Green care meillä ja muualla Katriina Soini, MTT SENNI projekti esittäytyy Kuopio 26-1-2012 katriina.soini@mtt.fi Esityksen sisältö Green care -palveluna Palvelumalleja ja toiminnan organisoitumisen tapoja Green care ja maaseutukehitys Green caren tulevaisuudennäkymiä 1
Green care - palvelun rakentuminen Green care palveluna (vs. tuote): Palvelu on aineeton Vain palvelulupauksia voi markkinoida Palveluja ei voi omistaa Palvelut ovat monimutkaisia ja yksilöllisiä toimintokokonaisuuksia Ei voi stndardoida Palvelut tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti Palvelut tuotettava kun asiakkaalle sopii Asiakkaat osallistuvat tuotantoon Palveluja ei voi varastoida Esim. Grönroos 2000 2
Palvelu yhteistuotantona Tuottajan resurssit ja kyvyt Asiakas aktivoi resurssit Sopimus palvelusta PALVELUTUOTANTO KULUTUS Asiakkaan resurssit, tarpeet ja kysyntä Asiakkaan resurssit yksilöllisiä, tilanneriippuvia Moeller, S. 2010 Luonto ja luontoavusteiset menetelmät green care toiminnan ytimenä Luontoavusteisia menetelmiä Hoivamaatalous Ympäristökasvatus Ekoterapia Puutarhanhoito Eläinavusteiset interventiot Hoivametsätalous (metsätöiden tekeminen, luonnontuotteiden keräily Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Ratsastusterapia Soini et al. 2011 3
Vaikuttavuuden elementit ja ehdot Ammatillisuus Yhteisö Toiminta Vastuullisuus Luonto Tavoitteellisuus, pitkäjänteisyys Soini et al. 2011 Toimiala Sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, kasvatus ja opetus, hyvinvointipalvelut, työllistämistoiminta, maa- ja metsätalous, matkailu Asiakasryhmät Mielenterveyskuntoutujat, lastensuojelun asiakkaat, vanhukset, lapset, pitkäaikaistyöttömät Luontoavusteiset menetelmät hoiva, hoito ja kasvatuspalveluissa Tavoite Parantava, kuntouttava, kasvattava Organisointi Julkinen, yksityinen, yksityinen/sosiaalinen yritys, yhdistys, osuuskunta, yhteiskunnallinen yritys Konteksti Puutarha, maatila, metsä, erämaaluonto, sisätilat Soini et al. 2011 4
G r e e n c a r e Vihreä hoiva - - korjaava luontoavusteinen hoito, hoiva-, kuntoutustoiminta; varhainen puuttuminen -toiminnassa korostuvat menetelmällisyys,suunnite l-mallisuus, tavoitteellisuus -asiakkaat ensisijaisesti julkisen sektorin kautta Vihreä voima - voimaannuttava ja ennaltaehkäisevä luontoavusteinen toiminta, ympäristökasvatus - omaehtoinen palveluun hakeutuminen - asiakkaat yksityiseltä ja julkiselta sektorilta Vihreä virkistys -Omaehtoinen virkistäytyminen /puuhastelu luonnossa ja luonnosta - Asiakkaat yksityiseltä sektorilta Green care palvelumalleja 5
Vihreä hoiva Terapia ja kuntoutus Asiakkaan diagnoosiin perustuva kuntouttaminen ja toimintakyvyn palauttaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Menetelmät: ratsastusterapia, puutarhaterapia,. eläinavusteinen toimintaterapia, sos. pedagoginen hevostoiminta, seikkailukasvatus.... Rahoitus: Kunnan sosiaalitoimi, KELA, asiakkaat itse Haasteet: GC-osaamisen kartuttaminen, rahoitusmallit. Sosiaalipedagogista hevostoimintaa Toiskan tallilla Vihreä hoiva ja voima Päivätoiminta Päivätoiminnan järjestäminen vaikeavammaisille on kuntien lakisääteinen velvollisuus Osa kunnista järjestää päivätoimintaa myös ikäihmisille Suomessa yksityisen päivätoiminnan. osuus vielä vähäinen Tavoite: Asiakkaiden omatoimisuuden ja elämänlaadun ylläpitäminen Rahoitus: kuntien sosiaalitoimet.. Päivätoimintaa Högbyn tilalla Ruotsissa http://vimeo.com/11319168 6
