Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Samankaltaiset tiedostot
Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA Terrafame Oy. Raportti 22.4.

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet. Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

TALVIVAARA SOTKAMO OY

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila loppuvuonna 2013

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti Hannu Kiviranta

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

EU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla klo 18.30

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila alkuvuonna 2014

TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN KAI- VOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Terrafame Oy. Tarkkailuraportti. Huhtikuu, 2018.

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

FORTUM POWER AND HEAT OY

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

TALVIVAARA SOTKAMO OY

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Lastenruokien vierasaineet

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Itämeren kala elintarvikkeena

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kalastuksen kehitys Koitereella

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Kuhan ja ahvenen elohopeapitoisuudet Keuruun ja Multian järvissä. Timo Ruokonen, FT

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta

RAUMAN ETELÄISEN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMISEN KALA- TALOUDELLINEN TARKKAILU -kalojen haitta-ainepitoisuudet. Sakari Kivinen 2017.

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Elohopeaa kaloissa mistä ja miksi?

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelma. TP2: Kalojen vierasainepitoisuudet seurantaa ja tiedottamista. Panu Rantakokko

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Terrafame Oy. Tarkkailuraportti. Huhtikuu, 2017.

Kalansyöntisuositukset Telebus, vkot / 2006

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila kesällä ja syksyllä 2014

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY

Transkriptio:

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia koekalastus-, näytteenotto- ja analyysisuunnitelma Talvivaaran kaivosalueen vaikutusalueen vesistöissä RKTL, Evira ja Kainuun ELY-keskus 1. kierros: 15.11.-27.11.2012 2. kierros: 17.1.- 26.2.2013 3. kierros: 28.5.-19.6.2013

Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Kalastukset toteutettiin: Oulun vesistöalueella kaivosalueen alapuolisessa Kalliojärvessä ja Jormasjärvessä Vuoksen vesistöalueella kaivosalueen alapuolisessa Kivijärvessä ja Laakajärvessä Kaivosalueen välisissä jokialueilla kummallakin vesistöalueella.

Näytteenottopaikat 1.kierros: 83 kalaa (66+17) Laakajärvi, Jormasjärvi, Kalliojoki, Kivijoki (Kivesjärvi) 2.kierros: 195 kalaa (117+78) Laakajärvi, Jormasjärvi, Kalliojärvi, Kivijärvi, Kolmisoppi (Kiantajärvi, Kivesjärvi, Teerijärvi, Ukonjärvi) 3. kierros: 143 (115+28) Laakajärvi, Jormasjärvi, Kalliojärvi, Kivijärvi, Kolmisoppi (Teerijärvi, Kiantajärvi)

Kalojen raskasmetalli ja hivenainemääritykset Tutkimuksen kohteeksi valittiin alueella yleisiä kalalajeja: Särki, ahven, hauki, made, kuha, siika Näytteistä määritetään mahdolliset jätevesien aiheuttamat kudosmuutokset ja alkuainepitoisuudet (Al, As,Cd,Cr,Cu Fe,Hg,Mn,Ni,Pb,Se,Zn,U)

Ensimmäinen kierros Marraskuussa 2012 pyydetyissä kaloissa havaittiin vähäisiä kudosmuutoksia kiduksissa Kahdesta Kalliojoen särjestä (0,068 ja 0,070 mg/kg) ja yhdestä Kivijoen särjestä ( 0,059 mg/kg) mitattiin enimmäispitoisuusrajan (0,050 mg/kg) ylittävä kadmiumpitoisuus.

Toinen kierros Jormasjärven särkien kadmiumpitoisuuksien keskiarvo (0,063 mg/kg) ylitti sallitun raja-arvon (0,050 mg/kg) ja kolmestatoista näytteestä seitsemän ylitti sallitun rajan. Kaikkien Kolmisopesta pyydettyjen särkien (11 kpl) kadmiumpitoisuus ylitti sallitun enimmäispitoisuusrajan (ka= 0,18 mg/kg). Kolmisoppi ei ollut mukana ensimmäisellä kierroksella.

