Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Samankaltaiset tiedostot
Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

ristöjen hoito - Vesilinnut

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Ravinteiden kierrätyksen läpimurto - liiketoimintaekosysteemi

Vesienhoidon rahoituslähteistä

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Monimuotoisuuden suojelu

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

RUOVIKKOSTRATEGIA SUOMESSA JA VIROSSA

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Ei-tuotannollisten investointien haku v Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle Merja Lehtinen

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin. Hankkeen esittely MAL-verkoston ohjausryhmälle Nina Frösén

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä

VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA

HospiTool - Käyttäjälähtöinen sairaalatila. Lehdistötilaisuus Erikoistutkija Esa Nykänen

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku Pekka Rantala

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

PASTORI Edulliset ja älykkäät liikkujan palvelut kansalaisille ja yrityksille

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Ihmisen paras ympäristö Häme

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Tekesin palvelut teollisuudelle

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus

UEF KINO- hanke kaupallistamisen ratkaisut

Transkriptio:

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha

USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI, aika: 01/05/2013 Visualisointi RGB:321

Tarve Luoda ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun ja toteutuksen malli Tehdä ruovikoiden säännöllisestä leikkuusta kannattavaa liiketoimintaa Lisätä vesitilavuutta ojitetulla valuma-alueella Kaikki toimenpiteet parantavat veden laatua ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta

Toimintaehdotus 1. Lanseerataan Suomeen uusi käsite KOSTEIKKOTALOUS, joka käsittää ainakin seuraavat: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu Ruovikoiden ja muiden biomassojen leikkuu ja hyötykäyttö Vesitilavuuden lisääminen ojitetuilla valuma-alueilla Rakennetut ja luonnontilaiset kosteikot Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö ym. 2. Perustetaan Kosteikkotalous-verkosto, johon mukaan toimijoita eri puolilta Suomea 3. Testataan Kosteikkotalouden toimintamalleja pilotoimalla Mynälahdella ja muilla soveltuvilla alueilla 4. Kopioidaan toimintamalli muille alueille

1. Vaihe: pilotit 2. Vaihe: kopiointi

Eteneminen 1. Verkoston luominen: EIP operational group Kosteikkotalous 2015 2. Haetaan parhaat toimintatavat pilotoimalla soveltuvilla alueilla 3. Esimerkiksi: Testataan ruovikoiden järjestelmällisen leikkuun liiketoimintamallia Mynälahdella (n. 1000 ha leikattavaa ruovikkoa) 4. Yhteiskunnan panostusta tarvitaan käynnistämisvaiheeseen (mm. ruovikon leikkuukaluston hankkiminen, leikkuiden suunnittelu) rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 5. Toimintamallien kehittämistyön tulokset avoimesti muiden alueiden käyttöön

Ketkä mukaan? Kosteikkotalouden verkoston perustamisen koordinointivastuu? Yrittäjät Maanomistajat ja viljelijät Tutkijat Neuvojat Kolmas sektori (yhdistykset yms.)

Lähiajan toiminta 2015: RAKI-hanke Ruokopelto Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja BSAG:n yhteinen hanke YM:n raki-ohjelman rahoitus myönnetty joulukuu 2014 Ruovikoiden leikkuu 30 ha Mynälahti ja Oukkulanlahti 2015-2016, testauksena ruokosilpun levitys peltoon maan kasvukunnon parantamiseksi. Aika: Talvi 2015 kesto 3 vuotta Ruokokoordinaattori tulee toimimaan 3 vuotta Varsinais- Suomessa Lisätietoja: ylitarkastaja Iiro Ikonen, puh. 040 825 6610

Case: Rantojen parturointi Turun Saariston rantakaupunkipolitiikan tärkeä kulmakivi on puhtaat merivedet sekä luonnon ja asumisen yhteiselo

Visio: Teemme rannasta arvokkaamman Rannan myyntiarvo nousee Esteettisyys ja käyttöarvo paranee Puhdas vesistö Rannan omistaja voi keskittyä lomailuun Selkeä rantaviiva Luonnon monimuotoisuus Rantavesi syvenee Parempi veden virtaus

Tehdasmaista toimintaa rajatulla alueella 1. Leikkuri ja huoltoalus etenevät systemaattisesti + + 2. Tarvittaessa siistiminen ja paikkaukset 3. Ruo on kuljetus pitkänä tai paaleina Mynälahdella ruovikkoa noin 1500 ha.

Konseptin rakentaminen Mynälahti-Livonsaaressa Pilottialueena Mynälahti-Livonsaari. Tavoitteena kannattava keruukonsepti tällä rajatulla alueella. Tämän jälkeen vastaavia itsenäisiä alueita perustetaan eri puolille rannikkoa.

Ruovikkoa on kolmella vyöhykkeellä Ruovikkoa on vedessä, vesirajassa ja kuivalla maalla. Eri vyöhykkeillä.. A. Tarvitaan erilaisia niitto-ja keruuratkaisuja. Etenkin vesirajassa tapahtuva niitto on haastavaa; leikkuri on kovilla ja pehmeä maaperä haittaa kulkua. B. Ruoko on erilaista eri vyöhykkeillä. Vapaassa vedessä on saman kesän ravinteikasta vihreää ruokoa, kuivalta maalta voidaan kerätä myös puumaista ylivuotista kaislaa. C. Veden alta tapahtuva niitto hävittää ruo on tehokkaasti. Tämä on etu, jos ruoko halutaan hävittää. Ruokopellon kannalta ruo on häviäminen on taas huono asia. Vettä yli 30cm Vettä 0-30 cm Kuivaa maata www.rantaparturit.om