ALANSA YKKÖNEN 4/2012 Susanne Dahlqvist iloitsee Porvoon Taidetehtaan uudesta elämästä. sivu 40 sivulla 36 Pisara-radan suunnitteluun vauhtia 40 miljoonalla eurolla sivu 14 Vuoreksen jätteet uudenlaiseen putkijärjestelmään sivu 24 Jyväskylän suojellusta Valtiontalosta tuli pulma sivu 46 KUNTA- TEKNIIKKA HELSINGISSÄ 4. 10.6. Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta 20 000 asukkaan aluetta 2030 mennessä HELSINKI RAKENTAA RANNOILLE sivu 6 SPECIAL PAGES FOR IFME PARTICIPANTS
Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
JUNE 2012 SISÄLTÖ 4/ 2012 31. toukokuuta 20 32 Kesän asuntomessut Tampereen Vuoreksessa ovat näyteikkuna ekotehokkuuteen ja uuteen teknologiaan. Messuilla tulevat tutuiksi E-luku, putkijätejärjestelmä ja Suomen laajin hulevesipuisto. KUNTA- TEKNIIKKA HELSINGISSÄ 4. 10.6. 18 Frederic Boyer kannustaa kuntia energiatehokkuuteen. Kestävä energia on erinomaista bisnestä, hän sanoo. 49 Yksityinen yritys rakentaa Lappeenrannan kaupunginteatterille uudet tilat ydinkeskustan kauppakeskuksen kolmanteen kerrokseen. 50 Helsinki on kartoittanut rantojensa tulvariskialueet ja rakentaa niille penkereitä ja pumppaamoita pitämään meriveden loitolla. YHDYSKUNTA Helsinki avaa satamat asuntorakentamiselle 6 Jätkäsaaren ja Kalasataman identiteetit kumpuavat historiasta 12 Pisara-rata on edellytys junaliikenteen kehittämiselle 14 Euroopan parlamentti esittää sitovia energiatehokkuustoimia 17 TAMPEREEN ASUNTOMESSUT Vuoreksen pikkukaupunki nousee metsän keskelle 20 Tampereen Infra on vahvasti mukana Vuoreksessa 22 Vuoreksen jätteet putkeen ja maan alle 24 E-luku ohjaa rakentamista, tavoitteena nollaenergiataso 28 Runomuuri ja sadepuutarhat ovat Vuoreksen helmiä 30 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 UKTY 36 Kuntien putkimestarit 37 RAKENTAMINEN Porvoon Taidetehtaasta uuden keskusta-alueen ydin 40 SPECIAL PAGES KUNTATEKNIIKKA MAGAZINE 4/2012 SPECIAL PAGES KUNTATEKNIIKKA MAGAZINE 4/2012 MUNICIPAL ENGINEERING & the Baltic Sea Region RISING PRICES may endanger infrastructure investments HELSINKI grows underground SWEDEN believes in integrated planning TALLINN builds a gigantic traffic junction Welcome to Helsinki and the 17th World Congress on Municipal Engineering! In the middle of this issue you will find the special pages of Kuntatekniikka offering a few glimpses of municipal engineering in Finland, Sweden and Estonia. Neljän P:n mallista kehitetään työvälinettä kunnille 44 Jyväskylän ja SRV:n Valtiontalokauppa KHO:n puntariin 46 Lappeenranta saa kauppakeskusteatterin 49 YMPÄRISTÖ Helsinki rakentaa tulvasuojausta rannoilleen 50 Hulevesiopas ohjaa maankäytön suunnittelussa 54 Suuret kaupungit etenevät ilmastotyössä 55 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Sua lähde kaunis katselen 19 Uutisia 56 Kuntatekniikka 4/2012 3
KUNTA- TEKNIIKKA HELSINGISSÄ 4. 10.6. lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Pisara-radan suunnitteluun vauhtia 40 miljoonalla eurolla sivu 14 Vuoreksen jätteet uudenlaiseen putkijärjestelmään sivu 24 Jyväskylän suojellusta Valtiontalosta tuli pulma sivu 46 4/2012 Susanne Dahlqvist iloitsee Porvoon Taidetehtaan uudesta sivulla 36 elämästä. sivu 40 Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta 20 000 asukkaan aluetta 2030 mennessä HELSINKI RAKENTAA RANNOILLE sivu 6 SPECIAL PAGES FOR IFME PARTICIPANTS Kannen kuva: Sepoo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Projektibondeillako kasvun tielle? Talousvaikeuksien parissa taapertavan EU:n keskustelupöytään nostettiin äskettäin uusi aihe, projektibondit. Sanan loppuosa kalskahtaa ikävästi Suomessakin karsastetulta eurobondilta, siis suhmuroinnilta, jossa muiden velka muuttuu meidänkin velaksi. Projektibondeista innostuneet korostavat, että niissä on kyse eri asiasta. Kovin laajasti ei projektibondien perimmäisestä olemuksesta kuitenkaan vielä tunnuta tiedettävän. Projektibondien yhteydessä on viitattu infrastruktuurihankkeisiin. Tietyissä maissa valittuja hankkeita rahoitettaisiin jäsenvaltioiden yhteisillä lainoilla. Eurooppaa yhdistävien energia-, liikenne- ja tietoliikenneverkostojen kehittämisestä on puhuttu aiemminkin niin sanottujen TEN-verkkojen muodossa. Nämä olisivat koko Euroopan kilpailukyvyn kannalta tärkeitä yhteyksiä. Esimerkiksi liikenneväylien osalta Suomikin on sitoutunut TEN-verkkojen kehittämiseen ja niiden budjettirahoitukseen. Kun hankkeet ovat suuria, niihin kuluu helposti huomattava osa valtion väylärahoituksesta. Pienemmät, mutta alue- ja paikallistalouden kannalta välttämättömät hankkeet ja olemassa olevan väyläverkoston kunnossapito kärsivät. Valtio sysää monissa tapauksissa jo nyt liikenneväyliensä rahoitusvastuuta kunnille. Tämän päälle ei enää kaivata ulkomaisia infrahankkeita suomalaisten veronmaksajien piikkiin. Talouden tasapainotukseen ja kasvun tukemiseen on löydyttävä muita keinoja. Kädessäsi on tavanomaista tuhdimpi Kuntatekniikka. Kerromme IFMEkongressin ja Kuntatekniikan päivien isäntäkaupungin Helsingin ajankohtaisista hankkeista. Kesän asuntomessut Tampereen Vuoreksessa ovat myös monipuolisesti esillä. Lisäksi tarjoamme välähdyksiä Itämeren alueen kuntatekniikasta erityisesti IFME-kongressivieraille myös englanniksi. Toimituksen puolesta toivotan kaikille lukijoille virkistävää kesää ja pitkäaikaiselle toimitussihteerillemme kiitosten kera leppoisia eläkepäiviä. Sujuvaa liikennettä lentokentällä Tein oman ennätykseni lentokentällä. Olin toukokuisena arkiaamuna puoli seitsemän aikoihin lähdössä Helsinki Vantaan lentokentältä Ouluun. 13 minuutin kuluttua siitä, kun lähdin pysäköintitaloon P5 jättämästäni autosta, olin jo putkessa odottamassa koneeseen pääsyä. Yhtään juoksuaskelta en matkalla ottanut. Putkessa hoksasin, että matkallani autosta koneeseen ketään ei kiinnostanut, kuka matkusti nimelläni tulostetulla lipulla. Missään vaiheessa henkilöllisyyttäni ei tarkistettu. Riitti, että Mr. Taipale näytti päällisin puolin mieheltä. Tarkistus ei juuri olisi matkaani hidastanut, joten ehkä sen olisi voinut tehdä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 5/2012 16.8. 6.9. Turvallisuus Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat 12. 13.9. 6/2012 13.9. 4.10. Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka 9. 12.10. 7/2012 11.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto 8/2012 21.11. 13.12. Energia Valaistus
Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa iso urakka maaper Helsinki avaa satamat Aluerakentaminen muokkaa 200-vuotisen pääkaupungin kasvoja merellisempään suuntaan. Kymmenettuhannet ihmiset muuttavat lähivuosina ja ensi vuosikymmenellä meren rannalle perustettaville uusille asuinalueille Jätkä- ja Hernesaaressa, Kalasatamassa sekä Kruunuvuorenrannassa. TEKSTI Matti Valli Vielä kolme vuotta sitten merenrannalla sijaitsevat uudet asuinalueet olivat poissa julkisesta käytöstä. Nyt satamakäytössä olleet rannat ovat avautumassa yleisölle, ja niille rakennetaan asuntoja ja kunnallistekniikkaa, Helsingin aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa sanoo. Uusilla alueilla talojen täytyy olla edustavia. Kaupunki panostaakin asuntojen ulkonäköön, toimivuuteen ja viihtyvyyteen. Mukana suunnittelussa on maamme nimekkäimpiä arkkitehteja. Kaupunki toteuttaa omaa Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa, jonka mukaan rakennettavilla alueilla kannustetaan uudenlaisten kerrostaloasumisen tapojen ja tekniikoiden toteuttamiseen. Haluamme innostaa rakentajia kehitystyöhön. Rakentajille on luovutettu tontteja muun muassa laatukilpailun perustella; varauksen saa, mikäli tarjottava 6 Kuntatekniikka 4/2012
YHDYSKUNTA än puhdistamisesta, täytöstä ja pengerryksestä asuntorakentamiselle KUNTA- TEKNIIKKA HELSINGISSÄ 4. 10.6. Kalasataman keskus valmistuu 2020-luvun alkupuolella. Osa kauppakeskuksesta tulee siltakannella olevan metron ja Itäväylän alapuolelle. Havainnekuva Ville Riikonen, Voima Graphics/ Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kuntatekniikka 4/2012 7
YHDYSKUNTA Uusi Jätkäsaari levittäytyy merelle. Ranta-alueiden täytöt valmistuvat tänä vuonna. Matkustajasatamaa on laajennettu ruoppaamalla. laatu on parempaa kuin muilla. Mukana on muun muassa energiatekniikkaa sekä puu- ja moduulirakentamiseen liittyviä kokeiluja, Oasmaa linjaa. Esirakentaminen maksaa Mitkä ovat esirakentamisen kustannukset, kun teollisen toiminnan jäljiltä maaperääkin on puhdistettava? Kyösti Oasmaan mukaan hinta on suhteutettava valmiin tonttimaan hintaan. Merenrantaa rakentamalla kaupunki luo itselleen edullisesti kokonaan uutta tonttimaata. Merenrannassa maan hinta koostuu siitä, että maaperä valmistellaan rakentamista varten pilaantuneita maita poistamalla ja puhdistamalla sekä stabiloimalla. Kantakaupungin molemmilla puolilla sijaitsevilla alueilla kyse on varsin edullisesta rakennusmaan hankinnasta, etenkin kun lopputuloksena on paraatipaikalla olevia merenranta-alueita, Oasmaa sanoo. Tonttien puhdistamiseen tarvittavat varat on iskettävä pöytään etukäteen, mutta sijoitus saadaan takaisin nopeasti, mikäli tontti myydään. Kalasataman alueella myyntihinnat ovat vaihdelleet 800 1 400 euron välillä kerrosneliömetriä kohden. Vuokratonteilta sijoitus tulee takaisin vasta vuosien kuluessa vuokratuoton muodossa. Kaupunki myykin parhaat merenrantapaikat tontteineen ja rakennusoikeuksineen vapaarahoitteiseen tuotantoon, jotta alueen investointikustannukset saadaan katettua. Myynti- ja vuokrahinnat määräytyvät alueen houkuttelevuuden mukaan, Oasmaa linjaa. Puhdistusta ja vahvistamista Kalasataman aluerakentamisprojektia vetävä projektinjohtaja Hannu Asikainen sanoo, että perustamisolosuhteet ovat erityisen huonot Kalasataman pohjoisosassa, jossa maaperä on täytettyä merta ja täyttökerroksen alla on muita pehmeämpiä kerroksia. Alueet on vahvistettava sivusiirtymien ja painumien estämiseksi. Esirakentamista on tehty Sörnäistenniemen alueella ja Kyläsaaren pohjoisosassa, joista asuntotuotanto on lähtenyt liikkeelle. Sörnäistenniemessä esirakentaminen toteutettiin pääasiassa joko painopenkereillä tai tiivistämällä maata betonista järkälettä pudottamalla. Pudotustiivistyksen suoritti urakoitsija ja painopenkereet teki kaupungin oma rakentaja Stara. Toimenpiteen jälkeen kevyet rakenteet kuten autohallit ja myös kadut pystytään rakentamaan paaluttamatta. Kyläsaaressa on jouduttu katu rakentamaan paalulaatalle, samoin kuin Sörnäistenniemellä pienellä alueella. Lisäksi on käytetty EPS-kevennystä joillakin kaduilla, Asikainen kuvaa. Sörnäistenniemessä talojen paaluina on käytetty sekä lyöntipaaluja että porapaaluja, joilla päästään täyttömaassa olevien lohkareiden läpi. Pilaantuneita maita on poistettu alueilta, joilla rakentaminen on käynnissä. Isoimmat kunnos- Seppo Haavisto Helsingin kaupungin mediapankki/vladimir Pohtokari Kyse on varsin edullisesta rakennusmaan hankinnasta, kun ollaan paraatipaikalla, aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa sanoo. Jätkäsaaressa puhdistustöitä ja maanvaihtoja on tehty vähemmän kuin Kalasatamassa, mutta täytöt ovat isoja. 8 Kuntatekniikka 4/2012
