KOMISSION ESITYS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI TÄYDENTÄVÄN RAHOITUSAVUN MYÖNTÄMISESTÄ MOLDOVALLE

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Rahoitusmarkkinaosasto 3.10.2002 Eduskunta Suuri valiokunta Asia KOMISSION EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI RAHOITUSAVUN MYÖNTÄMISESTÄ MOLDOVALLE Valtiovarainministeriö lähettää liitteenä perustuslain 97 :n 1 momenttiin perustuvan selvityksen komission ehdotuksesta neuvoston päätökseksi täydentävän rahoitusavun myöntämisestä Moldovalle. Ehdotuksen mukaan jo myönnetty 15 miljoonan euron luotto muutettaisiin avustukseksi. Asia tuodaan suuren valiokunnan tietoon, koska päätösehdotuksen oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen artikla 308. Helsingissä 4.10.2002 Ministeri Sauli Niinistö Hallitusneuvos Kaarina Rautala LIITE Selvitys komission ehdotuksesta JAKELU VNK/EU-sihteeristö, Eeva Pudas VM/EU-sihteeristö, Lasse Aarnio VM/RMO, Peter Nyberg

2 (3) Eduskunnan suuri valiokunta Perustuslain 97 1 momenttiin perustuva selvitys KOMISSION ESITYS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI TÄYDENTÄVÄN RAHOITUSAVUN MYÖNTÄMISESTÄ MOLDOVALLE Asiakirjaviite KOM(2002) 538 lopullinen, 2002/0236(CNS) 1. Päätösehdotuksen tausta ja pääasiallinen sisältö Komissio ehdottaa, että Moldovalle enintään 15 miljoonan euron lainana myönnetystä makrotaloudellisesta avusta tehty päätös (neuvoston päätös 2000/452/EY) kumotaan, ja laina korvataan enimmäismäärältään samansuuruisella suoralla avustuksella. Euroopan yhteisö on tukenut Moldovaa markkinatalouteen siirtymisen alkuvaiheessa makrotaloudellisella rahoitusavulla. Yhteisö on vuosina 1994 ja 1996 myöntänyt osana kansainvälistä rahoitusjärjestelyä kaksi makrotaloudellista rahoituspakettia, joista toinen oli 45 miljoonaa euroa ja toinen 15 miljoonaa euroa (neuvoston päätökset EY/94/346 ja EY/96/242). Vuonna 2000 neuvosto myönsi Moldovalle 15 miljoonaa euroa lainan muodossa. Moldova on pyytänyt tämän lainan muuttamista avustukseksi. Suuri ulkomaanvelka ja merkittävät ulkoiset rahoitustarpeet ovat Moldovan ongelmia. Ulkomaanvelka on suuruudeltaan noin 90 prosenttia BKT:sta, ja sen hoitaminen sitoo suuresti maan resursseja. Vuosi 2002 on vaikea velanhoidon kannalta. Mikäli velanhoidosta huolehditaan kokonaisuudessaan, menot vastaavat kolmasosaa vientituloista. Hallitus neuvottelee parhaillaan euro-obligaatioiden maksamatta olevan määrän (40 miljoonaa US dollaria) ja Venäjän Gazpromille maakaasutoimituksista rästissä olevien maksujen kattavasta uudelleenjärjestelystä. Ulkoisten rahoitustarpeiden arvioidaan olevan vuosina 2002-2003 yli 210 miljoonaa US dollaria. Tästä summasta 110 miljoonaa US dollaria aiotaan kattaa Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin lainoilla. Arviolta 80 miljoonaa US dollaria on tarkoitus kattaa velkojen uudelleeenjärjestelyllä. Yhteisön makrotaloudellinen apu auttaisi kattamaan jäljelle jäävää noin 20 miljoonan US dollarin vajetta. Moldovalla on voimassa oleva talousohjelma IMF:n ja Maailmanpankin kanssa. Siinä pyritään saavuttamaan julkisessa taloudessa kahden prosentin perusylijäämä suhteessa BKT:hen. Tarkoitus on saattaa velkataakka vakaammalle pohjalle. Valtion verotulojen keräämästä on tarkoitus tehostaa. Koulutuksen ja terveydenhuollon osuutta julkisesta taloudesta kasvatetaan. ja tukia rajoitetaan. Rahapolitiikalla pyritään pitämään vuosi-inflaatio alle kahdeksassa prosentissa. Ohjelmaan kuuluu myös mittavien rakenneuudistusten toteuttaminen. 2. Käsittelyvaihe Komissio hyväksyi ehdotuksen täydentävän rahoitusavun myöntämisestä Moldovalle 2.10.2002. Talous- ja rahoituskomitea on keskustellut asiasta ja periaatteessa suhtautunut siihen myönteisesti.

