Lappi Euroopan Arktinen portti LAPIN MAAKUNTASTRATEGIA 2040

Lappi Euroopan Arktinen portti LAPIN MAAKUNTASTRATEGIA 2040

Sisällys Maakuntasuunnitelmasta maakuntastrategiaan 3 Lapin visio ja arvoperusta 4 Lappistrategian ilmiöt 6 Uusi pohjoinen politiikka 8 Ilmastonmuutos- ja biotalous 12 Rakennemuutos 16 Virtuaalinen elämäntapa 20 Aluerakenne 2040 24

Maakuntasuunnitelmasta maakuntastrategiaan Lapissa maakunnallinen kehittäminen toimii. Maakuntaliitolla on tärkeä rooli sektorikohtaisen kehittämisen yhteen nivomisessa ja laajan kehittämisotteen säilyttämisessä. Laajan ja yhteisen kehittämisotteen varmistamiseksi maakunnallisten kehittämistä ohjaavien asiakirjojen rakennetta ja jäsentelyä haluttiin uudistaa ja rakentaa ne vahvemmin ilmiölähtöisen tarkastelun kautta. Maakunnallinen suunnittelu pohjautuu liittojen johdolla laadittavaan maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Nämä asiakirjat laadittiin Lapissa yhtenäisen ja laajasti osallistavan prosessin kautta vuoden 2013 kuluessa. Lapin tulevaisuuden strategiatyötä on luotsannut perusteellinen toimintaympäristötarkastelu ja tulevaisuuden skenaariotyö. Yhteistä lappilaista näkemystä kehittämisen suunnasta on kairattu kyselyllä, työpajoilla ja Luostolla järjestetyllä korkeanpaikan leirillä. Maakuntasuunnitelma tottelee jatkossa nimeä Lapin maakuntastrategia 2040 ja uusi maakuntaohjelma nimeä Lappi-sopimus. Tavoitteena maakuntastrategian ja Lappi-sopimuksen rakentamisessa on koota eri kehittämisvälineet ja perusteellinen sektorikohtainen suunnittelu tukemaan yhteisesti tunnistettuja tavoitteita ja kokonaisuutta, joita maakunnan toimijat toteuttavat yhdessä. Maakuntastrategia linjaa Lapin kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2040 ja strategian näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiassa esitetään lappilainen kehittämisen tahtotila. Maakuntastrategian rooli korostuu kokonaisuutena Lapissa laajan alueen yhteisen kehityssuunnan ja yhteisen tulevaisuuden luomisessa. Lappi-sopimus on maakuntastrategian tavoitetilasta johdettu etenemispolku seuraavaksi neljäksi vuodeksi sisältäen viidestä seitsemään konkreettista kriittistä menestystekijää, joiden ratkaisusta erityisesti sovitaan. Sopimuksella pyritään entistä vahvempaan yhteisrintamaan maakunnan eri toimijoiden kesken. Samalla haetaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, jotta jokainen voi kantaa oman kortensa kekoon. 3

Lapin visio ja arvoperusta Visio Arvoperusta Lappi Euroopan arktinen osaaja tavanomaisen yläpuolella. Maailman mielenkiinto kohdistuu yhä enemmän arktisille alueille. Lapin on oltava maantieteellisen sijainnin lisäksi myös toimiltaan keskiössä ja tavanomaisen yläpuolella, kun puhutaan arktisesta osaamisesta ja mahdollisuuksista. Avoimuus ja kansainvälisyys, luovuus, yrittäjyys ja sitkeys, sitoutuminen kotiseutuun Avoimuus ja kansainvälisyys ovat läsnä kaikessa toiminnassa ihmisten arjessa, työn tekemisessä, koulutuksessa, yritystoiminnassa ja julkisella sektorilla. Lappibrändin perusta on viidessä lappilaisten luomassa vetovoimatekijässä: Luonnossa ja luonnosta, Outoa taikaa, Tehemä pois, Aito hulluus ja Avoin ja arktinen. Luovuus merkitsee jatkuvasti uudistuvaa osaamista ja rohkeaa kehittämisotetta, kykyä uudistua ja erikoistua, toimimista toisin. Yrittäjyys ja sitkeys tarkoittavat yritysten toimintaedellytysten jatkuvaa ja sinnikästä kehittämistä, rohkeutta, kykyä hyödyntää trendejä ja uskoa tulevaisuuteen myös kasvukeskusten ulkopuolella. Juureva sitoutuminen kotiseutuun. Yhteisöllisessä Lapissa vastuu tulevaisuudesta on yhteinen ja jaettu. Lapissa arvostetaan juuria ja vahvaa kulttuuriperinnettä sekä läheistä suhdetta luontoon. 4

