TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON!

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON!

SEINÄJOEN PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on varhaiskasvatusmuoto, jossa lapsiryhmään kuuluu neljä alle kouluikäistä kokopäivähoidossa olevaa sekä mahdollisesti viidentenä osapäiväinen esiopetus- tai kouluikäinen lapsi, hoitajan omat alle kouluikäiset lapsen mukaan lukien. Tarjoamme lapsille virikkeellistä ja suunnitelmallista varhaiskasvatusta; hoitoa, kasvatusta ja opetusta pienessä lapsiryhmässä kodinomaisessa ympäristössä huomioiden lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet. Perhepäivähoitaja on suorittanut vähintään perhepäivähoitajan peruskurssin ja nykyään uusilta hoitajilta vaaditaan vähintään perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Lisäksi perhepäivähoitajina työskentelee toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneita. Perhepäivähoitajan työ on vastuullista varhaiskasvatusta, jota tehdään yhteistyössä perheen kanssa. Hoitaja antaa hoitolapsilleen hyvää perushoitoa ja luo hoitopaikkaan lämpimän, turvallisen ja avoimen ilmapiirin. Yhteistyö muiden perhepäivähoitajien kanssa on olennainen osa arkea. Seinäjoella perhepäivähoitajat on jaettu alueittain tiimeihin. Tiimit toimivat perhepäivähoitajien työyhteisöinä, jotka mahdollistavat ammatillisen vertaistuen. Tiimit kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan tavoitteellista toimintaa sekä ajankohtaisia asioita ja yhteisiä tapahtumia. Perhepäivähoidossa vastaamme asiakkaiden tarpeisiin ammattitaidolla. Monipuolinen ja laaja ammattitaito näkyy päivähoidon sisällön ja laadun kehittämisessä asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Kaikki Seinäjoen kaupungin perhepäivähoitajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman tuottamiseen, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin sekä perhepäivähoidon kehittämiseen. Tämän vuoksi kaikki palaute on meille tärkeää ja otamme mielellämme Teiltä sitä vastaan! Alueemme perhepäivähoidonohjaajana toimii: Ohjaaja: puh: E-mail: Ohjaajaan voi ottaa yhteyttä kaikissa hoitosuhdetta koskevissa asioissa. 2

PERHEPÄIVÄHOIDON ERI MUODOT Hoitajan omassa kodissa tapahtuva perhepäivähoito on tavallisin perhepäivähoidon muodoista. Perheessä työskentelevät hoitajat Hoitomuotoa voidaan tarjota niille perheille, joissa on vähintään kolme alle kouluikäistä lasta. Varhaiskasvatus toteutetaan perheen omassa kodissa. Hoitomuoto on mielekäs niille perheille, joissa lapsia on useampia sekä tapauksissa, joissa lapsi vaatii erityistä hoitoa. Kolmiperhepäivähoidossa hoitorenkaan muodostaa 2-4 perhettä ja kotia. Hoitoryhmään voi kuulua enintään neljä alle kouluikäistä lasta ja yksi osapäiväinen esikoulu- tai kouluikäinen lapsi. Useimmiten ryhmät muodostuvat kahden perheen sisaruksista. Kolmiperhepäivähoidossa pyritään vuoroviikoin olemaan hoitorinkiin kuuluvien perheiden kodissa, joten osan ajasta lapset ovat tutussa kotiympäristössään. Kiertävät perhepäivähoitajat Heidän tehtävänään on toimia varahoitajana perhepäivähoitajille, joilla on työpäivän aikana omia menoja esim. kokous tai koulutus. Kiertävän perhepäivähoitajan tulosta ilmoitetaan etukäteen perheille. 3

