Pois syrjästä hankkeen Säkylän kehittämisosion alkukartoitus 2014 Pois syrjästä hankkeen Säkylän kehittämisosiossa tehtiin kevään 2014 aikana kysely kaikille alakouluikäisten huoltajille. Kyselyt välitettiin koteihin Isosäkylän ja Huovirinteen alakoulujen kautta. Kysely on toteutettu hankkeen alkuvaiheessa alkukartoituksena ja sen tulosten pohjalta on lähdetty toteuttamaan Säkylän kehittämisosion tarkennettua toimintasuunnitelmaa kesällä 2014. Säkylän alakouluikäisten lasten huoltajille suunnattu kysely lapsiperheiden palveluista ja koulun yhteistyöstä perheen kanssa toteutettiin 20.5 28.5.2014. Koulujen viimeiset viikot ennen kesäloman alkua eivät ole paras mahdollinen aika kyselyjen toteuttamiselle, mutta huoltajat palauttivat vastauksia melko kiitettävästi. Kyselyjä palautui takaisin noin 1/3 eli 98 kpl (Isosäkylä 55kpl ja Huovirinne 43kpl). Kyselyn mukana lähetetyssä saatekirjeessä kerrottiin tarkemmin Pois syrjästä hankkeesta ja samalla pyydettiin yhteystietoja perheiltä, jotka olisivat halukkaita tulemaan vielä tarkemmin projektityöntekijän haastateltavaksi koskien Säkylän perhepalveluja. Kyselyyn vastanneista huoltajista 20 palautti kyselylomakkeen mukana myös yhteystietonsa. Yhteystietonsa antaneille vanhemmille on tehty vielä kesän 2014 aikana pienimuotoinen puhelinhaastattelu, jossa on kysytty muun muassa heidän käyttämiensä palvelujen toimivuutta, kehittämisehdotuksia ja mahdollisia terveisiä perheiden kanssa työskenteleville työntekijöille ja palveluista päättäville päättäjille. Puhelinhaastattelussa tiedusteltiin myös vastaajan kiinnostusta osallistua mahdollisesti myöhemmin järjestettävään asiakasraatiin. Kyselyyn vastanneista suurin osa on lasten äitejä (83kpl), kahteen kyselyyn vanhemmat olivat vastanneet yhdessä. Isiä vastanneista on 13. Vastanneista huoltajista isoin osa oli avo- tai avioliitossa. Yksinhuoltajia vastanneista on seitsemän ja yhteishuoltajuus on kolmellatoista vastaajalla. Yli 70 % vastaajista on asunut Säkylän kunnassa yli kymmenen vuotta, joten voi olettaa, että vastaajilla on paljon kokemusta Säkylän lapsiperheille tarjoamista palveluista. Vain kaksi vastaaja on asunut Säkylässä alle vuoden (taulukko 1.) Taulukko 1. Perheiden Säkylässä asuma aika 0
Vanhemmuus ja tuen tarve Kyselylomakkeessa vanhempia pyydettiin laittamaan numerojärjestykseen asioita, mitkä he kokevat vanhempana haasteellisimmiksi tehtäviksi. Vaihtoehdot ovat vanhemmuuden roolikartasta: elämän opettaja (arkielämän taitojen opettaja, mallinantaja, arvojen välittäjä, tapojen opettaja), rakkauden antaja (lohduttaja, myötäeläjä, suojelija, hyväksyjä, hellyyden antaja, hyvään huomaaja) huoltaja (ruuan antaja, vaatettaja, levon turvaaja, rahan käyttäjä, puhtaudesta huolehtija, hyvän huomaaja), rajojen asettaja (sääntöjen ja sopimusten noudattaja ja valvoja, turvallisuuden luoja), ihmissuhdeosaaja (keskustelija, kuuntelija, kannustaja, itsenäisyyden tukija, ristiriidoissa auttaja). Kysymyksellä on haluttu herätellä vastaajia pohtimaan vanhemmuutta mitä kaikkea se on. Kahdeksi haastavimmaksi tehtäväksi nousevat vastauksista ihmissuhdeosaaja ja rajojen asettaja. Vastaaminen tähän kysymykseen oli koettu melko vaikeaksi ja useampi vastaaja olikin kirjoittanut tehtävien olevan tasaveroisia, joten