5

Ilmiömäinen Lappi Ilmiöistä suunta strategialle Maakuntastrategiatyö on osunut pitkään jatkuneen taantuman ja isojen rakennemuutosten aikaan. Tämä haastaa tulevan kehityksen on pakko etsiä uusia suuntia ja ratkaisuja sekä tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Maakuntastrategiaan tunnistettiin neljä keskeistä ilmiötä, joihin Lapin kehittämisessä tulee reagoida ja löytää suunta vuoteen 2040. Nämä neljä ilmiötä ovat uusi pohjoinen politiikka, ilmastonmuutos ja biotalous, rakennemuutos sekä virtuaalinen elämäntapa. Ilmiöille on tunnistettu keskeisimmät muutosajurit, jotka vaikuttavat maailmanlaajuisesti ja sitä myötä olennaisesti myös Lapin kehitykseen. Jokaista ilmiötä on ensin avattu tarkemmin pohtimalla, mitä se tarkoittaa Lapin kannalta. Samalla on tuotu esiin olennaisia asioita edellisestä maakuntasuunnitelmasta jatkuvuuden varmistamiseksi. Toiselle aukeamalle on tiivistetty suunta Lapin kehittämiselle vuoteen 2040 ja asiat, joihin on erityisesti tartuttava. Kaikissa ilmiöissä olennaista on kehittää toimintatapaa koko maakunnassa. On löydettävä keinot nopeaan reagointikykyyn ja ketteryyteen muuttuvissa tilanteissa. Suuntaa on voitava korjata nopeiden kokeilujen kautta. Lapin kilpailukyvyn ja elinvoiman säilymisen kannalta kaikissa ilmiöissä on tuotava esiin liiketoimintamahdollisuudet. 6

7

1 Uusi pohjoinen politiikka Muutosajurit Mistä ilmiössä on kyse Lapin kannalta? LOGISTISEN ASEMAN HYÖDYNTÄMINEN. Arktisen alueen taloudellinen potentiaali korostaa sen strategista merkitystä. Arktisuus kiinnostaa maailmalla osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta. Arktisilla alueilla on useita laajoja kansainvälisiä investointihankkeita käynnissä tai suunnitteilla. GLOBALISAATION KIIHTYMINEN. Globalisaatiokehitys kiihtyy, globaali keskinäisriippuvuus ja talouden monimutkaisuus lisääntyvät. Globalisaation aalloissa luoviminen on kriittinen menestystekijä. ARKTISUUDEN KOROSTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEN MYÖTÄ. Luonnonvarojen kysyntä, uudet logistiikkayhteydet ja uudet mahdollisesti avautuvat kuljetusreitit korostavat arktisen alueen merkitystä. Lappi on arktisuuden keskiössä ja arktinen osaaja-alue. Lapin älykkään erikoistumisen kärjet nojaavat arktisiin olosuhteisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. Lappi on infrastruktuuriltaan arktisten alueiden parhaimmistoa. Lappi tulee asemoimaan itsensä vahvasti osaksi kansallista ja kansainvälistä arktista toimintaa. Lapista tavoitellaan rajatonta ja avointa kansainvälistä aluetta. Jatkossa panostetaan yhä enemmän arktiseen liiketoimintaan eli luonnonvarojen sekä olosuhdeosaamisen kestävään hyödyntämiseen tuotteissa ja palveluissa. Julkisella sektorilla panostetaan vahvasti saavutettavuuden kehittämiseen, informaation lisäämiseen arktisuudesta, rakennetaan konkreettisia verkostoja ja hankkeita arktisella alueella sekä toimitaan aktiivisena edunvalvojana. Usein suomalaiset yritykset ovat yksin liian pieniä tarttumaan kansainvälisiin investointihankkeisiin. Tarvitaan vahvempia liittymiä, yritysten kokoon juoksemista ja konsortioita. 8

1 UUSI POHJOINEN POLITIIKKA MAAKUNTASUUNNITELMA 2030. Edellisen maakuntasuunnitelman viitoittamalla tiellä kehittämispainotusten suuntaus jatkuu, laventuen kokonaisuutena lappilaisen elinkeinoelämän ja eri sektorien valjastamiseen Lapin nostamisessa arktisuuden keskiöön. Pohjoisten korkean jalostusasteen teollisuustuotteiden, matkailuelämysten ja energian rooli kärkinä on edelleen hyvin keskeinen. Edellisessä maakuntasuunnitelmassa nostettiin esille myös arktisen osaamisen innovaatio- ja tutkimustoiminta, kylmä- ja talviteknologian edellytykset sekä esimerkiksi luovat osaamisintensiiviset alat ja kulttuuri vahvuutena. Lisäksi korostettiin valtakunnan rajat ylittävien työmarkkinoiden kehittymistä ja liikennejärjestelmän vahvaa kehittämistä. 9

1 UUSI POHJOINEN POLITIIKKA Suunta vuoteen 2040 Arktinen yhteistyö, vetovoima ja avoin yhteisö Arktisen osaamisen ja liiketoiminnan hub Lappi rakentaa aktiivisesti rajat ylittävää kumppanuutta erityisesti arktisella alueella. Rajojen merkitys tulee vähenemään ja haitalliset vaikutukset minimoidaan lappilaiselle elinkeinoelämälle ja palveluiden tuottamiselle. Tavoitteena on rakentaa yhteisesti arktisen alueen brändiä ja nostaa sen painoarvoa. Arktisen alueen rajat ylittävää yhteistyötä tehdään Lapissa yhteisesti joka sektorilla. Tavoitteena on Lapin painoarvon lisääminen kansainvälisillä, erityisesti arktisen alueen foorumeilla ja tuoda lappilainen elinkeinoelämä vahvemmin mukaan hyötymään kansainvälisestä yhteistyöstä. Lappi toimii 2040 arktisena solmukohtana, arktisten olosuhteiden osaaja-alueena ja houkuttelevana yritysten investointikohteena hyödyntäen resurssejaan kestävällä tavalla. Arktista osaamista ja energiatuotantoa viedään ulkomaille, mikä tarkoittaa myös uutta liiketoimintaa pohjoisten luonnonvarojen jalostamiseksi. Yhtä lailla Lapissa tartutaan vahvemmin pitkien etäisyyksien palveluliiketoiminnan ja -muotoilun kehittämiseen ja vientitoimintaan. Lappilaisessa yhteisössä elää suuri voima. Avoin lappilainen monikulttuurinen yhteisö ja elämäntapa on vahvuus, jota myös työperäinen maahanmuutto tukee. Koskemattoman, ainutlaatuisen luonnon ja aidon ja alkuperäisen kulttuurin suuri arvo tulee hyödynnetään voimavarana ja jalostetaan liiketoiminnaksi. 10

