KIRJALLINEN KYSYMYS 495/2011 vp Kalevalaisen jäsenkorjaajan lisääminen nimikesuojatuksi ammattinimikkeeksi Eduskunnan puhemiehelle Suomessa terveydenhuollossa ns. TULES-potilaat (tuki- ja liikuntaelinsairauksista tai -vaivoista kärsivät) ovat kasvava hoitoja tarvitseva ryhmä. Selkäkipupotilaita on noin miljoona, niskahartiavaivaisia noin puoli miljoonaa, käsivaivaisia myös puoli miljoonaa ja nivelvaivaisia 600 000. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuotuiset kustannukset ovat yli 3 miljardia euroa, josta 2,5 miljardia on työpanosmenetyksiä ja 0,6 miljardia hoidon ja kuntoutuksen kustannuksia. Lisäksi tuki- ja liikuntaelinsairauksilla on yhteys mieliala- sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. TULES-potilaiden hoito kuuluu lääketieteessä fysiatrian alaan. Potilaiden hoito voi sisältää esimerkiksi kuntoutusta (kuten fysioterapiaa ja toimintaterapiaa) ja tarvittaessa leikkaushoitoja. TULES-potilaat käyttävät myös erilaisia manuaalisia hoitoja, kuten kiropraktikon tai osteopaatin palveluita. Yksi Suomessa kehitetty tehokas manuaalihoito on ns. kalevalainen jäsenkorjaus. Kalevalainen jäsenkorjaus on perinteinen mobilisaatiohoito. Hoidossa parannetaan nivelten, sidekudosten ja lihasten liikkuvuutta venyttämällä niitä. Venyttelyssä hyödynnetään asiakkaan omia, hänelle mahdollisia liikeratoja. Hoito käsittää kaikki liikeradat ja niihin liittyvät kehon (anatomiset) osa-alueet niin, että hoito alkaa jaloista ja päättyy päähän. Paitsi että hoito lisää liikkuvuutta, se myös poistaa kudoksiin kertynyttä painetta, avaa kudosneste- ja verenkiertoa sekä vapauttaa hermojen pinnetiloja. Ennen hoitoa jäsenkorjaaja kartoittaa mahdollisimman hyvin tuki- ja liikuntaelinten poikkeavuudet sekä niiden aiheuttajat. Hoidon kuluessa jäsenkorjaaja selvittää mm. tasapainotekijöiden muutokset, kudosten poikkeavuudet ja hermoheijasteet. Jäsenkorjaaja myös ohjaa tarvittaessa asiakkaan muihin hoitoihin tai tutkimuksiin. Kalevalaista jäsenkorjausta on tutkittu tieteellisesti esim. Itä-Suomen yliopistossa, ja tutkimuksen mukaan yli 80 % asiakkaista piti kalevalaista jäsenkorjausta hyvänä hoitomuotona. Myös asiakkaiden särkylääkkeiden käyttö väheni tai loppui (96 vastausta 525 vastauksesta), liikkuvuus parani (79), jalkojen pituusero tai virheasento saattoi korjaantua/ryhti parantua (27) ja lihasjännitys vähentyä (23). Yleensäkin kalevalaisen jäsenkorjauksen vaikuttavuus on todettu tutkimuksissa muun muassa sairauspoissaolojen ja lääkkeiden käytön vähenemisenä (Hänninen ym. 2004, Zaproudina ym. 2007 ja 2009). Potilaat ovat olleet jopa tyytyväisempiä kuin jo suojattujen ammattinimikkeiden omaavien hoitajien potilaat (esim. kiropraktikkojen tai osteopaattien potilaat). Kalevalaisella jäsenkorjauksella on saatu hyviä hoitotuloksia seuraavilla osa-alueilla: alaraajojen virheasennot ja kiputilat (esim. jalkaterien, nilkkojen, polvien ja lonkkien virheasennot), alaselän kiputilat (esim. iskias), kieroselkäisyys eli skolioosi (etenkin lapsilla ja nuorilla), rintarangan ja yläselän kiputilat (esim. nikamien virheasennot), hartia- ja niskajännitysvaivat, yläraajojen kiputilat (esim. kipuolkapää tai jäätynyt ol- Versio 2.0
kapää) ja päänalueen vaivat (esim. jännityspäänsärky). Kalevalaisilla jäsenkorjaajilla käy tällä hetkellä yli 100 000 asiakasta vuodessa. Tutkinnon suorittaneita tai näyttökoevaiheessa olevia rekisteröityjä jäsenkorjaajia on noin 250 ympäri Suomea. Vuosittain jäsenkorjaajia valmistuu vajaat 50. Kolmella neljästä jäsenkorjaajasta on myös muu terveydenhoitoalan koulutus, ja he ovat opiskelleet jäsenkorjausta saadakseen ammatillista lisäpätevyyttä. Kalevalainen jäsenkorjaaja -ammattinimike on tällä hetkellä jo EU-suojattu. EU:n parlamentin ja neuvoston päätöksen mukaisesti (1350/200/EY) kansanterveyteen tulisi omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa. Täydentävää ja vaihtoehtoista lääkintää tulisi käyttää, jos sen tehokkuudesta on tieteellistä näyttöä. Kalevalaisen jäsenkorjauksen laajemmalla käyttöönotolla voitaisiin saavuttaa 0,5 miljardin euron säästöt vuosittain mm. kipulääkitysten, leikkausten ja sairauspoissaolojen vähentyessä. Kalevalainen jäsenkorjaus on tutkitusti tehokas menetelmä TULES-potilaiden hoidossa, ja sillä voidaan merkittävästi auttaa TULES-potilaiden liikkumista, vointia ja työssäkäyntiä sekä vähentää yhteiskunnan kustannuksia, jotka liittyvät tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja vaivoihin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä asianomainen ministeri aikoo tehdä kalevalaisen jäsenkorjauksen nimikesuojauksen ja laajemman käyttöönoton hyväksi? Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2012 Ari Jalonen /ps 2
