ROINE TEEMU Peruskoulujen terveydelliset olosuhteet Keski-Uudellamaalla OPINNÄYTETYÖT, RAKENNUSTERVEYS 2014
TEEMU ROINE Peruskoulujen terveydelliset olosuhteet Keski-Uudellamaalla Opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2014 Aihealue: Rakennusterveys
Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate http://www.aducate.fi http://www.uef.fi/fi/aducate/rakennusterveyskoulutus
TIIVISTELMÄ: Työssä tutkittiin kunnallisten peruskoulujen terveydellisiä olosuhteita ja koulukiinteistöjen kuntoa Järvenpään ja Keravan kaupungeissa sekä Mäntsälän ja Tuusulan kunnissa. Tutkimuksen kouluissa opiskelee lähes 16 000 oppilasta 61 koulussa. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaisnäkemys koulukiinteistöjen rakennuskannasta ja terveydellisistä olosuhteista sekä tunnistaa koulukiinteistöt, joihin tulisi kohdistaa ensisijassa resursseja koulurakennuksien ja sisäilmaongelmien korjaamiseksi sekä terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimus koostui kolmesta aineistosta: terveydensuojeluviranomaisen tarkastuspöytäkirjoista, kiinteistöjen ylläpidosta vastaaville tehdystä kyselystä ja sisäilmatyöryhmien kokousmuistioista. Aineistosta tehtiin analyysi tyypillisimmistä sisäilmaan liittyvistä ongelmista koulurakennuksissa sekä tehtiin koulukohtainen riskinarvio. Tutkimuksen päätulokset olivat, että Keski-Uudellamaalla koulurakennuskanta on melko vanhaa ja koulurakennusten peruskorjauksia on laiminlyöty. Rakennuskannan keski-ikä on 46 vuotta ja 21 % koulurakennuksista tulisi peruskorjata alle 10 vuoden sisällä. Koulurakennuksien korjausvelassa oli merkittäviä alueellisia eroja. Kouluista 39%:ssa yksi tai useampi henkilö oli ilmoittanut saavansa terveysoireita oleskellessaan koulutiloissa. Hieman yli 50 % kouluista koettiin puutteita sisäilman laadussa tai ilmanvaihdon toiminnassa. Kosteus- ja mikrobivaurioita esiintyi 33 % peruskouluista. Kouluista 10 %:ssa oli merkittäviä laaja-alaisesti useampaan kuin yhteen huoneeseen vaikuttavia terveyshaittaa aiheuttavia epäkohtia. Tutkituissa kouluissa todettiin riskinarvion perusteella 15 %:ssa yhdessä tai useammassa tilassa merkittävästi kohonnut riski tilojen käyttäjillä altistua sisäilman haittatekijöille. Kohdistamalla näihin kouluihin korjausresursseja terveydellisten olosuhteiden parantamiseksi voitaisiin alentaa tehokkaasti riskiä herkistyä tai sairastua sisäilman haittatekijöille. AVAINSANAT: Peruskoulut, kosteus- ja mikrobivauriot, terveydelliset olosuhteet, sisäilmaongelmat, terveyshaitta, rakennusten kunto
ABSTRACT: This research explores the health conditions and state of municipal elementary schools in the cities of Järvenpää and Kerava along with municipalities of Mäntsälä and Tuusula. In the schools under this research, there are almost 16 000 students in 61 schools. The aim of this research is to form a general view of the housing stock and health conditions of the school buildings as well as to recognize the schools to which resources should be primarily allocated in order to repair school buildings and indoor air problems as well as to prevent the exposure to health hazards. The research consisted of three types of data: inspection reports of health protection authority, a questionnaire filled out by the persons in charge of maintenance of the buildings and the memos by inside air working groups. The data was analyzed to form an overview of the typical indoor air quality problems in the schools and to make a school specific risk assessment. Main results were that, the housing stock is relatively old and overhauls of the schools have been partly neglected. The average age of the schools in the area is 46 years and 21 % of them are in the need of major overhaul in less than 10 years. There are notable regional differences in the maintenance backlog of the schools. In 39 % of the schools, one or more persons had informed having gotten health problems while being in school buildings. In more than 50 % of the schools, there were reported defects in the indoor air quality or in the functioning of the ventilation. Moisture and microbiological damage or strong indications of moisture in buildings were observed in 33 % of schools. In 10 % of the schools, there were notable and broad faults causing health hazards. In addition, the risk assessment pointed out a significantly higher risk of exposing to health hazards in 15 % of schools under the research. By allocating resources to repair these schools in order to remedy health conditions, it could be an efficient method to lower the risk of exposing to the impurity of indoor air. KEYWORDS: Elementary school, Moisture and Microbe damage, Health conditions, Indoor air issue, Health hazard, Maintenance backlog.
Esipuhe Tämä opinnäytetyö on tehty työkaluksi terveysvalvonnalle ja koulukiinteistöjen omistajille ohjaamaan päivittäistä työntekoa sekä koulurakennusten kunnostuspäätöksien tueksi. Opinnäytetyötä varten aineistoa on kerätty yhteistyössä kuntien rakennuksista vastaavien tilalaitosten ja kunnallisten sisäilmatyöryhmien kanssa. Haluan kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita erityisesti Miia Suurkuukkaa työnohjauksesta ja perhettäni saamastani taustatuesta. 13.1.2014 Teemu Roine
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...9 1.1 RAKENNUSTEN TERVEELLISYYTEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA KOULUJEN VIRANOMAISVALVONTA... 10 1.2 ASUNTOJEN JA MUIDEN OLESKELUTILOJEN TERVEYDELLISET VAATIMUKSET... 12 1.3 KUNNAN TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN SUORITTAMA KOULUN TERVEYDELLISTEN OLOSUHTEIDEN TARKASTUKSEN SISÄLTÖ... 13 2 TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET... 15 2.1 MENETELMÄT JA AINEISTO... 15 3 TULOKSET... 16 3.1 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET... 16 3.2 TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN HAVAITSEMAT EPÄKOHDAT LIITTYEN KOULUHUONEISTOJEN TERVEYDELLISIIN OLOSUHTEISIIN... 17 3.3 SISÄILMASTOTYÖRYHMIEN TIEDOT... 22 3.4 KOULURAKENNUKSIEN KUNTO... 23 4 RISKINARVIO... 24 4.1 RISKI-INDEKSIN OSARISKIPISTEIDEN MUODOSTUMINEN... 25 4.2 RISKINARVION TULOKSET... 27 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 29
TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Taulukko 2 Riskinarviointikohdat sekä riski-indeksin muodostuminen Rakennusten riskipisteiden määräytyminen KUVALUETTELO Kuva 1 Kuva 2 Käyttäjien kokemat sisäilmaston haittatekijät Terveydensuojeluvalvonnan viranomaistarkastuksilla havaittujen epäkohtien yleisyys. Kuva 3 Terveydensuojeluvalvonnan viranomaistarkastuksilla havaittujen epäkohtien jakautuminen. Kuva 4 Kuva 5 Peruskoulurakennuksien rakentamisvuodet vuosikymmenittäin. Koulujen terveydellisten olosuhteiden jakautuminen suhteellisen riskiindeksin (RI2) perusteella.