3 (3) 3. Päätösehdotuksen oikeudellinen perusta Päätösehdotuksen oikeudellinen perusta on EY:n perustamissopimuksen artikla 308. Neuvosto tekee päätöksen yksimielisesti Euroopan Parlamenttia kuultuaan komission ehdotuksen perusteella. 4. Vaikutukset Suomen lainsäädäntöön Ehdotuksen toteutumisella ei ole vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Ehdotuksen toteutumisen taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat vähäisiä. 5. VALTIONEUVOSTON KANTA Suomi katsoo, että ehdotettu 15 miljoonan euron lainan muuttaminen avustukseksi täyttää yhteisön kolmansille maille myöntämän makrotaloudellisen avun kriteerit. Suomi voi hyväksyä ehdotuksen. Valtiovarainministeriö informoi eduskunnan suurta valiokuntaa asian käsittelyn edistymisestä. Asiaa hoitavat valtiovarainministeriössä neuvotteleva virkamies Markku Pulli, puh. 1603 3073, ja hallitusneuvos Kaarina Rautala, puh. 1603 3072.

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 02.10.2002 KOM(2002) 538 lopullinen 2002/0236 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS täydentävän rahoitusavun myöntämisestä Moldovalle (komission esittämä)

PERUSTELUT JOHDANTO Vuoden 1993 alussa Moldova aloitti talouden kattavan vakauttamis- ja markkinauudistusohjelman, jota tukivat Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki. Vuoteen 1995 mennessä inflaatio ja julkisen talouden alijäämä saatiin hallintaan, ja rakenneuudistukset etenivät hyvin erityisesti verotuksen, hintojen vapauttamisen ja yksityistämisen osalta. Markkinatalouteen siirtymisen alkuvaiheessa Euroopan yhteisö tuki Moldovaa monin eri tavoin, mm. myöntämällä makrotaloudellista rahoitusapua. Yhteisö myönsi yhteensä kaksi makrotaloudellista rahoitusapupakettia, joista toinen oli 45 miljoonaa euroa ja toinen 15 miljoonaa euroa (neuvoston päätökset EY/94/346 ja EY/96/242). Kummassakin tapauksessa yhteisön laina kuului kokonaispakettiin, jonka kansainvälinen yhteisö oli tarjonnut täydentämään kansainvälisten rahoituslaitosten resursseja. Moldova on tähän mennessä hoitanut moitteettomasti ulkoiset rahoitusvelvoitteensa yhteisölle ja maksoi sovitun aikataulun mukaisesti pääomasta 18 miljoonaa euroa joulukuun 2000 ja elokuun 2002 välisenä aikana. IMF ja Maailmanpankki järjestivät maaliskuussa 1998 rahoittajien kokouksen hankkiakseen rahoitusta Moldovan uudelle talousohjelmalle, jota kansainväliset rahoituslaitokset tukevat. Tässä yhteydessä neuvosto myönsi Moldovalle lainan muodossa 15 miljoonaa euroa makrotaloudellista rahoitusapua enintään kymmeneksi vuodeksi. Laina päätettiin antaa Moldovan käyttöön kahdessa erässä (10. heinäkuuta 2000 tehty neuvoston päätös 2000/452/EY). Ennen kuin neuvoston päätös tehtiin, Moldovan ja IMF:n välisen toukokuussa 1996 hyväksytyn laajennetun rahoitusjärjestelyn (Extended Fund Facility, EFF) voimassaolo päättyi toukokuussa 2000. Se korvattiin joulukuussa 2000 IMF:n köyhyyden vähentämis- ja kasvujärjestelyyn (Poverty Reduction and Growth Facility, PRGF) kuuluvalla kolmivuotisella järjestelmällä. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen Moldova sai vuodenvaihteessa 2000/2001 18,48 miljoonan erityisnosto-oikeuden (noin 24 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) PRGF:n puitteissa, mutta keväällä 2001 ohjelma ei enää sujunut suunnitelman mukaisesti. IMF aloitti lainanannon Moldovalle uudestaan heinäkuussa 2002 sen jälkeen, kun PRGF-ohjelman mukainen ensimmäinen tarkastus oli saatu onnistuneesti päätökseen. Maailmanpankki jatkoi samaan aikaan Moldovan rahoittamista hyväksymällä uuden rakennesopeutusluoton (Structural Adjustment Credit, SAC III). Moldovan ulkomaanvelka on tällä välin kasvanut huomattavasti. Maailmanpankki, IMF, Aasian kehityspankki (ADB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) tekivät yhteisen tutkimuksen ja järjestivät seminaarin ("Poverty Reduction, Growth and Debt Sustainability in Low-Income CIS Countries"), jossa pohdittiin Moldovan (ja kuuden muun Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluvan maan) velkaantumistilannetta. Tutkimuksen ja seminaarin tulokset osoittivat muun muassa, että Moldovan rahoitustilanne saadaan kestävämmäksi vain helpottamalla velkataakkaa ja velanhoitoa. Rahoittajia pyydettiin auttamaan Moldovaa myöntämällä tukea edullisemmin ehdoin. Seminaarin jatkoksi Washingtonissa järjestettiin 20. huhtikuuta ministeritason kokous samasta aiheesta (ns. CIS- 7 -aloite). Kokouksessa kehotettiin myöntämään tukea edullisemmin ehdoin (esim. avustuksina) sekä turvautumaan velkojen uudelleenjärjestelyyn tai huojennuksiin. IMF:n ja Maailmanpankin tukeman nykyisen ohjelman voimassaoloaikana Moldovan ulkoisiin rahoitustarpeisiin sisältyy julkisilta ja yksityisiltä luotonantajilta saatu suuri ulkomaanvelka. Koska Moldovan rahoitusresurssit ovat rajalliset, sen on joko järjesteltävä 2