niitä ei voi laittaa järjestykseen. Kysymykseen oli jätetty myös avoinkohta, johon oli vastattu muun muassa, että haasteellista vanhemmuudessa ovat: äidin vuorotyö, sinisilmäisyys ja puolueettomuus vanhempien välisissä ristiriidoissa. Eniten tukea vanhemmat kaipaavat kodin ja lasten hoidossa, kasvatuskumppanuutta koulun / päivähoidon kanssa sekä vertaistukea muilta vanhemmilta. Suurin osa vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että he eivät koe tarvitsevansa tukea vanhempana. Yksittäisinä tuen tarpein on kirjattu myös: yhteisten linjojen sopiminen muiden vanhempien kanssa, inhimilliset luokkakoot, varamummo, raha ja erityislapsen kasvatuksessa tukeminen. Perhepalvelut Alakouluikäisten perheet käyttävät päivähoito/ varhaiskasvatus ja neuvola-/ terveydenhoitopalveluiden lisäksi melko paljon iltapäivätoimintaa ja muita seurakunnan järjestämiä palveluja, kuten erilaisia kerhoja (sählykerho, kokkikerho, muskari, kuoro, perhekerho, äitilapsikerho, vauvakerho). Erilaisista järjestöistä mainitaan muun muassa MLL:n lastenhoito, Lännenkiekko, Säkylän naisvoimistelijat, Partio, Vesipeikot, Päällystönnaiset ja Säkylän urheilijat. Kunnan tarjoamia perheneuvola palveluja sekä kotihoidon - ja lastensuojelun perhetyötä käyttäviä on myös jonkin verran vastanneissa. Tietoa lapsiperheiden palveluista perheet ovat saaneet ensisijaisesti perhepalveluja käyttäessään kuten koulusta ja neuvoloista. Lisäksi paikallislehdestä ja muilta vanhemmilta on saatu tietoa. Internetin ja esitteiden välityksellä on saatu myös tietoa mutta selkeästi vähemmän kuin muista palveluista ja toisilta vanhemmilta. Viisi vastaaja on sitä mieltä, että he eivät ole saaneet tietoa Säkylän perhepalveluista. Lapsiperheet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä käyttämiinsä perhepalveluihin. Käyttämiensä palvelujen keskinäiseen yhteistyöhön vastaajat ovat tyytyväisiä mutta myös epävarmoja ja tiedottomia, siitä onko toimijoiden välillä yhteistyötä. Kysyttäessä mitkä palvelut ovat tärkeitä ja millaisia odotuksia perheillä on palvelujen suhteen, löytyy paljon erilaisia mielipiteitä, muun muassa kaikki nykyiset palvelut ovat tärkeitä, seurakunnan palvelut ja kotipalvelun perhetyö. Perheiden mielestä nykyisten palvelujen lisäksi Säkyläläisiä lapsiperheitä tukisivat muun muassa lasten paremmat harrastusmahdollisuudet myös muut kuin liikunta harrastukset, lastenhoitopalvelu, kodinhoitajat, aika ajoin tehtävät kyselyt, siivouspalvelut, isommillekin lapsille tarkoitetut koko perheen tapahtumat, vuorohoito myös yöaikaan, tukivanhemmat esimerkiksi eläkeikäisistä, 1
enemmän infoa ulkomaalaistaustaisille vanhemmille ja perheiden ohjatut kokoontumiset (Liite1). Perhepalveluiden kehittämisehdotuksista esiin nousivat vielä ohjattujen kurssien järjestäminen myös loma-aikojen ulkopuolella, valvottu ja ohjattu toiminta koulu jälkeen esimerkiksi koulun pihalla, jo olemassa olevien palveluiden laajempi markkinointi, päivähoidon nopeampi järjestyminen, yhteisiä harrastuksia vanhemmille ja lapsille, teknistentöidenkerho, nuorille/ koko perheelle suunnattu erä- ja kalastuskasvatus, erityislasten integroitu harrastustoiminta sekä vertaisryhmät kehitysvammaisten lasten perheille. Kodin ja koulun yhteistyö Koulujen järjestämiin tilaisuuksiin huoltajat ovat osallistuneet ahkerasti. Ensisijaisesti tilaisuuksiin ovat osallistuneet perheen äidit tai vanhemmat yhdessä. Koulujen tilaisuuksien lisäksi perheet ovat kouluun enimmäkseen yhteydessä puhelimitse tai wilman kautta. Myös reppuvihko on jonkin verran käytössä. Vanhempainvartin lisäksi henkilökohtaisia käyntejä opettajan luona on vähemmän. Opettajien tekemiä kotikäyntejä ei ole juurikaan. 