1 Johdanto Koulurakennuksissa esiintyvät kosteus- ja homevauriot sekä niihin liittyvät sisäilmaongelmat ovat yleisiä. Uutisointia kosteus- ja homevaurioituneista kouluista, ns. homekouluista, voi seurata jatkuvasti eri puolilta Suomea. Kosteus- ja homeongelmat eivät rajoitu vain koulurakennuksiin vaan koskevat laajasti koko Suomen rakennuskantaa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä esitettyjen arvioiden mukaan 62 000 94 000 peruskoululaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Huolimatta lukuisista tutkimuksista vaurioiden laajuudesta koulurakennuksissa, on olemassa vain karkeita arvioita ongelman vakavuudesta. Riippuen tutkimuksesta esitetyt arviot poikkeavat melkoisestikin toisistaan. Vaikka tutkimuksia on nykyään melko paljon saatavilla, tutkimuksia on kuitenkin vaikeaa vertailla suoraan keskenään. Vaikeaan verrattavuuteen ja arvioiden poikkeavuuteen vaikuttavat mm. erilaiset tutkimusasetelmat ja -menetelmät sekä kosteus- ja homevaurion toteamiseen käytettävät määritelmät. (Meklin ym. 2008) Sisäilmaan laatuun heikentävästi vaikuttavat kosteus- ja homeongelmat ovat yleisiä myös muissa EU-maiden koulurakennuksissa. HITEA -tutkimusprojektissa vertailtiin Suomen lisäksi kahden muun maan koulurakennuksien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyyttä. Tutkimuksessa tavattiin kosteus- ja homevaurioita 24 47 %:ssa tutkimuksen kouluista, joista Suomen koulut osoittautuivat muihin maihin verrattuna keskimäärin vähiten vaurioituneiksi. (Haverinen-Shaughnessy ym. 2012). Vuonna 2012 Suomen peruskouluissa opiskeli 539 500 oppilasta hieman alle 3000 oppilaitoksessa (Tilastokeskus 2012 a ja b). Arviot merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyydestä vaihtelee kouluissa 12-26 % kerrosalasta. Merkittävästi kosteus- ja homevaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa arvioidaan tilojen käyttäjiä olevan 172 00 259 200 henkeä. (Reijula ym. 2012). Synkimmissä arvioissa on esitetty, että 9
peräti kahdessa kolmasosassa kouluja, päiväkoteja ja oppilaitoksia ilmenisi sisäilmaongelmia. (Opetusalan ammattijärjestö 2012). Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat haitat Suomen kansanterveydelle ja - taloudelle ovat merkittäviä. Terveyshaittojen vuosikustannusten arvioidaan olevan lähes 500 miljoonaa euroa vuodessa, kun lasketaan oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä ja työtehon sekä tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset. Terveyshaittoja aiheuttavien kosteus- ja homevaurioiden määrän uskotaan lisääntyneen ja terveyshaittojen kertaluonteisten korjauskustannusten arvioidaan olevan noin 1,4 miljardia euroa. (Reijula ym. 2012) Mittavien kosteus- ja homevaurioiden sekä siitä aiheutuvien kansantaloudellisten tappioiden taustalla on suurelta osin rakennusten ylläpidon ja korjausten laiminlyönti. Suomen rakennusten korjausvelan määrä on noin 30 50 miljardia euroa. Kun summaa verrataan Suomen valtion budjettiin vuoden 2012 talousarvioesityksessä, joka oli 52,4 miljardia euroa, korjausvelan määrä on lähes Suomen budjetin suuruinen. (Kesälä, Koivula 2012) 1.1 RAKENNUSTEN TERVEELLISYYTEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA KOULUJEN VIRANOMAISVALVONTA Suomen perustuslain (731/1999) 19 :n mukaan julkisen vallan on edistettävä ja ylläpidettävä väestön terveyttä. Rakennusten terveellisyyteen liittyviä keskeisiä lakeja on terveydensuojelulaki (763/1994), maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) sekä työsuojelulainsäädäntö. Rakennusten sisäilman terveellisyyttä ohjaavat ja valvovat useat viranomaiset eri ministeriöissä, keskusvirastoissa, aluehallinnossa ja kuntatasolla (Tarkastusvaliokunta 2013). 10
Terveydensuojelulaki ja sen nojalla kunnan terveydensuojeluviranomaisen suorittama viranomaisvalvonta on oleellisessa asemassa koulurakennuksissa esiintyvien terveyshaittojen havaitsemisen ja rajoittamisen näkökulmasta. Koulutiloissa valvontaa suorittavat myös muut viranomaiset, kuten mm. työsuojeluviranomainen, joka soveltaa koulujen olosuhdevalvonnassa työsuojelulainsäädäntöä. Näiden kahden viranomaisen suorittaman valvonnan oleellisin ero on luonnollisesti lainsäädännössä, mutta myös valvonnan tarkoituksessa. Terveydensuojelulain nojalla suojellaan oppilaiden ja niiden henkilöiden terveyttä, jotka oleskelevat koulutiloissa ilman työsuhdetta (Terveydensuojelulaki 763/1994). Työsuojelulainsäädäntöä sovelletaan työsuhteessa olevien henkilöiden terveydensuojelemiseen ja turvallisuuden varmistamiseen (Työsuojelulaki 738/2002). Kouluhuoneistot luetaan terveydensuojelulain 13 :n mukaisiksi oleskelutiloiksi (muut oleskelutilat). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on tunnistaa terveyshaittaa aiheuttava olosuhde tai tekijä kouluhuoneistossa ja tarvittaessa antaa kehotuksia tai määräyksiä terveyshaittojen poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Myös viranomaisneuvonta on oleellisessa asemassa sisäilmaongelmaisten koulujen tutkimus- ja korjaustöiden aikana. Terveydensuojeluviranomaisella on oikeus tehdä tai teettää tarvittavia tarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia terveydellisten olosuhteiden arvioimiseksi. Terveydensuojelulain mukaista valvontaa suoritetaan pääasiassa suunnitelmallisilla valvontatarkastuskäynneillä tai terveyshaittaepäilyyn perustuvilla tarkastuskäynneillä. Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain 1 :ssä terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Merkillepantavaa terveyshaitan määritel- 11