uudelleen tai jälleenrahoitettava suuri osa velanhoitovelvoitteistaan. Talousohjelman mukaan Moldova ei myöskään pyri hankkimaan uutta ulkoista rahoitusta, jos sen ehdot eivät ole edulliset. Edellä mainittujen seikkojen ja Moldovan pääministeri Tarlevin komission puheenjohtaja Prodille 9. huhtikuuta 2002 esittämän pyynnön perusteella komissio ehdottaa, että yhteisön Moldovalle heinäkuussa 2000 myöntämä makrotaloudellinen laina peruutetaan ja korvataan vastaavansuuruisella suoralla avustuksella.uusi makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan vähintään kahdessa erässä aiemmin myönnettyyn lainaan sovellettujen ehtojen mukaisesti. Rahoitusapu täydentää kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämää rahoitusta. VIIMEAIKAINEN TALOUSKEHITYS Talouskasvu Reaalisen BKT:n vuosikasvu oli vaatimatonta vuonna 2000, mutta kiihtyi 6,1 prosenttiin vuonna 2001. Hitaista uudistuksista ja suhteellisen heikosta ulkoisesta toimintaympäristöstä huolimatta talouden odotetaan vuosina 2002 2003 edelleen kasvavan noin 4,8 5 prosenttia vuodessa. Tämä johtuu siitä, että talouden jyrkän laskusuhdanteen jälkeen lähtökohdat ovat heikot. Tilanteeseen vaikuttaa myös asteittain toteutettu uudistusprosessi. Moldovan talous hyötyy myös makrotalouden suhteellisesta vakaudesta ja Venäjän yleisesti vakaasta kysynnästä. Vuonna 2001 kehitys oli melko myönteistä pääasiassa teollisuuden nopean elpymisen ja maatalousalan laskusuhdanteen pysähtymisen vuoksi. Maatalous, joka muodostaa edelleen noin puolet kokonaisviennistä, on hyötynyt viime vuosina toteutetusta maatilojen yksityistämisestä ja siihen liittyvistä uudistuksista. Ilman sijoitusten voimakasta kasvua ja alan vapauttamisprosessin jatkamista Moldovan maataloussektori ei pysty monipuolistamaan tuotantoaan suuremman jalostusarvon tuottaviin hyödykkeisiin tai etsimään tuottavampia ja luotettavampia markkinoita IVYn ulkopuolelta. Nykyisten ennusteiden mukainen vaatimaton kasvu (joka perustuu oletukseen, että tärkeä maataloussektori ei kärsi huonoista sääoloista) kuitenkin vaarantuu, jos maatalouden uudistukset eivät etene suunnitellulla tavalla. Inflaatio Kuluttajahintainflaatio, joka oli 18,5 prosenttia vuonna 2000 ja 43,8 prosenttia vuonna 1999, hidastui 6,4 prosenttiin vuoden 2001 loppuun mennessä. Vuonna 2001 havaittu inflaatiovauhdin selvä hidastuminen johtuu rahan tarjonnan rajoitetusta kasvusta, valuutan suhteellisesta vakaudesta ja odotettua paremmasta sadosta. Nämä tekijät pitivät inflaation hitaana vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla. Elintarvikkeiden ja bensiinin hinnan laskun ansiosta kokonaisinflaatio pysyi vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 1,4 prosentissa. Talousarvio Venäjällä vuonna 1998 koetun kriisin jälkeen finanssipolitiikkaa kiristettiin, ja tämä suuntaus jatkui vuonna 2001: julkisen talouden alijäämä, joka vuonna 1998 ylitti 8 prosenttia suhteessa BKT:hen, supistui alle 1 prosenttiin vuonna 2000. Vuonna 2001 päästiin 0,5 prosentin ylijäämään. Vuoden 2001 kehitys kuitenkin johtui enemmän riittämättömästä ulkoisesta rahoituksesta kuin tulojen kasvusta. Tämän vuoksi vuoden 2001 loppua kohti kertyi uusia ulkoisia menorästejä, ja Moldova joutui toteuttamaan merkittäviä menoleikkauksia.kokonaisuutena ottaen viranomaiset pääsivät vain osittain tavoitteeseensa, 3