Toinen kierros Kohonneita kadmiumpitoisuuksia Jormasjärven ahvenissa (0,014-0,033 mg/kg, ka 0,020 mg/kg) ja mateissa (<0,010-0,053 mg/kg, ka 0,028 mg/kg). Kahdessa Jormasjärven mateessa oli kadmiumia > 0,050 mg/kg( 0,051 ja 0,053 mg/kg) Kolmisopin hauissa (0,013-0,036 mg/kg, ka 0,025 mg/kg), mateissa (0,011-0,069 mg/kg, ka 0,035 mg/kg) ja ahvenissa (0,010-0,037 mg/kg, ka 0,023 mg/kg). Kolmisopesta pyydettyjen kahden mateen kadmiumpitoisuus (0,063mg/kg ja 0,069 mg/kg) ylitti sallitun raja-arvon.

Kolmas kierros Kadmiumin ylityksiä vähemmän kuin toisella kierroksella Jormasjärven ja Kolmisopen särjistä molemmissa yhdessä särjessä enimmäispitoisuusrajan ylitys (0,18 mg/kg ja 0,073 mg/kg). Jormasjärven ja Kolmisopen särjistä löytyi edelleen kohonneita kadmiumpitoisuuksia, mutta ne olivat pienempiä kuin toisella kierroksella (ka= 0,041 mg/kg ja 0,032 mg/kg). Yhden Kiantajärvestä (vertailujärvi) pyydetyn siian kadmiumpitoisuus oli 0,15 mg/kg. Myös Mn, Fe,Cu ja Zn olivat kohonneita.

Särkien kadmiumpitoisuus

Vertailukalat Kianta-, Kives-,Teeri- ja Ukonjärvestä 123 kalaa Ei kohonneita kadmiumpitoisuuksia Vertailukaloissa mangaanipitoisuus matalampi, <0,10-9,2 mg/kg (mediaani 0,65 mg/kg ja ka 1,2 mg/kg) Kaivoksen vaikutusalueen kaloissa mangaanipitoisuus 0,11-28mg/kg (mediaani 0,90 mg/kg ja ka 2,6 mg/kg).

Kalan käytön rajoitukset Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto suositteli marraskuussa 2012 pidättäytymään em. vesistöistä pyydetyn kalan syönnistä. Suosituksen tarkoituksena oli varotoimena ehkäistä mahdollisten terveyshaittojen syntymistä.

Enimmäispitoisuusrajat Kalan lihalle ainoastaan elohopealle, kadmiumille ja lyijylle on olemassa enimmäispitoisuusrajat, jotka EU komission asetuksien 1881/2006 ja 629/2008 mukaan ovat seuraavat: Elohopea 1,0 mg/kg (hauki) ja 0,5 mg/kg (muut tutkitut kalalajit) Kadmium 0,050mg/kg Lyijy 0,30 mg/kg

Yhteenveto Kaloja tutkittiin yhteensä 421 kpl Kadmiumin enimmäispitoisuusrajan ylityksiä oli neljässä mateessa, yhdessä siiassa ja 23 särjessä eli 7% näytteistä. Kaikkien kolmen kierroksen elohopeapitoisuudet olivat normaalia sisävesitasoa välillä 0,071-2,0 mg/kg ja keskiarvo oli 0,38 mg/kg

Yhteenveto jatkuu Saatujen tutkimustulosten perusteella kalojen raskasmetalli- ja hivenainepitoisuudet eivät ole niin suuria, että terveydellistä haittaa voisi katsoa aiheutuvan kalan yleisiä syöntisuosituksi ja niihin annettuja poikkeuksia noudattamalla (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikke ista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden+kayton+rajoitukset/k alan+syontisuositukset/). Lopullisen ratkaisun rajoituksista tekee kuitenkin paikallinen elintarvikevalvontaviranomainen.

Yhteenveto jatkuu Eviran kalan syöntisuositusten mukaisesti merestä tai järvestä pyydettyä haukea voi syödä 1-2 kertaa kuussa. Kalaa paljon syövien on suositeltavaa vähentää elohopeaa keräävien petokalojen (isokokoiset ahvenet, hauki, kuha, made) käyttöä ravinnossa Raskaana oleville ja imettäville ei suositella hauen syömistä elohopean takia Mittaustulosten perusteella kaloja voi syödä, mutta jatkoseuranta on tarpeen, jotta pystytään selvittämään, näkyykö pitoisuuksissa muutoksia pitemmällä aikavälillä.