mässä on, että terveyshaitan toteamiseen riittää altisteen tai altistumista aiheuttavan olosuhteen olemassaolo, ilman että sairautta tai oireita olisi vielä syntynyt. (Terveydensuojelulaki 763/1994). Tästä syystä terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi ennen kuin mahdollinen riski pääsee toteutumaan. Ennaltaehkäisevä terveydensuojelu onkin terveydensuojelulain keskeinen tarkoitus terveyden ylläpitämisen ja edistämisen ohella. 1.2 ASUNTOJEN JA MUIDEN OLESKELUTILOJEN TERVEYDELLISET VAATIMUKSET Terveydensuojelulain (763/1994) 26 :n mukaan asunnon ja muun sisätilan tulee olla puhdasta eivätkä lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, valo, säteily, mikrobit ja muut vastaavat tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa sisätiloissa oleskeleville. (Terveydensuojelulaki 763/1994). Kunnan terveydensuojeluviranomainen käyttää terveydellisten olojen ja terveyshaitan arvioinnissa apunaan Sosiaali- ja terveysministeriön laatimaa asumisterveysohjetta (STM:n oppaita 2003/1) ja sitä täydentävää opasta (Asumisterveysopas 2009) sekä muita ministeriöiden tai keskusvirastojen antamia ohjeita ja lausuntoja. Terveyshaittaa ei yleensä aiheudu, mikäli mitatut olosuhteet asunnossa tai muussa oleskelutilassa ovat asumisterveysohjeen mukaisia. Ohjearvoja sovellettaessa on kuitenkin otettava huomioon tarkastuskohteessa vallitsevat paikalliset tekijät ja mahdollisuuksien mukaan altistuneiden ihmisten yksilölliset erot. (Asumisterveysopas 2009). Terveyshaittaa voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaiset sisäilman epäpuhtaudet, puutteellinen siivous, lämpötilaongelmat, melu sekä epäkuntoiset rakenteet ja laitteet. Terveyshaittaa aiheuttavat sisäilmaston haittatekijät voidaan jaotella fysikaalisiin, kemiallisiin, mikrobiologisiin ja hiukkasmaisiin haittatekijöihin. Fysikaalisiin tekijöihin lukeutuvat sisäilman lämpötila, kosteuspitoisuus, ääniolosuhteet, ilmanvaihto (ilmanlaatu), säteily ja valaistus. Kemiallisiin epäpuhtauksiin kuuluvat mm. rakennus- ja pintamateriaalien emissiot. Mikrobiologiset haittatekijät ilmenevät tyy- 12
pillisesti rakenteissa, rakennuksen alapohjassa ja huoneen sisäpinnoilla esiintyvinä mikrobikasvustoina. Hiukkasmaiset epäpuhtaudet taas koostuvat sisäilman mahdollisesti sisältämistä hiukkasista esim. huonepölystä tai mineraalivillakuiduista. (Asumisterveysohje 2003) 1.3 KUNNAN TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN SUORITTAMA KOULUN TERVEYDELLISTEN OLOSUHTEIDEN TARKASTUKSEN SISÄLTÖ Kunnan terveydensuojeluviranomaisen suorittama koulun terveydensuojelulain mukainen tarkastus sisältö voi vaihdella riippuen onko kyse säännöllisen valvonnan tarkastuksesta vai terveyshaittaepäilyn johdosta tehdystä tarkastuksesta. Pääsääntöisesti kuitenkin perusolosuhteet tarkastetaan jokaisella tarkastuskäynnillä. Tällaisia perusolosuhteita ovat huoneilman aistinvarainen laatu, ilmanvaihdon toiminta, rakenteiden silmämääräinen kunto, siisteystaso, jätehuolto, huoneilman lämpötila ja kosteus sekä tarvittaessa hiilidioksidipitoisuus. (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2013) Tarkastus alkaa tyypillisesti haastattelulla, johon tyypillisesti osallistuu koulun rehtori, kouluterveydenhoitaja sekä kiinteistön ylläpidon tai omistajan edustaja. Haastattelussa huomioidaan tilojen käyttäjämäärät, rakennusten rakentamisvuodet, ilmanvaihtokoneiden käyntiajat sekä -laitteiden ja -kanavien puhdistamisaikataulut, siivousohjelma, tilojen käyttäjien mahdolliset havainnot olosuhteista ja sisäilmaan liittyvästä oireilusta, kiinteistön ylläpidon vireillä olevat tutkimukset ja korjaukset sekä talousveden laatu, mikäli kohteella on oma kaivo (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2013). Haastattelutiedot antavat pohjan tehtävälle aistinvaraiselle tarkastuskierrokselle. Terveyshaitan arvioimiseksi on tärkeää ottaa huomioon tilojen käyttäjien kertomukset oireista (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2009). 13