1 UUSI POHJOINEN POLITIIKKA Arktisuutta älykkäästi erikoistuen Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmassa arktinen toimintaympäristö määritellään ja tehdään valintoja kehittämisen painopisteistä. Ohjelma on vastaus EU:n peräänkuuluttamaan älykkään erikoistumisen toimintatapaan. Ohjelmassa nostetaan Lapin rooli ja merkitys osana arktisia kehitysnäkymiä sille kuuluvalle tasolle. Lapissa on tehty oivaa Lappibrändityötä, joka luo pohjaa myös arktiselle erikoistumiselle. Lappi on Euroopan puhtain kolkka, Arktisen neuvoston ja pohjoisen ulottuvuuden sekä Arktisen yliopiston syntysija. Arktista tutkimusta ja tuotekehitystä tekevät Lapin yliopisto ja Arktinen keskus sekä arktisuuden strategiansa keskiöön nostanut Lapin AMK tarjoten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllään konkreettista tukea elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämiseen. Lapissa on maailman avoimin raja (Suomen ja Ruotsin välillä) ja laajaa yhteistyötä yli rajojen (esim. pelastustoiminta, koulu). 11

2 Ilmastonmuutos ja biotalous Muutosajurit Mistä ilmiössä on kyse Lapin kannalta? ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN JA SEN HIDASTAMINEN. Kansalliset ja kansainväliset sitoumukset edellyttävät päästövähennyksiä, globaalien ympäristöongelmien ehkäisemistä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Toisaalta ilmastonmuutos voi helpottaa myös pohjoisten alueiden mineraalien ja luonnonvarojen hyödyntämistä. VÄHÄHIILISYYS JA ENERGIAPOLITIIKKA. Lainsäädäntö ja maapallon kantokyky edellyttää vähähiiliseen talouteen ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtymistä. LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN JA KASVAVA KYSYNTÄ (luonnontuotteet, metsä, vesi ja mineraalit). Resurssien viisas käyttö ja toisaalta ekosysteemien tuottamat palvelut ovat kovaa vauhtia nousemassa kansainvälisiksi kilpailuvalteiksi. 2040 Lappi on edelläkävijä kestävän yhteisötason lähienergiantuottajana ja teknologian kehittäjänä. Siirtyminen kohti hiiliniukkaa yhteiskuntaa vaatii resurssi-, eli energia- ja materiaalitehokkuutta sekä merkittäviä muutoksia erityisesti liikkumisessa ja energiantuotannossa. Investoinnit erilaisiin hajautettuihin alue- ja rakennuskohtaisiin lähiratkaisuihin tulevat kantamaan hedelmää. Tähtäimessä on siirtyminen yksilö- ja yhteisötason energiatuotantoon uusiutuvilla energialähteillä. Paikallisuus ja monimuotoisuus nostetaan suunnaksi myös luonnonvarojen hyödyntämisessä ja jalostamisessa. Lapissa luonnonvarat hyödynnetään kestävästi. Ekosysteemit tuottavat ihmisille monenlaisia aineettomia ja aineellisia hyötyjä, ja nämä tulee hyödyntää liiketoiminnan näkökulmasta kestävästi ja sopusoinnussa eri elinkeinojen kanssa. Tärkeää on varautua ja reagoida nopeasti muuttuviin luonnonoloihin ja toimintaympäristöön. Ennaltaehkäisevästi tulee kiinnittää huomiota myös sähkönjakelun ja liikenneverkoston tulevaisuuteen. 12

2 ILMASTONMUUTOS JA BIOTALOUS MAAKUNTASUUNNITELMA 2030. Myös edellisessä maakuntasuunnitelmassa ilmastonmuutos ja kestävä kehitys nostettiin tärkeäksi osaksi Lapin kehitystä. Suunnitelmassa nostettiin painopisteiksi esimerkiksi luonnonvarojen kestävä käyttö, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen, energiatehokkuus sekä Lapin eri energiamuotojen kehittäminen. Erityisen tärkeäksi on tullut tukea biotalouteen siirtymistä ja pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien, erityisesti hajautettujen energian tuotanto- ja säästöratkaisujen kehittämistä ja soveltamista. 13

