Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka



Samankaltaiset tiedostot
Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

S e l v i t y s o s a : Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja.

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Asiakirjayhdistelmä 2015

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta

2. Muuttuneet olosuhteet

Valtion velanhallinnasta

Valtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 278/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 LISÄTALOUSARVIOKSI

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

HE 172/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 78/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 244/2006 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 208/2006 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

syntyminen, riskien lisääntyminen HE 31/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain 3 a :n muuttamisesta

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 130/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 324/2018 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2019 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 323/2018 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2017 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

ESITYKSEN PÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 171/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Valtiontalouden kuukausitiedote

Korkokauluri X -sijoituskori

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

HE 232/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIO- ESITYKSEN (HE 207/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Valtiontalouden kuukausitiedote

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

Analyysiä vuoden 2010 tilinpäätöksestä. Keskeisiä lukuja ja havaintoja tilinpäätöksen tekemisestä HAUS

Valtiontalouden kuukausitiedote

HE 127/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 NELJÄNNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiokonttorista annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Valtiontalouden kuukausitiedote

Talousosasto on mennessä pyytänyt tarjouksen euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Valtiontalouden kuukausitiedote

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

lisätä tilit 1603, 2406, 2407, 2416, 2417, 2471, 2526, 2527, 2528 ja 5111 seuraavasti:

Valtiontalouden kuukausitiedote

HE 70/2010 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 62/2010 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Valtiontalouden kuukausitiedote

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta /2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Nordea Pankki Suomi Oyj

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu Säännöt ovat voimassa alkaen.

Määräykset ja ohjeet 4/2011

3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot;

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

HE 156/2007 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2007 NELJÄNNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 131/2007 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille

HELSINGIN KAUPUNGIN TASEHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Alexander Stubb Talousneuvosto

OKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

Eduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 7192/ /2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

HE 11/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Tuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus. Konsernijaosto

HE 206/2005 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

LKP-tili TaKP-tili Debet Kredit ei kirjausta Puh.keskukset ja muut , Ostovelat (T) ,35

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista.

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

HE 233/2014 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2014 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 207/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi seuraavin tarkistuksin:

Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori

Transkriptio:

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi

Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN KOROT 1 868 600 000 01. Valtionvelan korko 1 830 000 000 90. Valtionvelan korko (arviomääräraha) 1 830 000 000 09. Muut menot valtionvelasta 38 600 000 20. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) 38 600 000 Osasto 15 15. LAINAT 4 968 932 000 03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 4 968 932 000 01. Nettolainanotto ja velanhallinta (arviomääräraha) 4 968 932 000

Pääluokka 36 VALTIONVELAN KOROT Selvitysosa: Valtion velanhoidossa tavoitteena on velasta aiheutuvien kustannusten minimointi kuitenkin niin, että siitä aiheutuvat riskit kuten luottoriski, korkoriski, valuuttakurssiriski ja jälleenrahoitusriski pidetään hyväksyttävällä tasolla. Lainanotto toteutetaan pääasiassa pitkäaikaisia euromääräisiä kiinteäkorkoisia sarjaobligaatioita hyväksi käyttäen. Tämä turvaa vallitsevissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa rahoituksen saatavuuden ja valtion maksuvalmiuden mahdollisimman edullisin kustannuksin. Markkinoilla tyypillisesti vallitsevasta korkorakenteesta seuraa, että pitkäaikainen kiinteäkorkoinen varainhankinta on lyhytaikaisiin korkoihin sidottua velanottoa kalliimpaa. Korkoriskin hallinnan tarkoituksena on muuttaa velan korkokustannusten herkkyyttä yleisen korkotason muutoksille siten, että korkokustannukset olisivat pitkällä aikavälillä mahdollisimman matalat mutta kuitenkin niin, että korkotason mahdollinen odottamaton nousu ei lisää korkomenoja kestämättömällä tavalla. Euroalueen yleisen korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä lisäisi velan korkokustannuksia noin 270 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Valtiovarainministeriö on määritellyt budjettivelan tavoitteellisen korkoriskiaseman ns. vertailusalkun avulla. Vertailusalkku määrittää tilastolliseen analyysiin perustuvan velan optimaalisen korkorakenteen, joka valitulla riskitasolla minimoi kustannukset pitkällä aikavälillä. Budjettivelan korkoriskiasemaa suhteessa valittuun vertailusalkkuun säädellään valtiovarainministeriön asettamien riskirajojen puitteissa pääsääntöisesti johdannaissopimuksilla. Velanhoidon toimenpiteet toteutetaan pääosin markkinaolosuhteiden mukaisesti ja siten toteuma saattaa poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista markkinaolosuhteiden niin edellyttäessä. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2012-2014 v. 2012 tilinpäätös 1000 v.2013 talousarvio 1000 v. 2014 esitys 1000 Muutos 2013-2014 1000 % 01. Euromääräisen velan korko 1 837 410 1 827 000 1 830 000 3 000 0,2% 09. Muut menot valtionvelasta 27 851 38 600 38 600 - Yhteensä 1 865 261 1 865 600 1 868 600 3 000 0,2%