Hoitaja luo perhepäivähoitopaikkaan sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisen hoito- ja kasvatusympäristön. Perusturvallisuuden takaaminen luo edellytykset tunne-elämän vahvistumiselle. Tuttuuden ja turvallisuuden myötä lapsen ja hoitajan välille kehittyy kiinteä tunnesuhde. Yksilöllisellä hoidolla vahvistetaan lapsen itsetunnon kehittymistä. Pienessä lapsiryhmässä lapsen erityispiirteet on helppo huomioida ja vastata hyvin hänen tarpeisiinsa. Hyvä perushoito luo päivälle rungon perhepäivähoidossa. Perushoitotilanteet (ulkoilu, lepo, ruokailu ym.) ovat kasvatustilanteita, joissa tuetaan omatoimisuutta, opitaan hyviä tapoja, toisten huomioimista jne. Hoitajan ja huoltajien välinen kasvatuskumppanuus on hoito- ja kasvatustyön perusta. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat lasten tarpeet ja vanhempien toiveet. Lapsen ensisijainen kasvatusvastuu on aina vanhemmilla. Hoitaja on vanhempien tukena lapsen kasvatuksessa. Yhteistyökäytännöistä sovitaan hoitajan ja perheen kesken tarkemmin päivittäisissä kohtaamisissa sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä. Perhepäivähoitaja on vaitiolovelvollinen lasta ja perhettä koskevissa asioissa. Toivomme vanhemmilta hienotunteisuutta ja vaitioloa muita asiakasperheitä ja hoitajan omaa perhettä kohtaan. Perhepäivähoito on lapsilähtöistä varhaiskasvatusta. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, VASU, tehdään jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhteistyössä huoltajien kanssa. Halutessaan huoltajat voivat tuoda lapsensa vasua varten oman kansion. Vasu tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista toimien kasvattajan työvälineenä. Siinä huomioidaan lapsen kokemukset, tarpeet, tulevaisuuden näkymät, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet. ÄITI/ISÄ/HUOLTAJA Olet lapsellesi tärkein ihminen maailmassa. Vastuu lapsen kasvatuksesta on Sinulla. Varhaiskasvatus tukee Sinua kasvatustehtävässäsi. Yhdessä kanssasi haluamme antaa lapsellesi rikkaan, monimuotoisen ja lämpimiin ihmissuhteisiin perustuvan lapsuuden. Yhteistyöllämme turvaamme lapsen kasvatuksen perustaa. 4

PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMIVA ARKI Hoitoaikasopimus Vanhemmat ja perhepäivähoitaja tekevät kirjallisen hoitoaikasopimuksen ennen hoidon aloittamista. Hoitoaikasopimuksessa sovitaan lapsen hoitoajasta, määritellään varahoitopaikka ja kirjataan tieto siitä, kenelle lapsen saa luovuttaa sekä mahdolliset allergiat. Sovittuja hoitoaikoja tulee noudattaa. Pysyvät muutokset hoitoajoissa tai hoidontarpeessa sovitaan kirjallisesti perhepäivähoidon ohjaajan kanssa. Toivomme, että lapsilla olisi riittävästi lomaa toimintavuoden aikana. Vekaranetti Seinäjoen kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa on käytössä Vekaranetti (Daisy-mobiilisovellus). Vekaranetin kautta huoltajat: - tekevät hoitoaikavaraukset tulevalle viikolle edellisen viikon keskiviikkoon klo 22:59 mennessä - voivat viestiä hoitopaikan kanssa - määrittävät lapsen perustietolomakkeelle lasta koskevat asiat esim. varahakijat sekä allergiat/ erityisruokavaliot Lasten hoitoaikakirjaukset tehdään perhepäivähoitajan mobiililaitteella eli puhelimella. Huoltajat saavat kirjaamista varten tagit, joilla he kirjaavat lapsen sisään hoitopaikkaan ja hoitopaikasta pois. Tageja käytetään myös lapsen varahoitopaikassa, joten on tärkeää, että tagi kulkee huoltajan mukana myös varahoitopaikkaan. Mikäli varattuihin hoitoaikoihin tulee äkillisiä muutostarpeita, huoltajat ovat yhteydessä perhepäivähoitajaan soittamalla tai tekstiviestillä ja sopivat muutoksesta. Vekaranetin käytöstä vanhemmat saavat tarkemmat käyttöohjeet hoitopaikkapäätöksen mukana. 5

