisälaitteet... 64 2227 HÄLYTYS- JA MERKINANTOVÄLINEET... 64 222703 Merkinantovälineet näköön perustuvat... 64 222712 Kellot... 64 222718 Henkilökohtaiset hälytysjärjestelmät... 65 2230 LUKEMISEN APUVÄLINEET... 65 223012 Sivunkääntäjät... 65 223015 Lukutelineet ja kirjanpitimet... 65 223021 Lukukoneet... 65 2233 TIETOKONEET JA PÄÄTELAITTEET... 66 223303 Pöytätietokoneet... 66 223306 Kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (PDA)... 66 2236 TIETOKONEIDEN TIEDONSYÖTTÖLAITTEET... 66 223603 Näppäimistöt... 66 223606 Hiiret... 67 223609 Joystick... 67 223612 Vaihtoehtoiset syöttölaitteet... 67 223615 Syötön lisälaitteet... 67 223618 Syöttöohjelmat... 68 2239 TIETOKONEEN TULOSTUSLAITTEET... 68 223903 Näytöt... 68 223909 Vaihtoehtoiset tulostuslaitteet... 68 223912 Tulostuksen erikoisohjelmat... 68 24 ESINEIDEN JA LAITTEIDEN KÄSITTELY- JA KULJETUSVÄLINEET... 68 2406 PAKKAUSTEN KÄSITTELYVÄLINEET... 68 240603 Avaajat... 69 240606 Putkilonpuristimet... 69 2409 KATKAISIMET, KYTKIMET JA OHJAUSLAITTEET... 69 240903 Painikkeet... 69 240906 Kahvat ja nupit, kiinteät... 69 240918 Kytkimet/katkaisimet (päälle/päältä)... 69 2413 KAUKO-OHJAUSLAITTEET... 69 241303 Kauko-ohjausjärjestelmät... 70 241306 Ympäristönhallintaohjelmat... 70 2418 KÄSIVARREN JA/TAI KÄDEN JA/TAI SORMIEN TOIMINTAA AUTTAVAT TAI KORVAAVAT VÄLINEET... 70 241806 Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet... 70 241812 Telineet... 70 7
241815 Puikot, sauvat ja tikut... 70 241818 Osoitinlamput... 71 241827 Toiminnan sallivat käsivarren tuet... 71 2421 OTTEEN PIDENTIMET... 71 242103 Tarttumapihdit käsikäyttöiset... 71 2427 KIINNITYSVÄLINEET... 71 242703 Imukupit... 71 242706 Liukuestealustat... 71 2436 KANTO- JA KULJETUSVÄLINEET... 72 243603 Kantovälineet... 72 243612 Kuljetuspöydät pyörälliset... 72 27 YMPÄRISTÖOLOSUHTEITA PARANTAVAT VÄLINEET, TYÖVÄLINEET JA TYÖKONEET... 72 2703 YMPÄRISTÖOLOSUHTEITA PARANTAVAT VÄLINEET... 72 270303 Ilmaston säätelyvälineet... 72 2.2 SOSIAALISET APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET... 73 PERUSTURVAN/SOSIAALITOIMEN KAUTTA VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA KÄYTTÖÖN LUOVUTETTAVIEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET KESKI-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNNISSA... 73 2.2.1 Yleistä... 73 Vaikeavammaisen henkilön asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat apuvälineet... 73 Hakemuksen vireillepano... 74 Tarpeen arviointi... 74 Päätöksenteko / päätös... 75 Toimenpiteet päätöksen jälkeen... 75 Apuvälineiden saatavuusperusteet... 75 09 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET... 76 0912 WC-APUVÄLINEET... 76 091206 wc-istuimet... 76 091221 WC-istuimet korkeussäädettävät... 76 0933 PESEYTYMIS-, SUIHKU- JA KYLPYVÄLINEET... 76 093309 Suihkut ja suihkuyksiköt... 76 093315 Pesualtaat... 76 0945 KASVOJENHOITOVÄLINEET... 77 094509 Peilit... 77 12 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET... 77 1236 HENKILÖNNOSTOLAITTEET... 77 123612 Nostolaitteet, seinään, lattiaan ja/tai kattoon kiinnitettävät... 77 18 ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET... 77 1806 VALAISIMET... 77 180603 Yleisvalaisimet... 77 1818 TUKEUTUMISVÄLINEET... 77 181803 Käsijohteet... 78 181806 Tukikahvat ja kädensijat... 78 181809 Tukikaiteet... 78 1821 PORTIN, OVEN, IKKUNAN JA VERHON AVAAJAT/ SULKIJAT... 78 182103 Ovenavaajat ja sulkijat... 78 182106 Ikkunanavaajat ja sulkijat... 78 182109 Verhonavaajat ja sulkijat... 78 8
182112 Markiisien- ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat... 79 182115 Lukot... 79 1824 ASUNNON VARUSTEET... 79 182409 Ovet... 79 182412 Kynnykset... 79 1830 HISSIT, NOSTOTASOT, PORRASHISSIT JA LUISKAT... 80 183006 Nostotasot ja pyörätuolihissit... 80 183010 Porrashissit... 80 183015 Luiskat, siirrettävät... 80 183018 Luiskat, kiinteät... 80 1833 ASUNNON JA MUIDEN TILOJEN TURVALLISUUSVARUSTEET... 80 183303 Liukastumista estävät materiaalit lattioihin ja portaisiin... 80 183306 Turvakaiteet, aidat ja portit, portaisiin ja hisseihin... 81 1836 SÄILYTYSKALUSTEET... 81 183603 Hylly... 81 183606 Kaapit... 81 183615 Hyllyjen ja kaappien lisävarusteet... 81 22 KOMMUNIKOINNIN, HAVAITSEMISEN JA YMPÄRISTÖNHALLINNAN VÄLINEET... 81 2224 PUHELIMET JA PUHELIMEN KÄYTÖN APUVÄLINEET... 81 222403 Puhelimet... 81 222406 Matkapuhelimet... 82 222409 Tekstipuhelimet... 82 22242101 Soiton ilmaisimet... 82 22242102 Puhelinvahvistin... 82 212430 Ovipuhelimet... 82 22062701 Induktiosilmukat... 83 221830 Induktiosilmukkalaitteet... 83 2227 HÄLYTYS- JA MERKINANTOVÄLINEET... 83 222703 Merkinantovälineet näköön perustuvat... 83 222706 Merkinantovälineet kuuloon perustuvat... 83 222709 Merkinantovälineet mekaaninen signaali... 83 9
