VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS



Samankaltaiset tiedostot
Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Vieraslajit hallintaan

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

Helsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen

Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Kellari Terhi Ryttäri ja Erja Huusela-Veistola 13:15-14:30

Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa. Annemarie Hietala. Metsä- ja viherpäivät Helsinki

Littoistenjärven lammikkikartoitus

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Asia/

Vieraslajilainsäädäntö - käytännön soveltamistilanteita

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Avoimet luontohavainnot

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Tapahtumat ja niiden toteutus

LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /...

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI

EUROOPAN PARLAMENTTI

Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke

Kuinka kunnat ja muut viranomaistahot voivat hyödyntää Lajitietokeskuksen palveluja mm. Vihko-palvelua

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Lajitietokeskus. Esityksen sisältö. 1. Mitä lajitieto on? 2. Mihin lajitietoa käytetään? 3. Lajitiedon hallinnan ongelmat

EU:n haitallisten vieraslajien luettelo. Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA VIERASLAJISTRATEGIASTA

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Lajitietotyöryhmän aloituskokous

Anu Hallikainen VIERASLAJIEN UHAT POHJOISELLE VIHERALALLE

Painolastivedet hallintaan

Vieraslajit valtaavat Saaristomerta

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Kansallinen rapustrategia Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Itämeri pähkinänkuoressa

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

LIITE. asiakirjaan. komission täytäntöönpanoasetus (EU).../...,

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Tarkkaile elinympäristöäsi ja haravoi kokemukset kartalle. Kaarina Vartiainen Suomen ympäristökeskus

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Transkriptio:

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Vieraslajien seuranta ja tiedonvälitys Miksi tarvitsemme kansallisen vieraslajistrategian Miksi tarvitsemme vieraslajien seurantaa Miten vieraslajien haittavaikutukset minimoidaan Kansainvälinen ja kansallinen lajitiedon välitys European Strategy on Invasive Alien Species Vieraslajimääritelmä suomeksi

Miksi tarvitsemme vieraslajistrategian ja toimintaohjelman? Koska Suomessa on useita haitallisia vieraslajeja, ja niitä tulee koko ajan lisää globalisaation ja ilmastonmuutoksen edetessä. Koska haitalliset vieraslajit muodostavat uhan luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamalla muutoksia geeni-, laji-, elinympäristö- tai ekosysteemitasolla. Koska vieraslajien torjunta ei ole kenenkään vastuulla, olemme menettämässä tilanteen hallinnan. Ilman mittavaa kansallista vieraslajistrategiaa ja toimintaohjelmaa emme pysty ehkäisemään uusien haitallisten vieraslajien saapumista emmekä pitämään kurissa jo saapuneita haitallisia lajeja. The Brown Tree Snake

Miksi tarvitsemme vieraslajien seurantaa? Tietomme Suomen vieraslajeista ja niiden kantojen kehityksestä on hyvin puutteellinen. Useat nykyisistä haitallisista vieraslajeista tuotiin kauan sitten, ja Suomessa voi olla lajeja, joiden haitallisuutta emme ole vielä todenneet. On myös odotettavissa, että uusia haitallisia lajeja ilmenee, koska ilmastonmuutos on jo nyt edistänyt niiden leviämistä. Ajantasainen tieto nykyisten ja tulevien lajien esiintymistä ja leviämisestä on edellytys tehokkaalle torjunnalle. Seurannan avulla vieraslajit voidaan löytää mahdollisimman aikaisin.

Lajeja, joiden leviämistä on seurattava ja rajoitettava Jättipalsami Jättiputket Komealupiini http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Miten vieraslajien haittavaikutukset minimoidaan? Ehkäisemällä lajien saapuminen Hävittämällä haitalliset lajit Valvomalla haitallisten lajien kantojen kehitystä ja rajoittamalla niiden leviämistä

Lajien saapumisen ehkäiseminen Haitallisten lajien saapuminen Suomeen tulee ehkäistä mahdollisimman aikaisin, ennen kuin ne saapuvat tai muodostavat pysyvän kannan. Tarvitaan tehokkaita tiedonvälityskanavia, jotta torjuntatoimet käynnistetään ajoissa. Varoitusjärjestelmä Early warning Kansainvälinen NOBANIS Kansallinen tiedonvälitys kaikille toimijoille Suomessa sekä valtakunnalliselle että alueellisella tasolla.

Saapumisen valvonta on useiden vastuulla Tulli Kasvintarkastus Eläintarkastus Puutarhat Muut tavaraliikenne Painolasti Uusien lemmikkieläinten hankinta ja niiden karkaaminen tai tahallinen vapauttaminen luontoon Linnunsiementulokas, Turun sanomat Stowaway plants IAS NO

Levinneisyys EU: Harmonia axyridis harlekiinileppäkerttu Myynnissä Vantaalla Harmonia axyridis (DAISIE) GISD 100

Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä NOBANIS, DAISIE, GISIN NOBANIS GISP 100 worst aliens Lähde kuva ja kartta http://www.forestresearch.gov.uk/greysquirrels Kuva oikealla: http://news.bbc.co.uk/1/hi/sci/tech/4635330.stm

On laadittava luetteloita haitallisista lajeista Tarvitaan kattava luettelo Suomessa esiintyvistä vieraslajeista kaikista eliöryhmistä. Luettelemalla osoitetaan lajit, joiden katsotaan jo nyt muodostavan uhan luonnollemme. Tarvitaan erillinen luettelo lajeista, joiden tuonti Suomeen on kielletty- nk. musta lista. On laadittava luettelo lajeista, joita on tulossa, ja joita on pidettävä silmällä nk. Early warning luettelo.