Vihreä voima Sosiaalinen työllistäminen Vajaakuntoisten työntekijöiden työllistäminen - laitosten työtoimintaa tai yrityksissä tapahtuvaa avotyötoimintaa - pitkäaikaistyöttömien kuntouttavaa työtoimintaa. - tuettua työllistämistä (sosiaaliset yritykset) Tavoite: asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen Rahoitus: työvoima- ja elinkeinohallinto, työvoiman palvelukeskukset, yrityksen tulovirta Työtä ja toimintaa Hakamaan maatilalla Eteva - kuntayhtymässä... Vihreä voima Kasvatus Outdoor education oppimista koulun seinien ulkopuolella, osana yhteiskuntaa Kokemalla oppiminen Luontokoulut, leirikoulut, kestävän kehityksen kasvatus, erityiskoulut Rahoitus: Kunnan opetustoimi, oma rahanhankinta Outward Bound Finland... Maalle Oppimaan, http://www.agronet.fi/leirikoulu/etusivu.html 7
Vihreä virkistys Matkailu- ja hyvinvointipalvelut Voimaannuttavia ja ennalta ehkäiseviä palveluja luonnon parissa (luontomatkailu, maatilamatkailu) Osa asiakkaista hakee seikkailua, osa rauhoittumista luonnon parissa Rahoitus: Yksityiset asiakkaat, yritykset Haasteena palveluiden tuotteistaminen ja yhtenäisen laadun kehittäminen Hiking Travel, Ylöjärvellä toimiva luontomatkailun yritys... Alankomaissa Maatalou-den ja hoivan suhde Asiakkaiden määrä Suomessa Helping hand 95%-5% 1-3 =>Tuettu työllistäminen, avotyötoiminta, yritysten oma työllistäminen Care functional agriculture company 80%-20% 4-6 (kuntouttava työtoiminta, päivätoiminta, sosiaalinen kuntoutus, yhteistyö hoitolaitosten kanssa) Integrated agriculture and care 50%-50% 7-15 (kuntouttava työtoiminta, päivätoiminta, sosiaalinen kuntoutus, yhteistyö hoitolaitosten kanssa) Care focus 25%-75% 7-15 (kuntouttava työtoiminta, päivätoiminta, sosiaalinen kuntoutus, yhteistyö hoitolaitosten kanssa) Care child farming 5%-95% 1-10 =>Maatilalla sijaitsevat hoitolaitokset ja perhekodit 8
Green care - palvelutoiminnan organisoitumisen tapoja Suomessa ja ulkomailla (Bildet: Randi Eilertsen, Fritidsgården i Stvgr). Norja Inn på tunet Noin 900 1500 hoivapalveluja tarjoavaa maatilaa (2,1%) Virallinen Inn på tunet maatilan määritelmä IPT er tilrettelagte og kvalitetssikrede tjenestetilbud på gårdsbruk. Tilbudene skal gi mestring, utvikling og trivsel. Gårdsbruk er en eiendom som benyttes til jord-, skog-eller hagebruk. Aktivitetene i tjenestetilbudet er knyttet opp til garden, livet og arbeidet der. 64 Inn på tunet kuntaa Maa- ja metsätalousministeriön ja kunta- ja alueministeriön yhteishanke (2010-2011) Paikalliset hoiva projektit maatiloilla Avustusta 50% Tunnuksen saaneiden maatilojen tulee olla suorittanut seuraavat laatukurssit Praktisk HMS-arbeid (Standard 1, 12 h) Inn på tunet kvalitet og trygghet (Standard 11) Kurssien tavoitteena on : IPT-yrityksen tulee käyttää laatujärjestlmää toiminnan dokumentoinnissa ja suunnittelussa Oma-arvointi, kartoittaa poikkeamia, riskien arvointi ja tarvittavia varusteita ja järjestelyjä Hyvä eettisten ja moraalisten vaatimusten ymmärrys Oman roolin arviointi (Bildet: Randi Eilertsen, Fritidsgården i Stvgr). 9
