KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012: Suomen kunnista 115 on laatinut tai on laatimassa ilmastostrategiaa. (Savon kunnista: Kiuruvesi, Kuopio, Mikkeli, Varkaus) - Energiansäästö ja energiatehokkuuden lisääminen ovat merkittäviä ilmastotekoja. Konkreettisia tekoja myös energiantuotannossa. - Kunnat tekevät ilmastotyötä maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvillä toimenpiteillä. - Pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen ja joukkoliikenteen edistäminen ovat ilmastotekoja. - Johdon (kh) myönteinen suhtautuminen työlle ja johdon oma aktiivisuus edistää ilmastotyötä, on tärkeää. - Valtiolle toive pitkäjännitteisyydestä mm. uusiutuvan energian tukipolitiikassa.
ilmastostrategia - Ilmastotavoitteet eivät toteudu ilman resursseja, sitoutumista ja koordinaatiota. - Onnistumisen edellytyksenä on myös, että ilmastotyöllä on yhteys kunnan taloussuunnitteluun (toimintamenot ja investoinnit). - Kansalliset verkostot tärkeitä: - Kuntien ilmastokampanja ja energiatehokkuussopimusverkosto sekä hankkeet ja seudullinen yhteistyö tuovat pontta ilmastotyöhön. Ilmastokampanja Kuntien ilmastokampanja (Suomen kuntaliitto 1997 -). Osa ICLEI:n kansainvälistä paikallistason kampanjaa. Savosta mukana: Kuopio, Mikkeli ja Varkaus Kuntien ilmastokonferenssi Tampereella vuodesta 1997 lähtien (3.-4.5.2012-6. konferenssi). Vuosittaiset kampanjakuntien tapaamiset.
Energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma Kaksi vaihtoehtoista sopimusmallia: Suurille ja keskikokoisille kunnille TEM:in ja kunnan kahdenvälinen energiatehokkuussopimus (KETS) ja pienille kunnille Motiva Oy:n hallinnoima energiaohjelma (KEO): - energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttö, Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen myötävaikuttaminen. Savon kunnista mukana energiatehokkuussopimuksessa: -Kuopio -Mikkeli -Pieksämäki -Savonlinna -Siilinjärvi -Varkaus ja energiaohjelmassa: -Kerimäki -Leppävirta -Ristiina -Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy -Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä
Mikkeli ympäristövastuullisuuden edelläkävijä MIKKELIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖSTRATEGIA VUOSILLE 2010 2014 Mikkelin kaupungin julkaisuja 2010 Kaupunkistrategia Elinvoima- ja kilpailukykystrategia Palvelustrategia Ilmasto- ja energiastrategia Ympäristöstrategia Keskushallinnon ympäristöohjelma
Erikoisen sään vuosi 2010 Vuoden alussa Suomea kuritti kova pakkanen ja kesällä koettiin ennätyspitkä helleaalto, rajut ukkosmyrskyt ja syöksyvirtaukset. MIKKELIN KAUPUNGIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA VUOSILLE 2010 2020 Mikkelin kaupungin julkaisuja 2010 Mikkelin ilmasto- ja energiastrategia vuosille 2010-2020 Visio: Mikkeli säilyttää edelläkävijän asema ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä Tavoitteita: - Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden alhaisimmat ja uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannossa suurin verrattuna muihin samankokoisiin kaupunkeihin - Kasvihuonepäästöt vähentyneet 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä - Päästöt vähenevät erityisesti energiankäytöstä ja liikenteestä - Turpeen käytöstä luopuminen selvitetään - Kaupunkiorganisaatiossa kaikki tahot vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja toimivat esimerkkinä asukkaille