2 ILMASTONMUUTOS JA BIOTALOUS Suunta vuoteen 2040 Luonnonvarojen monimuotoinen ja kestävä hyödyntäminen Huoltovarmuus ja liikenne muuttuvissa luonnonoloissa ja ympäristössä Suuntana on kestävä ja monimuotoinen paikallinen luonnonvarojen jalostus. Ekosysteemipalvelut on hyödynnettävä liiketoiminnaksi kestävästi eri elinkeinot yhteen sovittaen. Lapin tulee hyödyntää esimerkiksi status puhtaana alueena ja vastata puhtaiden raaka-aineiden ja ruoan kysyntään. Myös matkailun ekologisuuden sekä uusien puutuotteiden ja puurakentamisen mahdollisuuksiin tulee tarttua. Kaikki Lapin luonnontuotteet jalostetaan Lapissa. Puhtaasta juomavedestä ja luonnontuotteista voidaan rakentaa vientiä. Lapin vahvuudet ilmasto- ja ekologisuusnäkökulmasta hyödynnetään ja käytetään markkinoinnissa. Olennainen osa Lapin kestävää kehitystä sekä elinkeinotoiminnan ja energiantuotannon tulevaisuutta on varautuminen ja reagointi erityisesti arktisen sähkönjakelu- ja liikenneverkoston tulevaisuuteen ja luonnonoloihin. Pitkän tähtäimen ilmastotietoisen kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelun ohella biotalouden ja älyteknologian ratkaisut tulee hyödyntää palveluissa ja infrastruktuurin kehittämisessä. Edelläkävijyys lähienergiatuotannossa Lappi on pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien, erityisesti lähienergian, tuotanto- ja säästöratkaisujen kehittäjä ja soveltaja. Lapissa panostetaan pienenergiaratkaisujen tuottamiseen, tuotekehitykseen ja soveltamiseen. Julkinen sektori näyttää suuntaa lähienergian käytössä. Tärkeää on ottaa haltuun koko energiatuotannon arvoketju. 14

2 ILMASTONMUUTOS JA BIOTALOUS Vauhdilla biotalouteen Lapissa on panostettu vahvasti biotalouteen esimerkiksi bioraaka-aineen markkinoiden kehittymiseen sekä uusiutuvan energian tuotantoa tukevien voimalaitosten ja biopolttonestejalostamojen toteutumiseen. Lapissa on valtavat aineelliset ja aineettomat resurssit, ainutlaatuinen yli 3,3 milj. ha luonnonsuojelualueverkosto, puhtaita kalavesiä, metsiä, soita, meri, jokia, järviä, lunta ja jäätä sekä luonnon tuottamaa terveysruokaa ja terveysvaikutteisia tuotteita. Lapista löytyy EU:n merkittävimmät mineraaliesiintymät ja eniten suojeltuja metsiä Euroopassa, kansainvälistä luontomatkailua, yksi maailman merkittävimmistä metsäteollisuuden keskittymistä sekä maailman ympäristöystävällisin terästehdas. 15

3 Rakennemuutos Muutosajurit Mistä ilmiössä on kyse Lapin kannalta? GLOBAALI TYÖNJAON MUUTOS. Muutostahti on kiihtynyt. Maailmantalouden painopiste on siirtynyt Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan, maat ja alueet eivät erikoistu enää välttämättä sektoreittain tai toimialoittain, vaan pikemmin arvoketjujen, tuotantovaiheiden tai työtehtävien mukaan. JULKISEN SEKTORIN RAKENNEMUUTOS. Julkisen sektorin velkaantuessa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on yhä haastavampaa. Valmistelussa on mm. kuntarakenteen muutos, sote-uudistus, valtionosuusuudistus ja rakennepoliittinen ohjelma. Julkisen sektorin on uudistuttava ja palveluiden tuottamiseen löydettävä uusia ratkaisuja. IKÄÄNTYMINEN. Ikärakenteen muutos jatkaa yhä vahvemmin huoltosuhteen painostusta ja sitä myötä julkisen talouden kestävyyttä. Lapissa läpäisevään rakennemuutokseen elinkeinorakeessa, työn tekemisen tavoissa ja osaamistarpeissa tartutaan kokonaisvaltaisesti. Olennaisin asia on yritysten uusiutuminen ja uusien yritysten syntyminen uusille toimialoille. Yritystoiminnan ohella myös työn tekemisestä ja osaamisesta halutaan Lapissa uusiutuvaa ja monimuotoista. Toimeentulo ei ole usein enää vain yhden työn varassa, vaan se koostuu monista puroista. Rakennemuutos tarkoittaa myös rajatonta kansainvälisyyttä sekä yritystoimintaa, työtä, yhdessä tekemistä ja oppimista verkostoissa. Se kohdistuu nuorista senioreihin ja nostaa nuoret keskiöön tulevaisuuden tekemisessä. Rajat ylittävä arktisen huippuosaamisen ja soveltamisen verkosto yhdistää parhaat tekijät kohtaamaan tarpeen. Yhteisöllisyys on vahvuus niin työssä kuin koulutuksessa. Julkisen sektorin rakenteiden on uusiuduttava ja samalla Lapissa on turvattava koordinaation edellytykset, jotta vuoden 2040 Lapissa on työtä, toimintaa ja palveluja vapaasti valittavissa. Lapin palveluverkostosta rakennetaan rajat ylittävä ja kumppanuuteen ja asiakaslähtöisyyteen perustuva. 16

