Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä



Samankaltaiset tiedostot
Metsätieteen aikakauskirja

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Avosoiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen ValuES-hankkeen tuloksia (Alternative Approaches to Valuing Ecosystem Services)

Monitavoitearvioinnin räätälöidyt YVA-työkalut

Avosoiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen ValuES-hankkeen tuloksia (Alternative Approaches to Valuing Ecosystem Services)

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Oulun vedenhankinnan varmistamisen monitavoitearviointi

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Oulun vedenhankinnan tulevaisuus. Keskustelutilaisuus Aleksinkulma

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa IMPERIA

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tulevaisuuden tutkimustarpeet millaista tietoa ja työkaluja alueiden suunnittelussa tarvitaan?

Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Matkailijoiden näkemyksiä Ylä-Lapin luonnon käytöstä

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

SOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Portfoliolähestymistapa CO2 - kiilapelin analysoinnissa (valmiin työn esittely) Tuomas Lahtinen

Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk

Milloin ympäristövaikutus on merkittävä? Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen, SYKE IMPERIA-loppuseminaari Suomen ympäristökeskus, 9.11.

Porotalouden merkitys paikallistaloudelle

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

MESTA-sovelluksen käyttö alueellisissa metsäohjelmissa. Ylläpitäjän ohje

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Rovaniemen tutkimusasema

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

TOKAT-hankkeen aineistojen ja menetelmien hyödyntämismahdollisuudet paliskunnissa

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen


Metsähallituksen. luonnonvarasuunnittelu Lapissa *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina Jouko Kumpula Luke

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

IMPERIAn tavoitteet ja tulokset. Mika Marttunen ja Sanna Vienonen, SYKE

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

Luonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet

Piha- ja peltoporoongelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma

Vaikutusten merkittävyyden arviointikehikko ja ARVI-työkalu

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress)

Porotalouden aluetaloudellisten vaikutusten laskentamenetelmän kehittäminen (POROTA)

Metsien käytön ja hallinnan

VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Yleisötilaisuus Tervola Jari Laitakari Kalle Reinikainen

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS

16 SUOMEN KUVALEHTI 45/ /2003 SUOMEN KUVALEHTI

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, REPOJOKI-KUTTURA MAANTIE

Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen

Aihe: Eduskuntavaalit 2015

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa


Hanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa. MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.

Hallituskatu 20 B PL Rovaniemi info@lapinliitto.fi Dnro 65/2015

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

SIDOSRYHMÄYHTEYDET JA POROTALOUS

Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa:

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

TOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa. Lauri Karvonen Rovaniemi

Transkriptio:

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankeen loppuseminaari Saariselkä 26.3.2009 Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus

Tausta SYKE: Ristiriitainen konsensus Yhteistoiminnallisen luonnonvarasuunnittelun mahdollisuudet ja rajat hanke Metla: Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hanke SYKE:stä DI Mika Marttunen (vesientutkimusosaston ryhmäpäällikkö) vastasi arviointiprosessin ohjaamisesta ja TkT Jyri Mustajoki web-hipre-mallin sovelluksesta

Monitavoitearviointi Monitavoitearviointi on lähestymistapa, joka soveltuu erilaisia arvostuksia ja erimitallisia vaikutuksia sisältävien laajojen ja monimutkaisten kysymysten järjestelmälliseen jäsentelyyn. Tukee suunnittelutilanteiden systemaattista ja kokonaisvaltaista tarkastelua Tässä tapauksessa tavoitteena oli jäsentää ja esittää havainnollisessa muodossa Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankkeessa tuotettua laajaa aineistoa sekä yhdistää eri sidosryhmien näkemyksiä ja arvostuksia tähän tietoon.

Arvopuu KOKONAISTAVOITE KRITEERITASO 1 KRITEERITASO 2 MITTARIT VAIHTOEHDOT

Monitavoitearviointi Vaihtoehdoille määritellään pistemäärät kuvaamaan vaihtoehtojen kriteerikohtaista hyvyyttä (pisteytys) ja kriteerejä painotetaan niiden tärkeyden mukaan (painotus). Vaihtoehdon kokonaisarvo saadaan kertomalla sen kunkin kriteerin suhteen saama pistemäärä kyseisen kriteerin tärkeyttä kuvaavalla kokonaispainolla ja laskemalla nämä yhteen. Mallit Intressit TIETO + ARVOSTUKSET VAIHTOEHTOJEN MIELUISUUS Asiantuntijaarviot Arvot

Arvopuu Ylä-Lapin tapauksessa

Tärkeyspainot

Haastattelut Porotalous: Hammastunturin paliskunta, Paliskuntain yhdistys Saamelaiskulttuuri: Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto Aluetalous: Inarin kunta Metsäsektori: Metsähallitus, Metsäalan asiantuntijat ry METO, Ylä- Lapin metsänhoitoyhdistys Luonnonsuojelu ja paikallinen luonnonkäyttö: Inarin luonnonystävät, Metsähallituksen luontopalvelut, Suomen latu, Inarin riistanhoitoyhdistys Viranomaistahot: Lapin metsäkeskus, Lapin TE-keskus, Lapin ympäristökeskus Yhteensä 15 haastattelua

Tulokset

Vaihtoehtojen edullisuus 1. Vaihtoehdon järjestysluku 2. 3. 4. VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 5. Haastateltava

Kolme ryhmää 0.8 Ryhmä 1 - Tyypillinen tulos 0.8 Ryhmä 2 - Tyypillinen tulos 0.6 0.6 0.4 0.4 0.2 0.2 0 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 0 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Yhteisymmärrys Monimuotoisuus Luonnonkäyttö Poronhoitokulttuuri Työllisyys Aluetalous 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Ryhmä 3 - Tyypillinen tulos VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5