joka oli kireän finanssipolitiikan virityksen säilyttäminen sekä sosiaalimenojen tason ylläpitäminen ja nostaminen. Tavoitteet sisältyvät I-PRSP -asiakirjaan (Interim Poverty Reduction Strategy Paper), joka on laadittu yhteistyössä Maailmanpankin kanssa ja joka on perusta pankin lainaohjelmille. Vuoden 2001 marraskuussa hyväksytyssä vuoden 2002 talousarviossa ennustetaan 1,4 prosentin sulautettua alijäämää suhteessa BKT:hen. Talousarviota joudutaan kuitenkin tarkistamaan, koska sitä heikentävät budjetoimattomat palkankorotukset ja suunniteltua alhaisemmat alv-tulot ja toisaalta vahvistavat alentuneet korkomenot. Raha- ja valuuttakurssipolitiikka Inflaatiopaineiden helpottuminen antoi Moldovan keskuspankille mahdollisuuden lieventää rahapolitiikan viritystään vuoden 2001 aikana alentamalla varantovaatimusta (13 prosentista 10 prosenttiin lokakuussa 2001) ja korkoja. Helmikuun lopusta 2002 keskuspankin peruskorko on ollut 13,0 prosenttia, kun se oli 21,0 prosenttia tammikuussa 2001. Tämän politiikan myötä talletusten ja luottojen määrä kansantaloudessa on kasvanut nopeasti. Moldovan leu oli huomattavan vakaa vuonna 2001, mutta vuoden 2002 alusta sen arvo on heilahdellut enemmän, mikä johtuu Yhdysvaltain dollarin kysynnän kausiluonteisesta kasvusta ja poliittiseen vakauteen kohdistuneista epäilyistä. Moldovan leu menetti yli 3 prosenttia arvostaan helmikuun puolivälin ja maaliskuun puolivälin välisenä aikana mutta on toipunut sen jälkeen hieman. Valuutta heikentyi edelleen vuoden 2002 jälkipuoliskolle siirryttäessä, mikä on seurausta poliittisesta tilanteesta ja hallituksen velanhoitokykyyn kohdistuneista epäilyistä. Vaihtotase Vaihtotase parani merkittävästi vuonna 2001. Vaikka vaihtotaseen vaje pysyi käytännössä ennallaan vuoteen 2000 verrattuna (119 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2001 vs. 121 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2000), se oli vain 7,4 prosenttia suhteessa BKT:hen (8,4 prosenttia vuonna 2000). Vaihtotaseen hidas parantuminen jatkui vuoden 2002 alussa. Moldovan maksutaseen parantuminen johtuu pääasiassa ulkomailla työskentelevien moldovalaisten tekemien rahalähetysten 20 prosentin kasvusta (niiden määrän arvioidaan olevan vuosittain selvästi yli 10 prosenttia suhteessa BKT:hen). Viennin voimakas kasvu, joka johtuu pääosin maatalouden tehostumisesta, ei riittänyt supistamaan kauppataseen alijäämää, koska tuonti pysyi edelleen suurena. Yksityistäminen Sekä IMF että Maailmanpankki olivat aiemmin esittäneet rahoituksen ehdoiksi viinin- ja tupakantuotannon sekä yleishyödyllisten palveluiden yksityistämisen. Oppositiossa ollessaan kommunistipuolue äänesti jatkuvasti niiden myymistä vastaan, mutta noustuaan valtaan se on joutunut tukemaan myyntiä, kun suhteiden parantamisesta kansainvälisiin rahoituslaitoksiin on tullut entistä tärkeämpää. Moldova ei ole onnistunut toteuttamaan suuria yksityistämishankkeita helmikuun 2000 jälkeen, ja tulot pienimuotoisesta yksityistämisestä olivat vuonna 2001 vähäiset 32,6 miljoonaa leuta (2,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). Kahden suuren viinialan yrityksen myynnistä luovuttiin vuoden 2001 lopulla, koska venäläisten ja paikallisten yritysten tarjoama hinta oli liian alhainen. 4

Vuotta 2002 koskevat hallituksen suunnitelmat ovat kunnianhimoisempia; se aikoo myydä 350 500 yritystä. Suunnitelmissa on myydä maan viidestä sähkönjakeluyrityksestä kahden enemmistöosuudet tänä vuonna kahden aiemman yrityksen epäonnistuttua. Union Fenosa (Espanja) osti kolme muuta sähkönjakeluyritystä 25,2 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2000 ja lupasi sijoittaa vielä 67 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ulkomaanvelka Moldovan velkaantuminen ulkomaille on keskeinen ongelma. Ulkomaanvelan kokonaismäärä laski vuonna 2001 (koska ulkoinen rahoitus erityisesti kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta loppui), mutta se oli silti yli 90 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen ja julkisyhteisöjen takaama velka muodostavat noin kaksi kolmasosaa kokonaisvelkakannasta. Ulkoisen velan odotetaan taas kasvavan tulevina vuosina, kun ulkomainen rahoitus alkaa uudelleen. Moldovan vuotuinen ulkomaanvelka on kasvanut jyrkästi 250 miljoonaan dollariin, ja vuosi 2002 on kriittinen velanhoidon kannalta. Mikäli ulkomaanvelan hoitokustannukset maksetaan kokonaan, ne ovat melkein kolmasosa vientituloista. Julkisen ja julkisyhteisöjen takaaman velan hoito vie 18 prosenttia vientituloista ja yli 50 prosenttia keskushallinnon tuloista. Moldova varoitti vuonna 2001 maksujen laiminlyönnin mahdollisuudesta vuoden 1997 euro-obligaatioiden osalta myöhästyttyään maksuissa kahdesti. Hallitus neuvottelee parhaillaan euro-obligaatioiden maksamatta olevan määrän (40 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) ja Venäjän Gazpromille maakaasutoimituksista rästissä olevien maksujen kattavasta uudelleenjärjestelystä. IMF:N JA MAAILMANPANKIN KANSSA SOVITTU TALOUSOHJELMA Uudella ohjelmalla pyritään saavuttamaan tulevina vuosina ainakin kahden prosentin perusylijäämä suhteessa BKT:hen. Velkataakka saadaan vakaammalle pohjalle, ja palkka- ja eläkerästejä vähennetään. Valtion verotulojen tehokkaamman perimisen pitäisi auttaa julkista taloutta. Koulutuksen ja terveydenhoidon osuutta julkisista menoista kasvatetaan ja tukia rajoitetaan. Rahapolitiikalla pyritään pitämään vuosi-inflaatio alle kahdeksassa prosentissa ja lisäämään valuuttavarantoa niin, että se vastaa arvoltaan kolmen kuukauden tuontia vuonna 2003. Ohjelman rakenneuudistusosa kattaa useita aloja, kuten julkisen ja rahoitussektorin uudistamisen, hallintotavan ja avoimuuden, talouden keskeisten alojen yksityistämisen (viinialan yritykset ja tietoliikenne), sosiaalialan palvelujen tarjoamisen parantamisen sekä oikeudellisten ja sääntelypuitteiden vahvistamisen. MOLDOVAN RAHOITUSTARPEET Moldovan ulkoisten rahoitustarpeiden arvellaan vuosina 2002 2003 olevan yli 210 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tästä summasta yli puolet aiotaan kattaa kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta saatavalla uudella rahoituksella: 80 miljoonaa dollaria tulee IMF:ltä (osana nykyistä PRGF-järjestelyä) ja 30 miljoonaa dollaria Maailmanpankilta rakennesopeutusluottona (Structural Adjustment Credit III). Nykyisten oletusten mukaan valtaosa (yli 80 miljoonaa dollaria) noin 100 miljoonan dollarin rahoitusvajeen kattamiseksi tarvittavista varoista saadaan Moldovan yksityisiltä velkojilta järjestelemällä uudelleen euro-obligaatiot ja Gazpromin velkakirjat. IMF:n näkemyksen mukaan loppu rahoitusvaje noin 18 miljoonaa dollaria (20 miljoonaa euroa ennusteiden laadintahetken kurssin mukaan laskettuna) katettaisiin avustuksina myönnettävällä EU:n makrotaloudellisella 5