Tarkastuskierros kohdistetaan ensisijassa tiloihin, joissa on havaittu ongelmia. Aistinvaraisten havaintojen tukena käytetään apuvälineinä tilanteen mukaan mm. pintakosteudenilmaisinta, melumittaria, hiilidioksidimittaria ja virtausilmaisinsavuja. Kierroksen aikana kiinnitetään huomiota mahdollisiin riskirakenteisiin, rakenteiden ulkoisiin merkkeihin kosteus- ja mikrobivaurioista, ilmanvaihdon toimintaan, sisäilman laatuun, rakenteista tai epäpuhtaista tiloista tuleviin vuotoilmavirtoihin, meluja lämpötilaolosuhteisiin, siisteystasoon ja pintamateriaalien kuntoon, käymälöihin sekä siivousvälinevarastojen varustukseen sekä siisteyteen ja piha-alueisiin. Tarkastuksen jälkeen arvioidaan koulun olosuhteita käytettävissä olevien asiakirjojen, tehdyn haastattelun ja tarkastuskierroksen pohjalta ja päätetään mahdollisten lisätutkimuksien ja mittausten sekä korjaavien toimenpiteiden tarve terveyshaittojen selvittämiseksi, rajoittamiseksi ja poistamiseksi. Monet epäkohdat ovat luonteeltaan sellaisia, joita ei pysty määrittelemään terveyshaitaksi ilman asian kokonaisvaltaista pohdintaa taikka lisätutkimuksia. Tällainen olosuhde voi olla esim. hallitsemattoman korvausilman kulkeutuminen huoneilmaan rakenteista tai epäpuhtaista tiloista, joiden terveellisyyttä ei pääse tarkastamaan pintaa rikkomattomin menetelmin. Koska tarkastuksilla ei käytännössä pystytä tekemään rakenneavauksia, jää epäkohdan haitallisuuden arviointi tapauskohtaisesti arvioitavaksi. Epäkohdan haitallisuuden arvioinnissa täytyy ottaa havaitun olosuhteen lisäksi huomioon mahdolliset käyttäjähavainnot sekä vuotoilman mukana mahdollisesti kulkeutuvat hajut. Lähtökohtaisesti tällaiset vuotoilmavirrat tulisi poistaa terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi ennen kuin tilojen käyttäjät aistivat poikkeavia hajuja tai saa terveysoireita. Kuitenkin useassa tapauksessa terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen määritteleminen ei ole yksioikoinen asia ja olosuhteen haitallisuus tulee arvioida aina tapauskohtaisesti paikalliset tekijät huomioon ottaen ja mahdollisuuksien mukaan ihmisten yksilölliset erot (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2009). 14
2 Tutkimuksen sisältö ja tavoitteet Tutkimuksessa tarkasteltiin neljän Uudellamaalla sijaitsevan kunnan Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan peruskoulujen terveydellisiä olosuhteita perustuen pääasiassa terveydensuojeluviranomaisen kouluihin tekemiin tarkastuksiin. Peruskouluja oli tutkimuksessa yhteensä 61 kpl ja oppilaita näissä oppilaitoksissa on hieman alle 16 000 kappaletta. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaisnäkemys koulukiinteistöjen rakennuskannasta ja terveydellisistä olosuhteista sekä tunnistaa riskinarviolla koulukiinteistöt, joihin tulisi kohdistaa ensisijassa resursseja sisäilmaongelmien korjaamiseksi ja rakennusten korjaamiseksi terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi. 2.1 MENETELMÄT JA AINEISTO Tutkimus koostui kolmesta aineistosta: terveysvalvonnan tarkastuspöytäkirjoista, kiinteistöjen omistajille ja ylläpidosta vastaaville tätä tutkimusta varten teetetystä kyselystä ja kunnallisten sisäilmatyöryhmien kokousmuistioista. Näistä kolmesta aineistosta tehtiin analyysi tyypillisimmistä sisäilmaan liittyvistä ongelmista koulurakennuksissa sekä tehtiin koulukohtainen riskinarvio. Riskinarvio koostui kuudesta riskinarviointikohdasta. Tutkimuksen ensimmäinen aineisto koostui terveydensuojeluviranomaisen peruskouluihin kohdistuneiden terveydensuojelulain mukaisten terveydellisten olosuhteiden tarkastuspöytäkirjojen tiedoista. Pöytäkirjoista kirjattiin tarkastuksessa esille tulleet käyttäjien kokemat sisäilmastoon liittyvät epäkohdat (riskiarviointikohta 1), terveystarkastajan havainnot mahdollisista sisäilmaan liittyvistä epäkohdista (riskiarviointikohta 2) sekä arvioitiin epäkohtien aiheuttamien terveyshaittojen laajuus (riskiarviointikohta 3). 15
Toisessa aineistossa tarkasteltiin sisäilmastotyöryhmien vuoden 2012 muistioita sisäilmaongelmaisten kohteiden kartoittamiseksi. Jokaisessa aineiston kunnassa toimii oma kunnallinen sisäilmastotyöryhmänsä. Työryhmät kokoontuvat neljästä kuuteen kertaan vuoden aikana, jolloin ryhmän asiantuntijajäsenet jakavat tietonsa mahdollisista sisäilmaongelmaisista kohteista ja koordinoidusti pyrkivät selvittämään ja ratkaisemaan sisäilmaan liittyviä ongelmia. Sisäilmaryhmien muistioista poimittiin koulut, joissa on raportoitu sisäilman haittatekijöihin viittaavia oireiluja joko henkilökunnalla tai oppilailla (riskiarviointikohta 4 ja 5). Kolmannessa osiossa kiinteistöjen ylläpidosta vastaaville teetetyn kyselyn avulla pyrittiin selvittämään kaikkien koulukäytössä olevien rakennusten rakennus- ja peruskorjausvuodet sekä rakennusten korjaustarve asteikolla 1-5 (riskiarviointikohta 6). Peruskorjaustarve pyydettiin antamaan kiinteistöjen ylläpitäjien oman asiantuntemuksen sekä rakennuksen rakenteiden ja LVI-tekniikan kuntoon ja ikään pohjautuen. Kiinteistöjen käyttäjien palautteella sai olla vaikutusta annettuun arvioon. 3 Tulokset 3.1 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET Käyttäjäkokemusten perusteella ylivoimaisesti suurimmaksi sisäilmaston haittatekijäksi koettiin tunkkainen tai muuten huono sisäilman laatu 61 % kouluista (Kuva 1). Sisäilman laatu ja ilmanvaihdon toiminta liittyivät oleellisesti toisiinsa, koska toimimaton ilmanvaihto johtaa väistämättä tunkkaiseen tai muuten huonoon sisäilman laatuun. Puutteellista ilmanvaihdon toimintaa epäiltiin 23 % kouluista syyksi huonoon sisäilman laatuun. Lämpötilaongelmat olivat myös yleisiä, sillä kolmannessa kouluista koettiin liian kuumaa tai kylmää huoneilman lämpötilaa. Haittaavaksi koettiin myös epäsiisteys oleskelutiloissa tai vesivuotojäljet rakennusmateriaaleissa tai 16