Ministerin vastaus KK 495/2011 vp Ari Jalonen /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ari Jalosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 495/2011 vp: Mitä asianomainen ministeri aikoo tehdä kalevalaisen jäsenkorjauksen nimikesuojauksen ja laajemman käyttöönoton hyväksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja seuraa sen toimivuutta. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaan potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa valtakunnallisten yhtenäisten lääketieteellisten hoidon perusteiden toteutumista. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (ammattihenkilölaki, 559/1994) mukaan laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnasta on säädetty ammattihenkilölaissa. Lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua varmistamalla, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus sekä muu riittävä ammatillinen pätevyys. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan laissa henkilöä, joka on saanut ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö) tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut henkilö) sekä henkilöä, jolla on oikeus käyttää valtionneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö). Selän, nivelten ja lihasten käsittelyyn perustuvia hoitokeinoja käytetään runsaasti tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Kalevalainen jäsenkorjaus, joka kuuluu ns. käsittelyterapioihin, perustuu koko tukirakenteen kineettisen ketjun tasapainottamiseen mobilisaatiokäsittelyn avulla. Kalevalaisessa jäsenkorjaushoidossa tasapainotetaan mobilisaatiokäsittelyn avulla hoitoa tarvitsevan koko tukirakenteen kineettinen ketju aina jalkapohjista kallonrajaan saakka. Käsittelyterapioita ovat mm. kiropraktiikka, naprapatia sekä osteopatia. Kiropraktikon tutkinto kestää viisi vuotta eikä tutkintoa voi suorittaa Suomessa. Naprapaatin ja osteopaatin tutkinnot voi suorittaa neljässä vuodessa ammattikorkeakouluissa. Kalevalainen jäsenkorjaus ei ole tutkinto. Koulutusta tarjoavat eräät kansanparannusseurat joko itsenäisesti tai yhteistyössä opistotasoisten laitosten kanssa. Koulutus on huomattavasti suppeampi kuin niissä itsenäistä ammatinharjoittamista harrastavissa käsittelyterapioissa, joiden ammattinimikkeet on ammattihenkilölaissa säännelty. Terveydenhuollon ammattihenkilöt toimivat terveydenhuollossa. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan noudatettava ammattihenkilölaissa säädettyjä ammattieettisiä velvollisuuksia mm. sovellettava ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttyjä tai näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä. Käypä hoito -suositukset ovat Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin kansallisia, näyttöön perustuvia hoitosuosituksia. Hoitosuositukset tehdään terveydenhuollon päätöksenteon tueksi ja potilaan parhaaksi. Tietyt manipulaatiohoidot on tunnustettu osaksi näyttöön perustuvaa terveydenhuoltoa. Käypä 3
Ministerin vastaus hoito -suositusten mukaan manipulaatiohoidon tulisi olla asianmukaisen koulutuksen, joihin luetaan esimerkiksi fysioterapeutin, laillistetun kiropraktikon, osteopaatin taikka naprapaatin koulutus, saaneen henkilön antamaa. Osa erilaisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivistä voi saada helpotusta erilaisista manipulaatioterapioista. Samanaikaisesti on kuitenkin huolehdittava, että oireiden taustalla olevat syyt on huolellisesti selvitetty eikä sairauksien diagnoosit viivästy. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on selvittänyt vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön uudistustarpeita (STM selvityksiä 2009:17). Työryhmän näkemyksen mukaan kalevalaisen jäsenkorjauksen katsotaan kuuluvan vaihtoehtohoitojen piiriin. Suomessa vaihtoehtohoidot ovat pääosin kuluttajapalveluja, joihin sovelletaan yleisiä kuluttajansuojaa koskevia säännöksiä. Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoitoja toimintakäytäntöihin. Edellä esitetyt seikat eivät puolla kalevalaisen jäsenkorjauksen siirtoa terveydenhuollon piiriin. Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4