Perhepäivähoidossa on käytössä päivähoitomaksun hyvitys niiden päivien osalta kun - lapsi tarvitsisi hoitoa ja - varsinainen hoitopaikka ei ole käytössä ja - perhe ei käytä heille osoitettua varahoitopaikkaa vaan järjestää hoidon itse. Hoitopaikkaan tutustuminen Ennen hoidon alkua huoltajat käyvät lapsensa kanssa tutustumassa uuteen hoitopaikkaan. Tutustumisajat sovitaan hoitajan kanssa. Hoitosuhde ja samalla päivähoitomaksu alkaa siitä päivästä, kun lapsi jää ensimmäisen kerran ilman huoltajaa päivähoitopaikkaan. Lapsen tuominen ja hakeminen Lapsenne jäädessä hoitoon ensimmäisiä kertoja on tärkeää, että viestitte omalla käytöksellänne, että kaikki on hyvin. Eron hetkeä ei kannata turhaan pitkittää. Kunnioitattehan sitä, että perhepäivähoitokodissa on myös hoitajan perheen yksityinen elämä ja hoitajalla on työpäivään liittyvät omat suunnitelmansa. Vilkutus on monelle lapselle tärkeä rituaali. Ethän poistu lapsen huomaamatta. Päivittäinen kuulumisten vaihto lapsen arjen asioista on tärkeää. Toivomme, että lopettaisitte kännykkäpuhelut ennen kuin tuotte / haette lastanne. On tärkeää, että voitte aidosti keskittyä lapsenne hoitoon jättämiseen ja iloita lapsen jälleennäkemisestä hakiessanne häntä kotiin. Hoidosta haettaessa lapsi luovutetaan henkilökohtaisesti lapsen Vasussa sovituille henkilöille. 6

Perhepäivähoidon päivärytmi Perhepäivähoidossa noudatetaan perhepäivähoitajan ryhmälleen suunnittelemaa päivärytmiä. Perhe ja hoitaja sopivat lapsen päivärytmin soveltamisesta yhdessä esim. päivälevon osalta. - lapset saapuvat; leikkiä, mahdollisuus aamutorkkuihin - 8.15 mennessä saapuneille lapsille aamupala - ulkoilua, ohjattua toimintaa, leikkiä, laulua jne. - 11.00-12.00 lounas - päivälepo/ hiljainen hetki, isommille mahdollisesti ohjattua toimintaa - 14.00-14.30 välipala - leikkiä ja muuta toimintaa sisällä ja ulkona - kotiin lähtö Ruokailu Perhepäivähoidossa tarjotaan aamupala lapsille, jotka ovat tulleet hoitoon klo 8.15 mennessä. Lounas ja välipala tarjotaan hoitoaikojen mukaan. Tarjoamme perhepäivähoidossa monipuolista ja terveellistä kotiruokaa. Ruoka-aineallergioista vanhemmat toimittavat lääkärin-/terveydenhoitajan todistuksen perhepäivähoidon ohjaajalle sekä keskustelevat asiasta hoitajan kanssa. Lepohetki Lepohetki kuuluu hoitopäivään. Kehittyäkseen ja kasvaakseen lapsi tarvitsee lepohetken. Se turvaa lapsen tunne-elämää sekä fyysistä jaksamista. Jokaisen lapsen yksilöllinen unentarve otetaan huomioon. 7

Ulkoilu ja vaatteet Perhepäivähoidossa lapset ulkoilevat säännöllisesti lähes säällä kuin säällä. Ulkovaatetus tulee olla vuodenaikaan ja säähän sopiva ja tärkeää on, että vaatteet ovat sopivan kokoisia. Vaatteet tulee nimikoida. Lisäksi lapselle mukaan - omat vaipat - unilelu ja tutti - nenäliinat - sisätossut tai jarrusukat - Erilliset sisävaatteet ( kesällä kun vaatetusta tarvitaan vähän, käytetään hygieniasyistä sisällä eri vaatteita kuin ulkona) - sadevaatteet ja kumisaappaat - varavaatteita sisälle ja ulos Varahoito Varahoito tarkoittaa varhaiskasvatusta muualla kuin lapsen vakituisessa hoitopaikassa. Varahoito järjestetään aina tarvittaessa (esim. lapsen oman hoitajan loman aikana). Varahoitopaikkoina toimivat päiväkodit ja ryhmäperhepäiväkodit sekä mahdollisesti toiset perhepäivähoitajat. Varahoitopaikka sovitaan hoitoaikasopimusta tehtäessä. Ennalta tiedetyssä hoitajan poissaolossa ( esim. loma), hoitaja varaa kullekin lapselle varahoidon varahoitopaikasta. Äkillisessä poissaolossa (esim. hoitajan sairastuessa) huoltajat ovat itse yhteydessä varahoitopaikkaan ja sopivat lapsen varahoidosta. Päivähoitomaksuhyvitys on voimassa sivulla 6 mainituin perustein. Sairastuminen Varhaiskasvatukseen ei voi tuoda sairasta lasta! Lapsi on hoitokuntoinen, kun hän jaksaa osallistua hoitopaikan toimintaan, leikkiin ja ulkoiluun ja on yleistilaltaan ympäristöstään kiinnostunut, juo ja virtsaa, ihonväriltään terve sekä hengittää normaalisti. Varhaiskasvatuksessa ei anneta lapselle käsikauppalääkkeitä esim. särkylääkkeitä. 8