1 APUVÄLINEPALVELU KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄSSÄ SEKÄ KOKKOLAN KAUPUNGISSA JA KRUUNUPYYN KUNNASSA 1.1 APUVÄLINEPALVELUITA OHJAAVA SÄÄNTELY JA VASTUUNJAKO Apuvälinepalvelu perustuu useaan eri lakiin. Päävastuu apuvälinepalvelujen tarpeen mukaisesta tuottamisesta on kunnalla. KELA, vakuutus- ja työeläkelaitokset, työhallinto ja Valtiokonttori kustantavat vastuullaan olevat apuvälinepalvelut. Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelusta osana sairaanhoitoa, jonka järjestämisestä säädetään kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Myös terveydenhuoltolaki (FINLEX 1326/2010) määrittelee apuvälinepalvelun terveydenhuollon vastuulle yhtenä osana lääkinnällistä kuntoutusta. Sen mukaan kunnan tehtävänä on vastata potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (STM 2010:31) sisältävät myös apuvälinepalvelun perusteita. Niiden mukaan ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai henkilön itsenäisessä suoriutumisessa. Ensisijaisuuden määrittelyssä otetaan huomioon sairauden etenemisnopeus, tapaturman/vamman aiheuttama tarve, sairaalasta kotiutumisen mahdollistaminen, laitoshoitoon joutumisen ehkäisy, lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset sekä apuvälineen tarve turvallisuuden edistämiseksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat asiakkaalle maksuttomia (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992). Kunta voi järjestää apuvälinepalvelun myös antamalla potilaalle palvelusetelin, jolla hän voi hankkia terveydenhuollon kanssa yhdessä tarpeelliseksi todetun apuvälineen terveydenhuollon hyväksymältä apuvälinetoimittajalta. Setelillä tulee saada yksilöllistä tarvetta vastaava tavanomainen apuväline. Asiakas voi halutessaan hankkia tätä kalliimman apuvälineen ja maksaa erotuksen itse (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009). Terveydenhuoltolakia tarkemmin sisällöstä säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (FINLEX 1363/2011). Siinä apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä pidetään sellaista lääketieteellisin perustein todettua sairautta, vammaa tai kehitysviivästymää, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista ja tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Asetuksen mukaan apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja 10
yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa on otettava toimintakyvyn lisäksi huomioon elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toiminnalle aiheuttamat vaatimukset. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla, jotta valinta voidaan tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Valtakunnallinen apuvälinepalveluiden laatusuositus (STM oppaita 2003/7) ohjaa ensisijassa toiminnallisista linjauksista sekä voimavarojen osoittamisesta vastaavaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtoa ja päättäjiä kehittämään apuvälinepalveluja toimimaan käyttäjälähtöisesti ja yhtäläisin perustein. Tehokkaasti ja ammattitaitoisesti toteutettu palvelu takaa sen, että kuntalainen saa apuvälineen käyttöönsä todetun apuvälinetarpeen mukaisesti asuinpaikasta riippumatta. Laatusuosituksen perustavoitteena olevat hyvin järjestetyt ja käyttäjälähtöiset apuvälinepalvelut toimivat joustavasti ja saumattomasti. Henkilöstön ammattitaito ja osaaminen ovat takaamassa laatua, lisäksi palveluiden saatavuuden tulee olla hyvin kuntalaisten tiedossa. Sosiaalitoimen järjestämisvastuulla ovat vaikeavammaisen henkilön tarvitsemat vakituisen asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ovikoneistot, porrasnostimet, tukikaiteet, kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot, yleisvalaisimet näkövammaisille. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvista välineistä kerrotaan tarkemmin kohdassa 2.2 Sosiaaliset perusteet. Nämä ovat maksuttomia apuvälineitä, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen tai erityistä tukea tarvitseva. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 ja asetus 759/1987 sekä Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Sosiaalitoimen kautta voidaan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien vammaisen asumiseen liittyvien välineiden ja laitteiden lisäksi harkinnanvaraisena (määrärahasidonnaisuus) välineenä hakea vammaisen henkilön liikkumiseen, viestintään, päivittäiseen suoriutumiseen tai sosiaaliseen osallistumiseen ja harrastamiseen tarvitsemia välineitä, kojeita ja laitteita, jotka ovat muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Näiden välineiden hankintakustannuksista voidaan korvata yleensä puolet. Tällöin ne jäävät käyttäjän omaisuudeksi. Erityishuoltopiirin laitoksissa pitkäaikaishoidossa olevien apuvälineet ovat erityishuoltopiirien vastuulla (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519). Yksityisten laitosten, esim. hoitokotien pitkäaikaishoidon sopimuksiin tulee kirjata palveluntuottajan vastuulle kuuluvat varusteet, myös esim. perusapuvälineet. Opetustoimen velvollisuutena on järjestää vammaiselle ja muuta erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa (Perusopetuslaki 628/1998, 31 ). Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Perusopetuslaki koskee myös esikouluopetusta päiväkodissa. Oppilaan koulussa henkilökohtaisesti tarvitsemat lääkinnällisen kuntoutuksen välineet tulevat terveydenhuollon kautta. Peruskoulun 7-9 luokilta alkaen niitä voi anoa Kelan kautta. 11