rahoitusavulla. IMF ei toistaiseksi pidä tarpeellisena soveltaa Pariisin klubin mukaista menettelyä Moldovan julkisilta velkojilta saamiin lainoihin, vaikka maan hallitus on ottanut asian toistuvasti esille. EHDOTETTU MAKROTALOUDELLINEN RAHOITUSAPU Koska Moldovan ulkomaavelkatilanne on heikentynyt, pääministeri Tarlev pyysi 9. huhtikuuta 2002 päivätyssä kirjeessään puheenjohtaja Prodilta vuonna 2000 myönnetyn 15 miljoonan euron lainan muuttamista avustukseksi. Pyyntö on johdonmukainen viranomaisten sitoumuksen kanssa, jonka ne tekivät osana IMF:n kanssa vuosille 2002 2003 sovittua talousohjelmaa. Sitoumuksen mukaan Moldova ei hae uutta rahoitusta, jonka ehdot eivät ole edulliset. Se vastaa myös rahoittajien vahvaa yhteistä kantaa, jonka mukaan Moldovan pitäisi saada enemmän tukea edullisin ehdoin. Tämä kanta vahvistettiin edellä mainitussa ministeritason kokouksessa, jossa kannatettiin CIS 7 -aloitetta, jolla tuetaan Moldovaa ja muita köyhimpiä IVY-maita. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että Moldovalle enintään 15 miljoonan euron lainana myönnetystä makrotaloudellisesta rahoitusavusta tehty päätös (neuvoston päätös 2000/452/EY) kumotaan ja laina korvataan enimmäismäärältään samansuuruisella suoralla avustuksella. Koska takuurahastosta on jo rahoitettu 2,25 miljoonaa euroa vuonna 2000 neuvoston päätöksen 2000/452/EY jälkeen, rahoituksesta vähennetään ensi vuonna vastaava määrä. Komissio pitää ehdotettua rahoitusapua sopivana viitemääränä yhteisön tueksi Moldovan maksutaseelle. Ehdotettu määrä vastaa Moldovan jäljellä olevia rahoitustarpeita, kun otetaan huomioon Moldovan yhteisölle maksamien lainanlyhennysten edellyttämä rahoitusvirta (46 miljoonaa euroa vuosina 2002 2006). Tuki auttaisi vahvistamaan maan valuuttavarantoasemaa ja tukisi viranomaisten uudistuspyrkimyksiä. Se myös auttaisi yhdessä kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja muilta kahdenvälisiltä rahoittajilta saadun rahoituksen kanssa kattamaan asianmukaisesti maan ulkoiset rahoitustarpeet. Vaikuttamatta budjettivallan käyttäjän toimivaltaan komissio katsoo, että uusi rahoitusapu on maksettava vuosina 2002 2004 vähintään kahdessa erässä vuosien 2000 2006 uusien rahoitusnäkymien otsakkeen 4 asettamissa rajoissa. Komissio pyytää neuvostoa hyväksymään ehdotetun päätöksen ja myöntämään Moldovalle uuden rahoitusapupaketin. 6

2002/0236 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS täydentävän rahoitusavun myöntämisestä Moldovalle EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen 1, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 2, sekä katsoo seuraavaa: (1) Komissio on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa ennen ehdotuksensa esittämistä. (2) Moldova toteuttaa perustavanlaatuisia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia ja tekee merkittävää työtä toimivan markkinatalouden luomiseksi. (3) Moldova yhtenä osapuolena ja Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot toisena osapuolena ovat allekirjoittaneet kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1998. (4) Moldovan viranomaiset ovat sopineet Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa makrotaloudellisesta ohjelmasta, jota tuetaan joulukuussa 2000 hyväksytyllä kolmivuotisella PRGF-järjestelyllä (Poverty Reduction and Growth Facility), ja ovat ilmaisseet aikomuksensa jatkaa tätä ohjelmaa myöhemmin valuuttarahaston uuden järjestelyn puitteissa. (5) Neuvosto on 10 päivänä heinäkuuta 2000 tehdyllä päätöksellä 2000/452/EY 3 antanut Moldovan käyttöön makrotaloudellista rahoitusapua enintään 15 miljoonaa euroa pitkäaikaisen lainan muodossa. (6) Moldovan velkaantuneisuus ulkomaille aiheuttaa yhä enemmän ongelmia, ja ulkomaanvelan määrä suhteessa vientiin ja keskushallinnon tuloihin on hyvin korkea. (7) Moldovan viranomaiset ovat pyytäneet kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, yhteisöltä ja muilta kahdenvälisiltä rahoittajilta rahoitusapua edullisin ehdoin. Kansainväliseltä valuuttarahastolta ja Maailmanpankilta saatavan rahoituksen lisäksi on katettava huomattava jäljellä oleva rahoitusvaje, jotta voitaisiin parantaa maan 1 2 3 EYVL C [ ] EYVL C [ ] EYVL L 181, 20.7.2000, s. 77 78. 7