Reseptillä lapselle määrätyt lääkkeet annetaan aina mahdollisuuksien mukaan kotona. Mikäli reseptilääkettä on välttämätöntä antaa lapselle hoitopäivän aikana, laaditaan lääkehoidon suunnitelma. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuttua toinen huoltajista voi jäädä kotiin hoitamaan lasta enintään 3 päiväksi. Tämä aika on tarkoitettu myös siihen, että huoltajat ehtivät järjestää lapselle jonkin muun hoidon tai sopia työnantajan kanssa, mikäli lapsen sairaus estää häntä palaamasta päivähoitoon näiden kolmen vuorokauden kuluttua. Lapsen oman neuvolan terveydenhoitaja voi kirjoittaa todistuksen lapsen sairaudesta tapauskohtaisesti. Lue tarkemmin lasten sairauksista ja varhaiskasvatuksesta liitteestä 1. Tapaturmat Lapset on vakuutettu kaupungin toimesta tapaturmien varalta. Tapaturmatilanteessa mahdollinen lääkärin hoidon tarve arvioidaan. Hoitaja ilmoittaa tapahtuneesta aina huoltajille. Perhepäivähoidon ohjaaja tekee tapahtuneesta tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiönä toimii: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Vakuutusnumero lapsen tapaturmissa: 0004449850 Seinäjoen kaupungin Y-tunnus: 1928736-3 Varhaiserityiskasvatuspalvelut Varhaiserityiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja sen vahvuuksia ennaltaehkäisee lapsen tuen tarpeiden syntymistä tekee perhelähtöistä yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa tekee moniammatillista yhteistyötä laatii tarvittaessa toiminnan tueksi lapselle yksilöllisen toimintasuunnitelman yhdessä vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja asiantuntijoiden kanssa Varhaiskasvatuksessa toimii useita varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat tarvittaessa kuntoutuksellista toimintaa perhepäivähoidossa. 9

Toiminta perhepäivähoidossa Lapsi toimii, ajattelee ja ilmaisee tunteitaan leikkimällä, liikkumalla, tutkimalla sekä ilmaisemalla itseään eri taiteenlajien avulla. Päivittäisissä leikeissä perhepäivähoidossa lapsi luo ystävyyssuhteita, oppii ja oivaltaa uusia asioita ja käsittelee kuulemaansa, näkemäänsä ja kokemaansa. Liikkuminen on päivittäistä niin sisällä kuin ulkonakin. Lapset liikkuvat sekä itsenäisesti että hoitajan ohjaamina. Jumppasalit ja lähiympäristön maastot, metsät ja puistot antavat monia mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Tutkiessaan ja kokeillessaan asioita lapsi tyydyttää luontaista uteliaisuuttaan, oppii tekemään johtopäätöksiä ja saa kokea oppimisen iloa. Perhepäivähoidossa lapset saavat tutkia mielenkiinnon kohteitaan yksin ja yhdessä hoitajan ja muiden lasten kanssa. Taiteellisen ilmaisun kautta lapsi kokee elämyksiä ja lapsen luovuus, ilmaisutaito, mielikuvitus sekä kielellinen ilmaisu kehittyvät. Jokaiselle lapselle löytyy oma tapa ilmaista itseään esim. käden töiden, tanssin, musiikin, rakentelun, draaman tai tarinoiden keksimisen kautta. 10