Helsingin kaupunkisuunnitteuvirasto JÄTKÄSAARI Pinta-ala 100 ha Puistoa 19,8 ha Kerrosala yht. 900 000 k-m 2 Asuinrakennukset 600 000 k-m 2 Työpaikat ja palvelut 300 000 k-m 2 Asukkaita 17 000 Työpaikkoja 6 000 Rakentamisvuodet 2009 25 KALASATAMA Pinta-ala 175 ha Kerrosala yht. 1 435 000 k-m 2 Asuinrakennukset 1 000 000 k-m 2 Työpaikat ja palvelut 435 000 k-m 2 Asukkaita 20 000 Työpaikkoja 8 000 Rakentamisvuodet 2011 30 tustyöt tehtiin Suvilahden entisellä kaasutehtaan alueella, jonne asennettiin muun muassa huokoskaasun keräilyputkisto. Tuleviin täyttöihin varaudutaan. Kalasataman eteläosassa on paikka, johon varastoidaan eri puolilta kaupunkia rakennushankkeista louhittua kalliota, ja jossa voidaan esikäsitellä pilaantuneita maita. Isot täytöt Jätkäsaaressa Jätkäsaaressa entisellä tavarasatama-alueella puhdistustöitä ja maanvaihtoja on tehty vähemmän kuin Kalasatamassa, mutta täytöt ovat isoja. Ranta-alueiden täytöt saadaan loppuun tänä vuonna. Rakennukset perustetaan pääosin paaluttamalla. Alkuperäisten saarien kohdalla voidaan perustaa maanvaraisesti, mutta syvimmillään kova pohja löytyy yli 15 metrin syvyydestä, kertoo Jätkäsaaren aluerakentamisprojektin johtaja Timo Laitinen. Matkustajasatamaakin on laajennettu ruoppaamalla, sillä satama halutaan säilyttää lähellä keskustaa. Jätkäsaaressa on erisuuruisia ja -laatuisia pilaantuneita maaalueita, joiden kaivumassat sijoitetaan pääosin puistoalueen maatäyttöihin. Bunkkerin, tavarasataman entisen kappaletavaravaraston, eteläpuolella on entinen kaatopaikka, jonka geoteknisten ja ympäristöhygieenisten toimenpiteiden selvittäminen on työn alla. Alue on nyt kaavoitettu liikuntapuistoksi. Tutkimuksia on tehty eri vaiheissa tutkimusverkkoa tihentäen ja niitä jatketaan, Laitinen sanoo. Täytöissä ja lisäalueiden rakentamisessa on käytetty Län- Kuntatekniikka 4/2012 9
Seppo Haavisto Hannu Asikainen Sörnäistenniemen alueella, jossa katu- ja asuntorakentaminen on käynnissä. Ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle tämän vuoden aikana. ALA Arkkitehdit Oy simetron louhinnasta syntyviä massoja, mutta kaikki syntyvä louhe ei sinne mahdu. Iso täyttö on alueen puistovyöhykkeen nostaminen plus kymmenen metrin korkeuteen nykyiseltä plus kolme -tasoltaan. Nosto tehdään muun muassa sekä pysäköintijärjestelyjen että pintavesien poisjohtamisen takia. Täytöillä ja pengerryksillä kaupungissa varaudutaan myös merenpinnan nousuun. Merenrantakohteissa katujen alin taso on tavallisesti plus kolmessa metrissä, alimmissa kohteissa lähellä rantaa korkeus voi olla plus 2,6 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämän korkeuden pitäisi riittää seuraavaksi 200 vuodeksi. Jätteet putkeen ja puiston alle Sekä Jätkäsaareen että Kalasatamaan toteutetaan maanalainen alipaineella toimiva jätteiden putkikeräysjärjestelmä. Järjestelmällä kerätään sekajätettä, biojätettä, paperia ja pienkartonkia. YIT toimittaa ruotsalaisen Envacin järjestelmän, jonka toimitussopimukseen sisältyy noin 25 vuoden palvelusopimus. Sekä Jätkäsaaren että Kalasataman jäteasema rakennetaan puiston alle. HSY huolehtii jätteiden poiskuljetuksesta jäteasemalta. Jätkäsaaressa jätehuollosta vastaa Jätkäsaaren Rööri ja Kalasatamassa Kalasataman Imu, ja yhtiöillä on yhteinen toimitusjohtaja. Järjestelmää laajennetaan sitä mukaa kun rakentaminen etenee, Timo Laitinen kertoo. Jätejärjestelmän täyttöluukut voivat sijaita vaikkapa porttikongissa menomatkan varrella. Isompaa kuivaa jätettä, isokokoista kartonkia, lasia ja metallia varten tulee alueellisia keruupisteitä. Ensimmäinen alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä on toteutettu Suomessa Espoon Suurpeltoon, Ruotsissa niitä on tehty 1960-luvulta lähtien. Logistiikkaoperaattori vastaa järjestyksestä Sekä Jätkäsaaressa että Kalasatamassa toimii kaupungin toimeksiannosta logistiikkaoperaattori, jonka tehtävänä on muun muassa Havainnekuva/Heikki Muntolan Townhouse kilpailuvoiton jatkotyö Seppo Haavisto Kaupunkivillojen rivi kanaalin rannalla on yksi Jätkäsaaren uusista asumiskonsepteista. Valaistu pienoismalli esittelee Helsingin uudet asuinalueet. Ilmakuvan päälle on istutettu 3D-pienoismallit rakennettavista Kalasatamasta, Keski-Pasilasta, Jätkäsaaresta ja Hernesaaresta. Timo Laitisen oikean kämmenen kohdalla on Jätkäsaari. Malli on esillä kaupungintalon Virka Galleriassa 17.6. asti. Tyynenmerenkatu johtaa Jätkäsaareen, jonka maamerkiksi on kaavailtu 33-kerroksista Kämp-hotellia. Sen rakentaisi norjalainen sijoittaja AB Invests AS. 10 Kuntatekniikka 4/2012
YHDYSKUNTA Kalasatamaan Hanasaaren alueelle suunnitellaan viittä terassitalokorttelia noin 2 000 asukkaalle. Korttelien korkeudet vaihtelevat kahdesta kahdeksaantoista kerrokseen. Verkkosaareen puolestaan on hahmoteltu kelluvia asuntoja. rakentamistoiminnan häiriövaikutusten minimointi, aluevuokrausten valvonta, kulkuyhteyksien turvaaminen ja yleisen siisteyden valvonta. Operaattori on luonteva taho ottaa yhteyttä yllättävissä ongelmatilanteissa ja henkilöt ovat paikalla päivittäin. Asiat sujuvat. Kokemukset ovat hyviä, ja mallia käytetään jatkossakin alueellisten rakentamiskohteiden hallinnassa. Toimintatapa pienentää selvästi rakentamisen haittoja alueen ensimmäisille asukkaille ja myös naapurialueiden väelle. Erinomaista on, että tieto asioista ja ongelmista kulkee molempiin suuntiin, Kyösti Oasmaa vahvistaa. Kalasatamasta älykkään sähköverkon mallialue Kalasataman alueella kehitetään ja testataan tulevaisuuden älykkäitä energiaratkaisuja. Tavoitteena on luoda älykkään sähköverkon mallialue. Uusinta energia- ja informaatioteknologiaa sekä automaatiota yhdistämällä luodaan kestävän kehityksen mukainen, vähäpäästöinen energiajärjestelmä palveluineen. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Helsingin Energia, Helen Sähköverkko, ABB, Nokia Siemens Networks, Fingrid ja Mitox. Uuteen älykkääseen sähköverkkoon sisältyy muun muassa paikallinen uusiutuva sähköntuotanto: tuuli- ja aurinkovoima, sähköautoilua tukeva infrastruktuuri, sähkön varastointi sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokas kiinteistöautomaatio. Sähköautojen akustot voisivat toimia sähkön varauspisteinä, eli tarpeen vaatiessa ne purkaisivat varauksensa kiinteistön verkkoon. Visioon kuuluu, että asukkaat voivat seurata omaa energiankäyttöään reaaliajassa, Kyösti Oasmaa kertoo. Sähköautojen käyttöön varaudutaan. Kalasataman keskuksen toteutussopimukseen on kirjattu, että pysäköintitiloihin asennetaan sähköautojen latauspisteitä. Myös katujen varsilla olevia latauspisteitä pohditaan. www.uuttahelsinkia.fi Talous- ja suunnittelukeskus/jarmo Roiko-Jokela Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kuntatekniikka 4/2012 11