Kela voi oman lainsäädäntönsä perusteella korvata kuntoutussuunnitelmaan perustuen ammatillisena kuntoutuksena vaativia apuvälineitä, kun selviytyminen sairauden tai vamman vuoksi työssä tai opinnoissa ilman niitä on vaikeutunut. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä atk-laitteistot. Kela huomioi päätöstä tehdessään olosuhteiden ja ympäristön vaatimukset. Kela voi korvata myös huollosta, korjauksesta ja käytön opastuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kelan kautta apuvälineitä voidaan hankkia aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen kun opiskelut tähtäävät ammatillisiin opintoihin ja työelämään. Hakemukseen on siksi liitettävä suunnitelma ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta ja apuvälineiden tarpeellisuudesta opinnoissa. Vakuutuslaitokset korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain ehtojen mukaisesti tarpeelliset ja kohtuulliset kulut toiminnan rajoitusten vuoksi syntyneestä apuvälinetarpeesta, joka johtuu esimerkiksi korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kulut. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaan. Vakuutusyhtiöllä on oikeus valita apuvälineiden toimittaja. Apuvälineen tarve arvioidaan yleensä julkisessa terveydenhuollossa maksajasta riippumatta. Mikäli vakuutuksen ehdot eivät kata kaikkia tarpeen mukaisia välineitä, vastuu siirtyy niiltä osin kunnalle, sosiaalitoimelle tai Kelalle. Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Vakuutuksesta korvataan vain ylimääräiset vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset. Apuvälineet korvataan, jos niiden käyttötarve johtuu potilasvahingosta. Potilasvakuutus ei kuitenkaan korvaa apuvälinepalvelua. Valtiokonttori korvaa asevelvollisille ja puolustuslaitoksen palveluksessa oleville sekä sotainvalideille palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voidaan korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle tietyin perustein haitta-asteen perusteella. Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. TE-keskus korvaa kunnalle erityisapuvälineet, jotka on hankittu pakolaiselle terveydenhuollon kautta. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste silloin, kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on työsuojelullisesti välttämätön. Työpisteen ergonomiassa on otettava huomioon, että työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein ja terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein. Laitoksissa ja tehostetussa palveluasumisen yksiköissä hoitohenkilökunnan ergonomiaan ja kuntouttavaan hoitotyöhön liittyvien apuvälineiden hankinnoista vastaa työnantaja. 12
Apuvälineen tarvitsija voi hankkia myös itse toimintakykyään parantavia välineitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi palveluiden toteutumista sekä ohjeistaa järjestämistä. Lisätietoa on esimerkiksi osoitteessa http://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/apuvalinepalvelut. 1.2 APUVÄLINEPALVELUUN HAKEUTUMINEN JA PALVELUPROSESSI TERVEYDENHUOLLOSSA Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteaman sairauden, vamman tai kehitysviivästymän aiheuttama toimintakyvyn haitta arjessa, ja siihen liittyvä apuvälineen tarve. Tarpeen voi todeta potilas itse, hänen läheisensä tai esim. potilaan tilanteen tunteva terveydenhuollon ammattilainen. Apuvälineen tarvitsija tai hänen edustajansa voivat olla suoraan yhteydessä perusterveydenhuollon apuvälinepalvelua tuottavaan yksikköön tarvitessaan tavallisimpia liikkumisen, päivittäisten- ja aistitoimintojen apuvälineitä. Perusterveydenhuollon apuvälinelainaamot lainaavat ilman lähetettä esimerkiksi tapaturman tai hoidon mm. leikkauksen aiheuttaman väliaikaisen toimintakyvyn haitan edellyttämiä apuvälineitä määräaikaislainauksena. Mikäli apuvälineen tarve hoidon tai apuvälinepalvelun arviossa muuttuu lääkinnällisin perustein pysyväksi, päätös pitkäaikaislainasta voidaan tällöin tehdä. Perusterveydenhuollon vastuulla on myös ohjata apuvälineen tarvitsija oikeiden palvelujen piiriin, kun tämä tarvitsee erikoissairaanhoidon tai jonkun muun esim. sosiaalitoimen tai vakuutuslaitoksen järjestämisvastuulla olevia apuvälineitä. Erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluun edellytetään lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön kirjallista