LIITE 1 LAPSEN SAIRAUDET JA VARHAISKASVATUS Hengitystietartunnat Miten tarttuu: Kaikki hengitystieinfektiot tarttuvat yskiessä ja aivastaessa sekä hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä (mm. influenssa, influenssa A/H1N1, nuhakuume, enterovirus, hengitystä vaikeuttava ylähengitystietulehdus) Miten toimit, jos epäilet lapsesi sairastuneen: Influenssan oireita ovat: korkea kuume (>38ºC) vilunväristyksineen, kurkkukipu, lihassäryt ja kuiva yskä. Älä vie lasta sairaana päivähoitopaikkaan. Ota tarvittaessa yhteyttä omaan neuvolaan/ tuttuun terveydenhoitajaan tai terveyskeskukseen puhelimitse. Kotona on hyvä pysytellä leväten ja nesteitä nauttien, kunnes lapsi on kuumeeton. Tarvittaessa kuumeeseen tai kipuun voi ottaa esim. parasetamolia Vältä kontakteja muihin sairauden aikana. Suositeltavaa olisi olla yksi kuumeeton päivä kotona. Lisätietoja omalta terveydenhoitajalta tai terveyskeskuksen hygieniahoitajalta. Norovirus Norovirukset ovat yleisimpiä aikuisten vatsatautien aiheuttajia. Myös lapsilla ne ovat merkittäviä vatsataudin aiheuttajia. Norovirukset ovat varsin kestäviä. Norovirus voi säilyä infektoimiskykyisenä huoneenlämmössä esim. oksennuksen tahraamassa matossa jopa 12 vuorokautta. Oksennuksessa ja ripulissa on paljon tartunnan aiheuttavia mikrobeja. Oireet: Taudin itämisaika on 12 48 tuntia. Oireet alkavat äkillisesti. Niitä ovat kouristavat vatsakivut ja pahoinvointi, joita seuraa oksentelu. Valtaosalla sairastuneista on myös ripulia, joka on yleensä lyhytkestoinen ja lievä. Osalla on myös lämpöilyä. Miten tartunta tapahtuu: Noroviruksia erittyy runsaasti sairastuneen henkilön ulosteisiin. Virukset ovat erittäin herkästi tarttuvia ja tartunta voi tapahtua suoraan henkilöstä toiseen, viruksilla saastuneen veden tai elintarvikkeiden välityksellä. Tartunta voi myös levitä viruksella saastuneiden kosketuspintojen kautta. 11

Miten norovirusinfektioita hoidetaan: Norovirusinfektioon tehoavaa lääkehoitoa ei ole tarjolla. Yleensä sairaus on lievä ja paranee nopeasti, mutta joskus oireet voivat olla rajummat ja sairaus edellyttää nestehoitoa sairaalassa. Miten norovirustartuntoja voidaan ehkäistä: pese kädet huolellisesti vedellä ja saippualla, erityisesti wc-käynnin ja vaipanvaihdon jälkeen ja ennen ruokailua ja ruuanlaittoa. pese hyvin vihannekset ja hedelmät. puhdista ja desinfioi mahdollisesti viruksella likaantuneet pinnat huolellisesti sairauden jälkeen käyttäen klooripitoista puhdistusainetta. vaihda eritteiset vaatteet ja vuodevaatteet välittömästi ja pese ne kuumalla vedellä 60 C Sairastuneiden elintarviketyössä olevien henkiöiden, tulisi olla poissa työstä vähintään 2 vuorokautta oireiden loppumisen jälkeen. Kihomadot Kihomato on ihmisen loinen. Se näyttää valkoisen ompelulangan pätkältä. Kihomatokoiras on 3-5mm pitkiä ja naaras 8-13mm. Munat eivät ole silmin nähtävissä. Kihomadot elävät ihmisen suolistossa. Kihomatojen elinkaari: muna-toukka-mato vaiheet, elinaika n. kolme kuukautta. Kihomadot eivät elä perheen lemmikeissä, se on ihmisten loinen. Tartunta: Kihomato tarttuu nielemällä kihomadonmunia. Sormista munat joutuvat suuhun, joko suoraan tai epäsuorasti erilaisten esineiden ja materiaalien pinnoilta (lelut, tutit, vuodevaatteet, yöasut jne.) Välipalojen syönti sormin, sormien imeminen, kynsien pureskelu, kotitalon koko ja perheen siivouskäytännöt vaikuttavat. Sormin syötävät ruuat kuten perunalastut, pizzat ja hampurilaiset voivat levittää kihomatoja perheessä. Henkilökohtaisen hygienian puute voi myös olla tartunnan syynä. Oireet: Yleisin oire on peräaukon kutina iltayöstä. Kihomadot munivat peräaukon ympärille iltayöstä paljon munia, joita ympäröi liimamainen erite, joka aiheuttaa kutinaa. Tytöillä/naisilla voi esiintyä myös ulkosynnyttimien kutinaa. Kutinan helpottamiseksi pienet lapset raapivat ihoa. Alapää ärtyy ja voi aiheuttaa kirvelyä. Oireiden voimakkuus vaihtelee. Raapiessa madon munia takertuu helposti sormiin ja sormenpäihin. Lapsilla voi oireena olla myös yleinen levottomuus ja ruokahalun puute. Tartunnan toteaminen: Kihomatotartunnan mahdollisuus tulee ottaa huomioon silloin, jos lapsi valittaa alapään kutinaa etenkin iltayön aikaan. Kaikki kutina ei johdu kihomadoista, mutta jos niitä näkyy luikertelemassa peräaukon iholla asia on selvä. Jos kihomatoja on suolistossa paljon, niitä voi nähdä ulosteen pinnalla. Munia ei voi nähdä paljain silmin. Terveyskeskuksen laboratoriossa voi ottaa näytteen, jos lääkäri katsoo sen aiheelliseksi. Hoito: Kihomatojen häätäminen vaatii aina lääkehoitoa. Koska madon munat tarttuvat herkästi ihmisestä toiseen. Perhepiirissä hoidetaan kaikki perheen jäsenet. Raskaana olevaa pyydetään ottamaan 12