sisärakenteissa. Etenkin yläpölyjen runsas esiintyminen koettiin häiritseväksi, mm. hyllyjen ja ilmanvaihtoputkistojen päällä. Häiritsevää kylmiin ilmavirtauksiin tai kylmiin rakenteisiin liittyvää vetoa ei pidetty merkittävänä ongelmana. Myös valaistukseen liittyviä ongelmia koettiin melko harvoin. Kuva 1. Käyttäjien kokemat sisäilmaston haittatekijät 3.2 TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN HAVAITSEMAT EPÄKOHDAT LIITTYEN KOULUHUONEISTOJEN TERVEYDELLISIIN OLOSUHTEISIIN Terveydensuojeluvalvonnan tarkastuksilla havaittiin 61 koulussa kaikkiaan hieman yli 300 koulun terveydellisiin olosuhteisiin vaikuttavaa epäkohtaa. Kouluista 10 %:ssa oli merkittäviä laaja-alaisesti useampaan kuin yhteen huoneeseen vaikuttavia terveyshaittaa aiheuttavia epäkohtia. Tällaiset laaja-alaiset terveyshaitat kouluraken- 17
nuksissa voitiin jaotella neljään pääryhmään: ilmanvaihdon toimimattomuuteen, sisärakenteiden kosteus- ja homevaurioihin, tapaturmariskeihin sekä hallitsemattoman korvausilman kulkeutumiseen huoneilmaan epäpuhtaista tiloista tai rakenteista. Kuvassa 2. nähdään havaittujen epäkohtien jakautuminen kouluissa. Puutteet ilmanvaihdon toiminnassa nousi yleisimmäksi epäkohdaksi, sillä 57 % kouluista havaittiin puutteita ilmanvaihtoon liittyen. Tyypillisimpiä ongelmia olivat tuloilmavirtausten suuntaamiseen liittyvät epäkohdat, puutteet tuloilmavirtausten voimakkuuksissa ja hallituissa korvausilmareiteissä sekä ilmanvaihtojärjestelmien puhtaudessa. Kuva 2. Terveydensuojeluvalvonnan viranomaistarkastuksilla havaittujen epäkohtien jakautuminen. 18
Puutteet liittyen koulujen puhtaanapitoon olivat yleisiä, mm. pölyisyyttä, epäsiisteyttä ja kuluneita vaikeasti puhtaana pidettäviä pintamateriaaleja todettiin 51 % kouluista. Etenkin kalusteiden ja lattiapinnoitteiden kuluneisuus vaikeuttaa merkittävästi pintojen puhtaanapitoa. Yläpölyjen runsas esiintyminen nousi yhteiseksi tekijäksi suuressa osassa kouluja. Yksi tyypillisistä päivittäistä puhtaanapitoa vaikeuttavista asioista oli runsas tavaramäärä luokkahuoneiden pöytätasoilla. Epäpuhtaita hajuja, joita ei voitu hajun perusteella suoraan yhdistää mikrobiperäisiin hajuihin, aistittiin 46 % tutkittujen koulujen tiloista. Tyypillisiä tällaisia muita hajuja ovat mm. ihmisen toiminnasta aiheutuva yleinen tunkkaisuus ja materiaalipäästöihin viittaavat hajut. Myös viemärin hajut luokiteltiin tähän luokkaan. Tällaiset kemialliset epäpuhtaat hajut voidaan luokitella haihtuviksi orgaanisiksi yhdisteiksi (VOC Volatile organic compound). Huomioitavaa on, että VOC yhdisteet voivat olla peräisin myös kosteuden vaurioittamista rakenteista. Yksittäisen tai usean aineen tai yhdisteen epätavanomainen pitoisuus huoneilmassa voidaan katsoa aiheuttavan terveyshaittaa. Terveyshaitan osoittaminen saattaa vaatia sisäilmasta tai rakenteista tarkempia mittauksia (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2009). Muihin epäkohtiin luokiteltiin sekalaisia sisäilmaan mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Ne ovat luonteeltaan sellaisia, jotka eivät välttämättä yksistään aiheuta välittömästi terveyshaittaa, mutta riski voi toteutua ajansaatossa ja tietyissä olosuhteissa, etenkin jos epäkohtaa ei korjata tarpeeksi ajoissa. Muita epäkohtia esiintyi 38 % kouluista. Tällaisia epäkohtia olivat puutteet sadevesien ohjauksessa, huonetiloissa säilytettävät allergisoivat huonekasvit, avoimet kuitupinnat, mm. pinnoittamattomat akustiikkalevyt tai ilmanvaihtokanavien ääneneristemateriaalit, alapohjassa tai rakenteiden ulko-osissa havaitut kosteusvauriot, tuholaiseläimet sekä rakenteiden liikkumisesta aiheutuneet halkeamat. Suurin yksittäinen epäkohta tässä ryhmässä oli pinnoittamattomat kuitupinnat luokkahuoneissa (43 %). Mineraalivillakuidut voivat 19
aiheuttaa irrotessaan tilojen käyttäjille iho ja silmäoireita päätyessään huoneilmaan ja huoneen tasopinnoille (Sisäilmayhdistys 2013). Epäpuhtaiden ilmavirtausten kulkeutumista rakenteista tai epäpuhtaista tiloista oleskelutiloihin kutsutaan hallitsemattomaksi korvausilmaksi tai ilmavuodoiksi. Tällaisia merkittäviä epäpuhtaita ilmavuotoja havaittiin 36 % kouluista. Tyypillisimpiä ilmavuotoreittejä olivat mm. epätiiviit ikkunaliittymät, pystysuuntaiset vaakasuuntaisia rakenteita puhkaisevat rakenneosat tai talotekniset läpiviennit, lattialaatan ja ulkoseinän liitoskohdat sekä kellarikerroksesta ylempiin kerroksiin johtavat kulkureitit. Ilmavuodon terveyshaitan arviointiin tarvitaan tieto ilman kulkeutumisreiteistä ja reittien varrella olevien rakennusmateriaalien terveellisyydestä ja tilojen olosuhteista. Ilmavuotoa pidetään terveydelle haitallisena, jos ilmavuodon kulkeutumisreitillä on kosteus- ja mikrobivaurioituneita rakenteita tai tiloja. Haju on myös tärkeä havainto ilmavuodon haitallisuuden arvioinnissa. Kosteusvaurion seurauksena mikrobikasvustoa voi kehittyä rakennusmateriaaleihin ilman, että sisäpinnoilla voidaan havaita vaurioita. Näissä tapauksissa homeenhajua tai maakellarimainen, tunkkainen haju voi viitata mikrobivaurioihin rakenteissa (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2009). Ilmavuotojen yleisyyteen vaikuttaa monta eri tekijää. Yhtenä syynä on, ettei vanhojen koulurakennusten ilmatiiveyteen ole kiinnitetty erityistä huomiota. Myös rakenteet elävät vuosien saatossa, mm. betonilaattojen kuivuessa syntyy rakoja rakenteiden liittymiin esim. betonisen lattialaatan ja seinän liitoskohtiin. Rakennuksien ilmavuotoihin vaikuttaa oleellisesti myös rakennusten ilmanvaihto. Koulupäivän jälkeiset ilmanvaihdon asetukset saattavat aiheuttaa painesuhteissa muutoksia aiheuttaen näin mahdollisesti vuotoilmavirtoja epäpuhtaista tiloista oleskelutiloihin päin. Koneelliset ilmanvaihdot säädetään tarkoituksella alipaineisiksi, jotta sisäilman kosteus ei pääsisi kondensoitumaan kylmiin rakenteisiin. Alipaineisuus tiloissa tarkoittaa, että poistoilmavirran määrä on suurempi kuin hallittuja korvausilmareittejä pitkin 20