3 RAKENNEMUUTOS MAAKUNTASUUNNITELMA 2030. Lapissa on rakennettu maakunnan vahvuuksiin ja kasvualoihin perustuvaa vahvaa innovaatiojärjestelmää. Edellisessä maakuntasuunnitelmassa nostettiin tärkeäksi tavoitteeksi korkeakoulutuksen tulevaisuuden turvaaminen ja laadukas innovaatiojärjestelmä. Lisäksi rakennemuutoksen kannalta olennaista on varmistaa monipuolinen osaaminen koko Lapin alueella ja se, että työvoiman tarjonta vastaa määrällisesti ja laadullisesti työnantajien tarpeita. Entistä vahvempaa huomiota tulee kiinnittää yritysten uusiutumiseen sekä Lapin nuoriin, että he kiinnittyvät työmarkkinoille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hyvinvointipalvelujen saatavuus on nähty tärkeäksi varmistaa kattavalla ja kustannusrakenteeltaan kestävällä palvelurakenteella. 17

3 RAKENNEMUUTOS Suunta vuoteen 2040 Uusiutuva ja monipuolinen yritystoiminta, työn tekeminen ja osaaminen Lapin vuorovaikutteinen oppimisverkosto Yritystoiminnasta, työn tekemisestä ja osaamisesta halutaan Lapissa uusiutuvaa ja monimuotoista. Erityisen tärkeää on panostaa yritysten uusiutumiseen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen kansainvälisille markkinoille ja tuottavuutta edistävien innovaatioiden käyttöön ottoa sekä osaamisen kehittämistä. Yrityksiltä vaaditaan yhä vahvempaa ymmärrystä verkostomaisesta liiketoiminta- ja työkulttuurista. Lisäksi Lapissa vaaditaan myös entistä vahvempaa ennakointia ja nopeaa reagointia sekä esimerkiksi yhteisöyrittämisen tukemista. Yhteisöllisyys on kilpailuvaltti ja arvo, joka tuottaa kilpailuetua yritystoiminnalle ja hyvinvoinnin kasvua. Rajat ylittävä arktisen huippuosaamisen ja soveltamisen verkosto yhdistää parhaat tekijät, tutkimustiedon ja koulutuksen kohtaamaan markkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeen. Oppiminen on luonteva osa työelämää ja nuoret ottavat aktiivisen roolin, jossa heitä myös tuetaan ja ohjataan. Koulutusorganisaatiot tarjoavat alustan yhdessä oppimiselle ja innovoinnin avoimelle yhteisölle. Lappi houkuttelee osaajia. Lapin asiakaslähtöinen vuorovaikutteinen palveluverkosto Lapin palveluverkosto tulee perustumaan vahvan kumppanuusmallin pohjalle, jossa ovat mukana asiakkaat, yritykset, julkiset toimijat ja oppilaitokset. Myös kolmas sektori on tärkeä kumppani ja tulee nähdä mahdollisuutena uudenlaisessa lappilaisessa palvelutuotannossa, hyvinvoinnin edistämisessä ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Palvelumarkkinat ylittävät hallinnolliset rajat ja toiminnassa rajaesteet häivytetään yhteistyössä yli rajojen. Lähtökohtana on asiakas ja asukas. Samalla palveluvientiä kehitetään yli rajojen. Kehittäminen vaatii innovatiivisia julkisia hankintoja ja julkisen sektorin organisaatioiden edelläkävijäroolia. 18

3 RAKENNEMUUTOS Lapin näköistä rakennemuutosreseptiä hiomassa Rakennemuutoksen hoitamisesta Lapissa on jo kokemuksia. Jatkossa kaikki ratkaistaan entistä enemmän yhteistyöllä ja tulevaisuuteen kantavilla ratkaisuilla. Lapissa on lähdetty rakentamaan maakunnan ja sen tulevaisuuden näköistä palvelurakenne- ja kumppanuusmallia. Lapin korkeakoulut ovat tiivistäneet yhteistyötä ja Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu yhdistivät voimansa Lapin ammattikorkeakouluksi. Näin tulevaisuuden tarpeisiin voidaan vastata entistä leveämmillä harteilla. Valmisteilla on entistä ehompi korkeakoulujen innovaatio-ohjelma. Samalla on rakennettu strategisia kumppanuuksia ja profiilia arktisella alueella. 19

4 Virtuaalinen elämäntapa Muutosajurit Mistä ilmiössä on kyse Lapin kannalta? KAIKEN DIGITALISOITUMINEN JA MONIKANAVAISUUS. Maailma digitalisoituu kovaa vauhtia ja virtuaalisuus muuttaa tapaamme elää, tehdä työtä ja opiskella. Se muuttaa myös liiketoimintaa, palveluita ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. TIETOVERKKOJEN MERKITYKSEN KASVU. Tietoverkot ovat alueille kilpailuvaltti ja kehittymisen edellytys. Digitaalisuus on globaalia ja tietoverkkojen kautta maailma on saavutettavissa. Kehityksestä ei voi jäädä jälkeen. Lappilaisessa elämäntavassa virtuaalisuus on saumaton osa työtä, opiskelua ja vapaa-aikaa. Perustana on laadukas tietoverkko ja hyvät virtuaaliyhteydet. Työ ei määrää, missä asutaan. Fyysisten työpaikkojen ja koulujen merkitys vähenee. Opetuksen laatu ja sisältö on riippumatonta maasta ja sijainnista. Lappi hamuaa julkisten virtuaalipalveluiden edelläkävijäksi ja avoimen datan hyödyntäjäksi. Virtuaalipalvelut ovat henkilökohtaisia kohtaamisia ihmisen tai ihmisenkaltaisen tekoälyn kanssa ajasta ja paikasta riippumatta. Kaikki aistit ovat käytössä ilman isoja ja monimutkaisia laitteita. Nuori sukupolvi on mukana palveluiden suunnittelussa ja soveltamisessa sekä päätöksenteossa. 20