Helin&Co Arkkitehdit YHDYSKUNTA Jätkäsaaren ja Kalasataman identiteetit kumpuavat HYVÄ JÄTKÄ JA RUOKAKULTTUURIN Uusille alueille luodaan identiteetti, johon asukkaat voivat samaistua ja johon voi tukeutua asuinpaikan valinnassa. Alueiden tulisi täydentää toisiaan, kilpailu olisi pahasta. Identiteetti syntyy kunkin alueen historiasta ja maantieteestä. 12 Kuntatekniikka 4/2012 TEKSTI Matti Valli Jätkäsaaren historia on sataman historiaa, ja imago luodaan satamatoimintoihin liittyvien mielikuvien varaan. Puhutaan esimerkiksi Hyvästä jätkästä. Jätkäsaaren visuaalinen ilme logoineen luotiin ennen Madonna-konserttia vuonna 2009. Ilme näkyy kaikissa julkaisuissa, ja olemme tilanneet kirjailija Hannu Mäkelältä myös Hyvä jätkä -nimisen kirjan, Timo Laitinen sanoo. Jätkäsaareen halutaan kivijalkamyymälöitä aluetta elävöittämään. Alueen liikekeskuksesta tulee hillitty, ettei se ime voimaa pois pienliiketiloilta. Internetissä toimiva karttasovellus kertoo, mitä liiketiloja missäkin kiinteistössä on, mitä on tulossa ja keneen voi ottaa yhteyttä, Jätkäsaaren projektinjohtaja Timo Laitinen selvittää. Teollisuuden historiaa, nykyajan kulttuuria Kalasataman historia pohjautuu satamaan, energiantuotantoon, kaasulaitokseen ja teolli- Kalasataman keskukseen tulee kauppakeskuksen lisäksi asumista, liiketiloja sekä sosiaali- ja terveysasema 20 vuoden sopimuksella. Tukkutorin yhteyteen suunnitellaan Hyvän ruuan keskusta. Helsingin kaupungin mediapankki/vladimir Pohtokari Vanhasta varastosta korjataan Jätkäsaaren monitoimitaloa, Bunkkeria. Sinne on tulossa uima-allas ja tilaa kulttuuriharrastuksiin. Ylimpään kerrokseen rakennetaan asuntoja. suuslaitoksiin, joissa on harjoitettu mm. elintarviketeollisuutta. Kirjailija Kjell Westön tarinat liikkuvat pitkälle Sörnäisten rannassa ja sen historiassa. Tukkutorin alueesta kehittyy muun muassa ruokakulttuurin keskus, Kalasataman projektinjohtaja Hannu Asikainen sanoo. Kulttuuria on. Jätkäsaaren viereisessä Ruoholahdessa on Kaapelitehdas. Kalasatamassa on Suvilahden vanhasta voimalaitoksesta ja kaasutehtaan alueesta muodostuva kulttuurikeskus, jossa pidetään tapahtumia ja näyttelyitä. Oman identiteettinsä alueella luo SRV:n toteuttama Kalasataman keskus, johon rakennetaan mm. kauppakeskus, sosiaali- ja terveysasema sekä Suomen tihein asukaskeskittymä: alle neljän hehtaarin alueelle tulee noin 2 000 asukasta. Kalasataman keskus muodostuu kahdeksasta 20 33-kerroksisesta tornista. Erojakin on. Kalasatamassa metro kulkee aivan alueen keskustan läpi. Jätkäsaaressa on vilkas matkustajasatama, joukkoliikenne hoidetaan raitiovaunulla ja metro on kävelymatkan päässä. Jätkäsaaren maamerkiksi tullee 33-kerroksinen Kämp-hotelli, jonka rakentaa norjalainen sijoittaja AB Invests AS. Jätkäsaareen tulee huviveneilijöille kolme marinaa ja mahdollisesti venehotelli, jossa moottoriveneitä voidaan säilyttää ikään kuin hyllyllä. Purjeveneitä mastoineen sinne ei mahdu. Tiukat neuvottelut Tiukat neuvottelut ovat kuuluneet asiaan. Jätkäsaaren ja Kalasataman jätteen imukeräysjärjestelmän toimittajan valintaprosessi kesti 1,5 vuotta. Julkinen hankinta ja pitkäaikainen toimitusprosessi edellyttivät monivaiheisia neuvotteluja, joissa asioihin piti pureutua syvälle. Bunkkerirakennuksen töiden käynnistäminen on myös tuskallista, koska toiminnan sisällöstä ei ole saatu aikaan päätöstä, Timo Laitinen sanoo. Alunperin Bunkkeriin piti sijoittaa muun muassa peruskoulu, mutta opetuslautakunta päätti toisin. Nyt Laitinen haluaa ke-
historiasta KESKUS Lennätä lehdet uuteen lukuun TAPAHTUU 2012 JÄTKÄSAARESSA Pietarin liikenne aloitti tammikuussa. Rakentaminen käynnissä 18 tontilla, lisäksi rakentaminen käynnistyy noin 10 tontilla. Ensimmäiset asukkaat muuttavat touko-kesäkuussa. Raitiovaunulinjat 8 ja 9 aloittavat liikennöinnin Jätkäsaareen. Sataman laajennuksen rantarakenteet valmistuvat Jätkäsaaren kärjessä. Kalliotilan rakentaminen alkaa Jätkäsaarenkallion alueella. Jätkäsaaren pysäköintiyhtiö perustetaan. Jätteenkeräysaseman rakenta- hittää Bunkkerista vetovoimaisen monitoimitalon. Kalasataman keskuksen neuvottelumenettelyyn perustuva kilpailutus vaati puolestaan kahdeksan kuukauden aikana lähemmäs sata neuvottelua potentiaalisten toteuttajien SRV:n, Cityconin ja Skanskan kanssa. Neuvotteluissa kaupungin väki istui 1,5 henkilötyövuoden verran. Kilpailuprosessi kesti pari vuotta. Kalasataman keskukselle etsittiin toteuttaja-rahoittajaa, joka rakentaisi myös julkiset rakennusosiot kuten kadut ja sillat ja metroon liittyvät laajennustyöt. Hankkeen voittajalle SRV:lle tämä on miljardiluokan hanke ja yhtiön kaikkien aikojen isoin työmaa, Hannu Asikainen toteaa. Kalasataman keskuksen kilpailutusprosessi palkittiin 2011 kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinnolla. minen alkaa. Katurakentaminen jatkuu Länsisataman- ja Välimerenkadulla. Kevyen liikenteen väylä Baana valmistuu kesäkuussa. KALASATAMASSA Sörnäistenniemen katurakentaminen ja asuntorakentaminen on käynnissä. Ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle. Kalasataman keskuksen rakentaminen on käynnissä. Kyläsaaren pohjoisosassa ensimmäiset opiskelija-asunnot valmistuvat. Jäteputkijärjestelmän rakentaminen on käynnissä ja se otetaan käyttöön 2013 lopussa. Valitse kunnan kiinteistöjen ja ekopisteiden paperin keräämiseen joustavin ratkaisu, joka alkaa jo sopivimman keräysastian valinnasta. Suomen Keräystuote Oy on tuottajayhteisö, joka yhdessä kumppaneidensa kanssa huomioi yksilöllisetkin tarpeet. Ota yhteyttä. Me huolehdimme, että keräyspaperi kerätään ja toimitetaan uuden paperin valmistukseen.