Tietomme vieraslajien esiintymistä on puutteellista ja hajallaan Tietoja vieraslajeista on useilla tahoilla, museoilla, ympäristöhallinnolla, kunnilla, järjestöillä ja kansalaisilla. Lajihavaintoja, johon kuuluvat myös vieraslajit, on kerätty Luonnontieteellisen keskusmuseon toimesta ja tiedot on julkaistu mm. kasviatlaksessa. Ongelmana on, että meillä ei ole kattavaa kuvaa edes haitallisimpien lajien esiintymistä Suomessa. Kasviatlas - "jättiputki" Kasviatlas - jättipalsami

Tehokasta tiedonvälitystä tarvitaan, koska Haitalliset vieraslajit koskettavat useita hallinnonaloja ja toimijoita. Torjunnan tehostaminen edellyttää tietoa vieraslajeista monille eri tahoille.

Vieraslajitiedon tehostamiseksi tarvitsemme helppokäyttöisen internetpohjaisen tiedonvälitys- ja hallintajärjestelmän, josta eri toimijat näkevät helposti mitä kannattaa pitää silmällä ja miten eri kannat ovat kehittyneet eri puolilla maata, jonne kansalaiset voivat ilmoittaa havaintojaan, jolla viranomaiset ja muut toimijat voivat tiedottaa mitä tulisi pitää silmällä, josta media ja muut kiinnostuneet saavat helposti tarvitsemaansa tietoa haitallisista vieraslajeista.

Vieraslajitiedon keruu ja välitys käyttäjille Hajallaan olevat vieraslajitiedot tulisi kerätä On luotava ainakin yksi paikka, josta tiedot haitallisista vieraslajeista ja niiden torjuntamenetelmistä ovat saatavilla. Kannattaa hyödyntää olemassa olevia tiedonkeruu- ja tiedonvälitysjärjestelmiä mm. (Hatikka, Luonnontila). Hatikka

IAS-lajeihin liittyviä selvitys- ja tutkimustarpeita Tarvitaan tietoa siitä, mitkä haitalliset lajit esiintyvät Suomessa. Tarvitaan menetelmiä haitallisten lajien vaikutusten arvioimiseksi. Tarvitaan työkaluja, joilla voidaan ennustaa haitallisten lajien leviämistä ja niiden aiheuttamia haittavaikutuksia Selvitetään nykyiset torjuntamenetelmät ja tarvittaessa kehitetään uusia menetelmiä, joilla saadaan estettyä haitallisten lajien saapuminen Suomeen. Tarvitaan menetelmiä, joilla hävitetään haitalliset lajit, sekä keinoja ehkäistä lajien leviäminen ja haittavaikutukset. Tarvitaan taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointeja.

Vieraslajien torjuntaa edellyttää, että Laaditaan kansallinen vieraslajistrategia EU:n vieraslajistrategian pohjalta. Viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuut selvitetään ja työnjaosta sovitaan. Ajankohtaiset tiedot haitallisista vieraslajeista on saatava helppokäyttöisessä internet-pohjaisessa tietokannassa. Selvitetään onko tarve laatia luettelo nk. musta lista lajeista, joiden tuonti Suomeen on kielletty niiden aiheuttamien ekosysteemivaikutusten ansiosta. On laadittava ohjeita maahantuojien ja myyjien kanssa siitä mitä lajeja voidaan myydä ja millä ehdoilla. Ennen kuin saa tuoda ja ottaa käyttöön uusia lajeja on maahantuojan laadittava selvitys, ettei niillä ole haitallisia ekosysteemivaikutuksia. Tämän tulisi koskea myös biologisen torjunnan eliöitä ja bioenergiakasvien käyttöönottoa.

Kansallinen koordinaatio puuttuu Toiminnalle on oltava selkeät tavoitteet ja sille on oltava selkeä vastuunjako. Tarvitaan vastuutaho, joka koordinoi toimintaa. Viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuunjako on selvitettävä. Tarvitaan riittävät toimintaedellytykset, valtuudet, ja voimavarat eri toimijoille.

SYKEn rooli vieraslajien torjunnassa Vieraslajien vaikutukset uhanalaisiin lajeihin ja elinympäristöihin ja ekosysteemeihin Vieraslajien aiheuttamien uhkien ja niiden haitallisuuden arviointiin tarvitaan luontoyksikön asiantuntemusta ja tietoaineistoja, joiden avulla voidaan tukea ja laatia ohjeita viranomaisille ja kansalaisille vieraslajien torjunnan ja haittojen ehkäisyn järjestämisessä Vieraslajikysymykset sisältyvät luontoyksikön harjoittamaan kansainväliseen yhteistyöhön esim. NOBANIS-projektiin, jossa yksikkö on Suomen kansallinen yhteistyötaho