4 VIRTUAALINEN ELÄMÄNTAPA MAAKUNTASUUNNITELMA 2030. Lapille pitkien etäisyyksien maakuntana on elintärkeää pysyä digijunan kyydissä. Maakuntasuunnitelmassa 2030 nostettiin tärkeäksi lappilaisten tasavertaiset mahdollisuudet liittyä kohtuuhintaisiin ja toimintavarmoihin tiedon siirtoverkkoihin paikasta riippumatta. Myös sähköiset palvelut ja uusimman teknologian hyödyntäminen on tärkeä agenda. Nyt on lunastettava lupaukset ja samalla nostettava kunnianhimon tasoa. 21

4 VIRTUAALINEN ELÄMÄNTAPA Suunta vuoteen 2040 Tuottava sekä muutoksiin sopeutuva paikasta riippumaton työ, koulutus, asuminen ja palvelut Saumaton kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin ei missä, vaan mitä! Työ ei määrää, missä asutaan. Fyysisten työpaikkojen ja koulujen merkitys vähenee, mikä korostaa paikallisuutta. Lapin erityispiirteet hyödynnetään vetovoimatekijöinä etätyön uusien muotojen kehittämisessä. Opetuksen laatu ja sisältö ovat riippumattomia maasta ja sijainnista. Omankielistä opetusta on saatavilla mihin tahansa. Lapin oppilaitokset tarjoavat koulutusta myös alueen ulkopuolelle ja freelance-opettajuus on mahdollista. Lapissa virtuaalisuus mahdollistaa julkiset tasavertaiset ja käyttäjälähtöiset palvelut. Julkinen sektori on ruorissa edelläkävijänä ja näyttämässä tietä. Avoin data ohjaa palvelujen kehittämistä ja edistää samalla uuden liiketoiminnan syntymistä auttaen myös töissä, opinnoissa ja arjessa. Maailma on kaikkien ulottuvilla! Lapissa kaikessa tekemisessä toimintaympäristönä on arktinen ja laajemmin globaali mittakaava ei vain Lappi. Ilmiöt tulevat Lappiin samaan aikaan kuin muuallekin. Lappi luo sisältöjä ja ilmiöitä hyödyntäen virtuaalisuutta, mikä näkyy esimerkiksi matkailussa, kulttuurissa ja taiteessa. Yhteistoiminnallinen ja yhteinen vaikuttaminen Lapin kehittämiseen verkkoja, verkostoja ja pelillisyyttä hyödyntäen Lapin tulevaisuutta tehdään avoimesti ja yhdessä. Eri ryhmien välisestä edunvalvonnasta siirrytään yhteiseen ihmisiä tekemiseen osallistavaan malliin. Kaikilla on ajantasainen tieto Lapin tulevaisuuden suunnista ja päätösten vaikutuksista sekä mahdollisuus vaikuttaa niihin aktiivisesti. Lapissa nuoret joukkoistetaan päätöksentekoon. 22

4 VIRTUAALINEN ELÄMÄNTAPA Digilappi näyttää jo suuntaa Vasta taottu digilappistrategia korostaa digitalisoitumisen ja virtuaalisuuden merkitystä ja mahdollisuuksia Lapissa. Lapissa on vahva osaaminen etäkoulutusratkaisuissa ja pitkien etäisyyksien voittamiseksi on tehty paljon työtä. Lappilaisista on nyt leivottava digitaitavia, tutkimus- ja oppilaitoksista digiyhteiskunnan edelläkävijöitä. Myös hallinto ja julkinen asiointi on tempaistava digiaikaan. Ennen kaikkea tietoliikenneyhteydet on laitettava kuntoon. 23