lähetettä tai palvelupyyntöä sairaalan sisällä hoitovastuussa olevalta taholta. Hoitoon pääsyn aikarajat koskevat myös apuvälinepalvelua. Perusterveydenhuollossa terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä apuvälinepalvelun tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas on ottanut yhteyttä. Mikäli kyse on kiireettömästä tarpeesta, varataan aika arvioon mahdollisimman pian, viimeistään kolmen kuukauden sisälle yhteydenotosta. Erikoissairaanhoidossa apuvälinepalvelun tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete tai muu aloite on saapunut. Mikäli apuvälinetarpeen arviointi vaatii lähetteen lisäksi lääkärin tai muun ammattihenkilön vastaanotolla käynnin, sen tulee toteutua kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Apuvälinepalvelun on toteuduttava mahdollisimman pian, viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Hoitopaikan valintaoikeus ja apuvälineet Koska apuvälinepalvelu on osa hoidon suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuutta, vuoden 2014 alusta voimaan tullut oikeus valita hoitopaikka Suomessa tarkoittaa sitä, että tehdessään valinnan myös hoitoon liittyvä apuvälinepalvelu, kuten muukin kuntoutus toteutuu tarvittaessa valitulla hoitovastuutaholla. Potilaan terveydenhuoltoyksikön vaihtuessa siirtyvät apuvälineet uudelle toimijalle. Kaikki henkilön käytössä olevat apuvälineet ovat aina kulloinkin hoitovastuussa olevan toimijan rekisterissä. 13
Paikkakunnalta muutto ja apuvälineet Apuvälineen käyttäjän muuttaessa toiselle paikkakunnalle hänen käytössään olevat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet, joita hän tulee tarvitsemaan uudessa asuinkunnassaan, muuttavat hänen mukanaan ja siirtyvät uuden kotikunnan tai sairaanhoitopiirin omaisuudeksi korvauksetta. Myös apuvälineiden huolto- ja korjausvastuu siirtyy apuvälineiden uudelle omistajataholle. Käyttäjä on velvollinen ilmoittamaan muutosta, jotta apuvälineiden luovutustiedot voidaan välittää uudelle kotikunnalle. Käyttäjä on itse vastuussa apuvälineiden muuttokustannuksista. Huolto ja välineen turvallisuus Apuvälineen huolto tarkoittaa sen toimintakunnon tarkastamista, siitä huolehtimista ja vikojen korjausta. Huollosta ovat vastuussa niin käyttäjä kuin omistajakin. Käyttäjän vastuulla on annettuja ohjeita noudattaen puhdistaa apuväline ja tarkistaa ajoittain välineen kuntoa. Löystyneitä ruuveja ja jarruja on kiristettävä, vajaisiin renkaisiin laitettava ilmaa, akut on ladattava säännöllisesti ja mikäli havaitaan vikoja, otettava yhteyttä välineen luovuttaneeseen tai muuhun toimintayksiköstä ohjattuun tahoon arvion ja korjauksen järjestämiseksi. Kuljetus korjaukseen ja huoltoon on ensisijaisesti käyttäjän vastuulla, jos se on tavanomaisin keinoin ilman lisäkustannuksia mahdollista. Käyttäjä ei saa korjata tai muuttaa välinettä itse tai hankkia korjausta ulkopuoliselta taholta ilman lupaa. Huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä tai säilytyksestä aiheutuneen apuvälineen rikkoutumisen aiheuttamat kulut voidaan vahingonkorvauslain perusteella velvoittaa käyttäjän korvattavaksi. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 sääntelee myös apuvälineitä. Terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevaa valvontaa toteuttaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, VALVIRA, joka ylläpitää valtakunnallista vaaratilannerekisteriä. Vakavasta vaaratilanteesta, mutta myös läheltä piti - tilanteesta tulee aina tehdä ilmoitus niin pian kuin mahdollista. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen yksiköistä lainattujen välineiden kohdalla turvallisuuden tarkastus ja vaaratilanneilmoitus tehdään asiantuntijoiden toimesta välineen lainanneessa yksikössä, johon väline ja selostus vaaratilanteesta tulee toimittaa. Terveydenhuollon toimintayksikkö vastaa siitä, että lainaa tai luovuttaa käyttöön vain tarkastamiaan toimintakuntoisia apuvälineitä. Mikäli apuvälineeseen tai sen käyttöön liittyvä vaaratilanne aiheuttaa henkilövahingon, voi apuvälineen käyttäjä saada korvausta potilasvahinkolain mukaisesti. Apuvälineprosessi Apuvälinepalveluprosessi on terveydenhuollossa osa potilaan hoito- ja kuntoutusprosessia ja suunnitelmallista palvelukokonaisuutta. Aina yksilöllinen prosessi lähtee potilaan tarpeista ja sen tavoitteena on jokapäiväisen toimintakyvyn tukeminen, kuntoutumisen edistäminen tai toimintakyvyn heikentymisen ehkäiseminen apuvälineillä. Prosessi voi vaihdella välineen lainauksesta hyvinkin monitahoiseen toimintaan, johon osallistuu potilaan läheisten lisäksi myös muita ammattihenkilöitä ja yhteistyötahoja, joten myös prosessin kesto vaihtelee yksilöllisesti. Apuvälinepalveluprosessi voi sisältää tarpeen mukaan seuraavat vaiheet: apuvälinetarpeen havaitseminen, apuvälinepalveluun hakeutuminen, apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus, kokeilu ja valinta, muutostöiden suunnittelu ja toteutus, apuvälineen hankinta, apuvälineen luovuttaminen ja käytön ohjaus, käytön seuranta, huolto ja korjaus sekä apuvälineen palautus. 14
Arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset. Siten arvio on usein hyvä tehdä käyttäjän toimintaympäristössä tai moniammatillisesti niin, että arvioon osallistuu toimintaympäristön tuntevia ammattilaisia, kuten kotihoito tai oma terapeutti. Asiantuntijoiden arviointi kohdistuu potilaan toimintakykyyn, toimintakykyä mahdollistaviin ja rajoittaviin tekijöihin potilaan toimintaympäristöissä ja siihen, minkälaisin apuvälineratkaisuin voidaan toimintakykyyn myönteisesti vaikuttaa. Apuvälinealan asiantuntijan ammatilliseen osaamiseen kuuluvat toimintakyvyn arviointi ja apuvälinetietous. Tavallisimpien apuvälineiden kohdalla riittää usein, että niitä sovitetaan ja kokeillaan siinä terveydenhuollon yksikössä, missä apuvälinepalvelu toteutuu. Vaativampia apuvälineitä voi olla tarpeen kokeilla pidempään ja niissä toimintaympäristöissä, joissa apuvälinettä suunnitellaan käytettävän, esimerkiksi kotona, koulussa tai työpaikalla. Mahdollisista vaihtoehdoista tehdään valinta yhteisymmärryksessä potilaan tai tarvittaessa hänen edustajansa kanssa. Terveydenhuollon prosessi edeltää myös usein muiden hallinnonalojen vastuulla olevaa apuvälinepalvelua, sillä arvioon ja suunnitteluun tarvitaan apuvälinealan asiantuntijuutta. Sosiaalitoimen, Kelan ja vakuutuslaitosten apuvälinepalvelun saaminen edellyttää myös lääkärin lausuntoa ja asiakkaan omaa hakemusta. 1.3 JÄRJESTÄMINEN JA TYÖNJAKO TERVEYDENHUOLLOSSA KESKI- POHJANMAALLA Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella terveydenhuollon apuvälinepalvelut toimivat hajautetusti erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon yksiköissä yhteisillä perusteilla. Julkisessa terveydenhuollossa kirjattuun hoitosuunnitelmaan perustuvat hoitotarvikkeet potilaat saavat terveyskeskusten jakelupisteistä erillään apuvälinepalvelusta. Keskussairaalassa korva-, nenä, ja kurkkutautien erikoisala vastaa hoitovastuunsa mukaisesti kokonaan kuulon apuvälineistä. Myös muut hoitovastuuyksiköt lainaavat välittömästi hoitoon liittyviä apuvälineitä. Hengitysapuvälineiden prosessi kuuluu keuhkolääkärin päätöksen jälkeen pääosin kuntoutusohjaajalle. Erikoissairaanhoidon muusta apuvälinetoiminnasta vastaa Apuvälinekeskus. Porrastuksen perusteet alueella pohjautuvat kiireettömän hoidon perusteisiin (STM 2010:31) ja sovittuun työnjakoon. Pääsääntönä on, että perusosaamista vaativa apuvälinepalvelu on keskitetty terveyskeskuksiin. Tavallisimpia liikkumisen, päivittäisten toimintojen ja aistitoimintojen apuvälineitä lainataan terveyskeskusten apuvälinepalvelusta. Kun tarpeen arviointi, valinta ja ylläpito edellyttävät erityistä osaamista, se on läheteindikaatio erikoissairaanhoitoon. Silloin voivat olla kyseessä erikoislääkärin päätöstä edellyttävät esim. hengitysapuvälineet, silmälasit sekä optiset ja kuulon apuvälineet tai apuväline- tai muun asiantuntijan arviota edellyttävät lasten erityisvälineet, sähköiset liikkumisvälineet, kommunikoinnin ja vammaisen tietokoneen käyttöä helpottavat apuvälineet. Henkilökohtaisten omaksi luovutettavien apuvälineiden kohdalla on sovittu, että erikoissairaanhoitoon välittömästi liittyvä ensimmäinen esim. ortoosi, erityisjalkine, tukitekstiili, 15
proteesi tai peruukki pitkäaikaiseen tarpeeseen hankitaan keskussairaalan päätöksellä ja perusterveydenhuoltoon liittyvät sekä uusinnat terveyskeskusten päätöksellä. Terveydenhuollon apuvälinepalvelupisteet Ajantasaiset sijainti- ja yhteystiedot sekä palveluajat löytyvät puhelinluettelosta tai Internetistä esim. www.kpshp.fi, jossa polut: 1) Keski-Pohjanmaan keskussairaala / asiakkaille ja läheisille / Fysiatria ja kuntoutuspalvelut 2) Peruspalveluliikelaitos Jyta / asiakkaille ja läheisille / terveydenhuolto / kuntoutus 3) Kokkolan sosiaali- ja terveyspalvelut / sosiaali- ja terveyspalvelut / terveyspalvelut / kuntoutus. Terveyskeskusten palvelut: Kannus, Kuntoutus, Lopotinkatu 2 puh. 040 8042 100 Kokkola (KPKS:n Apuvälineyksikön yhteydessä), Mariankatu 16-20 puh. 040 8065 598 Kruunupyy, Hörbyntie 8 Teerijärvi puh. 044 3364 321 Perho, Kuntoutus, Vanhainkodintie 20 puh. 040 8043 100 Reisjärvi, Savikontie 1 puh. 040 3008 334 Toholampi/Lestijärvi, Kuntoutus, Sairaalantie 2 puh. 040 8044 100 Tunkkari, Kuntoutus, Mäntöläntie 2 puh. 040 8045 100 Keskussairaalan palvelut: Mariankatu 16-20, 67200 Kokkola Silmätaudit: optisten apuvälinearvioista vastaava sairaanhoitaja puh. 06 826 4266 / 040 653 4418 Kuuloasema: kuulon apuvälineet, kuulontutkijat puh. 040 653 4194 Fysiatria ja kuntoutuspalvelut / Apuvälinekeskus: - Näönkäytön apuvälineet, kuntoutusohjaaja puh. 040 653 4312 tai 040 653 4254 (sihteeri) - Lasten