Helsingin keskustan alle rakennettava kaksiraiteinen PISARA on edellytys juna Helsingin keskustan alle suunnitellun Pisara-radan yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) valmistuivat 2011. Rata- ja rakentamissuunnittelu käynnistyy tänä vuonna ja kestää ainakin 2015 loppuun. Rata voisi olla liikenteellä 2020. Suunnitteluvaiheen kustannusarvio on 40 miljoonaa, radan 750 miljoonaa euroa. Jussi Lindberg, projektipäällikkö Liikennevirasto Radan rakentamisen vaikeuksien takia on tarpeellista tehdä ratasuunnitelman lisäksi rakentamisen suunnittelua ennen lopullisen toteuttamispäätöksen tekemistä. Tässä esitettävät tekniset ratkaisut perustuvat yleissuunnitelmaan, ja niitä tarkistetaan jatkosuunnittelussa. Radan rakentamisen tavoitteena on junaliikenteen palvelukyvyn, kapasiteetin ja toimintavarmuuden lisääminen. Pisararata mahdollistaa junien läpiajon Helsingin keskustassa, mikä lisää merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Helsingin rautatieasemalta vapautuu raiteita kauko- ja taajamaliikenteelle. Junaliikenteen ka- KUNTA- TEKNIIKKA HELSINGISSÄ 4. 10.6. 14 Kuntatekniikka 4/2012
YHDYSKUNTA kaupunkirata maksaa 750 miljoonaa Tunnelirata kiertää kantakaupungin Pisara-ratalenkki yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkirailiikenteen kehittämiselle Viistokuva tunnelin suuaukoista/liikennevirasto pasiteetin lisääminen mahdollistaa raideliikenteeseen tukeutuvien nykyisten ja tulevien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämisen Helsingin seudun työssäkäyntialueella. PISARA-RATA Uutta kaksoisraidetta noin 7 km Uutta kaksoistunnelia noin 6 km, tästä betonitunnelin osuus noin 850 metriä Kolme maanalaista asemaa, laituripituus 230 metriä Radan tavoitenopeus 80 km/h Rakennuskustannukset yhteensä 750 M (arvio 2019 kustannustasossa), josta esimerkiksi 42 M 2 M Louhittavat ja kaivettavat kalliomassat yht. 1 304 000 k-m 3, maamassat yht. 20 000 k-m 3 Kartta/Liikennevirasto teet Helsingin kantakaupungin kiertävällä tunneliradalla. Rataosuus on kaksiraiteinen ja sijoittuu lähes kokonaan tunneliin. Radalla on kolme uutta maanalaista asemaa (Töölö, Keskusta ja Hakaniemi). Nykyiset Espoon ja Keravan linjat voidaan yhdistää heilurilinjaksi. Rakenteilla olevalla lentoaseman kautta kulkevalla Kehäradalla voidaan liikennöidä Pisara-radan avulla rengasmaisesti. Vaakageometrian osalta on tavoitteena ollut käyttää vähintään 600 metrin kaarresäteitä. Keskustan aseman suoran osuuden molemmilla puolilla on kuitenkin sisemmällä raiteella jouduttu käyttämään 420 metrin kaarresäteitä. Ulomman raiteen osalta käytetty kaarresäde on 450 metriä. Suurin pituuskaltevuus ratalinjalla on 40 tunnelin läntisen suuaukon ja Töölön aseman välillä. Näin tunnelin suuaukolle saatiin 18 :n kaltevuusjakso kohdalle, jossa junat voivat joutua pysähtymään nousujaksolla olevalle opastimelle. Suurella pituuskaltevuudella pyrittiin myös minimoimaan päältä kaivettavien betonitunnelien pituutta. Asemat louhitaan kallioon Kaikki asemat ovat kallioon louhittavia tunneliasemia. Asemilla on keskilaiturit, joiden pituus on 230 metriä. Sisäänkäynnit on pyritty sijoittamaan ensi sijassa rakennuksiin ja katuaukioille. Erillisten sisäänkäynti- ja kuilurakennusten määrä on minimoitu. Asemien saavutettavuus on pyritty maksimoimaan sijoittamalla asemalle sisäänkäynnit molempiin päihin ja lisäksi suoraan keskeisiin liikekiinteistöihin. Tällä tavalla myös etäisyydet poistumisteille ovat riittävän lyhyet. Töölön asema sijaitsee Mannerheimintien ja Töölöntorin välissä, suunnitellun metroaseman pohjoispuolella. Rautatie- ja metroasemien sisäänkäynti sijaitsee Töölöntorin alla. Asema on ratageometrian ja kalliopinnan kannalta haastavassa paikassa. Keskustan asema sijoittuu tasolle 45 metriä merenpinnasta, Rautatientorin metroaseman ( 21 metriä) eteläpuolelle Helsingin maanalaisen yleiskaavan mukaiselle ratalinjaukselle, mutta aiemmin kaavailtua lännemmäksi. Maanalaiset hankkeet päällä olevissa kortteleissa vaikeuttavat radan rakentamista ylemmäksi. Hyvät kallioresurssit itse aseman kohdalla mahdollistavat asemahallin toteuttamisen avarana yksiholvisena tilana ja monipuoliset sisäänkäyntiyhteydet. Hakaniemen asema toimii 1982 valmistuneen metroaseman kanssa vaihtoasemaparina. Metroaseman toiminnallisessa ratkaisussa varauduttiin U-metrolinjaan, ja vaihtomatkustajia varten rakennettiin laiturihalliin parvitasot. Pisara-rata korvaa U-metrolinjan. Liittäminen metroasemaan määrittelee Pisara-aseman laiturin ylitystason korkeusaseman samaksi kuin metrolla ( 16 metriä). Kalliokaton ohuus aseman päällä edellyttää laiturihallin toteuttamisen 2-holvisena. Asemat toimivat myös itsenäisesti. Kaksi ratatunnelia Pisara-rata muodostuu kahdesta rinnakkaisesta ratatunnelista, joiden välissä on noin 200 metrin välein painesuojatut yhdystunnelit pelastautumista varten. Tunneli on pyritty toteuttamaan kalliotunnelina, mutta kalliokaton riittämättömyyden takia tunneleiden suuaukoilla sekä Stadionin vieressä tunneli on jouduttu suunnittelemaan päältä rakennettavana betonitunnelina. Pääradan itäpuolella sijaitsee Linnanmäen ja Alppipuiston kohdalla seudullisen liikenteen pyörätie. Tunnelin suuaukon kohdalla pyörätiellä erotetaan rata-alue puistosta. Kalliotunnelin jatkeeksi rakennetaan jonkin verran betonikantta. Rata ylittää Vauhtitien sillalla Eläintarhan kentän eteläpuolella. Vauhtitien tasausta lasketaan sillan alittavalta kohdalla noin 250 metrin matkalla. Alikulkukorkeus on 4,6 metriä. Kadun vaa- Alppipuiston kohdalla, pääradan itäpuolella on seudullisen liikenteen pyörätie. Tunnelin suuaukon kohdalla pyörätiellä erotetaan rata-alue puistosta. Kuntatekniikka 4/2012 15 Havainnekuva Liikennevirasto