97 prosenttia vastaajista kokee yhteydenpidon lapsen opettajaan olevan melko tai erittäin hyödyllistä. Lapsen opettajaan vanhemmat ovat yhteydessä saadakseen tietoa lapsen koulussa edistymisestä ja lapsen kouluvaikeuksien tai käyttäytymisen takia. Muiksi syiksi vanhemmat ilmoittavat ilmoitusasiat mm. sairauspoissaolot, kaveriasiat ja koulukiusaamisen. Yhteistyö koulun eri toimijoiden kanssa toimii hyvin. Yhteistyö terveydenhoitajan kanssa on toimivaa ja myös vanhempien osallistuminen terveystarkastuksiin koetaan mukavaksi. Muutaman vastaajan mielestä yhteydenpidossa koulun eri toimijoiden kanssa on ollut jonkinlaista hankaluutta. Pääsääntöisesti yhteistyö koetaan kuitenkin hyvänä ja hyödyllisenä. Yhteistyön koulun kanssa toivotaan olevan avointa, rehellistä, toimivaa ja molemmin puolista. Vanhemmat toivovat enemmän positiivista palautetta ja kaikkien opettajien toivotaan pitävän vanhempainvartit vuosittain. Ehdotuksina huoltajilta tuli myös muun muassa yhteiset ulkotapahtumat, työpajat joissa olisivat mukana oppilaat vanhemmat ja opettajat sekä luokkaan kahdesta tai kolmesta vanhemmasta muodostettavista luokan kummeista (Liite 2.). Sekä kyselyyn että puhelin haastattelun perusteella voidaan todeta, että vastaajat ovat suurimmaksi osaksi hyvin tyytyväisiä perheiden käyttämiin palveluihin ja yhteistyöhön koulun kanssa. Useampi vastaaja totesi, että aina on apua saanut kun on tarvinnut. Myös uusia kehittämisehdotuksia tuli hyvin ja niitä lähdetään työstämään Pois syrjästä hankkeen puitteissa. Päättäjille ja työntekijöille terveisinä lähetettiin muun muassa toiveena, että Säkylä pysyisi kuntaliitosten jälkeenkin pienenä ja turvallisena kuntana, eikä lapsiperheiden palveluista supistettaisi. Työntekijöiden puolesta on erityisesti huomattava, että suurimman osan vastaajien mielestä he ovat saaneet tietoa lapsiperheiden palveluista käyttäessään perhepalveluja, joten työntekijöillä on iso rooli palveluista tiedottamisessa. 2
LIITE 1 Millaiset muunlaiset palvelut mielestänne tukisivat nykyistä paremmin lapsiperheitä Säkylässä? - Harrastusten lisääminen liikunnan lisäksi. - Täällä on paljon perheitä, joissa mies Porin prikaatissa töissä ja paljon poissa kotoa. Kaikilla (läheskään) ei ole tukiverkkoja täällä joten lastenhoito tai kotiapu äidille (heidän jaksamiselleen) ilman lastensuojelua ehkäisevänä toimena. - Siivouspalvelut - Isommillekin lapsille suunnatut koko perheen tapahtumat - Ohjatut perheiden kokoontumiset, joka kuitenkin olisi mahdollisimman vapaamuotoista (vertaistuki). Tila ja vetäjä. - Kolmannen sektorin järjestämät palvelumuodot, joilla ei yleensä valmiiksi ole negatiivista leimaa. Kynnys palveluiden vast.ottamiseksi olisi näin ollen matalampi. - Tässä kunnassa ei ole yöhoito mahdollisuutta! Mutta vuorotöitä kyllä on! - Kunnan seurakunnan- järjestöjen yhteistyö, lasten-nuorten