apuvälineet, fysioterapeutti puh. 0400 145 520 tai 040 653 4254 - Aikuisten hengitys- ja liikkumisapuvälineet, kuntoutusohjaaja puh. 0400 145 512 / 040 653 4254 - Kommunikaatio- ja tietotekniikan käyttöön liittyvät apuvälineet, yhteyshlö puh. 040 653 4423 1.4 POTILAAN OIKEUSTURVAKEINOT Mikäli apuvälineen käyttäjä tai tarvitsija on tyytymätön saamaansa palveluun tai apuvälineratkaisuun, hänellä on käytettävissään seuraavat oikeusturvakeinot: Keskustelu Ensisijaisesti aloitetaan avoimella keskustelulla, jolla voidaan usein selvittää tapahtuneet väärinkäsitykset sekä korjata palvelussa tapahtuneet mahdolliset puutteet. Apuvälineen käyttäjä tai tarvitsija voi keskustella apuvälinepalvelua toteuttaneen henkilön ja/tai hänen esimiehensä kanssa. Potilasasiamies Potilasasiamies neuvoo tai avustaa tarvittaessa muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen 16
tekemisessä. Hän ei kuitenkaan ohjaa apuvälinepalvelun sisältöä. Yhteystiedot: Erikoissairaanhoidossa potilasasiamiehen puhelinaika ja ajanvaraus ma klo 13.00-14.30 ja to klo 13.00-14.30 numerossa 044 7232 309. Peruspalveluissa potilas- ja sosiaaliasiamiehen puhelinaika ja ajanvaraus ma - ti klo 9-12 ja to klo 12-15 numerossa 044 725 0598. Kirjallinen muistutus Mikäli keskustelujen tulos ei tyydytä, apuvälineen tarvitsija, omainen tai muu edustaja voi tehdä hänen puolestaan kirjallisen muistutuksen palvelua toteuttavan yksikön johtajalle. Terveydenhuollon hoitopäätöksenä se osoitetaan johtavalle lääkärille. Muistutus voi olla vapaamuotoinen kirjallinen selvitys apuvälineen käyttäjän tai tarvitsijan kokemista epäkohdista saadussa apuvälinepalvelussa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus, josta ilmenee, miten asiaa on käsitelty ja mihin toimiin se on mahdollisesti johtanut. Muistutukseen ei voi hakea muutosta. Kantelu Apuvälineen käyttäjä voi tehdä myös kantelun joko vapaamuotoisesti tai valmiilla lomakkeella. Ensisijaisesti kantelu tehdään siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella apuvälineen käyttäjä on saanut palvelua. Kantelu ei ole muutoksenhakukeino. Valvova viranomainen ei voi muuttaa tehtyä hoitopäätöstä, eli ei siten myöskään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepäätöstä. Kantelu tehdään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon, VALVIRAAN, kun epäillään, että apuvälinepalvelu on aiheuttanut apuvälineen käyttäjälle vaikean vamman tai menehtymisen. Kantelu viranomaisen toiminnasta tai menettelystä voidaan tehdä myös eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tarvittaessa viranomaiset siirtävät kantelut sovitun työnjaon mukaisesti asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Siirrosta ilmoitetaan kantelijalle. Kantelun voi tehdä, vaikka asiasta olisi jo tehty muistutus terveydenhuollon yksikköön tai potilasvahinkoepäilyn vuoksi olisi tehty hakemus Potilasvakuutuskeskukselle. Hallintoriitamenettely Apuvälineen käyttäjällä on oikeus hakea hallintoriitana niitä kustannuksia, joiden osalta kunta on järjestämisvastuussa. Käytännössä silloin kun terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa on tehty yksilöllinen apuvälineen tarpeen arviointi, mutta kunnan apuvälineratkaisu ei ole sisältänyt apuvälineen tarvitsijan näkemyksen mukaisesti apuvälineitä. Tarvearvion lisäksi myös apuvälineratkaisu tulee olla kirjattuna potilaan/asiakkaan asiakirjoihin. Hallintoriita pannaan vireille hakemuksella ja se toimitetaan siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä kunnan viranomaisen toimipaikka sijaitsee. Hakemuskirjelmässä on mainittava toimenpide, jota vaaditaan, sekä vaatimuksen perusteet. 17
2 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Apuvälinetarve tulee aina arvioida yksilöllisesti. Alueellisesti yhtenäisten saatavuusperusteiden tarkoituksena on turvata potilaiden oikeudenmukaista kohtelua ja alueellista tasa-arvoa. Valtakunnallista tasa-arvoa edistävät myös yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (STM 2010/31), joissa määritellään myös apuvälinepalvelua. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin saatavuusperusteissa sovelletaan sairaanhoidon erityisvastuualueen, Oulun yliopistollisen sairaalan alueellisia perusteita (31.7.2014). Ohjeissa lähteenä on lisäksi ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yleinen ohje apuvälinepalveluiden toteuttamiseksi. Apuvälineluokitteluna on SFS-EN ISO 9999 kansainvälisen Vammaisten apuvälineet, luokitus ja terminologia kansallinen versio. Kun välinettä tai laitetta ei ole katsottu lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaksi, sitä ei silloin ole tulkittu ensisijaisesti apuvälineeksi. Se voi kuitenkin hoitovälineenä olla terveyskeskusten, hoitotarvikejakelun tai hoitoyksiköiden kautta lainattavissa. Terapiassa käytettävien välineiden katsotaan kuuluvan pääasiassa palveluntuottajien vastuulle. Sisältöä ovat kommentoineet erikoissairaanhoidon apuvälinetyöntekijät, silmä- ja keuhkotautien ylilääkärit, perusterveydenhuollon apuvälinetyöntekijät ja kuntoutuksen vastuuhenkilöt, kuuloasema, puheterapeutit ja kehityspoliklinikka sekä sosiaalisten perusteiden osalta vammaispalvelun edustajat Kokkolasta ja Jytasta. Kommentit ovat osaltaan muokanneet lopullista julkaisua. 