Vauhtitien sillan rakenne on jatkuva jännitetty palkki. kageometria säilyy nykyisellään. Vauhtitien tasausta joudutaan siltapaikalla laskemaan 2,2 metriä tasolle +6,0. Pysäköintialueen tasaus leikataan samaan tasoon. Vauhtitien tasauksen lasku edellyttää tukimuurin rakentamista pääradan luiskan juureen. Ratasiltoja rakennetaan myös Nordenskiöldinkadun kohdalla pääradan molemmille puolille. Vauhtitien sillan erittäin pieni radan ja tien välinen risteyskulma johtaa pitkiin jänneväleihin ja yhtenäisellä kannella vinoihin tukilinjoihin. Raiteiden välinen etäisyys on pääradan puolella niin pieni, ettei se mahdollista kaukalopalkkirakennetta tai yläpuolista kannatinta raiteiden välissä. Sillan kansi on erotettu kahdeksi erilliseksi kanneksi, joiden välissä on liikuntasauma. Sillan rakenne on jatkuva jännitetty palkki. Havainnekuva Liikennevirasto Lentokenttärataan varaudutaan Pisara-rata on kaksiraiteinen, sähköistetty, molempiin suuntiin linjasuojastettu ja kauko-ohjattu sekä kulunvalvonnalla varustettu henkilöliikenteen rata, jota liikennöidään lähiliikenteeseen tarkoitetuilla sähkömoottorijunilla. Pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet johdetaan suoraan Pisara-radalle. Pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteista muodostuu siten yhtenäinen Helsingin kantakaupungin alittava rengasmainen kaupunkirata. Ennen Pisaran rakentamista Pasilan aseman länsireunaan rakennetaan lisäraide, jolloin pääradan kaukoliikenteellä on neljä laituriraidetta. Suunnittelussa varaudutaan ns. lentokenttärataan tai vastaavaan hankkeeseen, jolloin pääradan kauko- ja taajamaliikenteen käytössä olisi yhteensä neljä linjaraidetta. Myös Helsingin ja Pasilan välillä kauko- ja taajamaliikenteen käytössä tulee olla neljä linjaraidetta. Helsingin päärautatieaseman laituriraiteet sekä nykyiset kaupunkiraiteet Helsingin aseman ja Pisaran erkanemiskohtien välillä jäävät kauko- ja taajamajunien käyttöön. Vuoroväli on radan valmistuessa tiheimmillään viisi minuuttia eli 12 junaa tunnissa kumpaankin suuntaan. Junamäärä on noin 400 junaa vuorokaudessa. Suunnittelussa varaudutaan siihen, että junat voivat liikennöidä kolmen minuutin välein kumpaankin suuntaan. Suunnittelu kestää 2015 loppuun Pisara-radan kustannusarvio on 750 miljoonaa euroa vuoden 2019 hintatasossa. Hankkeen hyöty-kustannussuhteeksi on laskettu 1,54. Kaikissa laadituissa herkkyystarkasteluissa hyötykustannussuhde on yli yhden. Kustannusarviosta noin puolet kohdistuu asemiin ja toinen puoli tunneleihin, ratatekniikkaan ja muuhun infraan. Valtion talousarviossa vuodelle 2012 on Pisara-radan suunnitteluun myönnetty 5 miljoonaa euroa, ja neljä vuotta kestävän suunnitteluvaiheen kustannusarvio on 40 miljoonaa. Helsinki osallistuu suunnittelun kustannuksiin. Hankkeen suunnittelua viedään eteenpäin ensin ratasuunnittelulla ja sen jälkeen rakentamissuunnittelulla. Suunnittelun arvioidaan kestävän ainakin 2015 loppuun. Tämän jälkeen voidaan tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. Rakentaminen voisi alkaa mahdollisen päätöksenteon jälkeen arviolta 2016, ja rata voisi olla liikenteellä 2020. www.liikennevirasto.fi/pisara Ajatus Pisara-radasta syntyi 1988 ideakilpailun tuloksena Jukka Tarkkala Markku Granholm Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin joukkoliikenteen 100-vuotispäivänä 14.3.1988 julistettiin ideakilpailu joukkoliikenteen kehittämiseksi. Kilpailutehtävänä oli esittää joukkoliikenteen kehittämisvisio vuoteen 2030 ja konkreettisia joukkoliikenteen toimivuutta ja sujuvuutta parantavia ratkaisuehdotuksia. Kilpailu päättyi puoli vuotta myöhemmin, ja 15 kilpailuehdotusta täytti kilpailun ehdot. Visiot vuodelle 2030 perustuivat lähes poikkeuksetta laajennetun raskaan raideverkon varaan. Sen runkona ovat lähiliikenneradat ja useampilinjainen metro, monissa ehdotuksissa rengasmetro. Ratoja täydentävät bussilinjat ja liityntäpysäköinti. Useissa ehdotuksissa oli painotettu Pasilan aluetta uutena keskustana. Kantakaupungin alueella oli useimmissa ehdotuksissa edelleen raitioliikenne. Joukkoliikenneympäristössä korostui saasteettomuus ja parempi ympäristön laatu. Palkintolautakunta arvioi, ettei ehdotusten joukossa ollut yhtään valmista toteuttamiskelpoista ratkaisua Helsingin joukkoliikennejärjestelmäksi. Sitä ei ideakilpailulta odotettukaan. Ensimmäistä palkintoa ei jaettu. Jaetulle toiselle sijalle valitut metroideat Andante ja Cocacolakrapula jakoivat myös ensimmäisen ja toisen palkinnon yhteissumman. Kolmanneksi valittiin rautatieidea Linjanvetoja ja ehdotus Stadikka lunastettiin. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja liikennelaitos kehittivät kolmea palkittua työtä toteuttamiskelpoisempaan suuntaan konsulttitoimiston, VR:n ja geoteknisen osaston asiantuntijoiden kanssa. Jatkotyön raportissa ei asetettu ideoita paremmuusjärjestykseen. Rautatieidea Linjanvetoja käsitti 11,3 km pitkän rautatietunnelin, 1,8 km avorataa ja 8 asemaa. Mahdollisuus yhdistää rantarata ja päärata Kehäradan kautta nähtiin positiivisena asiana. Linjanvetoja jalostui Pisaraksi Vuonna 1997 valmistuneessa kantakaupungin joukkoliikenteen kehittämisen Kanjo-selvityksessä tutkittiin useampaa ratikka-, metro- ja junavaihtoehtoa. Samalla kilpailutyö Linjanvetoja jalostui Pisaraksi. Vuonna 1998 tehtiin rautatielenkki Pisaran esisuunnitelma. Punavuoren ja Kauppatorin asemat putosivat tässä vaiheessa pois. Radan kaikissa suunnitteluvaiheissa mukana ollut Anssi Narvala ei tiedä, kuka alkoi ensimmäisenä käyttää sanaa Pisara. Raideliikenteen selvittelytyö jatkui Helsingin yleiskaavan 2002 suunnittelun aikana Kara-selvityksellä. Sen tuloksena yleiskaavassa on uusi metrolinja Pasilan, Töölön ja Laajasalon välillä ja mini-pisara sellaisena kuin sen tänään, 10 vuotta myöhemmin tunnemme. Vuonna 2006 radasta tehtiin tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys. Rata on ollut mukana Etelä- Suomen rautatietieliikenteen visioissa, Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Vuonna 2009 Pasilan alueen suunnittelu oli edennyt niin pitkälle, että rautatieliikenteen tulevaisuuden tilantarve oli päätettävä. 2010 11 tehtiin Pisara-radan yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Jyrki Kataisen hallitus päätti 2011 jatkaa radan suunnittelua. Liikennepoliittiseen selontekoon 2012 sisältyy periaatepäätös Pisara-radan rakentamisen käynnistämisestä seuraavalla hallituskaudella. 16 Kuntatekniikka 4/2012