yhteyttä lääkäriin. Kihomatotartuntaa voidaan hoitaa apteekista saatavilla Pyrvin tableteilla 1tbl/10kg. Lääke värjää ulosteen yleensä punaiseksi, se ei ole vaarallista. Vaatteista punaväri lähtee normaalissa pesussa pois. Lääkehoito toistetaan kaikilla perheenjäsenillä n. 14 vrk:n kulutta, jotta munavaiheessa olleet madot saadaan tuhottua myös. Sormin syötäviä välipaloja (perunalastut, hampurilaiset, pizzat, karkit) tulisi välttää hoidon aikana. Jos perheessä on kihomatovaivaa ei yökyläisiä tulisi ottaa tai päästää omaa lasta yökylään, ennen kuin vaiva on hoidettu. Kihomatojen torjunta ympäristöstä: Kihomadot tuottavat suuren määrän munia. Jotta munia tarttuisi sormiin mahdollisimman vähän on kynnet pidettävä lyhyinä. Käsien pesusta on huolehdittava, erityisesti ennen ruokailua ja WC:ssä käynnin jälkeen. Lääkkeen ottamista seuraavana päivänä vaihdetaan kaikki petivaatteet, ne vuodevaatteet joita ei voi pestä tuuletetaan ja imuroidaan. Petivaatteita ei tule leyhytellä eikä ravistella, etteivät kihomadonmunat lentele ympäriinsä. Normaali viikkosiivous tulisi tehdä myös: imuroidaan lattiat, pyyhitään pinnat kostealla siivouspyyhkeellä. WC:n ja kylpyhuoneen ovenkahvat ja hanat on syytä pyyhkiä usein. Muutoin omista normaaleista siivoustoimista ei tarvitse poiketa. Kihomadot leviävät erityisesti siellä, missä on paljon lapsia: päiväkodeissa, kerhoissa ja kouluissa.. Joissakin perheissä vaiva saattaa uusia useamman kerran. Toistuvissa kihomatotapauksissa on kyse tavallisesti siitä, että lapsi saa uuden tartunnan- joko itseltään tai päiväkoti/koulukaveriltaan. Märkärupi kotihoito-ohje Märkärupi on ihon pinnallinen bakteeri-infektio (stafylococcus aureus tai A-ryhmän streptokokki), joka esiintyy yleisimmin kasvojen iholla, mutta voi esiintyä myös muilla ihoalueilla. Tauti on yleinen lapsilla ja nuorilla. Märkärupi tarttuu erittäin helposti lapsesta toiseen, harvemmin aikuiseen. Oireet: Tavallisesti kasvojen alueella olevaa kutiavaa ihottumaa. Ihottumaa voi olla suupielen tai sierainaukon kohdalla. Ihottuma-alue koostuu pienistä rakkuloista, jotka rikkoutuessaan erittävät ihon pinnalle märkää. Rakkulan pohja kuivuu kellertäväksi karstaksi tai ruveksi. Rakkulat ja ruvet leviävät parissa päivässä laajalle alueelle. Lähellä olevat imusolmukkeet saattavat aristaa. Laajaalaisessa märkäruvessa on lisäksi kuumetta. Märkäruvesta saattaa lähteä tummanpunainen aristava juova, imusuonitulehdus kohti lähintä imusolmuketta. Vastasyntyneillä infektio voi olla hengenvaarallinen. Itsehoito: Pienialaisessa märkäruvessa (alle kuusi neliösenttimetriä) riittää paikallishoito antibioottivoiteella, jota laitetaan kahdesti päivässä saippuapesun jälkeen noin viikon ajan. Jos märkärupi uusiutuu on infektion lähde yleensä muualla. Esim. muiden perheenjäsenten nenässä tai lemmikkieläimen korvissa. Silloin hoidetaan samalla tavoin paikallishoidolla antibioottivoiteella. Lääkärissä käyntiä suositellaan: Jos märkärupi leviää yli kuuden neliösenttimetrin alueelle. Hoitona on antibioottivoiteen lisäksi 7 10 vrk kestävä suun kautta annetta antibioottikuuri. 13