kulkeutuva tuloilman määrä. Myös painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa huoneistoissa voi syntyä ilmavuotoja etenkin lämmityskaudella. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämmin ilmavirta pyrkii nousemaan ylöspäin, jolloin huoneen alaosiin muodostuu alipainetta. (Ympäristöministeriö 1997) Kosteus- ja mikrobivaurioita tai vahvoja viitteitä rakennekosteudesta ilmeni joka kolmannessa kouluista (33 %). Kosteus- ja homevauriot olivat pääasiassa silmin havaittavia joko maalipinnan kupruilua, vesivuotojälkiä, värimuutoksia pintamateriaaleissa ja/tai materiaaleissa esiintyvää mikrobiperäistä hajua. Tarkastuksen apuna oli käytetty materiaalin sähkönjohtavuuteen perustuvaa pintakosteuden ilmaisinta. Pienessä osassa tapauksia kosteus- ja homevaurioepäily perustui pelkästään pintakosteusilmaisimella tehtyihin havaintoihin. Kosteus- ja homevaurioita oli löydetty alapohjista, yläpohjista ja kaikista kerroksista. Yleisin sijainti kosteusvaurioille oli kellarin maanvastaisissa rakenteissa tai kellarittomien rakennuksien ensimmäisen kerroksen lattiassa tai seinän alaosassa. Toiseksi yleisimmin vaurioita oli havaittu ikkunaliittymien sisäpuolisissa osissa ja märkätilojen lattia- ja seinärakenteissa. Yleisimmin vaurioita todettiin käytävä-, varasto- tai märkätiloissa. Kattovuotojäljet ovat erittäin yleisiä koulurakennuksissa. Mikäli vuotojäljet eivät olleet aktiivisesti kosteita, ne luokiteltiin vesivuotojäljet luokkaan. Luokkahuoneiden sisäpinnoilla havaittiin kosteusvaurioita kaikkiaan 18 % kouluista. Mikrobiperäiseen epäpuhtauteen viittaavaa hajua aistittiin 28 %:ssa kouluista. Mikrobi-peräisellä hajulla viitataan homeen hajuun tai maakellarimaiseen hajuun. Haju on tärkeä havainto mikrobiperäisen haitan toteamisessa ja havaitsemisessa, koska haju viittaa usein rakenteiden mikrobikasvustoon. Hajua aiheuttavat mikrobien aineen-vaihdunnasta peräisin olevat haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Eräät bakteerit ja homeet tuottavat myös myrkyllisiä tai terveydelle haitallisia aineita (toksiineja) (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2009). Hajun sijainnilla on tärkeä merkitys terveyshaitan arvioinnissa. Mitä lähempänä oleskelutiloja hajua esiintyy sitä tärkeäm- 21
pää selvittää ja poistaa hajun syy ja lähde. Mikäli hajua esiintyy tiloissa, joissa ei oleskella on tärkeää selvittää onko hajulla ja oleskelutilojen välillä ilmayhteyttä. Ilmayhteyden selvittäminen on tärkeää, koska ilmavirtausten mukana saattaa kulkeutua terveydelle haitallisia tai jopa myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. Luokkahuoneissa mikrobiperäisiä hajuja aistittiin 7 % kouluista. Tapaturmariskejä havaittiin 25 % kouluista. Tapaturmariskit liittyivät useimmiten rikkinäisiin kalusteisiin tai pintoihin esim. peileihin, teräviin kulmiin tai pihaalueella sijaitseviin riskeihin. Meluun, valaistukseen ja vetoon liittyviä epäkohtia havaittiin verrattain vähän. Meluun liittyviä ongelmia esiintyi 13 % kouluista. Meluun liittyvät ongelmat liittyivät läheisesti huonetilan huonoon akustiikkaan. Etenkin ruokasaleissa koettiin yleisimmin meluongelmaa. 3.3 SISÄILMASTOTYÖRYHMIEN TIEDOT Sisäilmastoryhmät kokoavat ja jakavat tietoja koskien sisäilmaongelmaisia kouluja. Sisäilmastoryhmät ylläpitävät toimenpidelistaa, johon merkitään sisäilmaongelmaiset koulut. Sisäilmaongelmaista koulua pidetään toimenpidelistalla sisäilmasto- ja rakennusteknisten kuntotutkimusten ajan, korjaavien toimenpiteiden aikana sekä korjausten jälkeen ja tapauskohtaisesti määritellyn seurantajakson ajan. Alueen peruskouluista toimenpidelistalle kuului 46 % vuonna 2012. Tilojen käyttäjillä oli raportoitu sisäilmaan liittyvää oireilua 39 % kouluista. Näistä kouluista henkilökunnalla esiintyi oireilua 34 % ja oppilailla 13 % kouluista. Kouluista 8 %:ssa epäpuhtaaseen sisäilmaan viittaavaa oireilua esiintyi sekä henkilökunnalla sekä oppilailla. 22
3.4 KOULURAKENNUKSIEN KUNTO Kouluhuoneistojen ikää, kuntoa ja korjaustarvetta kartoitettiin kiinteistön omistajille ja ylläpitäjille suunnatulla kyselyllä. Koulurakennuksia tai eri aikakausilla rakennettuja rakennuksen osia oli kaikkiaan 61 koulussa 127 kpl. Kuvassa 3 nähdään, että koulurakennuskanta on vanhaa. Rakennusten keski-ikä oli noin 47 vuotta vuonna 2013. Kuvassa 3 nähdään, että eniten peruskouluja rakennettiin Keski-Uudellamaalla 1950-, 1980-, 1990- ja 2000 luvulla. Peruskorjaamattomia rakennuksia oli alueella 46 % ja niiden keski-ikä oli noin 30 vuotta. Alueellisesti vähiten peruskorjauksia oli tehty Mäntsälässä, jossa peruskorjaamattomien rakennuksien keski-ikä oli noin 39 vuotta ja eniten Tuusulassa, jossa peruskorjaamattomien rakennuksien keski-ikä oli noin 16 vuotta. Kuva 3. Peruskoulurakennuksien rakentamisvuodet vuosikymmenittäin. 23