YHDYSKUNTA Julkissektorilta toivotaan esimerkin voimaa Euroopan parlamentti esittää sitovia energiatehokkuustoimia MEP Claude Turmes (vihreät/luxemburg) haluaa ohjata EU:n aluekehitysvaroja energiatehokkuusinvestointeihin. EU:ssa käydään kovaa kädenvääntöä energiatehokkuutta lisäävän direktiivin sitovuudesta. Julkisen sektorin ja etenkin kuntien toivotaan antavan esimerkillään voimaa energiatehokkuustyölle. TEKSTI Hannu Taavitsainen KUVA Riku Cajander Euroopan unionia uhkaa taas uusi epäonnistuminen. Talouskurin lipsuminen ja velkataakat koettelevat useita unionimaita, mutta myös ilmasto- ja energiapolitiikan toteutuksessa on jääty pahasti puolitiehen viisi vuotta sitten yhdessä sovituista päämääristä. EU asetti vuonna 2007 kunnianhimoisia ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Niin sanottu 2020-triplapäätös velvoittaa vähentämään päästöjä, lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ja säästämään energiaa 2020 mennessä. Koko energiaketjua tehostettava direktiivillä Euroopan komissio esitteli kesällä 2011 ehdotuksensa energiatehokkuusdirektiiviksi (EED). Taustalla on uhka siitä, että EUhuippukokouksessa maaliskuussa 2007 asetetut tavoitteet eivät toteudu ilman mittavia lisätoimia. Direktiivillä halutaan taata, että 20 prosentin päästövähennykset toteutuvat 2020 mennessä. Päämäärään pyritään mm. vähentämällä polttoaineiden kulutusta, saattamalla hankinnat energiatehokkaiksi ja lisäämällä rakennusten energiatehokkuusremontteja. EU-toimielinten käsiteltävänä oleva EED-ehdotus kattaa koko energiaketjun tuotannosta kulutukseen. EED toisi paljon uutta yksityissektorin lisäksi koko julkishallintoon kunnat mukaan lukien. Tärkeä lähtökohta on julkisen sektorin esimerkin voima. Etenkin Euroopan parlamentissa on korostettu, että energiatehokkuuden parantamiseksi tulee päästä parempaan sitovuuteen. Useat jäsenvaltiot, Suomi niiden joukossa, kuitenkin kannattavat sen sijaan joustavuutta. Kunnilta pois rakennusten energiaremonttivelvoite Euroopan parlamentti teki komission EED-ehdotukseen yhteensä lähes 2 000 muutosesitystä valiokuntavaiheessa keväällä. Europarlamentaarikot päätyivät vaatimaan mm. maakohtaisia sitovia energiansäästötavoitteita. EU-alueen energiankulutuksesta 40 prosenttia syntyy rakennusten lämmityksestä. Tämän vuoksi parlamentti vaati, että jäsenmaille asetetaan rakennusten energiatehokkuuskorjauksiin maakohtaiset sitovat tavoitteet, painopisteenä julkisten rakennusten energiatehokkuusremontit. Kunnissa ja Suomen Kuntaliitossa on pelätty, että EED:n tuoma remonttirumba kiristäisi kuntataloutta. Direktiiviä käsiteltäessä kuntia koskevat rakennusten energiaremontointivelvoitteet on kuitenkin poistettu. Ne kohdistetaan ainoastaan valtion keskushallinnon rakennuksiin. Suomessa tämä kohdistuisi lähinnä Senaatti-kiinteistöjen rakennuskantaan. Puheenjohtajamaana kuluvana keväänä toimiva Tanska on edistänyt energiatehokkuusdirektiivin käsittelyä. Huhtikuun alussa Tanskan johdolla jäsenvaltioiden kesken neuvostossa muovattiin kompromissiesitys, jonka pohjalta komissio, neuvosto ja parlamentti jatkavat toimielinten yhteisvalmistelua eli trialogia. MEP Turmes: tukea aluekehitysrahastoista Euroopan parlamentissa energiatehokkuusdirektiivin raportoijana toimiva MEP Claude Turmes (vihr.) huomauttaa, että Saksaan on luotu 300 000 uutta työpaikkaa liittovaltion tukemilla energia-alan investoinneilla. Turmes haluaa ohjata EU:n rakennerahasto- ja koheesiovaroja energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Kuntatekniikka 4/2012 17
HERZ-PELLETTI- JA -HAKEKATTILAT 10 1000 KW AUTOMAATTINEN LÄMMITYS UUSIMMALLA TEKNIIKALLA! HERZin modernit automaattikattilat ovat helppokäyttöisiä. Automaattisten puhdistusten ansiosta huollon tarve on vähäinen ja älykäs Lambda-säätö huolehtii tehokkaasta ja puhtaasta palamisesta. Alhaisempi polttoaineen kulutus Automaattinen tuhkan poisto erilliseen säiliöön Automaattinen sytytys Kattilan automatiikalla voidaan säätää lämmityspiirejä Kompakti rakenne pienet kuljetusmitat Helppo ja nopea asentaa Valmius aurinkolämmitykselle HERZ-kattilat vuosikymmenten kokemuksella! Lämmityskulut alle puoleen siirtymällä öljystä HERZ-biolämpöön! Muita tuotteitamme: Aurinkokeräimet RST-savupiiput Puukaasutuskattilat (pilkkeelle) Pellettivarastot Biox SolarBiox Oy PL 57, 00381 Helsinki solarbiox@solarbiox.fi, www.solarbiox.fi, p. 050 541 8738, 050 313 0982 TURVALLISUUS ENSIN KAIKKIALLA! Kestävä energia on erinomaista bisnestä EU-asiantuntija Frederic Boyer kannustaa kuntia toimiin energiatehokkuuden hyväksi, vaikka se ei ole yhtä seksikästä kuin esimerkiksi tuulivoimalapuistojen rakentaminen. TEKSTI Hannu Taavitsainen KUVA Riku Cajander Kaupunkien Energy Cities -energiajärjestön EU-asiantuntijan mukaan kestävä energiapolitiikka on erinomaista liiketoimintaa. Järjestön mukaan energiatehokkuuden parantamisessa ei ole syytä viivytellä. Noin 30 maan kaupunkeja edustavan Energy Cities -järjestön tehtävinä ovat kuntien edunvalvonta ja yhteistyö energia-alalla. Järjestön EU-asioiden asiantuntija Frederic Boyer muistuttaa, että kaupungeilla ja kunnilla on useita avainrooleja energia-asioissa. Monet kaupungit ja kunnat tuottavat energiaa, myös yhteistuotanto on yhä yleisempää. Kunnat ovat energian kuluttajia ja ne vastaavat merkittävistä suunnittelu- ja säätelytehtävistä. Suhteessa alueensa kansalaisiin ja yrityksiin kunta toimii myös motivoijana ja neuvojana vaikuttaen siten energian käyttöön. Uudet työpaikat ovat lisämotiivina kunnille Kunnilla on Boyerin mukaan monia perusteita toimia aktiivisesti kestävän energiapolitiikan puolesta ja parantaakseen energiatehokkuutta. Kyse on ennen kaikkea asukkaiden hyvinvoinnista, elinkeinoista ja työllisyydestä. Talouskriisin aiheuttamia työpaikkamenetyksiä voidaan osin korvata