Hoidosta poissaoloaika: Antibioottikuurin aloittamisesta 24h:n kuluttua voi mennä päivähoitoon. Antibioottivoidetta käytettäessä 48h:n kuluttua käytön aloittamisesta voi mennä hoitoon. Lapsen vointi ja terveydentila kokonaisuudessaan otetaan huomioon päivähoitoon palaamisessa. Täit kotihoito-ohje Päätäi on pieni, siivetön n. 2-4mm:n pituinen loinen, joka elää imemällä verta ihmisen päänahasta. Täitä on vaikea nähdä paljaalla silmällä. Ne pureutuvat tiukasti kiinni hiuksiin. Täin munat eli saivareet ovat helpommin nähtävissä. Ne ovat n. 0,8mm:n mittaisia, hilsettä muistuttavia kovia, vaaleita nystyjä. Saivareet ovat niin tiukasti kiinni hiuksissa, että niitä on hankala poistaa. Yleisimmin täitä ja saivareita löytyy niskahiuksista, korvien takaa ja otsatukasta. Päätäitartunnan yleisin oire on hiuspohjan kutina, mikä alkaa noin viikon kuluttua tartunnasta. Raapiminen voi aiheuttaa päänahkaan ihorikkoja. Kaikilla tartunnan saaneilla ei ole oireita lainkaan. Kutinaoireen puuttuminen ei poissulje tartunnan mahdollisuutta. Täit leviävät välillisen tai välittömän kosketuksen kautta. Yleisin tartuntatapa on lähikontakti hiusten koskettaessa toisiaan. Tartunnan ehkäisyn kannalta on tärkeää, ettei päähineitä, kampoja, harjoja yms. hiustenhoitovälineitä lainata toisille. Päätäiden häätö vaatii aina hoitamista. Ne eivät poistu itsestään. Apteekista on saatavilla lääkeshampoita. Täinpoistoaineiden mukana olevat käyttöohjeet on syytä lukea huolella, jotta hoito tepsii. Hoitoon on liitettävä huolellinen kampaaminen ja saivareiden poistaminen täikammalla. Mikäli täitä esiintyy parin viikon kuluttua hoidosta huolimatta shampoohoito on uusittava. Perhepiirissä kaikki perheenjäsenet hoitavat hiukset kertaalleen ja hoito uusitaan vain niillä, joilla päätäitä on alun perin todettu. Kotona tehtävät hygieniatoimenpiteet: - lakanat, tyynynpäälliset ja pyyheliinat on hyvä pestä lääkehoidon jälkeen normaalilla pesuohjelmalla (+60 C). - Isommista tekstiileistä, kuten päällysvaatteista täit saa häviämään parin tunnin kuumakäsittelyllä saunassa. patjat ja tyynyt imuroidaan ja laitetaan pariksi tunniksi saunaan (+80 C). - pakkanen (-20 C) esim. päähineistä, pipoista ja käsineistä täit voi tuhota laittamalla ne illalla muovipussiin ja yöksi pakkaseen. Isommista tekstiileistä, kuten päällysvaatteista täit saa häviämään parin tunnin kuumakäsittelyllä saunassa. - pehmolelut/unilelut, päähineet ja hiuskoristeet, joita ei voi pestä vaativat saman käsittelyn. Täiden kuriin saamiseksi toivotaan vanhempien tarkistavan lasten ja kaikkien perheenjäsenten hiukset ja päänahka päivittäin noin kuukauden ajan. Vaikka täitä ei tänään löytyisikään, voi niitä jo seuraavana päivänä löytyä. 14