36.01 Valtionvelan korko 90. Valtionvelan korko (arviomääräraha) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 830 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionvelan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä velkasalkun riskiaseman säätelemiseksi tehtyjen johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Selvitysosa: Euromääräinen velka oli 31.12.2012 83 334 milj. euroa ja sen keskimääräinen nimelliskorko 2,1%. Vuonna 2014 otettaville lainoille on käytetty 0,8% lyhyttä korkoa alle 3 vuoden korkojaksoille ja 2,1% pitkää korkoa yli 3 vuoden korkojaksoille. Bruttomääräisistä menoista vähennettäviä tuloja ovat valtionlainoista saatavat korkotulot sekä valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Tuotto-obligaatiolainat 1 000 000 Sarjaobligaatiolainat 1 729 000 000 Muut obligaatiolainat 27 000 000 Muut joukkovelkakirjalainat 3 000 000 Velkasitoumuslainat 28 000 000 Velkakirjalainat ja muut lainat 42 000 000 Yhteensä 1 830 000 000 2014 talousarvio 1 830 000 000 2013 talousarvio 1 827 000 000 2012 tilinpäätös 1 837 410 250

36.09 Muut menot valtionvelasta 20. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 38 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion lainanoton ja velanhallinnan valmistelusta, lainojen ottamisesta ja liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisinmaksusta ja johdannaissopimuksista aiheutuvien menojen, asiantuntija- ym. palkkioiden sekä muiden lainanoton ja velanhallinnan toteuttamiseen liittyvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös selvitys- ja maksujärjestelmien käyttökustannuksiin, lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä tuotto-obligaatioiden liikkeeseenlaskuista aiheutuviin mainonta- ja markkinointikuluihin. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon olemassa olevasta velkakannasta sekä vuosien 2013-2014 lainanotosta ja velanhoidollisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Liikkeeseenlasku-, myynti- ja markkinointikustannukset 21 400 000 Lunastus- ja asiamiespalkkiot 2 000 000 Saatujen käteisvakuuksien menot 14 000 000 Muut menot 1 200 000 Yhteensä 38 600 000 2014 talousarvio 38 600 000 2013 talousarvio 38 600 000 2012 tilinpäätös 27 850 642

OSASTO 15 LAINAT VALTION NETTOLAINANOTTO Selvitysosa: Momentille kertyy nettotuloja uusista valtionlainoista saatavista tuloista vähennettynä velan takaisinmaksuista aiheutuvilla menoilla. Nettotuloon sisällytetään lisäksi valtion lainanotossa esiintyvien emissiotappioiden ja velan takaisinostoissa esiintyvien pääomatappioiden sekä lainan ottamista tai takaisinmaksuhintaa suojaavista johdannaissopimuksista aiheutuvat erät. Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja. Budjettitalouden velan nimellisarvon kehitys vuosina 2012-2014 (mrd. euroa): 2012 tilinpäätös 2013 talousarvio 2014 esitys Budjettitalouden velka, nimellisarvo 83,3 90,8 95,9 03. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2013-2014 v.2013 varsinainen talousarvio 1000 v. 2014 esitys 1000 Muutos 2013-2014 1000 % 01. Valtionvelan nettolainanotto ja velanhallinta -7 452 039-4 968 932 2 483 107-33,3% Yhteensä -7 452 039-4 968 932 2 483 107-33,3%

15.03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 01. Nettolainanotto ja velanhallinta (arviomääräraha) Momentille merkitään nettotuloa 4 968 932 000 euroa. Tuloina otetaan huomioon uusien valtionlainojen nimellisarvot, emissiovoitot, pääomavoitot sekä velan riskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista saatavat tulot. Momentille kertyviä tuloja saa käyttää: 1) valtionvelan kuoletusten ja takaisinostojen maksamiseen 2) valtion lainanotossa esiintyvien emissiotappioiden ja velan takaisinostoissa esiintyvien pääomatappioiden sekä valtionlainojen ottamista ja takaisinmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvien menojen maksamiseen Momentin nettotuloarvio 4 968 932 000 euroa vastaa muista kuin velanhallinnasta aiheutuvista eristä syntyvää nettolainanottotarvetta. Budjettitalouden velan pitkäaikaisten lainojen kuoletuksia arvioidaan maksettavan 6,9 mrd. euroa vuonna 2014. Tämän lisäksi arvioidaan erääntyvän velkasitoumuksia ja lyhytaikaista luottoa 5,0 mrd. euroa. Uusista lainoista saatavan määrän, ml. emissiotappiot, arvioidaan olevan 16 962 000 000 euroa ja lainojen kuoletuksiin ja takaisinmaksuun, ml. pääomatappiot, käytettävän määrän 11 943 000 000 euroa. Tulot ja menot Tulot Nimellisarvoiset nettolainanotto (netto) 5 018 932 000 Menot Emissiotappiot (netto) -40 000 000 Pääomatappiot (netto) -10 000 000 Nettotulot 4 968 932 000 2014 talousarvio 4 968 932 000 2013 talousarvio 7 452 039 000 2012 tilinpäätös 4 703 307 934

LIITEMUISTIO VUODEN 2014 TALOUSARVIOESITYKSEEN MOMENTTI 15.03.01 JA PÄÄLUOKKA 36 Yleiset periaatteet TAE 2014 rakenne vastaa vuoden 2013 talousarviota. Uusista valtionlainoista saatavan määrän ja velan lunastuksiin käytettävän määrän erotus on tulomomentilla 15.03.01 (Nettolainanotto ja velanhallinta). Valtionvelasta maksettavat korot ja muut kulut sisältyvät pääluokkaan 36. Määrärahat ovat arviomäärärahoja, joiden toteuma ja ajallinen jakauma ovat riippuvaisia paitsi valtiontalouden kehityksestä ja velanhoidollisista toimenpiteistä myös markkinaolosuhteista. Pääluokan 36 määrärahoja saa käyttää budjettitalouden velan kuponkikorkojen maksamiseen. Määrärahat ovat nettomäärärahoja, joissa otetaan huomioon myös emissioissa saatavat korkotulot (kertyneet korot edellisestä eräpäivästä). Korkomääräraha sisältää nettomääräisenä myös korkoriskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaisista aiheutuvat tulot ja menot. Velanhoidossa käytettävistä riskiasemaa säätelevistä johdannaissopimuksista aiheutuvat menot (tulot) on nettomääräisesti sisällytetty siihen määrärahaan, jota saadaan käyttää säädeltävän kassavirran maksamiseen. Esimerkiksi valuuttamääräisen lainan takaisinmaksua valuuttakurssimuutoksilta suojaavasta valuutanvaihtosopimuksesta aiheutuvat menot (tulot) kohdistetaan momentille 36.01.90. Vastaavasti euromääräiseen lainaan tehdyn koronvaihtosopimuksen kassavirrat kohdistetaan myös euromääräisen koron määrärahaan. Pääluokassa on lisäksi määräraha valtionvelasta aiheutuviin palkkioihin ja muihin menoihin (mm. liikkeeseenlasku- ja lunastuspalkkiot pankeille, tuotto-obligaatioiden liikkeeseenlaskuun liittyvät mainonta- ja markkinointikulut, saatujen käteisvakuuksien korkohyvitykset sekä säilytys- ja transaktiomaksut APK:lle ja Euroclearille). Korkomäärärahoja saisi ehdotuksen mukaan käyttää myös vanhentuneiden korkojen ja lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen maksamiseen. Nämä tulee päätösosassa mainita erikseen, koska ne eivät sisälly varsinaiseen valtionvelkaan. Valtion lainanotto ja valtion ottamien lainojen lyhennykset niihin liittyvine johdannaiserineen on budjetoitu maksuperusteella. Pääluokan 36 määrärahat on arvioitu suoriteperusteella. 36.01.90 Valtionvelan korko Arvio maksuperusteella 2014 1 844 000 000 Korkovelka 31.12.2013-982 000 000 Korkovelka 31.12.2014 + 968 000 000 Euromääräiset korot suoriteperusteella 1 830 000 000 Ehdotus valtionvelan korkomenoista on korkeampi kuin kehyspäätöksen arvio (1809 000 000), koska lainasuunnitelmaa on täsmennetty kehyspäätöksen nettolainanottotarpeen mukaisesti. Momentti 15.03.01 sisältää nettomääräisenä arvion lainanotolla saatavasta tulosta. Maksettavat määrät ovat joko lainan erääntyessä maksettavia velan nimellisarvoja tai ennenaikaisissa takaisinmaksuissa (ml. konversiot) lainasta maksettavia määriä. Ennenaikaisissa takaisinmaksuissa maksettava määrä saattaa olla joko yli tai alle lainan nimellisarvon. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille 15.03.01

Uusia lainoja otettaessa voidaan vastaavalla tavalla saada tuloina määrä, joka on joko yli tai alle nimellisarvon. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille 15.03.01. Momentille 15.03.01 sisältyy tulojen ja menojen arvioitu jakautuminen, jossa nettomeno on jaettu a) velan nimellisarvon nettomuutokseen; b) emissiovoittojen ja emissiotappioiden nettomäärään; c) pääomavoittojen ja pääomatappioiden nettomäärään. Ehdotuksen suhdetoiminta- ja taloussuunnitelman mukaiseen kehykseen Valtionvelan korkomenot ovat valtiontalouden kehyksen ulkopuolinen menoerä. Menoarvioiden täsmentymiseen ovat vaikuttaneet seikat, joita on selostettu jäljempänä kohdassa Laskentaolettamat. Laskentaolettamat Nettobudjetoidun tulomomentin 15.03.01 määräraha vuosina 2013 ja 2014 perustuu valtiovarainministeriöstä saatuihin arvioihin budjettitalouden tasapainosta ao. vuosina. Määrärahaehdotukset pääluokan 36 osalta perustuvat Valtiokonttorin laatimiin velanhallinnan suunnitelmiin. Suunnitelmat noudattavat valtiovarainministeriön 18.01.2013 antamaa valtion velanhallinnan ohjetta (VM/66/02.04.05/2013). Laskentaperusteina ehdotuksessa on käytetty mm. seuraavia arvioita: Momentin 15.03.01 nettotulo vuonna 2014 on 4 969 milj. euroa Uudet vuosina 2018 ja 2023 erääntyvät viitelainat lasketaan liikkeeseen vuonna 2014 Korkokustannusten arvioinnissa on otettu huomioon velanhallintamallin mukaisten toimenpiteiden vaikutukset Uutta valuuttakurssiriskiä sisältävää valuuttavelkaa ei oteta Korkokustannusten arvioinnissa on pohjana käytetty 28.2.2013 velkakantaa Eurokorkoina on olemassa olevan vaihtuvakorkoisen sopimuskannan osalta käytetty valtiovarainministeriöstä 28.2.2013 saatuja laskentaoletuksia. Uusien transaktioiden osalta on korkoina käytetty vuonna 2013 otettaville lainoille 0,3 % lyhyttä korkoa alle 3 vuoden korkojaksoille ja 1,9 % pitkää korkoa yli 3 vuoden korkojaksoille. Vuonna 2014 otettaville lainoille vastaavat korkotasot ovat 0,8% ja 2,1%. Korkotasot ovat valtiovarainministeriöstä 29.2.2012 saatujen laskentaoletusten mukaisia. Vuoden 2013 lainanotto ja velanhallinnan toimenpiteet Vuoden 2013 nettolainanoton määrä on talousarvion mukainen eli 7 452 milj. euroa. Vuoden 2012 korkomenoihin sisältyvät seuraavan nimellismääräisen lainanottoarvion mukaiset menot (milj. euroa): Bruttolainanotto 2013 Tuotto-obligaatiot 0 Sarjaobligaatiot 11 000 Muu pitkäaikainen, EMTN 2 500 Velkasitoumukset (kantaan jäävät) 5 031 Lyhytaikaiset luotot 0 Yhteensä 18 531 Kuoletukset 2013 Pitkäaikaisten lainojen kuoletukset 6 919 Lyhytaikaisen velan kuoletukset 4 109 Yhteensä 11 029