Belgia Groene Zorg Tilojen määrä 450 (2008), joista noin 90 % yksityisiä tiloja Neuvonta ja koulutus: The Flemish Support Centre for Green Care 2004 Tiedonjakaminen, Kontaktointi (hoivaorganisaatio ja maatilat), tuki yhteistyön käynnistämiselle, uusien gc -tilojen etsiminen Laatuopas, ei laatujärjestelmää Opas kuvaa, millainen yhteistyö maatilan, hoiva-organisaation ja palvelun käyttäjän välillä tulisi olla Kuvaa millainen on laadukas hoivatila ja antaa käytännön vinkkejä Ei standardisoitua laatusysteemiä hoivaorganisaatioilla viime kädessä vastuu laadusta Care farm sopimukset Tuet: 2005 (Maa ja metsätalousministeriö) Viljelijä voi hakea tukea menetetystä työajasta (1/2 päivää) tai investoinneista (laki 2005 ->) Tuen saamisen kriteerit: Yhteistyö hoiva-alan laitoksen kanssa Maatalous (pää- tai sivutoiminen) Care farm sopimuksen käyttö Alankomaat Groene Zorg Noin 1000 maatilaa (2009), joista valtaosa yksityisiä (86%) Neuvonta ja koulutus: Kansallinen green care keskus (lakkautettu) Viljelijöiden verkostot Laadunhallinta: Osa tiloista accreditioituja (noudattavat tiettyä hoiva-alan laatujärjestelmää) -> sopimukset suoraan hoivalaitosten kanssa Osa yrittäjistä osallistuu verkoston järjestämiin koulutuksiin Personal budget (= palveluseteli ) Asiakas voi ostaa palvelun haluamaltaan maatilalta Kansallisen tuen leikkaaminen, tulevaisuus? 10
Italia Agricoltura sociale Noin 675 tilaa (2009), 10 vankilaa Verkostot: Ei kansallista katto-organisaatiota, mutta paljon erilaisia toimijoita mukana Toimintaa eri maassa yrittäjien verkosto Laadunhallinta: paikalliset hoiva- ja terveysalan instituutiot ovat identifioineet 13 erilaista palvelua, joita maatilat voivat tarjota ja hoivatilat ovat luoneet yhdistyksen voidakseen paremmin määritellä ja kehittää toimintaansa Ei kansallista keskusta, vaan laaja toimijoiden verkosto (bottom-up) Muodot: Sosiaaliset osuuskunnat 1) sosiaalipalveluja tarjoavat osuuskunnat (julkisen sektorin sijaan) Rahoitus julkinen sektori Asiakkaat itse 2) tuotannolliset osuuskunnat (sosiaalinen työ) -> tuotteiden ja palveluiden myynti Perhekoti Toiska http://www.perhekotitoiska.fi Kuvat: Anja Yli-Viikari 11
ETEVA kuntayhtymän omistama kohde tuettua asumista kehitysvammaisille Nastolassa, joka on toiminut vuodesta 1996, jokunen kotieläin, hyötykasvipuutarha, perunamaa marjapensaita, metsässä laavu 12
Asukkaat osallistuvat töihin kukin osaamisensa ja voimavarojensa mukaan Kuva: Malla Miettinen Ahlmanin maaseutuopisto, Tampere http://www.ahlman.fi/ Henkilökunnan haastattelu Maitobaarin asiakkaiden haastattelu Eläinten hyvinvointi Opiskelijoiden haastattelu Tilanhoitajan haastattelu Tampereen kaupungin haastaattelu (kaupunkisuunnittelu, sosiaalipalvelut) Henkilökunnan haastattelu 13
Green care palvelun linkittyminen muihin (maaseudun vihreisiin) toimialoihin Lähiruoka Luonto- ja elämysmat kailu, wellness palvelut Green care hoiva ja voimapalvel ut 14
Lähiruoka GC-yrityksillä usein lähiruokakytkentä. lähituotteen tai -palvelun asiakkaana (Toiska) tarjoajana (Karhinen) välittäjänä (Ahlman) tuotetun lähiruoan käyttäjänä (Hakamaa, Ahlman, Karhinen) CareVa 2011 Case: Colombinin maatila, Toscana, Italia luomupuutarhatila (18 ha) Sosiaalinen työllistäminen: ei korvauksia työllistämisestä eikä työn tekemisestä 15
Toiminnan laajeneminen kuluttajien pariin Tuotteet ennen massamarkkinoille Kuluttajarenkaiden muodostuminen (ensin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset) Asiakkaat 10 ->500 Pisan kaupungista viljelijän mukaan ostopäätöksen takana ympäristö- ja sosiaaliset syyt Kuluttajilla mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, mitä tilalla tuotetaan Toiminnan laajeneminen Colombini tilalla Tuotannon monimuotoisuuden lisääntyminen (3 => 50 kasvilajikkeeseen) Voitto kansallisessa sosiaalisesti vastuullisen yritysten kilpailussa => lisääntynyt maine Viljelijän tulot kaksinkertaistuneet Onnistunut lopputulos houkutellut muitakin viljelijöitä toimintaan mukaan, nyt verkostossa 4 muutakin tilaa 9 uutta käyttäjää/asiakasta toiminnan piiriin ja uutena asiana puutarhanhoidon koulutusta 16