Aluerakenne 2040 Aluerakenteessa korostuu maankäytön, asumisen ja vapaa-ajan, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen muodostaman MALPE-kokonaisuuden hahmottaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Tulevaisuuden aluerakenteeseen vaikuttavat niin kuntakentässä ja palvelujen tuotannossa kuin elinkeinojen, väestön ja liikennejärjestelmän kehityksessä tapahtuvat muutokset. Yhä enemmän Lapin sisäisen kehityksen lisäksi myös ulkoinen toimintaympäristö ja globaali kehitys vaativat nopeaa reagointia aluerakenteen suuntaamisessa. Lapin kannalta erityisesti huomioitavaa on katseiden suuntautuminen arktiselle alueelle. Väestön ja fyysisen palveluverkon keskittymiskehitys jatkuu ja kaupunkiseudut ovat nousseet yhä merkittävämpään asemaan. Tässä kehityksessä korostuu yhä enemmän se, että Lapin kaltaisen harvaan asutun ja pitkien etäisyyksien maakunnan tulee kyetä osoittamaan uskottava vaihtoehto ja keksittävä ratkaisut sille kehityskuvalle, että Suomessa olisi vain puolentusinaa kasvukeskusta, joista pohjoisin Oulussa. LAPIN KEHITTÄMINEN PERUSTUU edelleen maakunta-ajatteluun ja tulevaisuuskuva hajautettuun malliin, jossa maakuntakeskuksina ovat Rovaniemi sekä Kemi-Tornio, matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat aluekeskukset sekä palvelukeskukset. Maaseudun elävät kylät ovat olennainen osa aluerakennetta ja vahvimmat kehittyvät nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsilla sekä matkailukeskusten ja kaivosten lähettyvillä. Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- ja työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain. Elävät matkailukeskukset tulevat painottumaan yhä enemmän myös palvelukeskuksiksi. Pääliikenneväylät luovat rungon työpaikkojen ja palveluiden sekä elinkeinojen kehittämiselle. Lappi Euroopan arktisena porttina vaatii vahvoja kehityskäytäviä. Koillisväylän avautuminen vaikuttaa erityisesti Jäämeren käytävään. Myös Länsi-Lapin kehityskäytävä, Perämerenkaari, Murmanskin käytävä ja Koillis-Suomen käytävä omine vahvoine profiileineen säilyvät edelleen tärkeinä ja luovat rungon maakunnan toiminnalliselle kehitykselle. Vyöhykkeistä on Lappi-sopimuksen puitteissa tehtävä perusteellinen ja profiloiva selvitys yhdessä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. LIIKENTEESSÄ JA LOGISTIIKASSA olennaista on monipuolisen ja kestävän liikkumisen mahdollistaminen. Lapin tulevaisuudelle ja saavutettavuudelle nykyisten lentoasemien ja lentopaikkojen säilyttäminen on avainasia. Esimerkiksi lentoyhteyksistä täysin riippuvainen kansainvälinen matkailu on Suomen nopeimmin kasvava vientituote. Rajanylityspaikoille johtavilla yhteyksillä kulkee kasvavia määriä matkustajia ja tavarakuljetuksia. Venäjän viisumivapauden toteutuminen tulee ottaa myös huomioon. Erityisen tärkeä onkin ratalinjaus Kirkkoniemeen sekä sen ohella yhteys Venäjälle (Muurmanskiin). Poikittaistieyhteydet tulevat korostumaan erityisesti Jäämerelle johtavalle pääkehityskäytävälle. Kaivostoiminnan kannalta tärkeitä linjauksia ovat rata Sallasta Sokliin ja Kolarista Kiirunaan sekä kaivostoiminnan ohella matkailun kannalta Kemijärvi-Sodankylä-Kittilä-Kolari. Ratayhteystarpeena esille nousevat yhteys Kuusamoon ja toisaalta yhteys Norjaan Skibotniin. Jälkimmäinen saattaa nousta vahvana mahdollisuutena, mikäli kuljetusten tarve nousee merkittävästi. Tarkoituksena on myös yhdistää Bothniabanan rajan yli Suomen puolelle ja sähköistää Tornio-Keminmaa-osuus. Satamat ovat kriittinen yhteys merten moottoritielle ja Euroopan portti Jäämerelle ja arktisuuteen. Suunnitelmissa logistisina keskittyminä ovat Kemin merilogistiikkakeskus ja Tornion maalogistiikkakeskus. PALVELUISSA Lappi on virtuaalipalveluiden edelläkävijä. Palveluverkon 24

VESISAARI / VADSØ TROMSSA / TROMSØ UTSJOKI JÄÄMEREN KÄYTÄVÄ tulevaisuuskuvaa leimaa se, että virtuaali- ja palvelut ovat olennainen osa sitä, hävittämättä kuitenkaan MURMANSK NARVIK fyysisen yhteyden merkitystä. Olennainen näkökulma on rajaton eli yhteinen koulutus ja palvelut arktisella alueella LÄNSI-LAPIN KEHITYSKÄYTÄVÄ INARI TERVEYSPALVELUT VAATIVA TASO (2) ja esim. kampusajattelu ei ole enää voimassa. Tilaa on myös yhä enemmän ENONTEKIÖ PÄIVYSTYSTASO (4) PERUSTASO (10) yksityisille palveluille. Palveluiden vienti KORKEAKOULU (9) mahdollistaa palveluiden säilymisen MUONIO 2. ASTEEN KOULUTUS (23) myös laajasti Lapissa. Palveluverkon tulevaisuus on nykyisen kehityksen KITTILÄ LENTOASEMA (6) SATAMA (2) jatkumoa siten, että peruskoulun jälkeinen koulutus (erit. lukio) keskittyy KOLARI kuntakeskuksiin ja maakuntakeskuksissa toimivat korkeakoulutus ja laaja toisen asteen koulutus. Maakunnassa on kolmen tason terveyspalveluita. PELLO Vaativan tason palvelut sijaitsevat Rovaniemellä ja Kemissä, päivystystason terveyspalvelut aluekeskuksissa ja YLITORNIO perustason palvelut muissa palvelukeskuksissa. TERVOLA KEMI TORNIO KEMINMAA SIMO LUULAJA / LULEÅ SODANKYLÄ SAVUKOSKI PELKOSENNIEMI MURMANSKIN KÄYTÄVÄ SALLA KEMIJÄRVI ROVANIEMI POSIO RANUA KOILLIS-SUOMEN KÄYTÄVÄ PERÄMERENKAARI RAJANYLITYSPAIKKA (17) LENTOPAIKKA (2) KEHITYSKÄYTÄVÄT YHTEYSTARPEET UUDET RADAT NYKYISET RAUTATIET MAAKUNTAKESKUS (2) ALUEKESKUS (4) KESKUSTAAJAMA (15)