omat mielipiteet ja toiveet huomioon mukaan toimimaan, eläkeläisjärjestöjen aktivointi laajemmalle. Matalan kynnyksen yhteydenottokanavia, yhteistyön avoimuutta eri toimijoiden välillä. - Kotona tapahtuva lastenhoito, siivousapu/vast. - Palvelutyötä tekevät esim. sosiaali-ihmiset eivät saisi arvostella asiakkaita vaan olla tukena ja luontevia, jotta asiakkaan on helppo puhua ongelmistaan. Sama koskee terveyskeskuslääkäreitä. - Äiti-lapsi ryhmät - Olisi hyvä jos kunnasta löytyisi harrastusmahdollisuuksia myös niille lapsille, jotka eivät ole kiinnostuneita urheilusta tai seurakunnantoiminnasta. - Maksuton uimakoulu esikari-ikäisille on mielestäni loistava juttu. - Enemmän harrastus mahdollisuuksia lapsille. - Kun hoitaa lapsia kotona, niin saisi tarvittaessa hoitajan kotiin esim. kaupassa käynnin tai parturin ajaksi. - Lastenhoitopalvelut. - Kodinhoitajat takaisin arjen avuksi suurperheille ja muuten väsyneillä äidille. Ennen oli asiat paremmin esim. 1980 luvulla! - Kotihoito, jos perheessä vaikeuksia. Esim. tukea kun äiti/huoltaja väsynyt, usein kipeät lapset. Tulee perusjuttuihin siivous, pyykinpesu, huoltajalle hetki hengähdystä. - Vaihtoehto päiväkodille (perhep.hoitajien määrä). - Juuri tällaiset kirjalliset kyselyt aika ajoin, jotta jokainen saa tuoda omat mielipiteet esille. Ulkomaalaistaustaisille (esim. toinen vanhempi ei ole suomalainen) enemmän infoa. - Jokin tukivanhempi palvelu esim. eläkkeellä olevat pariskunnat voisivat toimia tukivanhempina perheissä, joiden isovanhemmat eivät asu samalla paikkakunnalla ja joilta he eivät saa apua. Lasten kuskaus harrastuksiin esimerkiksi ja vanhempien tukeminen vaikeiden perhetilanteiden vuoksi. 3
LIITE2 Miten ja millaisilla työmuodoilla voitaisiin mielestänne uudistaa ja kehittää kodin ja koulun yhteistyötä? - Perheen ongelmiin olisi hyvä puuttua ja tieto tuoda esim. sosiaalitoimesta myös opettajille. - Mielestäni molemmat koulut toimivat nyt jo hyvin ja tarjoavat apua tarvittaessa. Huovirinne on hyvin liikuntapainotteinen mutta tarjoaa myös muita kerhoja lapsille. - Jokaisen lapsen pitäisi olla opettajalle yhtä tärkeä kun on kyse esim. kiusaamistilanteesta opettaja ei saisi olla puolueellinen ja rangaistukset pitäisi olla samat. - Ihan tarpeeksi jo nyt yhteistyötä. - Esim. Perheen yhteinen toimintapäivä koulussa. - Kodin ja koulun yhteistyö on nyt jo sujuvaa. - Yhteiset keskusteluhetket - Mielestäni oman luokan kesken olevia vanhempainiltoja voisi olla muutama vuoden aikana. Jokaisella luokalla voisi olla vanhemmista 2-3 luokan kummia. - Enemmän yhteisiä tapahtumia. - Vaikeaa antaa kehitysehdotuksia, kun meillä ei ole ollut ongelmia. Perheet ovat erilaisia toiset vanhemmat eivät välttämättä ole kypsiä vanhemmuuteen. Ehkä kotitalous opetusta/kerhoja, joissa vanhemmat ja lapset opettelevat arjen taitoja. - Ihmisiä ei voi muuttaa, huomattu on! - Ei tule nyt mieleen mitään. Wilma on hyvä juttu, joka tuli vähän aikaa sitten. - Yksi askel eteenpäin olisi jo se että vanhempainvartti pidettäisiin kaksi kertaa/ vuosi. Tänä vuonna yhdelle luokalle ei pidetty ollenkaan, se ei ainakaan paranna yhteistyötä. - 1. Työpajat, joissa mukana olisivat oppilaat, vanhemmat ja opettajat, esim. lauantai työpäivä 2. Ulkoilutapahtuma tms. - Ei erityisiä