Kokemuksia Sopivien töiden löytäminen tuotti aluksi hieman vaikeuksia, mutta ajan kuluessa opittiin tunnistamaan mitkä työt kenellekin sopivat parhaiten Viljelijä koki työllistämisen sosiaalisesti tärkeäksi ja tapana kiinnittyä paremmin paikalliseen yhteisöön Työntekijät kokivat työn mielekkääksi ja parantavan hyvinvointiaan Kuluttajat kiinnostuneita toiminnasta ja halukkaita tukemaan sitä omilla ostopäätöksillään Esimerkkinä matkailu ja muut hyvinvointipalvelut Gc ja maaseutu-ja/luontomatkailu hyödyntävät samoja resursseja (luonto, maatila, majoitus, ravitsemus) Ajallinen ja tilallinen yhteensovittaminen Matkailun hiljaiset kuukaudet -> gc-asiakkaat Gc toiminnan ja matkailutoiminnan rinnakkaiselo -> erilaiset tavoitteet ja laatuvaatimukset? 17
Maaseutuvaikutukset (+/-) 1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ + Uudet työ- ja toimieentulomahdollisuudet, yhteistyöverkostot, naisyrittäjyys - Työssä jaksaminen, investoinnit, yksityisen ja julkisen tilan sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen 2. Maaseudun palvelut ja asuminen +palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen, palvelujenasiakaslähtöisyys -palvelujen käyttäjät tulevat osaksi muualta, 3. Maaseudun osaaminen +maaseudun infran paraneminen, syrjäinen sijainti palvelun lisäarvotekijä -syrjäisen sijainnin aiheuttamat kustannukset, ei kaikille asiakasryhmille hyvä MTT/CareVA, alustavia tuloksia Maaseutuvaikutukset (+/-) 4. Maaseudun osaaminen +Maaseutuun ja luonnonvaroihin liittyvän osaamisen lisääntyminen, osaamisen monipuolistuminen, - monialaosaamisen ja ammatillisuuden vaatimukset, lisäosaamisen ostaminen kallista, 5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet +maaseutuympäristön ja luonnon hoito, viihtyisyyden paraneminen, eläinten hyvinvointi, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus -Kotieläinten stressaantuminen, 6. Maaseudun yhteisöllisyys + sosiaalisen elämän vilkastuminen (yhteydet naapurustoon, julkisen tilan lisääntyminen, yhteistyön muodot -Hankalat asiakastilanteet tai ennakkoluulot voivat koetella naapuruussuhteita MTT/CareVA, alustavia tuloksia 18
Yhteenvetoa GC-yritystoiminnalla on mahdollista saavuttaa erittäin merkittäviä ja myönteisiä maaseutuvaikutuksia Verkostoituminen! Gc-yrittäminen suuri mahdollisuus, mutta monia erityishaasteita, jotka tulee ottaa huomioon toimintaa suunnitellessa Green caren tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Kiinnostus gc-yrittäjyyteen (-> tarjonta) =>gc-innovaation johtaminen ja hallinta Gc-palveluille tarvetta (->kysyntä) =>Palvelujen tuotteistaminen ja markkinointi =>Palveluiden tyypittely ja laadunhallinta =>lisäarvon (hyötyjen) tunnistaminen 19
Linkkejä Green care tutkimus MTT:ssä www.mtt.fi/greencare Green care Finland ry. www.gcfinland.fi Kansainvälisiä nettisivuja http://www.umb.no/greencare http://sofar.unipi.it http://www.farmingforhealth.org Se olikin liian lähellä kaukaa haettu tuskalla takaa-ajettu. Ja harhailuun hukkui koko elämä. