Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus



Samankaltaiset tiedostot
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuun kasvatus

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA

Energiapuun korjuun laatu 2014

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Liite 5 Harvennusmallit

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

ENSIHARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS KYMIJOEN ALUEELLA TALVELLA

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

KORJUUJÄLKI HARVENNUSHAKKUUSSA

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Seppo Mäntymaa. Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuukohteissa

Energiapuu ja metsänhoito

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

ENSIHARVENNUSTEN KORJUUNLAADUNSEURANNAN KEHIT- TÄMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS UUSIMAAN ALUEELLA

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savon hankinta- ja korjuupalveluiden korjuujälki

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Ilkka Vuoristo. Korjuujäljen tarkastukset ensiharvennuksissa. Metsänhoitoyhdistys Länsimetsän alueella syksyllä 2010

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

HARVENNUSTYÖMAIDEN KORJUUJÄLKI STORA ENSO METSÄN POHJANMAAN TIIMIN ALUEELLA 2011

Taimikonhoidon omavalvontaohje

HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄWELLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET SEKÄ MITTAAMINEN

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Suomen metsien inventointi

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kangasmaiden lannoitus

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Taimikonhoidon perusteet.

Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

METSÄ SUUNNITELMÄ

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Yhteensä Mänty Hieskoivu

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Transkriptio:

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 13.10.2011

Korjuujäljen mittarit Metsälain 5 b : hakkuissa ym. vältettävä kasvamaan jätettävän puuston vaurioittamista sekä kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita. Energiapuuharvennusten korjuujäljessä samat vaatimukset kuin ainespuuharvennuksissa. Korjuujälkeä kuvaavia tunnuksia ovat: Puustovauriot Maastovauriot Ajouraväli Ajouraleveys Harvennusvoimakkuus Puuvalinta. 3

Korjuujälkitarkastuksen toteutus Ajourasto Täydentävä koealalinja Keskilinja Täydentävä koealalinja Koeala 1:nen koeala 1/2 koealavälin päähän linjan lähtöpisteestä 4

5 Ajouratunnukset ja niiden mittaaminen Ajouraväli vähintään Ajouranleveys 4 4,5 m 20 m Kuva: Metsäteho

Puustovauriot Vauriot jaetaan runkovaurioihin ja juurivaurioihin. Keskimääräinen osuus ei saa nousta yli 4 %:n. Puu katsotaan korjuun seurauksena vaurioituneeksi, kun puuaines on rikkoontunut tai latva on poikki puun kuori on rikki nilakerrokseen saakka yhdestä tai useammasta kohdasta yhteensä yli 12 neliösenttimetrin laajuudelta. puussa on kuoren rikkonut viilto tai viiltoja, joiden yhteenlaskettu pituus on yli 50 cm. Juurissa otetaan huomioon vain vauriot, jotka ovat enintään yhden metrin päässä rungon keskipisteestä. Alle kaksi senttimetriä paksujen juurien vaurioita ei oteta huomioon. Huom! Vaurioituneita puita ei lasketa kasvatettavaan runkolukuun! 6

Kolhu koivun kyljessä Kuusen juuri vaurioitunut 7 13.10.2011 13.10.2011 7

8 13.10.2011

Maastovauriot Urapainumaksi luetaan yli 10 senttimetrin ajourapainuma maanpinnan tasosta mitattuna. Tavoitteena 0 %, enintään 4 % ajouran pituudesta. 9 13.10.2011

Kohteet eivät aina ole helppoja korjuun kannalta Vaihtelua on paljon - puulajivalinta!. 10 13.10.2011 13.10.201110

11 Harvennusvoimakkuus Harvennusvoimakkuus riippuu useasta eri tekijästä: Puuston koko (valtapituus, läpimitta) Puuston tiheys Puuston laatu Kasvupaikka Pääpuulaji Maantieteellinen sijainti Yhtä ja samaa sapluunaa ei voi käyttää kaikkialla. Harvennusvoimakkuuden määritys Harvennusmallit (pohjapinta-alaan perustuvat) Käytetään hoidetuissa ja varttuneissa metsissä Harvennusmallit (runkolukuun perustuvat) Käytetään pieniläpimittaisissa tai ylitiheissä metsiköissä.

Hyvän metsän hoidon suositukset Harvennusmallin valinnassa seuraava jako hoitamattomat riukumetsät normaalit hoidetut kasvatusmetsät Jäävän puuston tiheys: Energiapuusuositukset 2010 Jäävän puuston tiheys: Harvennusmallit, metsänhoitosuositukset 12 12

13 Runkolukumalli Määritetään puulaji kasvupaikkatyyppi runkoluku keskiläpimitta (toiseksi suurin ja toiseksi pienin puu) Lähde:Korjuun suunnittelu ja toteutus -opas, Metsäteho 2005

Pohjapinta-alamalli Määritetään puulaji kasvupaikkatyyppi puuston valtapituus pohjapinta-ala Ajoura 30 m 14

15 Harvennusvoimakkuus ylitiheillä kohteilla

16 Harvennusvoimakkuus hoidetuilla kohteilla

Tarkastetut energiapuuharvennuskohteet v.2010 Tarkastettujen eph-kohteiden määrä (kpl) ja pinta-ala (ha) 40 30 20 10 0 Ra L-S H-U Ka-S Pi E-S E-P K-S P-S P-K Kai P-P Lappi 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kohdetta Pinta-ala

Energiapuuharvennusten korjuujälki P-K v. 2006-2010 Energiapuun korjuujälki v. 2006-2010 25 20 15 10 2006 2007 2008 2009 2010 5 0 Runkovauriot % Juurivauriot % Vauriot yht. Ajouraväli m Ajouraleveys m Urapainumia %

Energiapuuharvennusten korjuujälki

Energiapuuharvennusten korjuujälki

Maastovaurioiden osuus ajouraverkostosta tarkastusvuosittain Keskimääräinen ajourapainumaprosentti harvennushakkuissa ja energiapuuharvennuksissa 8,0 7,0 5,2 6,0 3,4 3,8 3,9 4,5 3,5 5,0 4,0 2,6 2,0 1,4 2,2 1,6 1,9 2,7 2,5 0,9 1,2 1,4 1,9 1,6 1,4 2,6 2,6 2,1 3,0 2,0 1,0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0,0 Harvennukset Energiapuuharvennukset

Jäävän puuston ppa (m²/ha) Väli-Suomen tuoreilla kankailla 24 Tuoreen kankaan männiköt ja kuusikot Väli-Suomi (khl 02 ja 03), (n=73) 22 20 Pohjapinta-ala, m² 18 16 14 12 10 8 6 10 12 14 16 18 20 22 valtapituus, m Ppa Lakiraja Suosituksen alaraja Suosituksen yläraja

Energiapuuharvennusten korjuujälki Lappi P-P Kai P-K P-S K-S E-P E-S Pi Ka-S H-U L-S Ra Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain, % energiapuukohteiden määrästä (2010) 33,3 35,3 32,1 33,3 36,4 43,8 37,5 45,5 42,1 60,0 75,0 70,0 82,4 12,5 52,9 55,6 64,3 54,5 66,7 50,0 47,4 50,0 54,5 40,0 15,0 30,0 11,8 0,0 6,3 11,8 3,6 0,0 10,0 0,0 5,9 11,1 9,1 0,0 10,5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvä Huomautettavaa Virheellinen

Huomautusten ja virheellisyyksien syyt energiapuuharvennuksissa Muu syy 24 % Hakattu liian harvaksi 34 % 4 % 13 % 1 % 15 % 9 % PPA alle lakirajan PPA alle suositusrajan Runsaasti maastovaurioita Runsaasti puustovaurioita Syytä ei ilmoitettu

Havaitut puutteet energiapuukohteiden korjuujäljessä Runsaasti puustovaurioita Hankalat kohteet, kiire, korjuumenetelmän- ja kaluston valinta Kohteita hakattu liian harvaksi Onko tavoiteltava runkoluku ollut tiedossa ennen töiden aloitusta? Hieskoivua kasvatetaan lähinnä kuitupuuksi Hakkuutähteitä käytetty puutteellisesti ajouraston vahvistamiseen. 25

Huonon korjuujäljen seurausvaikutukset Kasvutappiot Laatutappiot puuston lahoutuminen, koroutuminen (sienitaudit) Sekundäärituhot hyönteistuhot lumituhot tuulituhot Puunkorjaajan maineen heikkeneminen 26

Yhteenveto: suositusten mukainen korjuujälki Kohteelle soveltuva hakkuutapa tarkista toimeksiannon oikeellisuus Kasvamaan jää suositusten mukainen määrä mahdollisemman laadukkaita ja hyväkuntoisia puita. Määritä kohteelle sopiva kasvatustiheys ennen aloitusta Ajouraväli on vähintään 20 m Suunnittele/hahmottele urat ennen aloitusta Ajouraleveys 4-4,5 m. Puusto- ja maastovaurioita mahdollisimman vähän Korjuun ajankohta & kantavuuden vahvistaminen. 27

Miten eteenpäin Parhaita koneellisen energiapuun korjuun kohteita ovat hoidetut metsät Ennakko/näkemäraivaus ennen hakkuuta Konekorjuulle vaikeat kohteet miestyönä Jos ei itse pystytä takaamaan metsässä kunnollista työn laatua, kerrotaan se metsänomistajalle. Neuvotaan oikeat toimintatavat Jatkuva työn laadun mittaus myös yrittäjän toimesta Pidetään energiapuuhakkuisiin liittyvä mielikuva myönteisenä toimimalla uskottavasti ja laadukkaasti!!