2.1 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET 04 APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON 0403 HENGITYSHOITOVÄLINEET Esimerkiksi ilmankostuttajat, puhdistajat ja hengityssuojaimet eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Raitisilmakypärät korvataan lähinnä vakuutuslaitoksista. 040303 Hengitysilmanlämmittimet Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 040306 Lääkesumuttimet 18
Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Suositellaan keuhkolääkärin arviota ennen lääkesumuttimella annosteltavan lääkehoidon aloittamista potilaalle. Hoitovälineiden jakelu tapahtuu kotikunnasta. 040312 Hengityslaitteet Lainataan keuhkolääkärin arvioinnin ja hoitopäätöksen perusteella. Uniapnealaitehoito aloitetaan keuhkosairauksien poliklinikalla ja laite lainataan keskussairaalan kuntoutusyksiköstä. Uniapnealaitteiden tarvikejakelua (maskit, letkut, suodattimet yms.) toteutetaan keskussairaalan lisäksi myös Jyta-alueen terveyskeskuksissa (Kannus ja Tunkkari). Non-invasiivisen kotiventilaattorihoidon tarpeen arvio tehdään keuhkosairauksien klinikassa. Kotiventilaattorit lainataan potilaille keskussairaalan kuntoutusyksiköstä. Invasiivinen ventilaatiohoito aloitetaan potilaalle, jolla omatoiminen hengittäminen ei onnistu. Hoidon tarve arvioidaan hoitavan lääkärin toimesta. Invasiivinen ventilaattori lainataan potilaalle keskussairaalasta hoidosta vastaavasta yksiköstä. Hengityspalkeet lainataan hoitoon liittyen Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta hoidosta vastaavasta yksiköstä. 040318 Happihoidon laitteet Happirikastinhoito aloitetaan potilaalle, jolla on pysyvä tai pitkäaikainen hengityksen vajaatoiminta. Hoidon tarve arvioidaan kansallisten ja kansainvälisten happihoidon aloituskriteereiden mukaisesti. Hoitopäätös tehdään keuhkosairauksien klinikassa tai Kokkolan terveyskeskuksen palliatiivisella poliklinikalla (oireenmukainen happihoito syöpäpotilaille). Happirikastinhoidon aloittaminen edellyttää asiakkaalta tupakoimattomuutta. Happirikastin lainataan keskussairaalan kuntoutusyksiköstä. Rasituksen aikaiseen käyttöön tai turvapulloiksi hankittavat happipullot ja niihin liittyvät välineet potilas hankkii itse lääkärin määräämän reseptin mukaan. Happiviikset ja letkut potilas saa oman kunnan hoitotarvikejakelusta. Matkahappirikastin lainataan korkeintaan kahdeksi viikoksi keskussairaalan apuvälinepalvelusta happirikastinta kotona käyttävälle potilaalle esim. matkustamista varten. 040321 Imulaitteet 19
Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Lainataan terveyskeskuksesta hoitovälineeksi, kun kotihoidossa olevan potilaan omatoiminen liman yskiminen hengitysteistä ei onnistu. 040327 Hengityslihasten harjoitusvälineet Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 040330 Hengitystä mittaavat laitteet Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 0406 VERENKIERTOHÄIRIÖIDEN HOITOVÄLINEET 040689 Muut painevaatteet Palovammojen ja kroonisen kivun hoitoon tarkoitetut hoidolliset painetekstiilit hankkii hoitovastuussa oleva yksikkö tai vakuutusyhtiö hoitovälineenä. 04068903 Lääkinnälliset painehoitovaatteet Ensimmäiset lääkinnälliset tuki/hoitosukat tai -hihat hankitaan välittömästi hoitoon liittyen erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Terveyskeskukset vastaavat aina uusintahankinnoista samoin perustein. Lääkinnälliset hoitosukat (2 paria = 4 kpl vuodessa) voidaan hankkia potilaalle lymfakiertoon liittyvistä syistä: - vaikea-asteinen synnynnäinen, primaarinen imusuoniston vajaatoiminta - sairauden tai sen hoidon aiheuttama lymfakierron vajaatoiminta, johon liittyy toimintakykyä haittaava turvotus esim. syöpäleikkauksen yhteydessä poistettu imusolmukkeita, sädehoidossa tuhoutunut imusuonistoa, trauman ja tulehduksen jälkeinen tai maligniteettiin liittyvä huomattava turvotus laskimoperäisistä syistä: - veren hyytymisjärjestelmän puute tromboositaipumuksineen - syvän laskimotukoksen aiheuttama myöhäiskomplikaatio; posttromboottinen oireyhtymä (turvotus, kipu, säärihaavat) 20