Painotus Tavoitteiden painojen vaihtelu (minimi, mediaani, maksimi) 30 % Painon vaihtelu 20 % 10 % 0 % Paik.tal. tulot Työllistävyys Poronhoitokulttuuri Luonnonkäyttö Monimuotoisuus Yhteisymmärrys

Arvopuuanalyysin tavoitteena tutkia eroja eri tavoitteiden tärkeyksien sekä vaikutusarvioiden välillä Ylä-Lapin tapauksessa todettiin suuria eroja myös vaikutusarvioissa Nämä erot heijastuivat tavoitteiden tärkeyspainoissa: Mikäli vaihtoehdolla ei haastateltavan mielestä ollut vaikutusta tavoitteeseen, ei tälle tullut antaa painoakaan

Vaikutusarviot - Luonnon monimuotoisuus 5 3 1-1 -3-5 Luonnon monimuotoisuus VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5

Vaikutusarviot Luonnon virkistyskäyttö 5 3 1-1 -3-5 Luonnon virkistyskäyttö Erämaavirkistys Ulkoilu Keräily ja pyynti VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5

Vaikutusarviot Yhteisymmärrys 5 3 1-1 -3-5 Yhteisymmärrys VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5

Vaikutusarviot Työllisyys 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Työllistävyys (henkilötyövuotta) Metsäsektori Poronhoito Matkailu VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5

Työllistävyys 1400 1200 1000 800????? Porotalous MH metsätalous 600 Yksitysmetsätalous Matkailu 400 200 0 VE1 VE2 VE3 VE4 VE5

100 Vaikutusarviot - Paikallistalouden tulot (Milj. ) 90 80 70 60 50 40 Metsäsektori Poronhoito Matkailu 30 20 10 0 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5

Vaikutusarviot Saamelainen poronhoitokulttuuri 5 3 1-1 -3-5 Saamelainen poronhoitokulttuuri Laidunresurssien hallinta Kulttuurin elinvoimaisuus VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5

Johtopäätöksiä Tiedon tarpeet 1 Jokseenkin laaja yksimielisyys vaihtoehtojen vaikutuksista monimuotoisuuteen Luonnon virkistyskäyttöä pidettiin yleisesti vähemmän merkityksellisinä kuin muita kriteereitä -> kiistan ratkaisun kannalta yksityiskohtaisempi tieto näistä kriteereistä ei ole olennaista

Johtopäätöksiä Tiedon tarpeet 2 Työllisyyttä pidettiin hyvin tärkeänä kriteerinä Laaja erimielisyys siitä, mitä vaikutuksia hakkuilla on porotalouden työllisyyteen ja saamelaiseen poronhoitokulttuuriin -> Tarvitaan monitieteistä tutkimusta, jossa porotalouden ja metsätalouden suhteita tarkastellaan sekä luonnontieteellisestä että liiketaloustieteellisestä näkökulmasta ja näiden lisäksi myös poronhoidon käytäntöjen kannalta. -> Kiistaan ei ole mahdollista löytää ratkaisua niin kauan kuin eri osapuolet kokevat, että heidän näkökulmastaan keskeisiä tekijöitä ei ole arvioissa otettu huomioon.

Johtopäätöksiä Vaihtoehtojen edullisuus Erittäin laajamittakaavaiset hakkuut (VE1) eivät saaneet kannatusta VE5 jakoi näkemyksiä voimakkaimmin VE3 ja VE4 osalta hajonta oli pienintä Yhteisymmärryksen löytymistä pidettiin yleisesti tärkeänä

Kiitos!

Ryhmä 1 Tyypillinen tulos Painojakauma 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yhteisymmärrys Monimuotoisuus Luonnonkäyttö Poronhoitokulttuuri Työllistävyys Paik.tal. tulot 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Ryhm ä 1 - T yypillin en tulo s VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5

Ryhmä 2 Tyypillinen tulos 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Painojakauma Yhteisymmärrys Monimuotoisuus Luonnonkäyttö Poronhoitokulttuuri Työllistävyys Paik.tal. tulot 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Ryhmä 2 - Tyypillinen tulos VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5

Ryhmä 3 Tyypillinen tulos 0.8 Ryhmä 3 - Tyypillinen tulos 0.6 0.4 0.2 0 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5

Vaihtoehdon kokonaisarvo Kriteeri 1: Maisema Kriteeri 2: Työllisyys Kriteeri 3: Tulot paikallistaloudessa 1 Asteikko: 5 Erittäin merkittävä myönteinen vaikutus 0 Ei vaikutusta - 5 Erittäin merkittävä kielteinen vaikutus MUUNNA ASTEIKOLLE 0-1 Yksikkö: Henkilötyövuosi (htv) * Metsäsektori * Poronhoito * Matkailu * Luontopalvelut MUUNNA ASTEIKOLLE 0-1 1 Yksikkö: Euroa ( ) * Metsäsektori * Poronhoito * Matkailu * Luontopalvelut MUUNNA ASTEIKOLLE 0-1 1 0-5 5 KERRO PAINOKERTOIMELLA 0 0 250 htv KERRO PAINOKERTOIMELLA 0 0 4 milj. KERRO PAINOKERTOIMELL Yhteenlaskettu pistearvo Pistearvo maiseman suhteen Pistearvo työllisyyden suhteen = + + Pistearvo paikallistalouden suhteen