Rakennusten peruskunnostustarvetta kartoitettiin 1-5 asteikolla. 1 -luokassa korjaustarve oli akuutein ja 5 -luokassa rakennuksen kunto vastasi uutta eikä puutteita sisäilmaa koskien ollut havaittu. Kuvassa 4 nähdään, että huonoimman 1 luokituksen sai rakennuksista 6,3 %. Kuvan 4 mukaan alueen peruskoulurakennuksista noin 21 % tulisi korjata 10 vuoden sisällä ja peräti 54 % 15 vuoden sisällä. Aikataulussa pysyminen tarkoittaisi lähes kuuden koulurakennuksen peruskorjaamista vuosi tasolla. Kuva 4. Koulurakennuksien korjaustarve. 4 Riskinarvio Kohteiden terveydelliset olosuhteisiin ja rakennuksien kuntoon vaikuttavat tekijät pyrittiin samaan vertailtavaan muotoon numeerisella riskinarviolla, jossa kouluhuoneistojen terveydellisiin olosuhteisiin vaikuttavat asiat pisteytettiin havaitun riskin 24
määrän tai laadun perusteella. Peruskoulun kokonaisriskinarvio koostuu kuudesta riskinarviointikohdasta (RAK1 6), jotka ovat perustuvat tutkimuksen aineistoon. Taulukossa 1 on esitetty riskinarviointikohdat (RAK1 6). Riskinarviointikohtien osariskipisteiden (Ri1 6) summasta muodostui koulun kokonaisriskinarvio eli riski-indeksi (RI). Pieni riski-indeksi tarkoitti vähän havaittuja sisäilmaan vaikuttavia riskitekijöitä ja suuri riski-indeksi paljon havaittuja riskitekijöitä. Taulukko 1. Riskinarviointikohdat sekä riski-indeksin muodostuminen Koulun riskinarviointikohdat Riskinarviointikohdat (RAK) Riskipisteet RAK 1 Käyttäjäkokemukset Ri 1, 0-1p RAK 2 TSL-tarkastuksella havaitut epäkohdat Ri 2, 0-1p RAK 3 Terveyshaitan laajuus Ri 3, 0-2p RAK 4 Oireilu henkilökunta Ri 4, 0-1p RAK 5 Oireilu oppilaat Ri 5, 0-1p RAK 6 Rakennuksen kunto Ri 6, 0-1p Koulun riski-indeksi RI = Ri 1+Ri 2+ +Ri 6 4.1 RISKI-INDEKSIN OSARISKIPISTEIDEN MUODOSTUMINEN Riskinarviointikohtien 1 (RAK1) ja 2 (RAK2) riskipisteet Ri1 ja Ri2 määräytyivät epäkohtien lukumäärien suhteessa kaavan (1) mukaisesti. Vertailulukuna käytettiin huonointa koulua kyseisessä riskinarviointikohdassa. Ts. jakajana oli riskinarviointikohdan suurin epäkohtien lukumäärä. Tällöin kohteen osariskipisteiden (Ri1 ja Ri2) arvoksi saatiin jotain 0 1 p. väliltä. 25
(1) Ri 1,2 RAK RAK x epäkohtienlkm kohteessa x max suurin epäkohtienlkm Riskinarviointikohdassa 3 (RAK3) kohteiden riskipisteet Ri3 määräytyivät kvalitatiivisesti suhteessa arvioituun terveyshaitan laajuuteen joko 0, 1 tai 2 riskipistettä. Terveyshaitan laajuuden arvioinnissa käytettiin apuna haitalle arvioitua altistuvien määrää. Nolla pistettä annettiin kohteille, jossa ei ole todettu terveyshaittoja. Yhden riskipisteen kriteerit täyttyivät, jos oli todettu terveyshaitta, mutta se voitiin selkeästi rajata yhteen oleskelutilaan tai haitta voitiin arvioida vaikuttavuudeltaan muutoin pieneksi. Kahden riskipisteen kriteerit täyttyivät, jos terveyshaitan vaikuttavuus voitiin arvioida ulottuvan useampaan kuin yhteen oleskelutilaan. Riskinarviointikohdissa 4 (RAK4 )ja 5 (RAK5) osariskipisteet Ri4 ja Ri5 määräytyivät henkilökunnan ja oppilaiden sisäilmaan liittyvän oireilun perusteella. Mikäli kouluntiloissa oireilua esiintyi, annettiin 1 riskipistettä ja jos oireilu ei ollut esiintynyt annettiin 0 riskipistettä. Riskinarviointikohdassa 6 (RAK6) annettiin riskipisteitä koulurakennuksien kuntoon liittyen, siten että koulun heikoimmassa kunnossa oleva rakennus määräsi riskipisteiden määrän. Riskipisteet määräytyivät taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 2. Riskinarviointikohdan 6 (RAK6) riskipisteiden (RI6) määräytyminen. Korjaustarve ja riskipisteiden määräytyminen Korjaustarve asteikko Selite Riskipisteet (RI6) 1 korjattava alle 4 v. 1 2 Korjattava alle 9 v. 0,75 3 Korjattava alle 15 v. 0,5 4 Korjattava alle 20 v. 0,25 5 Rakennuksen kunto vastaa uutta 0 26
4.2 RISKINARVION TULOKSET Riskinarvion perusteella saadun Riski-indeksin (RI) perusteella koulut jaettiin kolmeen riskiryhmään, ei merkittävää riskiä (RI alle 2,5 p), kohonnut riski (RI 2,5 3,5 p) ja merkittävän riski kohteet (RI yli 3,5 p). Riski-indeksin perusteella 70 % kouluista ei ollut havaittavissa terveydellisiin olosuhteisiin viittaavaa riskiä. 