Katseet ovat pohjoisessa! Lappi sijoittuu keskelle Barentsin aluetta ja omaa yhteistä rajaa kolmen naapurimaan kanssa. Lappi tavoittelee keskeistä roolia Arktisella ja Barentsin alueella. Rovaniemen asema Lapin hallintokaupunkina tulee korostumaan. Rajojen merkitys vähenee ja Lapissa tavoitellaan rajatonta kansainvälisyyttä niin palveluissa, koulutuksessa kuin muussa julkisen sektorin toiminnassa ja elinkeinotoiminnassakin. Hyvää infrastruktuuria hyödynnetään energiantuotannon sekä palvelujen ja tuotteidenkin viennissä. Barentsin talousalueen kasvavat liikennevirrat sekä ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti aukeava uusi merireitti Euroopasta Aasiaan vaikuttavat tulevaisuudessa suuresti Euroopan pohjoisosien liikennejärjestelmään ja globaaliin merirahtiin. Lappi on Euroopan arktisena porttina ja hyvät edellytykset toimia kuljetusten välittäjäalueena kaikkien liikennemuotojen osalta. Kemi-Tornion alue tulee kehittymään Barentsin alueen logistisena keskuksena. Ehdoton asia lapin tulevaisuudelle, rajattomuudelle ja virtuaaliselle elämäntavalle on laajakaista kaikkialla. TEOLLINEN VYÖHYKE tulee kehittymään yhä edelleen Kemi-Tornion alueelle monipuolistuen energian tuotantoon liittyvien investointien vaikutuksesta. Vyöhyke liittyy erityisesti Perämerta ympäröivään Perämerenkaaren vakiintuneeseen yhteistyöalueeseen. Syventyvä Tornion ja Haaparannan integraatio vahvistaa myös kauppaa. Teollisuuden klusteriin kuuluu kiinteästi kaivostoiminta. Kaivosten käynnistyminen tulee merkitsemään lisääntyviä rautatiekuljetuksia. Lapin strategisena tavoitteena on kuljettaa kaivosten tuotteet ensisijaisesti Kemin Ajoksen sataman MATKAILUTOIMINNOT muodostavat omat vyöhykkeensä. Matkailun ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Itä-Lappia ja Kuusamoa yhdistää maakunnan rajan ylittävänä yhteistyöalueena erityisesti matkailullisesti Koillis-Suomen käytävä. Länsi-Lapin kehityskäytävän sisällä Tornionlaakso muodostaa itsessään laajan rajayhteistyö- matkailu- ja liikennevyöhykkeen. Matkailualueiden saavutettavuus tukeutuu lentoasemiin ja rautateiden henkilöliikenteen pääteasemiin sekä henkilöautoliikenteen tarvitsemiin laadukkaisiin tieyhteyksiin. KAIVOSTOIMINNASSA on myönteisiä näkymiä eri puolilla maakuntaa ja näköpiirissä on 10 toimivaa kaivosta vuonna 2040. Kaivostoimintavyöhyke painottuu perämeren kaaren lisäksi erityisesti Sodankylä-Kittilä alueella. Kaivostoimintaa tukee Jäämeren käytävän lisäksi Murmanskin käytävä, joka yhdistää itä-länsisuunnassa Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosat Luoteis-Venäjään ja Murmanskin rataan. ENERGIANTUOTANTOVYÖHYKE painottuu erityisesti perämerenkaaren alueella tukemaan teollisuutta ja toisaalta myös kaivostuotannon tueksi. Perämerenkaaren alueella on nykyisten vesi- ja tuulivoiman ja tehtaissa tuotetun energian lisäksi suunnitteilla biopolttonestelaitos sekä merkittäviä tuulivoimainvestointeja ja nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantoa. Hajautettu ja pienenergiantuotanto, joka tukee erityisesti asumista ja paikallisyhteisöjä, tulee vahvistumaan eripuolilla Lappia. kautta maailmanmarkkinoille, mikä tukee Kemi-Tornion alueen teollista ja logistista profiilia. Myös Tornion Röyttän sataman merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. 26

TROMSSA / TROMSØ JÄÄMEREN KÄYTÄVÄ MURMANSK LÄNSI-LAPIN KEHITYSKÄYTÄVÄ NARVIK KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ MERIKÄYTÄVÄ KEHITYSKÄYTÄVÄT MINERAALIVYÖHYKE RAUTATIET TIEVERKKO LENTOASEMA (6) SATAMA (2) RAJANYLITYSPAIKKA (17) MINERAALIVYÖHYKE LENTOPAIKKA (2) KAIVOKSET (10) MURMANSKIN KÄYTÄVÄ TEOLLISUUSVYÖHYKE MINERAALIVYÖHYKE MATKAILUKESKUS MINERAALIVYÖHYKE MATKAILUVYÖHYKE KOILLIS-SUOMEN KÄYTÄVÄ LUULAJA / LULEÅ PERÄMERENKAARI

Tehemä pois!