70 kg:n henkilön kadmiumsaanti EFSA: siedettävä viikkosaanti TWI 2,5 µg/rp eli 175 ug/vko Suomalaisten kadmiumin viikkosaanto 0,9 µg 63ug/vko 112 µg/vko Kadmiumpitoisuus kalassa 0,18mg/kg. Kalaa 550g/vko kalasta saatava kadmium 99µg/vko 99 µg+63 µg=162 µg/vko Jos pitoisuus 0,020mg/kg, viikossa voisi syödä n. 5 kg.

1.kierros Järvi Kala n Kadmium Lyijy Elohopea Uraani mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp Laakajärvi keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli Ahven 7 0,015 <0,010-0,036 <0,010 0,25 0,12-0,45 <0,005 Hauki 1 <0,010 <0,010 0,38 <0,005 Kuha 6 <0,010 <0,010 0,33 0,29-0,45 <0,005 Made 6 <0,010 <0,010 0,26 0,19-0,42 <0,005 Särki 2 0,026 <0,010-0,047 <0,010 <0,010-0,010 0,29 0,13-0,45 <0,005 Jormasjärvi Ahven 6 0,013 <0,010-0,041 <0,010 <0,010-0,020 0,49 0,34-0,61 <0,005 Kuha 1 <0,010 <0,010 0,25 <0,005 Made 6 <0,010 <0,010 0,19 0,17-0,25 <0,005 Siika 2 <0,010 <0,010 0,12 0,11-0,13 <0,005 Särki 6 0,026 0,015-0,037 <0,010 0,16 0,10-0,44 <0,005 Kalliojoki Ahven 1 <0,010 <0,010 0,36 <0,005 Hauki 1 0,010 <0,010 0,75 <0,005 Särki 1 <0,010 <0,010 0,22 <0,005 Särki 7(kuolleita) 0,031 <0,010-0,075 <0,010 <0,010-0,010 0,36 0,27-0,47 <0,005 Kivijoki Ahven 4 <0,010 <0,010-0,013 <0,010 0,32 0,17-0,48 <0,005 Hauki 1 0,011 <0,010 1,1 <0,005 Made 2 <0,010 <0,010 0,19 0,17-0,21 <0,005 Särki 6 0,028 <0,010-0,059 <0,010 0,23 0,13-0,26 Kivesjärvi Ahven 4 <0,010 <0,010 0,44 0,26-0,66 <0,005 Hauki 8 <0,010 <0,010-0,010 <0,010 <0,010.0,011 0,5 0,19-0,98 <0,005 Made 1 <0,010 <0,010 0,10 <0,005 Särki 4 <0,010 <0,010 0,15 0,10-0,32 <0,005 Enimmäispitoisuusrajat: kadmium 0,050 mg/kg, lyijy 0,30 mg/kg, elohopea 1,0 mg/kg (hauki), muut eo. kalat 0,50 mg/kg

2.kierros Järvi Kala n Kadmium Lyijy Elohopea Uraani mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp Laakajärvi keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli Ahven 4 <0,010 <0,010 0,55 0,33-0,80 <0,005 Hauki 9 <0,010 <0,010 <0,010-0,023 0,49 0,34-0,71 <0,005 Kuha 10 <0,010 <0,010 <0,010-0,018 0,39 0,36-0,41 <0,005 Made 11 <0,010 <0,010 0,31 0,25-0,37 <0,005 Särki 5 <0,010 <0,010-0,23 <0,010 0,13 0,10-0,19 <0,005 Jormasjärvi Ahven 8 0,02 0,018-0,033 <0,010 0,51 0,31-0,84 <0,005 Kuha 2 0,011 0,010-0,012 <0,010 0,28 0,24-0,32 <0,005 Made 11 0,028 <0,010-0,053 <0,010 <0,010-0,023 0,28 0,19-0,42 <0,005 Siika 2 <0,010 <0,010-0,014 <0,010 0,11 0,10-0,12 <0,005 Särki 13 0,063 0,030-0,1 <0,010 0,19 0,10-0,28 <0,005 Kolmisoppi Ahven 6 0,023 0,010-0,037 <0,010 0,49 0,39-0,67 <0,005 Hauki 6 0,025 0,013-0,036 <0,010 1,1 0,65-2,0 <0,005 Made 5 0,035 0,011-0,069 <0,010 0,69 0,44-0,98 <0,005 Särki 11 0,18 0,10-0,39 <0,010 0,34 0,29-0,37 <0,005 Kalliojärvi hauki 1 <0,010 <0,010 0,68 <0,005 Kivijärvi hauki 5 <0,010 <0,010 0,73 0,38-0,92 <0,005 särki 8 <0,010 <0,010-0,015 0,015 <0,010-0,054 0,25 0,1-0,72 <0,005 Enimmäispitoisuusrajat: kadmium 0,050 mg/kg, lyijy 0,30 mg/kg, elohopea 1,0 mg/kg (hauki), muut eo. kalat 0,50 mg/kg