kehittämistarpeita. - Toivotaan enemmän yhteistyötä opettajien suunnalta. WILMAN voisi lopettaa. Ei kai ole tarkoitus että vanhemmat käyvät uudestaan koulua Wilman kautta! Tiedot kokeista ym. muista tapahtumista edelleen kirjallisena. - Wilma on erittäin hyvä. - Vanhempain vartteja olisi hyvä järjestää useammin. Vanhempainilloissa pelkään, että opettaja ottaa esille asioita muiden vanhempien kuullen. - Yksi ongelma on varmaan se, että perheet ja vanhemmat jotka tarvitsisivat tietoa ja opastusta eivät sitä hae eivätkä ole kiinnostuneita eivätkä esim. tule vanhempainiltoihin. Ehkä sitten henkilökohtaisten tapaamisten lisääminen ja yhteiset keskustelut pienporukassa voisivat tukea tiettyjä perheitä. - Lasten oikeudenmukaisella ja tasa-arvoisella kohtelulla sillä, ettei koulu määrittele oppilaista annettavia lausuntoja. - Koulukuraattori. - Vilman kehittäminen. - Hyvin on toiminut tälläkin lailla - Yhteiset retket sekä yhteydenpito myös niihin vanhempiin, jotka asuvat toisella paikkakunnalla, eri taloudessa lasten kanssa. Opettaja voisi tulla esim. kyläilemään kotona. - Vanhemmat voisivat toimia enemmän yhdessä ja tutustua paremmin toisiinsa. Uskoisin tämän tukevan lasten kasvatusta => voisi olla joihinkin asioihin yhteisiä pelisääntöjä. Lapsemme kouluvuosi on kuitenkin sujunut hyvin alkukankeuksien jälkeen. Meillä on mahtava opettaja! - Opettajat voivat lähettää aika ajoin kysymyksiä vanhemmille, jotka askarruttavat heitä tai toisinpäin. Avoimuus ja yhteydenpito ovat tärkeitä. Eivät kaikki pysty tuomaan mielipidettä vanhempainillassa tai keskusteluissa. - Vanhempien ja lasten yhteisretki esim. luonnossa. - Wilma on hyvä uudistus! - Enemmän henkilökohtaista viestittelyä opettajan ja kodin välillä. Myös hyvissä asioissa. Palautetta tulee monesti kotiin vain jos joku on pielessä. Wilman käytössä tulee tarkoin miettiä mitä sinne kirjoitetaan. Jos joka pelleilystä kirjoitetaan vanhemmille viesti Wilmaan menee usko koko hommaan ja viestittely menettää merkityksensä. Lapset jopa kilpailee kuka kerää eniten merkintöjä. - Wilman käyttö mielestäni helpottanut ja mataloittanut yhteydenpitoa. 4
Liite 3 Kyselylomake Kysely Isosäkylän koulun ja Huovirinteen koulun oppilaiden huoltajille! Säkylän kunnassa on 1.4.2014 alkanut Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoima Pois syrjästä hanke, jossa Säkylällä on oma osakokonaisuutensa. Pois syrjästä hankkeen päämääränä on ehkäistä lasten/nuorten syrjäytymiskehitys peruspalveluja kehittämällä. Lähtökohtana on ennaltaehkäisy ja keskittyminen varhaisen tukemisen malleihin. Viime vuosien lastensuojelu asiakkuuksien voimakas kasvu on ilmeistä niin Suomessa yleisesti kuin myös Säkylässä. Vaikka lasten, nuorten ja heidän perheiden oirehtiminen on lisääntynyt, ei palvelujärjestelmä ole kehittynyt vastaamaan ajan haasteisiin. Voimavarat ovat usein suunnattu pääasiassa korjaaviin toimenpiteisiin, siinä vaiheessa, kun tilanne on jo aika vakava ja ongelmat kestäneet jo pitkään. Säkylän kunnassa halutankin ottaa uusi askel perheiden kokonaisvaltaisten tukimuotojen kehittämisessä ja suunnata voimavarat ja painopiste jo ennaltaehkäisyyn. Tämä kysely on jaettu kaikille Isosäkylän koulun ja Huovirinteen koulun oppilaiden huoltajille. Kyselyn avulla pyritään kartoittamaan perheiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia Säkylän perhepalveluista sekä kodin ja koulun yhteistyöstä. Pyydän teitä ystävällisesti vastaamaan tähän kyselyyn ja osallistumaan täten oman kuntanne lapsiperhepalveluiden kehittämiseen. Kaikki antamanne tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Vastaukset pyydetään palauttamaan kirjekuoressa kouluun viimeistään 28.5.2014 mennessä, josta ne toimitetaan minulle. Etsin hankkeeseen perheitä, joita voisin myös tavata ja haastella tarkemmin koskien lapsiperheiden palveluita Säkylän kunnassa. Mikäli kiinnostuit tai haluat lisätietoa haastattelua koskien, voit jättää yhteystietosi tämän saatekirjeen alalaitaan tai lähettää minulle sähköpostia osoitteeseen sanna.vaha-vahe@sakyla.fi Yhteystietosi: Nimi: Puhelinnumero: S-postiosoite: Sanna Vähä-Vahe Projektityöntekijä Pois syrjästä hanke Säkylän kunta puh.044-73281884 sanna.vaha-vahe@sakyla.fi 5
Kysely oppilaiden huoltajille 1. Kyselyyn vastaaja a) äiti b) isä c) lapsen/lasten muu huoltaja 2. Perhesuhteet. Ympyröikää oikea vaihtoehto. a) avo/avioliitossa b) yksinhuoltaja c) yhteishuoltajuus 3. Merkitkää taloudessanne asuvien lasten lukumäärä kohtiin a-e. a) 0-3-vuotiaiden lasten lukumäärä b) 4-6-vuotiaiden lasten lukumäärä c) 7-12-vuotiaiden lasten lukumäärä d) 13 16- vuotiaisen lasten lukumäärä e) Kotona asuvien yli 17-vuotiaiden lasten lukumäärä 4. Kuinka kauan perheenne on asunut Säkylän kunnassa? a) alle vuoden b) 1-4 vuotta c) 5-10 vuotta d) yli kymmenen vuotta 5. Vanhempien koulutus? (merkitkää rasti jokaisen sopivan vaihtoehdon kohdalle.) 1. peruskoulu 2. ammattikoulu 3. ylioppilastutkinto 4. opistotasontutkinto 5. ammattikorkeakoulu 6. yliopistotutkinto äiti isä 6
6. Minkä koette haasteellisimpana tehtävänä vanhempana toimimisessa? Laittakaa seuraavat vaihtoehdot numerojärjestykseen 1-6 (1 haasteellisin tehtävä, 6 ei juurikaan haastetta) a) Elämän opettaja (arkielämän taitojen opettaja, mallin antaja, arvojen välittäjä, tapojen opettaja) b) Rakkauden antaja (lohduttaja, myötäeläjä, suojelija, hyväksyjä, hellyyden antaja, hyvän huomaaja) c) Huoltaja (ruuan antaja, vaatettaja, levon turvaaja, rahan käyttäjä, puhtaudesta huolehtija, hoivaaja) d) Rajojen asettaja (sääntöjen ja sopimusten noudattaja ja valvoja, turvallisuuden luoja) e) Ihmissuhdeosaaja (keskustelija, kuuntelija, kannustaja, itsenäisyyden tukija, ristiriidoissa auttaja) f) Muu, mikä? 7. Millaista tukea kaipaisitte vanhempana? Valitse yksi tai useampia vaihtoehtoja a) kodin- ja lastenhoitoapua b) enemmän tukea ja ohjausta vanhemmuuteen ja kasvatukseen c) kasvatuskumppanuutta koulun / päivähoidon kanssa d) vertaistukea muilta vanhemmilta e) neuvontaa oikean palvelun löytämiseksi f) en koe tarvitsevani tukea g) muuta, mitä? 7
PERHEPALVELUT 8. Mitä perhepalveluja olette käyttäneet? Ympyröikää käyttämänne palvelut? a) päivähoito/varhaiskasvatus b) neuvolapalvelut/terveydenhoito c) iltapäivätoiminta d) perheneuvola e) kotipalvelun perhetyö f) lastensuojelun perhetyö g) seurakunnan palvelut, mitkä h) järjestöjen palvelut, mitkä 9. Millaisia kokemuksia teillä on käyttämistänne palveluista? 10. Jos olette käyttäneet useampia palveluita samanaikaisesti, niin miten nämä palvelut ovat toimineet keskenään yhteistyössä? 11. Mitkä palvelut ovat mielestänne tärkeitä ja millaisia odotuksia teillä on Säkylän perhepalveluista? 12. Mitä kautta olette löytäneet tietoa Säkylän perhepalveluista? Valitkaa yksi tai useampi vaihtoehto. a) paikallislehdistä b) puhelimitse c) internetistä d) kuullut muilta vanhemmilta e) perhepalveluja käyttäessäni (neuvola, koulu jne.) f) esitteet ja mainokset/ kauppojen ilmoitustaulut g) en ole saanut tietoa 8
