SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä Mika Teräs, Apulaisylifyysikko Säteilyn vastaava johtaja, Kliininen fysiologia, Isotooppi ja PET Säteilyturvallisuus isotooppilääketieteessä Helsinki 22.11.2013 1
Esityksen rakenne Lainsäädäntö Säteilykoulutuksen tila perus- ja jatkokoulutuksessa Yliopisto, AMK, II aste Täydennyskoulutuskysely VSSHPssä Loppupäätelmät
Laki ja järjestys säteilylaki (592/1991) säteilyasetus (1512/1991) (Eduskunta) (STM) asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (423/2000) (STM) Soveltamisohjeet (ST-ohjeet, STUK) www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/fi_fi/lainsaadanto/ www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/viranomaisohjeet/fi_fi/stohjeet
ST-ohjeet ja STUKin selvitykset ST-ohje 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa, 10.12.2012 ST-ohje 1.8 Säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden pätevyys ja säteilysuojelukoulutus, 17.2.2012 Arttu Piri: Säteilysuojelukoulutuksen tila ja tarve Suomessa vuonna 2003. STUK-B-STO 53/Helmikuu 2004 Timo Paasonen: Terveydenhuollon henkilöstön perus- ja jatkokoulutukseen sisältyvä säteilysuojelukoulutus Suomessa 2010. STUK-B 133 / Heinäkuu 2011
ST-ohje 1.7 julkaistu10.12.2012, voimassa 1.2.2013 alkaen toistaiseksi Säteilyn käyttöön osallistuvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee saada säteilysuojelukoulutusta perus- ja jatkokoulutuksensa yhteydessä säännöllisesti täydennyskoulutuksena koko työssäoloajan uusia säteilylaitteita käyttöön otettaessa (käyttökoulutus) uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä käyttöön otettaessa.
Säteilyfysiikan osa-alueet tarkempi sisältö: ST 1.7 Liite A Säteilyfysiikan perusteet Säteilybiologian perusteet Säteilysuojelulainsäädäntö Säteilyturvallisuustoimenpiteet työpaikalla Säteilyn käyttö lääketieteessä Röntgentutkimus, Isotooppilääketiede Sädehoito 6
ST 1.7 Liite B: Koulutusmäärät ammattiryhmittäin
Tavoiteltava osaaminen ST 1.7 I: Henkilö ymmärtää tehtäviensä kannalta säteilysuojeluun liittyvät käsitteet ja periaatteet yleisluonteisesti ja pystyy oppimansa perustella vastaamaan työtehtävissään asiaan liittyviin tavanomaisiin kysymyksiin. Tavoitteena on, että henkilö osaa koulutuksen perusteella huolehtia omissa työtehtävissään säteilysuojelusta ja omaksuu turvalliset työtavat. II: Henkilö ymmärtää tehtäviensä kannalta säteilysuojeluun liittyvät käsitteet ja periaatteet hyvin myös käytännön tilanteissa ja pystyy selittämään ne muillekin. Tavoitteena on, että henkilö osaa koulutuksen perustella minimoida säteilyn käytön riskejä, tuntee säteilyn käyttöä koskevat säädökset ja määräykset, osaa huolehtia omissa työtehtävissään säteilysuojelusta, omaksuu turvalliset työtavat ja osaa opastaa myös muita turvalliseen työskentelyyn. 8
Tavoiteltava osaaminen ST 1.7 III: Henkilö ymmärtää tehtäviensä kannalta säteilysuojeluun liittyvät käsitteet ja periaatteet syvällisesti, pystyy soveltamaan tietojaan uudentyyppisissäkin käytännön tilanteissa ja pystyy kouluttamaan ja opastamaan muita säteilyturvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tavoitteena on, että henkilö osaa koulutuksen perusteella tunnistaa, arvioida ja minimoida säteilyn käytön riskejä ja optimoida säteilyn käyttöä, tuntee säteilyn käyttöä koskevat säädökset ja määräykset laajasti, osaa soveltaa niitä käytäntöön, omaksuu turvalliset työtavat ja osaa opastaa ja kouluttaa myös muita turvalliseen työskentelyyn. 9
STUK B-133, 2010/2011 Työnantajien arvioiden mukaan yhdenkään lääkäreiden ammattiryhmän säteilysuojelun tietotaso kaikilla viidellä säteilysuojelun osa-alueella ei keskimäärin täytä ohjeessa ST 1.7 asetettua koulutuksella tavoiteltavaa tietotasoa. Sairaalafyysikkojen säteilysuojelun tietotaso kaikilla viidellä osa-alueella täyttää työnantajien arvion mukaan keskimäärin ohjeessa ST 1.7 asetetun koulutuksella tavoiteltavan tason Työnantajien arvioiden mukaan minkään hoitajien ammattiryhmän säteilysuojelun tietotaso ei täytä täysin ohjeen ST 1.7 tavoitetasoa
STUK-B-STO 53, 2004 Julkisessa sairaalassa työskentelevistä ammattiryhmistä keskimääräistä suurempi osuus erikoislääkäriryhmästä 2 (toimenpider&k,ortopedit,gastro) (65 %), muista hoitajista (60 %), sairaanhoitajista (54 %), avustajista (34 %), muista lääkäreistä (50 %) laboratoriohenkilöstöstä (47 %) ei ollut saanut viiden viime vuoden aikana lainkaan säteilysuojeluun liittyvää täydennyskoulutusta.
Säteilyn täydennyskoulutusmäärät v2003
VSSHPn selvitys syksyllä 2013 Yksikkökohtaiset koulutuskorttitiedot elektronisesti Mukaan vain 5v (joskus 4v) työskennelleet Tarkistettu osastoilta Yritetty huomioida siirtymiset osastojen väleillä Erikoistuvat pyritty jättämään pois Erillinen kyselykaavake seurannasta Mukana otos lähettävistä lääkäreistä ja terveystarkkailun suorittavista lääkäreistä 13
Kyselykaavake 1/2: NYKYTILA Onko yksikössä käytössä sähköinen koulutuskortti? Onko henkilökuntaa ohjeistettu koulutuskortin käytöstä säteilykoulutuksen osalta? Seurataanko säteilykoulutuksen määrää säännöllisesti (esim. vuosittain)? Onko säteilykoulutuksen seurannasta viiden vuoden ajalta (viisivuotisjaksolta). Mikäli ST-1.7 suosittama koulutusmäärä ei täyty, niin miten menetellään Onko työntekijöille laadittu säteilyn täydennyskoulutussuunnitelma Onko ammattiryhmien välillä menettelyssä eroja 14
Kyselykaavake 2/2: KEHITYSEHDOTUKSIA Mitä puutteita näette yksikkönne kohdalla täydennyskoulutuksessa (tarjonta, määrittely, kirjaaminen) koulutuksen seurannassa (raportointi, seuraaminen) yksilöllisessä koulutuksen suunnittelussa VAPAA SANA 15
Sähköinen koulutuskortti
Kooste 2008-2012 (esimerkki) Haettava erikseen
Kyselyn tuloksia Täydennyskoulutus v. 2008-2012 RH/LH 100 % 0-20 tuntia 20-40 tuntia 40-60 tuntia 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % TYKS röntgen, N=54 Turku, N=22 Aluesairaalat, N=28 Onkologia, N=16 Sädehoito, N=35 Angio, kirurgiat, N=13 Angio ph/sh/lh, N27 Klf, isotooppi, N=22
Kyselyn tuloksia 100 % Säteilyn täydennyskoulutus v. 2008-2012 Lääkärit 0-20 tuntia 0-40 tuntia yli 40 tuntia 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % TYKS röntgen, N=14 Turku, N=7 Aluesairaalat, N=10 Onkologia, N=3 Sädehoito, N=5 Angio, kirurgiat, N=8 Klf, isotooppi, N=9
Kyselyn tuloksia 100 % Säteilyn täydennyskoulutus v. 2008-2012 sairaalafyysikot, radiokemisti ja tekninen osasto 0-20 tuntia 20-40 tuntia yli 40 tuntia 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % TYKS röntgen, N=2 Sädehoito, N=3 Klf, isotooppi, N=4 tekniikka, N=3
Kyselyn tuloksia Lähettävät yksiköt, lääkärit v.2008-2012 0 tuntia alle 8 tuntia yli 8 tuntia 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ortopedia, N=18 neurologia, N=12 neurokirurgia, N=6 lastentaudit, N=26 Keuhkosairaudet, N=14 Psykiatria, N=5 Naistentaudit, N=9 Korva,nenä,kurkku, N=18 Sisätaudit, N=26
Poimintoja kyselyn tuloksista Paljon säteilyä käyttävissä yksiköissä koetaan asian olevan hallinnassa hoitohenkilökunnan osalta Lääkäreiden osalta vedotaan kirjaamisen hankaluuteen, sen tulisi tapahtua automaattisesti Pisteiden jako eri koulutuslajeihin on mahdollista mutta hankalaa, joten käytännössä sitä ei seurata Koulutushalukkuutta on resursointia enemmän (sijaisia ei saa, joten maksuttomiin sisäisiin koulutuksiinkaan ei aina pääse) Pisteytyksistä tulisi olla selkeämmät ja yhtenäiset ohjeet Seuranta VSSHPn organisaatiomuutoksen (1.1.2013) jälkeen on yhä vaikeampaa, varsinkin siirtymäkaudella
Johtopäätöksiä Täydennyskoulutus toimii hoitohenkilökunnan ja fyysikoiden kohdalla paljon säteilyä käyttävissä yksiköissä röntgen, isotooppi ja sädehoito, angio Lääkäreiden osalta kirjaaminen on vähäistä, eikä todellisista koulutusmääristä voida tehdä johtopäätöksiä. Kirjaamista tulisi korostaa ja yksinkertaistaa Lähettävät yksiköt eivät ilmeisesti tiedä, että säteilyn täydennyskoulutus kuuluu heillekin tai koulutusta ei kirjata Pisteiden jako alaluokkiin ei toimi onko tarpeenkaan tässä vaiheessa? A säteilytyöntekijän terveystarkkailusta vastaavan lääkärin täydennyskoulutus on lääkärin omalla vastuulla, eikä sitä valvota
Kommentteja ja kehitysehdotuksia Valtakunnallinen pisteytysmalli (jos edes piirikunnallinen) Koulutuksen seuranta mukaan auditointeihin, myös lähettävien lääkäreiden osalta Miten järjestelmä saadaan toimimaan ilman sanktioita? VSSHP Elektronisen raportointiohjelman selkiyttäminen Pisteiden kirjaamisen yksinkertaistaminen ja eri koulutusluokkien jaon monipuolistaminen Ylifyysikko ei voi vastata n. 500 säteilytyöntekijän raporttien koostamisesta (+ lähettävät lääkärit) Alueellisten koulutusten lisääminen Fyysikot yksiköihin kiertämään (meetingit, seminaarit, ) Verkkokoulutus Koulutuspäivien lisääminen (nyt 2 iltapäivää vuodessa) KIITOS