Yksityiskohtaisemmat 1. Maankäytön ratkaisuilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. 2. Uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa lisätään. 3. Kaupungin omien toimintojen energiankäyttö vuonna 2016 on vähentynyt vähintään 9 % vuoden 2005 tasoon verrattuna. 4. Liikenteestä ja liikkumisesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. 5. Jätteiden määrää vähennetään ja käsittelyä tehostetaan. 6. Kaupungin tekemissä hankinnoissa kiinnitetään huomiota niiden ilmastomuutosvaikutuksiin. 7. Esimerkillä ja tiedotuksella vähennetään Mikkelin alueen kasvihuonekaasupäästöjä. 8. Mikkelin kaupungin toiminnoissa varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Aikaansaannoksia Mikkelissä 1. Mikkeli on uusiutuvan energian käyttäjänä edelläkävijä. ESE Oy:n Pursialan voimalaitoksen puuperäisten polttoaineiden osuutta on kasvatettu systemaattisesti 1990- luvulta lähtien. 2. Kaupungin ruokapalveluissa on panostettu luomuun ja lähiruokaa. Kaupungin keittiöt kuuluvat Portaat luomuun-ohjelmaan. Tuoreista kasviksista lähes kaikki ovat seutukunnalla tuotettua. 3. Kaupunkirakenteen energiatehokkuutta on parannettu ja tullaan parantamaan edelleenkin rakennetta eheyttämällä ja täydentämällä. Mikkelissä on saatu aikaiseksi laaja ja yhtenäinen keskusta-alue. Työssä tukena myös CO2-raportti CO2-raportti on vuonna 2008 perustettu verkossa ilmestyvä sitoutumaton uutislehti, joka kertoo lukijoilleen ajankohtaisimmat uutiset ilmastonmuutoksesta ja energiasta. CO2-raportti julkaisee myös ainutlaatuista koko Suomen kattavaa, kuntatasolle asti ulottuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa, joka kertoo kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten sekä käyttöveden lämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. Maakuntakohtaisia ja kaupunkikohtaisia (mm. Mikkeli, Kuopio, Iisalmi, Kiuruvesi ja Varkaus) kasvihuonekaasupäästöjä voi seurata CO2- raportista. Kasvihuonekaasupäästöjen kuntakohtaiset vuosiraportit yli 80 kunnalle.
MIKKELIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 CO2-RAPORTTI/BENVIROC OY Kokonaispäästöjen vertailu 16 Kokonaispäästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2010 ilman teollisuutta (t CO2-ekv / asukas) Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö 14 12 Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto 10 8 6 4 2 0 Kaikkien CO2-raportin kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2010 ilman teollisuutta.
Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Opas päätöksentekijöille ja Tänä vuonna valmistunut opas saatavana Kuntaliiton julkaisumyynnistä paperisena ja sähköisenä versiona. www.kunnat.net valmistelijoille Ilmastonmuutoksen huomioiminen kunnan päätöksenteossa edellyttää kokonaisuuden hallintaa. Päätöksiä tehtäessä on tärkeä tunnistaa, mitä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia päätöksillä on niin ilmastonmuutokseen, kunnan talouden kuin kuntalaisten hyvinvoinninkin kannalta. Tämä opas auttaa kuntien päättäjiä ja valmistelijoita ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon erilaisissa päätöksentekotilanteissa. Päätöksentekotilanteet liittyvät kuuteen eri teemaan: maankäyttö, liikenne ja palvelut, elinkeinopolitiikka, energiansäästö, energiantuotanto, hankinnat sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Opas sisältää myös runsaasti käytännön esimerkkejä.
Kuntaliiton verkkojulkaisu: Miten ilmastonmuutoksen hallinta voidaan käytännössä huomioida kunnan päätöksissä ja toiminnassa? Hyvien käytäntöjen esimerkkejä hankekunnista Savon alueen esimerkkejä: -Lähiruoka maistuu oppilaille ja virkistää aluetaloutta Kiuruvedellä -Etelä-Savon Energia Oy energiaa uusiutuvilla polttoaineilla -Energiatehokkuushanke muuttaa toimintatapoja ja tuo säästöjä Kuopiossa -Pelastuslaitos ja kunnat varautuvat yhteistyössä poikkeustilanteisiin Etelä-Savossa Ilmastotieto koottuna: ilmasto-opas Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ovat toteuttaneet yhdessä Ilmastoopas.fi -portaalin, joka kokoaa hajallaan olevaa tutkimusperäistä ilmastonmuutostietoa yhtenäiseen muotoon. Samalla tuotetaan käytännön työkaluja kuntaja aluetason suunnitteluun ja päätöksentekoon. Portaalin kautta voidaan tarkastella ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia paikallisella tasolla.