3. kierros Järvi Kala n Kadmium Lyijy Elohopea Uraani Mangaani Sinkki mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp mg/kg tp keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli keskiarvo Vaihteluväli keskiarvo Vaihteluväli Kivijärvi Ahven 10 <0,010 <0,010 <0,10-0,22 <0,0050 9,2 0,97-28 5,1 3,2-11 Hauki 11 <0,010 <0,010 <0,010-0,010 <0,0050 1,2 0,24-2,9 4,9 2,9-6,5 Särki 10 <0,010 <0,010-0,016 <0,010 <0,0050 3,9 1,1-9,4 6,1 3,3-18 Kolmisoppi Ahven 10 <0,010 <0,010-0,015 <0,010 <0,010-0,018 Hauki 7 0,012 <0,010-0,021 <0,010 Särki 9 0,032 0,018-0,073 <0,010 <0,0050 <0,0050 <0,0050 1,0 0,21-3,3 3,9 2,9-5,6 1,0 0,68-1,2 6,0 4,0-12 6,7 1,7-17 9,8 4,6-16 Laakajärvi Ahven 9 <0,010 <0,010 <0,0050 0,770,22-2,0 4,33,7-6,5 <0,010 <0,010 Hauki 3 <0,010-0,014 <0,0050 0,850,20-1,5 6,84,9-10 Kuha 1 <0,010 <0,010 <0,0050 0,33 3,8 Siika 1 <0,010 <0,010 <0,0050 0,40 5,8 Särki 10 <0,010 <0,010 <0,0050 4,40,27-11 5,93,7-8,0 Jormasjärvi Ahven 10 <0,010 <0,010 <0,0050 0,220,13-0,40 3,22,7-4,4 Hauki 2 <0,010 <0,010 <0,0050 0,450,17-0,74 3,93,5-4,3 Kuha 9 <0,010 <0,010 <0,0050 0,210,16-0,38 3,02,6-4,1 Lahna 1 0,013 <0,010 <0,0050 2,2 9,5 Siika 1 <0,010 <0,010 <0,0050 0,37 5,6 Särki 8 0,0410,011-0,18 <0,010 <0,0050 2,00,33-7,5 7,83,7-12 Kalliojärvi Ahven 4 <0,010 <0,010 <0,0050 0,980,52-1,6 3,83,5-4,3 Hauki 2 <0,010 <0,010 <0,0050 0,470,29-0,65 3,33,0-3,6 Särki 1 <0,010 <0,010 <0,0050 0,11 4,2 Kiantajärvi Ahven 4 <0,010 <0,010 <0,0050 0,500,21-1,3 3,92,7-4,9 Kuha 5 <0,010 <0,010 <0,0050 0,300,16-0,72 3,22,6-4,5 Lahna 1 <0,010 <0,010 <0,0050 5,3 4,5 Siika 4 <0,010 <0,010-0,15 <0,010 <0,010-0,039 <0,0050 1,1 0,28-3,1 13,6 3,7-42 Teerijärvi Ahven 10 <0,010 <0,010-0,016 <0,010 <0,0050 4,40,33-9,2 6,94,2-11 Hauki 1 <0,010 <0,010 <0,0050 1,9 5,7 Särki 3 <0,010 <0,010 <0,0050 2,51,3-4,4 9,68,4-11 Enimmäispitoisuusrajat: kadmium 0,050 mg/kg, lyijy 0,30 mg/kg, elohopea 1,0 mg/kg (hauki), muut eo. kalat 0,50 mg/kg