Syyhy Miten syyhy tarttuu ja itämisaika? tartunta edellyttää läheistä ruumiillista kosketusta tartunnan saaneen ihmisen kanssa, joko suoran kosketuksen kautta, nukkumalla samassa vuoteessa tai käyttämällä samoja vaatteita. suurin tartuntariski on syyhypotilaan perheenjäsenillä. Syyhypunkki säilyy hengissä ihon ulkopuolella 1 2 vrk. kutina alkaa n. 3 4 viikon kuluttua syyhytartunnan saamisesta. Oireet iholla tuntuva voimakas kutina etenkin iltaöisin, tyypillisimmin sormien välissä, ranteissa, vatsan alaosassa, pakaraseudussa ja sukupuolielimissä. ihottuma, raapimajäljet, epämääräiset näppylät, vesirakkulat ja 5 10 mm:n mittaiset rihmaiset punkin käytävät sekä raapimisen mahdollisesti aiheuttama tulehdus iholla. Hoito häätöhoito voidaan tehdä vaihtoehtoisesti paikallishoitoaineella tai reseptillä saatavalla tablettihoidolla. Oireiset ja myös partnerit sekä perheenjäsenet hoidetaan kertaalleen ja oireisilla hoito toistetaan viikon kuluttua ensimmäisestä häätöhoidosta. - oireinen (kutina ja syyhyyn sopivat iho-oireet) potilas ja hänen perheenjäsenensä hoidetaan suunkautta otettavalla tablettilääkkeellä ivermektiini, Stromectol, 3 mg/tbl. - hoitoannos 0.2 mg/kg eli normipainoiselle aikuiselle annetaan 12 mg ( 4 tbl) kerta-annoksena (n. 28 ) ei alle 15 kg lapsille, eikä raskaana oleville. - raskaana olevat käyttävät rikkivaseliinia, Sulfur petrolatum 10 %, 100 g (Sulfur ad usum externum 100 mg, paraffin liq. 100 mg, vaselin alb. ad 1g). Rikkivaseliinin käyttöohje alle 2 kk:n ikäisille lapsille sekä vaihtoehto raskaana oleville Sulfur petrolatum 10 %, 100 g (Sulfur ad usum externum 100 mg, paraffin liq. 100 mg, vaselin alb. ad 1 g). Iho pestään pesuaineella ja vedellä ennen voiteen levitystä. Ihon on oltava puhdas ja kuiva. Voidetta levitetään ohut kerros ihoon koko keholle päätä lukuun ottamatta 3 vrk ajan iltaisin. Voide pestään pois 24 tunnin kuluttua levittämisestä, ennen uutta voitelua. Voidetta on levitettävä erityisen huolellisesti kynsireunojen alle, sormien ja varpaiden väleihin, ranteisiin, kainaloihin ja napaan. Tärkeää on myös voidella huolellisesti nännien, sukupuolielinten ja peräaukon ympäristön ohut iho. Jos kädet pestään ennen kuin 24 tuntia on kulunut, ne on voideltava uudelleen. - alle 15 kg painoisille lapsille paikallishoitoaine permetriinivoide, Nix (n. 25 ), voiteen käyttöohjeen mukaisesti. tartuttavuuden katsotaan päättyneen, kun ensimmäisestä hoitokerrasta on kulunut 24 tuntia. Muut toimenpiteet Vaatteet, pyyhkeet ja vuodevaatteet vaihdetaan ja pestään aina hoitoa seuraavana aamuna. Myös edeltävän viikon aikana käytetyt vaatteet on syytä pestä. Vesipesu yli 60 C:ssa hävittää syyhypunkit. Vesipesua kestämättömät vaatteet, jalkineet, peitot, patjat, tyynyt, pehmolelut, kengät ym. voidaan laittaa kahdeksi vuorokaudeksi tuulettumaan, poistaa käytöstä viikoksi tai mahdollisesti laittaa pakastimeen vuorokaudeksi. Patjat, sohvat ym. imuroidaan. Saunan kuumuus (yli 80 C) tappaa punkit kahdessa tunnissa. Iho-oireiden parantuminen ja jälkikutina voivat kestää jopa 3 4 viikkoa, eikä tätä pidä tulkita hoidon epäonnistumiseksi tai uusintainfektioksi. Heti syyhyn häätölääkityksen jälkeen ihottumaa hoidetaan kahdesti päivässä yleensä n. viikon ajan antibakteerista ainetta sisältävällä kortisonivoiteella. Syyhyyn liittyvään kutinaan voi tarvittaessa käyttää antihistamiinia. 15