siirtymällä kestävämpään energiapolitiikkaan. Kestävä energia on erinomaista bisnestä, Boyer sanoo. Hän kannustaa kuntia toimimaan energiatehokkuuden hyväksi, vaikka se ei ole yhtä seksikästä kuin esimerkiksi tuulivoimapuistot, joista saa näyttäviä kuvia tiedotusvälineisiin. Kolmen askeleen hidas tanssahtelu ei enää riitä Energy Cities kritisoi voimakkaasti EU-johtoa kannanotossaan energiatehokkuusdirektiivistä. Järjestö vertaa direktiivistä käytävää EU-toimielinten trialogiväittelyä kolmen askeleen hitaaseen tanssiin. Ensi askeleena EU-valtiojohtajat asettivat energiatehokkuuden parantamisen prioriteetiksi, mutta toisessa askeleessa alkoi kompastelu: eturyhmät lobbareineen saivat komission luopumaan sitovista tavoitteista. Kohta tuleva kolmas askel uhkaa järjestön mukaan jäädä vaisuksi, sillä sitovia tuloksia ei ehkä saada. Energy Cities huomauttaa, että lähes 4 000 kunnan johtajat eli pormestarit ovat Covenant of Mayors -liikkeen kautta sitoutuneet leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin 20 prosenttia, jota nyt tavoitellaan. www.energy-cities.eu www.eumayors.eu 18 Kuntatekniikka 4/2012
Sua lähde kaunis katselen Tampereen teknillisen yliopiston professori Ari J. Hynynen sekä dosentit Petri S. Juuti ja Tapio S. Katko ovat tuottaneet kirjan Water Fountains in the Worldscape eli Suihkulähteiden maailmanmaisema. Takakannessa kerrotaan, että komea teos on ensimmäinen laatuaan maailmassa ja jatketaan, että ihme kyllä, vaikka jokaisessa kaupungissa on ainakin yksi suihkulähde. Ehkä ensimmäiseksi ehtiminen johtuukin siitä, että aineistoa on todella paljon. Tekijöitä on kirjaan kertynyt noin 15. Lähteen lumo Lähdevesi on antanut aihetta lukemattomiin tarinoihin alkaen Raamatun Rebekasta ja Kreikan Narkissoksesta. Ensin mainittu oli toimelias tyttö, joka juotti kosija-asiamiehen kymmenen kamelia, vaikka ne särpivät varmaan kymmenen astiallista kukin. Jälkimmäinen taasen ihastui kuvaansa veden kalvossa, ja sillä tavalla saivat alkunsa kaiken maailman narsistit. Luonnossa lähde syntyy niin, että pohjavettä jää paineeseen läpäisemättömän maa-ainespatjan alle ja pulpahtaa sieltä esiin, kun löytää aukon. Pietarhovin kuulut kaskadit saavat painevetensä pikkujokien yläjuoksuille rakennetusta patojärvistä. Freiburgin Bächlet virtaavat läheiseltä kukkulalta läpi kävelykeskustan kivetyissä puroissa. Pumpuilla saa aikaan virtauksen tai suihkun mihin vain. Jokseenkin joka kaupungissa on isompi tai pienempi virtaavan veden väylä, jopa koskikin. Virtaavaa vettä kutsutaan eläväksi vedeksi, vastakohtana seisovalle. Se solisee somasti ja vilvoittaa kesähelteellä ympäröivää ilmaa. Lammikot pilaavat kaiken, tekevät puutarhan epäterveelliseksi, ovat täynnä kärpäsiä ja sammakoita, Suihkulähdekirja siteeraa motossaan Sir Francis Baconia (Of Gardens 1625). Kuuluisia suihkuttajia Maailman kuuluisin suihkulähde vuodelta 1762, Fontana di Trevi sijaitsee Quirinalen alueella Roomassa. Se sisältää suuren tekokallion, altaan ja 20 metriä korkean ja 26 metriä leveän barokkiseinämän, joka on koristeltu barokkipalatsin julkisivuksi. Keskellä ajaa meren jumala Okeanos merihevosten vetämässä vaunussa. Altaiden moninaiskäytön symbolina kahlaa näyttelijä Anita Ekberg Trevin suihkulähteessä Federico Fellinin elokuvassa La Dolce Vita (1960). Treviin liittyy uskomus, että jos Roomassa vieraileva heittää kolikon suihkulähteeseen, hän palaa kaupunkiin takaisin. Suomesta kirjaan on päässyt Helsingin kauppatorin Havis Amanda merileijonineen Yleisvaikutelmaksi kirjasta jää, että vanhemmat suihkulähteet ovat taiteellisesti enemmän silmää miellyttäviä kuin uudemmat, joissa on usein vain jokin tökkö tekninen ratkaisu. Toivotaan alalle onnea jatkossa, koska vesiaiheet ovat taattuja kestosuosikkeja, myös pimeällä värivalaistuina. Suihkulähteet kaupunkirakenteessa Suihkulähteellä varustetut paikat ovat parasta, mitä kaupunkilaiset tietävät. Niitä saisi olla melko tiheässä, Hermann Knoflacherin oppien mukaan aina parinsadan metrin välein, vaikkapa vain sen kokoisia kuin Brysselin Manneken Pis. Knoflacher esittää kirjassaan Kaupungin ja liikenteen harmonia toimintamallin: Talot ja rakennelmat ovat tunnetusti sitä arvokkaampia, mitä kauniimman paikan läheisyydessä ne ovat. Paikat ovat tosin kunnallishallinnon toimialaa, mutta niiden ulkonäkö on ankkuroitava niiden äärellä olevien talojen omistajien vastuualueeseen. Kiinteistönomistajien on osallistuttava yleisten julkisten tilojen rahoitukseen ja ylläpitoon, koska he myös hyötyvät siitä. Siitä vain omia suihkukaivoja laittelemaan, arvoisat kaupunkitalolliset. Ei niiden isoja tarvitse olla. Pääasia, että solisee ja suihkuaa. Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Lontoon Trafalgar Squaren suihkulähde kuuluu maailmankaupungin päänähtävyyksiin. Tapio Katko 2006 Kuntatekniikka 4/2012 19
Tampereen asuntomessut tarjoavat ekotehokkuutta Vuoreksen pikkukaupunki Kesän asuntomessut järjestetään Tampereen uudessa kaupunginosassa Vuoreksessa, joka on yksi Suomen suurimmista kaupunkirakentamisen hankkeista. Noin 600 asukkaan messualue on vain alle 10 prosenttia koko Vuoreksesta. Messualue sijoittuu kaupunginosan palvelujen sydämen, Vuoreskeskuksen, viereen. Reetta Hynynen, tiedottaja Tampereen kaupunki Asuntomessualue on tiivis ja selkeä, ja sen jokaisesta korttelista on yhteys puistoon tai muille virkistysalueille. Välittömässä läheisyydessä on kaksi pientä järveä. Alueen kerros- ja rivitalot on rakennettu kaupunginosan pääväylän, Vuoreksen puistokadun varrelle. Omakotitalot sijoittuvat ryhmiksi Frans Emilin kadun ja siihen liittyvän neljän lyhyen kujan varteen. Taloryhmiä sitovat yhteen muutamat keskeiset ominaisuudet kuten rakennusten sijoitus tontilla, rakennuksen muoto, väritys sekä julkisivumateriaali. Kaarevanmuotoinen kehitysvammaisten palvelukoti sijoittuu messualueen pohjoisosaan. Alueelle rakennetuista 185 asunnosta on näytteillä 27 omakotitaloa, neljä rivitalo-, kolme pari- 20 Kuntatekniikka 4/2012