Nettolainanotto, nimellisarvo 7 502 Velanhallinnan erät 1-50 Osasto 15 yhteensä, netto 7 452 Sarjaobligaatioemissiot on varainhankintasuunnitelman mukaisesti kohdistettu uusiin, vuosina 2018 ja 2023 erääntyviin viitelainoihin. Syndikoitujen emissioiden lisäksi sarjalainojen lisäeriä lasketaan liikkeelle huutokaupoissa. Yllä olevan lainanottosuunnitelman mukainen velkasitoumusmäärä oli 28.2.2013 vielä kokonaisuudessaan toteutumatta. Budjettitalouden velan nimellisarvoinen kanta 31.12.2013 olisi yllä olevan suunnitelman toteutuessa 90,8 mrd. euroa. Vuoden 2014 lainanotto ja velanhallinnan toimenpiteet Valtiovarainministeriölle esitettävää velanhallintasuunnitelmaa vuodelle 2014 ei ole vielä laadittu, joten arvio perustuu pääosin vuoden 2013 velanhallintasuunnitelmassa esitettyihin pidemmän aikavälin suunnitelmiin. Laskelmassa on otettu huomioon valtiovarainministeriön 18.01.2013 (VM/66/02.04.05/2013). ohjekirjeessä annetut ehdot. Bruttolainanotto Tuotto-obligaatiot 0 Sarjaobligaatiot 10 000 Muu pitkäaikainen, EMTN 2 500 Velkasitoumukset 4 462 Lyhytaikaiset luotot 0 Yhteensä 16 962 Kuoletukset Pitkäaikaisten lainojen kuoletukset 6 912 Lyhytaikaisen velan kuoletukset 5 031 Yhteensä 11 943 Nettolainanotto, nimellisarvo 5 019 Velanhallinnan erät 1-50 Osasto 15 yhteensä, netto 4 969 Laskelmissa on oletettu, että vuonna 2014 lasketaan liikkeeseen kaksi uutta viitelainaa, vuonna 2019 erääntyvä sekä vuonna 2024 erääntyvä. Emissiotappioita on arvioitu aiheutuvan 40 milj. euroa. Syndikoitujen emissioiden lisäksi sarjalainojen lisäeriä lasketaan liikkeelle huutokaupoissa. Pieneen määrään muiden lainojen takaisinostoja on varauduttu vuosittain 10 milj. euron pääomatappiomäärärahalla. Ns. vuoden sisäisiä velkasitoumuksia on vuonna 2014 arvioitu otettavan kumulatiivisesti 3 500 milj. euroa. Korko on laskettu 0,8 %:n mukaan. Budjettitalouden velan nimellisarvoinen kanta 31.12.2014 olisi yllä olevien, vuosien 2013 ja 2014 lainanoton ja velanhallinnan suunnitelmien toteutuessa 95,9 mrd. euroa. 1 Velanhallinnan eriä ovat emissiovoitot ja tappiot sekä ennenaikaisissa takaisinmaksuissa syntyvät pääomavoitot ja tappiot.

Momentin 36.09.21 määrärahaehdotuksessa on varauduttu syndikoiduista emissioista aiheutuviin palkkioihin. Lunastuspalkkioita joudutaan vielä maksamaan aikanaan ulkomailta otetuista euro- ja valuuttamääräisistä lainoista. Johdannaissopimuksista aiheutuvien vastapuoliriskien rajoittamiseksi Valtiokonttori on tehnyt vastapuolien kanssa vakuussopimuksia luottoriskin hallinnassa. Saadulle käteisvakuudelle maksetaan vastapuolen kanssa sovittua lyhyisiin markkinakorkoihin sidottua korkoa. Koron määräksi vuonna 2014 on arvioitu 14 milj. euroa. Toisaalta valtio voi sijoittaa markkinoille luottoriskin kattamiseksi saatavan käteisen, jolloin siitä kertyy valtiolle tuloa suunnilleen menoa vastaava määrä. Lisäksi momentilta maksetaan tuotto-obligaatioiden liikkeeseenlaskuihin liittyvät mainonta- ja markkinointikulut.