ulkomaanvelkatilanteen kestävyyttä, vahvistaa sen varantoasemaa ja tukea hallituksen uudistusohjelmaan liittyviä poliittisia tavoitteita. (8) IMF, Maailmanpankki, Aasian kehitysrahasto (ABD) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) järjestivät 20 päivänä huhtikuuta 2002 ministeritason kokouksen, jossa käsiteltiin alhaisen tulotason IVY-maille suunnattavaa aloitetta, jolla pyritään muun muassa tarjoamaan Moldovalle ja muille köyhimmille IVY-maille rahoitustukea edullisin ehdoin. (9) Moldova on oikeutettu saamaan Maailmanpankilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta lainoja erittäin edullisin ehdoin, ja maan taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset olosuhteet ovat poikkeuksellisen vaikeat. (10) Näissä olosuhteissa ja vaikuttamatta budjettivallan käyttäjän toimivaltaan yhteisön makrotaloudellinen rahoitusapu Moldovalle tulisi myöntää avustuksena, joka on asianmukainen toimenpide tuensaajavaltion auttamiseksi tässä ratkaisevan kriittisessä vaiheessa. (11) Tämän rahoitusavun hallinnoiminen olisi annettava komission tehtäväksi. (12) Perustamissopimuksessa ei ole muuta tämän päätöksen tekemiseen valtuuttavaa määräystä kuin 308 artikla, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: 1 artikla 1. Yhteisö antaa Moldovan käyttöön makrotaloudellista rahoitusapua suoran avustuksen muodossa tarkoituksenaan varmistaa kestävä maksutasetilanne ja vahvistaa maan varantoasemaa. 2. Rahoitusavun määrä on enintään 15 miljoonaa euroa. 3. Rahoitusapua hallinnoi komissio neuvotellen tiiviisti talous- ja rahoituskomitean kanssa ja tavalla, joka on kaikkien Kansainvälisen valuuttarahaston ja Moldovan välillä tehtyjen sopimusten mukainen. 2 artikla 1. Komissiolla on valtuudet talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan sopia Moldovan viranomaisten kanssa rahoitusapuun liitettävistä talouspoliittisista ehdoista. Näiden ehtojen on oltava 1 artiklan 3 kohdassa mainittujen sopimusten mukaiset. 2. Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin yhteistyössä talous- ja rahoituskomitean kanssa ja sovittaen toimintansa yhteen Kansainvälisen valuuttarahaston toiminnan kanssa, että Moldovan talouspolitiikka on tämän rahoitusavun tavoitteiden mukaista ja että sen ehdot täytetään. 8

3 artikla 1. Rahoitusapu annetaan Moldovan käyttöön vähintään kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa sovitun makrotalousohjelman tyydyttävän toteuttamisen perusteella nykyisen PRGF -järjestelyn (Poverty Reduction and Growth Facility) yhteydessä tai sitä seuraavan suuremman luottoeräjärjestelyn yhteydessä, jollei 2 artiklasta muuta johdu. 2. Jollei 2 artiklan säännöksistä muuta johdu, toinen ja mahdolliset sitä seuraavat erät maksetaan, jos Moldovan makrotaloudellinen ohjelma etenee tyydyttävästi, kuitenkin aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua edellisen erän maksamisesta. 3. Varat maksetaan Moldovan keskuspankille. 4. Kaikki tämän päätöksen tekemiseen ja siinä tarkoitetun toiminnan toteuttamiseen liittyvät yhteisölle aiheutuvat kustannukset maksaa Moldova, jos niitä ilmenee. 4 artikla Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vähintään kerran vuodessa ennen syyskuuta kertomuksen, joka sisältää arvion tämän päätöksen täytäntöönpanosta. 5 artikla 1. Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Sen voimassaolo päättyy kolmen vuoden kuluttua julkaisemisesta. 2. Kumotaan neuvoston päätös 2000/452/EY. Tehty Brysselissä [...] Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 9

RAHOITUSSELVITYS 1. TOIMENPITEEN NIMI Moldovalle myönnettävä täydentävä rahoitusapu. 2. BUDJETTIKOHDAT MOMENTTI - B7-528 Makrotaloudellinen tuki Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kumppanimaille 3. OIKEUSPERUSTA Perustamissopimuksen 308 artikla. 4. TOIMENPITEEN KUVAUS a) Toimenpiteen kuvaus Yhteisön enintään 15 miljoonan euron suuruinen avustus tuensaajamaalle, jolla parannetaan maan ulkomaanvelkatilanteen kestävyyttä, tuetaan hallituksen uudistuspyrkimyksiä ja lievitetään uudistuksiin liittyviä sosiaalisia vaikeuksia. b) Toimenpiteen perustelu Tuensaajavaltion ulkomaanvelkatilanteen ja talousuudistusten kestävyys riippuu suuresti julkisista lähteistä edullisin ehdoin saatavasta ulkopuolisesta rahoitustuesta. 5. MENOJEN JA TULOJEN LUOKITUS Ei pakollinen 6. MENO-/TULOLAJI Suora avustus (tuen osuus 100 prosenttia), joka suoritetaan useassa erässä. Yhteisön avustusta ei makseta takaisin. 7. RAHOITUSVAIKUTUS 7.1 Toimenpiteen kokonaiskustannusten laskentamenetelmä (yksittäisten ja kokonaiskustannusten välinen suhde) 1. a) Laskentamenetelmä Tarpeelliseksi katsotun avun määrän arviointi perustuu nykyisiin arvioihin tuensaajamaan jäljellä olevista ulkoisista rahoitustarpeista. 10