Ministerns svar KK 495/2011 vp Ari Jalonen /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 495/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Ari Jalonen /saf: Vad ämnar den minister som saken gäller göra för att muskel- och ledkorrigeringen kalevalainen jäsenkorjaus ska få en skyddad yrkesbeteckning och tas i bruk i större utsträckning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Social- och hälsovårdsministeriet (SHM) bereder lagstiftningen för social- och hälsovården och följer upp hur den fungerar. Enligt lagen om patientens ställning och rättigheter (785/1992) har patienten rätt till sådan hälso- och sjukvård som hans eller hennes hälsotillstånd förutsätter. Social- och hälsovårdsministeriet styr genomförandet av riksomfattande enhetliga medicinska grunder för behandling. Enligt lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården (lagen om yrkesutbildade personer, 559/1994) beslutar legitimerade läkare om medicinska undersökningar av en patient, ställer diagnos och beslutar om vården och behandlingen i samband därmed. I lagen om yrkesutbildade personer föreskrivs det även om tillsyn över yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Syftet med lagen är att förbättra patientsäkerheten och kvaliteten på hälso- och sjukvårdstjänster genom att garantera att yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården har sådan utbildning som yrkesutövningen förutsätter samt annan tillräcklig yrkeskompetens. Med yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården avses i lagen den som har erhållit rätt att utöva yrke (legitimerad yrkesutbildad person) eller tillstånd att utöva yrke (yrkesutbildad person som beviljats tillstånd) samt den som har rätt att använda i förordning av statsrådet avsedd yrkesbeteckning inom hälso- och sjukvården (yrkesutbildad person med skyddad yrkesbeteckning). Behandlingsmetoder som baserar sig på behandling av rygg, leder och muskler används rikligt i samband med sjukdomar i stöd- och rörelseorganen. Muskel- och ledkorrigeringen kalevalainen jäsenkorjaus, som hör till s.k. behandlingsterapier, är baserad på att man balanserar den kinetiska kedjan i hela stödstrukturen med hjälp av mobilisationsbehandling. Vid en muskel- och ledkorriger-ingsbehandling som Kalevalainen jäsenkorjaus balanseras den kinetiska kedjan i hela stödstrukturen hos den vårdbehövande med hjälp av mobilisationsbehandling från fotsulorna ända fram till skallen. Behandlingsterapier är bl.a. kiropraktik, naprapati samt osteopati. Kiropraktorexamen omfattar fem år, och examen kan inte avläggas i Finland. Naprapat- och osteopatexamen kan avläggas på fyra år vid en yrkeshögskola. Muskel- och ledkorrigeringen Kalevalainen jäsenkorjaus är inte en examen. Utbildning erbjuds av vissa föreningar för folkmedicin antingen självständigt eller i samarbete med institutioner på institutnivå. Utbildningen är betydligt mer begränsad än i de behandlingsterapier som bedriver självständigt yrkesutövande och vars yrkesbeteckningar har reglerats i lagen om yrkesutbildade personer. Yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården arbetar inom hälso- och sjukvården. Yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården ska i sin yrkesverksamhet följa de yrkesetiska skyldigheterna enligt lagen om yrkesutbildade personer. De ska i sin yrkesverksamhet bl.a. 5
Ministerns svar tillämpa allmänt godkända eller evidensbaserade behandlingsmetoder. Rekommendationerna för god medicinsk praxis är den Finska Läkarföreningen Duodecims nationella evidensbaserade behandlingsrekommendationer. Behandlingsrekommendationerna upprättas till stöd för beslutsfattandet och för patientens bästa. Vissa manipulationsbehandlingar har godkänts som en del av den evidensbaserade hälso- och sjukvården. Enligt rekommendationerna för god medicinsk praxis ska manipulationsbehandling ges av en person som fått adekvat utbildning. Dit räknas till exempel utbildning till fysioterapeut, legitimerad kiropraktor, osteopat eller naprapat. Vissa av dem som lider av olika besvär i stödoch rörelseorganen kan få lindring genom olika manipulationsterapier. Samtidigt ska man dock se till att orsakerna bakom symptomen har utretts noggrant och att sjukdomsdiagnoserna inte drar ut på tiden. En arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsministeriet har utrett behovet att revidera lagstiftningen om alternativa behandlingsmetoder (SHM rapporter 2009:17). Arbetsgruppen anser att muskel- och ledkorrigeringen kalevalainen jäsenkorjaus hör till alternativa behandlingsmetoder. I Finland är alternativa behandlingsmetoder huvudsakligen konsumenttjänster på vilka man tillämpar de allmänna bestämmelserna om konsumentskydd. Enligt hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) ska verksamheten inom hälso- och sjukvården baseras på evidens, god vårdpraxis och goda rutiner. Ovan framförda omständigheter stöder inte en överföring av muskel- och ledkorrigeringen kalevalainen jäsenkorjaus till hälso- och sjukvården. Helsingfors den 14 februari 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6