13. Millaiset muunlaiset palvelut mielestänne tukisivat nykyistä paremmin lapsiperheitä Säkylässä? KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 14. Missä koulun tilaisuuksissa olette kuluneen lukuvuoden aikana olleet läsnä ja kuinka monta kertaa? a. koko koulun yhteinen vanhempainilta kertaa b. oman luokan vanhempainilta kertaa c. avoimien ovien päivä kertaa d. vastaanottotunti /vanhempain vartti yms. kertaa e. opettajan ja oppilaan vanhempien välinen keskustelutilaisuus kertaa (muu kuin vanhempain vartti) f. opettajan, oppilaan ja oppilaan vanhempien välinen keskustelu kertaa g. muuta, mitä? 15. Kuka tai keitä perheenne jäsenistä on tavallisimmin ollut tilaisuuksissa läsnä? a. äiti yksin b. isä yksin c. vanhemmat yhdessä d. ei kumpikaan 16. Miten muuten olette olleet yhteydessä kouluun tai lapsenne opettajaan kuluneen lukuvuoden aikana? (ympyröikää kaikki soveltuvat kohdat) a. henkilökohtainen käynti opettajan luona b. opettaja on käynyt kotikäynnillä luonanne c. puhelinsoitto tai tekstiviesti opettajalle d. viesti reissuvihossa e. sähköposti f. viesti Wilmassa g. jotenkin muuten, miten? 9
17. Miten olette kokeneet yhteydenpidon lapsenne opettajaan? a. hyödyttömäksi b. melko hyödylliseksi c. erittäin hyödylliseksi 18. Missä asioissa olette ollut yhteydessä lapsenne opettajaan kuluneen lukuvuoden aikana 1. oppiakseni tuntemaan opettajan 2. lapseni kouluvaikeuksien takia 3. lapseni käyttäytymisvaikeuksien takia 4. saadakseni tietoa lapseni koulussa edistymisestä 5. saadakseni tietoa koulusta yleensä 6. muita syitä, mitä? 19. Kenen muun koulun henkilökuntaan kuuluvan kuin lapsenne opettajan kanssa olette ollut yhteydessä? a. koulun rehtorin b. erityisopettajan c. kouluterveydenhoitajan d. koulupsykologin e. joku muu, kuka? 20. Miten olette kokeneet yhteistyön näiden toimijoiden kanssa? 21. Millaisia odotuksia teillä on koulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä? 10
22. Miten tärkeää opettajan on mielestänne tietää oppilaiden kotiolosuhteista? 1= vähän merkitystä 2=melko tärkeää 3= tärkeää a. perheen taloudellinen tilanne ja asunto-olosuhteet 1 2 3 b. vanhempien koulutus, työn luonne ja harrastukset 1 2 3 c. vanhempien terveydentilaa koskevat tiedot 1 2 3 d. vanhempien suhtautuminen lapsen koulunkäyntiin, lapsiin kohdistamat odotukset ja vaatimukset 1 2 3 e. vanhempien käyttämät kasvatuskeinot 1 2 3 f. kodin tarjoamat virikkeet: lehdet, pelit, kirjat, viihde-elektroniikka, perheen lomat 1 2 3 g. kotitehtävien tekeminen: työskentelypaikka, tehtävissä auttaminen yms. 1 2 3 h. lapsen velvollisuudet kotona 1 2 3 i. lapsen harrastukset 1 2 3 j. lapsen kaverisuhteet koulun ulkopuolella 1 2 3 k. jotakin muuta, mitä? 23. Miten ja millaisilla työmuodoilla voitaisiin mielestänne uudistaa ja kehittää kodin ja koulun yhteistyötä? KIITOS! 11