10 % kouluista havaittiin kohonnut riski ja peräti 20 % kouluista ryhmittyivät merkittävän riskin ryhmään. Kohonneen ja merkittävän riskin kouluissa opiskelee oppilasmäärällisesti noin 40 % oppilaista. Tästä voisi päätellä, että suuret koulut ovat terveydelle haitallisempia kuin pienet. Tästä ei kuitenkaan ollut kyse, vaan kumulatiivinen laskutapa suosi pieniä kouluja. Pienessä koulussa on vähemmän rakennuksia, oleskelutiloja, ihmisiä ja todennäköisesti myös korjattavaa kuin suuressa koulussa ja siksi riskipisteitä kertyi em. laskutavalla pienissä kohteissa vähemmän. Tästä syystä tarkasteltiin riski-indeksiä oppilasmäärän suhteessa. Sopivaksi tarkastelutavaksi muodostui riskiindeksin vertaaminen oppilasmäärän logaritmiin kaavan (2) mukaisesti Tällä laskutavalla saatiin häivytettyä koulun koon vaikutusta riski-indeksiin mahdollisimman pieneksi ja vertailemaan erikokoisia kouluja paremmin rinnakkain. (2) RI S RI log 10 ( oppilasmäärä) Suhteellisen riski-indeksin RIS perusteella jaettiin koulut samaan tapaan kuin edellä kolmeen riskiryhmään. Suhteellisen riski-indeksin (RIS) riskiryhmien pisterajat pyrittiin asettamaan vastaamaan mahdollisimman lähelle riski-indeksin (RI) pisterajoja. Suhteellisessa tarkastelussa kohonneiden riskien kohteiden lukumäärä nousi noin 12 % -yksikköä ja suuren riskin kohteiden lukumäärä pienentyi noin 5 % -yksikköä verrattuna aikaisempaan riskilaskelmaan (taulukko 5.) Suhteellinen tarkastelu siis pienensi äärilaidoilla olevien kohteiden määrää. 27
Kuva 5. Koulujen terveydellisten olosuhteiden jakautuminen suhteellisen riski-indeksin (RIS) perusteella. 28
6 Johtopäätökset Keski-Uudellamaalla koulurakennuskanta on melko vanhaa ja osaa koulurakennusten peruskorjauksista ei ole tehty ajallaan. Rakennuskannan keski-ikä on 46 vuotta ja peruskorjaamattomia koulurakennuksia on lähes 50 % rakennuskannasta. Tutkimuksen mukaan 21 % koulurakennuksista tulisi peruskorjata alle 10 vuoden sisällä. Koulurakennuksien korjausvelassa oli merkittäviä alueellisia eroja. Kouluista 39 %:ssa yksi tai useampi henkilö on ilmoittanut saavansa terveysoireita oleskellessaan koulutiloissa. Hieman yli 50 % kouluista koetaan puutteita sisäilman laadussa tai ilmanvaihdon toiminnassa. Puutteita ilmanvaihtoon liittyen on havaittu lähes 60 % peruskouluista. Kosteus- ja mikrobivaurioita tai vahvoja viitteitä rakennekosteudesta esiintyi 33 % peruskouluista. Kouluista 10 %:ssa oli merkittäviä laajaalaisesti useampaan kuin yhteen huoneeseen vaikuttavia terveyshaittaa aiheuttavia epäkohtia. Tutkituissa kouluissa todettiin noin 15 %:ssa merkittävästi kohonnut riski tilojen käyttäjillä altistua sisäilman haittatekijöille. Kohdistamalla näihin kouluihin korjausresursseja terveydellisten olosuhteiden parantamiseksi voitaisiin alentaa tehokkaimmin riskiä herkistyä tai sairastua sisäilman haittatekijöille. 29
LÄHDELUETTELO Haverinen-Shaughnessy U, Borras-Santos A, Turunen M, Zock J-P, J. Jacobs, Krop E, Casas L, Shaughnessy R, Täubel M, Heederik D, Hyvärinen A, Pekkanen J, Nevalainen A. The HITEA study group 2012. Occurrence of moisture problems in schools in three countries from different climatic regions of Europe based on questionnaires and building inspections the HITEA study. [Verkkojulkaisu]Viitattu 22.11.2012. Saantitapa: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0668.2012.00780.x/pdf Haverinen-Shaughnessy U. 2009. Rakennusfysiikka 2009. Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut 27.-29.10.2009, Tampere. Tampereen teknillinen yliopisto. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2013. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen laatukäsikirja 2013. Toimintaohje: Koulun ja päivähoitopaikan valvontasuunnitelman mukainen tarkastus 2013. s. 2. Kesälä A, Koivula H. 2012. Korjausvelka. Kandidaatintyö. Lappeenrannan teknillinen yli-opisto. [Verkkojulkaisu] Viitattu 10.7.2013. Saantitapa: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/76993/kandidaatinty%c3%b6_korjattu_k es%c3%a4l%c3%a4_koivula.pdf?sequence=1 Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen-Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. 2008. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2/2008. s. 5. Reijula K, Guy Ahonen G, Harri Alenius H, Rauno Holopainen R, Lappalainen S, Palomäki E, Reiman M. 2012. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012. Lokakuu 2012. Eduskunta. sivut 11 ja 13. 30
Tarkastusvaliokunta 2013. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö 1/2013. Toukokuun 2. päivä 2013. Eduskunta. s. 6. Tilastokeskus 2012 a. Suomen virallinen tilasto (SVT): Esi- ja peruskouluopetus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-3709. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pop/index.html Tilastokeskus 2012 b. Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset [verkkojulkaisu]. ISSN=1796-3796. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kjarj/2011/kjarj_2011_2012-02- 16_tie_001_fi.html Terveydensuojelulaki 763/1994. Suomen lainsäädäntö. 1, 26. Työsuojelulaki 738/2002. Suomen lainsäädäntö. 1, 2, 4. Sisäilmayhdistys 2013. Sisäilmayhdistys Ry Internet sivustot. Hiukkasmaiset epäpuhtaudet. [viitattu 19.12.2013]. Saantitapa: http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/sisailmasto/ hiukkasmaiset - epäpuhtaudet/ Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Asumisterveysohje. Oy Edita Ab. Helsinki. s. 13, s. 60, s. 75. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2009. Asumisterveysopas 3. painos. Ympäristö- ja terveyslehti. Vaasa 2009. s.10, s. 13, s. 128, s. 129, s. 151. 31
Ympäristöministeriö 1997. Ympäristöopas 28. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Rakennustieto Oy. Tammer-Paino Oy 1997. s. 58. 32