- ilmeiset laskimotautiin viittaavat ihomuutokset, kuten pigmentoituminen, laskimoperäinen ekseema tai lipodermatoskleroosi eli ihon ja sen alaisen rasvakudoksen kovettuminen (CEAP-luokka C4) - em. ihomuutoksen lisäksi parantunut säärihaava (CEAP-luokka C5) - em. ihomuutoksen lisäksi avoin säärihaava (CEAP-luokka C6) - hoitosukat voidaan hankkia myös pyörätuolilla liikkuvalle para- tai tetrapleegikolle, jolla on alaraajoissa turvotusta eikä asentohoito riitä avuksi. Lääkäri määrittää hoitopaineluokan (I-IV) ja tukisukan mallin (pohje- tai reisimittainen). Suonikohjupotilaiden tukisukkia ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena paineluokasta riippumatta. Sukkia ei lääkinnällisenä kuntoutuksena hankita sairaalan vuodeosastolle eikä laitoksiin. Lääkinnällinen hoitohiha (kaksi hihaa vuodessa) ja tarvittaessa hoitokäsine (kaksi käsinettä vuodessa) voidaan hankkia potilaalle, kun merkittävä yläraajan turvotus aiheuttaa selvän toimintakyvyn haitan ja/tai toistuvia ruusutulehduksia. Hoitokäsine voidaan hankkia (akuuttivaiheessa) myös pareettiseen yläraajaan turvotuksen aiheuttamien lisävaurioiden ehkäisemiseksi, ellei tilanne korjaannu asentohoidolla. 04068904 Painevaatteet liikkeen ja asennon facilitointiin Erikoissairaanhoidossa Apuvälinekeskus hankkii yksilölliset painetekstiilit lapsille, jotka neurologiseen kuntoutukseen liittyen tarvitsevat asiantuntijan arvion mukaan lihastoiminnan tai asennon aktivointia (lantion ja vartalonhallinta). Tarvittavat uusinnat tapahtuvat hoitovastuun mukaan erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Rauhoittamistarkoitukseen nk. painopeittoa tai sylipainoa ei hankita lääkinnällisenä kuntoutuksena. 0424 FYSIKAALISET, FYSIOLOGISET JA BIOKEMIALLISET TESTIVÄLINEET JA MATERIAALIT 042402 Pulssioksimetrit Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 0427 STIMULAATTORIT 042706 Stimulaattorit kivun lievitykseen 21
Sähköiset kivunhoitolaitteet lainataan terveyskeskuksista kroonisen kivun hoitoon, mikäli potilas on erikoislääkärin arvion mukaan selvästi hyötynyt määräaikaisesta käytöstä. Määräaikaisesti laite voidaan lainata hoidon yhteydessä sairaalasta tai terveyskeskuksesta. 042709 Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 042715 Äänistimulaattorit Tinnitusmaskeri lainataan Kuuloasemalta potilaalle, jolla on häiritsevää kohinaa "tinnitusta" korvassa, mutta hän ei tarvitse kuulokojetta. 0433 PAINEHAAVOJEN EHKÄISYVÄLINEET 043303 Istuintyynyt ja -alustat painehaavojen ehkäisyyn Istuintyyny tai alusta lainataan pyörätuolin lainaamisen yhteydessä potilaalle, jolla on painehaavaumien syntymisriski tai jolle on jo tehty painehaavaumien korjausleikkaus. Keskussairaala hankkii lasten ja terveyskeskus pääsääntöisesti aikuisten pyörätuoleihin istuintyynyt lisävarusteena. Tyynyn tarpeen harkinta on syytä tehdä aina pyörätuolin hankinnan yhteydessä, jotta yhteensopivuus varmistetaan. 043304 Selkätyynyt ja -tuet painehaavojen ehkäisyyn Selkätyyny tai -tuki lainataan pyörätuolin lainaamisen yhteydessä potilaalle, jolla on painehaavaumien syntymisriski tai jolle on jo tehty painehaavaumien korjausleikkaus. 043306 Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn Viskoelastinen tai vaihtuvapaineinen patja lainataan kotiin potilaalle, jonka omatoiminen asennon vaihtaminen vuoteessa ei onnistu ja jonka painehaavaumariski on vähintään keskisuuri, lasten- ja nuorisosänkyjen patjat 16-vuoteen saakka erikoissairaanhoidosta ja sen jälkeen terveyskeskuksesta. 22
Hengityshalvauspotilaalle vaihtuvapaineinen patja lainataan hoitovastuun mukaan erikoissairaanhoidosta tai terveyskeskuksesta. Pelkästään unen laadun parantaminen tai omatoimisen henkilön kivun hoito eivät ole riittäviä perusteita erityispatjan saamiseksi lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tavallisia patjoja ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 0436 AISTIHAVAINTOJEN HARJOITUSVÄLINEET 043603 Aistihavaintojen erottelun ja yhdistämisen harjoitusvälineet Kuntouttavat tietokoneohjelmat eivät kuulu lainattaviin apuvälineisiin. Tietokoneen käyttöjärjestelmään sopivista ladattavien ilmaisohjelmien linkeistä voi pyytää ohjausta toimintaterapeutilta, neuropsykologilta ja erityislastentarhan- tai erityisopettajalta sekä esim. kirjastoista. 043606 Aistihavaintojen koordinaation harjoitusvälineet Kuntouttavat tietokoneohjelmat eivät kuulu lainattaviin apuvälineisiin. Tietokoneen käyttöjärjestelmään sopivista ladattavien ilmaisohjelmien linkeistä voi pyytää ohjausta toimintaterapeutilta, neuropsykologilta ja erityislastentarhan tai erityisopettajalta sekä esim. kirjastoista. 0448 LIIKKEEN, VOIMAN, TASAPAINON HARJOITUSVÄLINEET Pääsääntöisesti harjoitusvälineet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Kun terveydenhuollon ammattilainen on todennut väline- tai laiteharjoittelun hyödyn, pyritään se toteuttamaan fysioterapiakäyntien yhteydessä. 044803 Kuntopyörät ja ergometrit Kuntopyöriä ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Moottoroitu polkulaite lainataan terveyskeskuksesta määräajaksi erityistilanteessa pyörätuolia käyttävälle potilaalle, jolla on neurologisen sairauden tai selkäydinvamman pohjalta puutteellinen alaraajojen toimintakyky. 23