2. b) Toimenpiteen vaikutus interventioluottoihin Rahoitusapua vastaavan erän mahdollinen käyttöönotto riippuu tiettyjen toimintaehtojen noudattamisesta, joista sovitaan edunsaajamaan viranomaisten kanssa. 7.2 Kustannuserittely - Maksusitoumus- ja maksumäärärahojen aikataulu Menojen rahoitus varmistetaan vuosittaisilla tai puolivuosittaisilla erillä vuodesta 2002 eteenpäin vuosien 2000 2006 uusien rahoitusnäkymien otsakkeen 4 asettamissa rajoissa. Määrärahoille ehdotetaan seuraavaa aikataulua (miljoonaa euroa): 2002 2003 2004 Maksusitoumusmäärärahat 5 5 5 Maksumäärärahat 5 5 5 Turvaudutaan budjettikohtaan B7-528, jos yksi tai useampi tästä budjettikohdasta makrotaloudellista rahoitusapua avustuksena saava tuensaajavaltio ei ole oikeutettu täyteen maksuun. Mikäli budjettikohdassa B7-528 ei ole riittävästi varoja, tarvittava määrä voidaan siirtää joko luvusta B7-52 tai vuosien 2002 2006 uusien rahoitusnäkymien otsakkeen 4 puitteissa käytettävissä olevista varoista. 7.3 Talousarvion B osaan sisältyvät toimintamenot tutkimuksia, asiantuntijoita jne. varten Tuensaajamaa maksaa kaikki toimenpiteeseen liittyvät kulut, joita yhteisölle aiheutuu tämän päätöksen mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta ja loppuunsaattamisesta. 8. PETOSTENTORJUNTATOIMENPITEET Varat maksetaan suoraan tuensaajamaan keskuspankille vasta kun komissio on talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan ja oltuaan yhteydessä Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Maailmanpankkiin varmistanut, että kyseisessä maassa toteutettu talouspolitiikka on tyydyttävää ja että avun myöntämiseen liittyvät ehdot on täytetty. Tämän päätöksen mukaiset rahoitustukitoimet ovat asianomaisten komission yksiköiden ja tilintarkastustuomioistuimen valvonnassa, ja valvontakäyntejä tehdään paikan päällä tarpeen vaatiessa. 9. KUSTANNUSVAIKUTTAVUUSANALYYSI 9.1 Määrälliset erityistavoitteet ja kohderyhmä Tuki edistää maan siirtymistä markkinatalouteen, parantaa kasvumahdollisuuksia ja helpottaa sosiaalisia paineita, koska se tukee tuensaajamaan makrotaloudellisia uudistuspyrkimyksiä ja täydentää kansainvälisen yhteisön maalle tarjoamaa 11

rahoitusta Kansainvälisen valuuttarahaston hyväksymän ohjelman puitteissa. Tuki auttaa maata myös hoitamaan jäljellä olevia ulkoisia rahoitusvelvoitteitaan muun muassa yhteisölle. 9.2 Toimenpiteen perusteet Moldovan mahdollisuudet saada lisärahoitusta kansainvälisten rahoituslaitosten rahoitusjärjestelyistä ovat rajalliset. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki pyysivätkin neuvoa-antavan ryhmän kokouksessa joulukuussa 1998 kahdenvälisiltä rahoittajilta, erityisesti Euroopan yhteisöltä, poikkeuksellista lisäapua. IMF, Maailmanpankki, Aasian kehitysrahasto (ABD) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) järjestivät lisäksi huhtikuussa 2002 ministeritason kokouksen, jossa käsiteltiin seitsemälle alhaisen tulotason IVY-maalle suunnattavaa aloitetta, jolla pyritään tarjoamaan Moldovalle ja muille köyhimmille IVY-maille rahoitustukea edullisin ehdoin. Toimenpiteen toteuttamisessa käytettävien menettelytapojen valinta Vaikean sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen ja erittäin häiriöalttiin maksutaseen vuoksi Moldovaa olisi tuettava makrotaloudellisella rahoitusavulla. Tärkeimmät epävarmuustekijät, jotka voivat vaikuttaa toimenpiteen tuloksiin: Taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen mahdollinen kielteinen kehitys koko alueella ja erityisesti tuensaajamaassa. 9.3 Toimenpiteen seuranta ja arviointi Tämä poikkeuksellinen apu on luonteeltaan makrotaloudellista, ja sen valvonta ja arviointi perustuvat tyydyttävään edistymiseen Kansainvälisen valuuttarahaston tukemissa sopeutus- ja uudistusohjelmissa, joita tuensaajamaa toteuttaa. Komission yksiköt valvovat toimintaa tuensaajamaan viranomaisten kanssa sovittaviin todellisiin makrotalouden ja rakennepolitiikan tunnuslukuihin perustuvan menetelmän avulla. Ne ovat myös tiiviissä yhteydessä Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Maailmanpankkiin ja käyttävät näiden tekemiä arvioita tuensaajamaan vakautuksessa ja uudistuksissa saavutetusta edistyksestä. Ehdotetussa neuvoston päätöksessä määrätään vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavasta kertomuksesta, joka sisältää arvion tämän toimenpiteen toteuttamisesta. 10. HALLINTOMENOT (TALOUSARVION PÄÄLUOKKA III, A OSA) Nämä toimenpiteet ovat luonteeltaan poikkeuksellisia eivätkä edellytä komission henkilöstön lisäämistä. 12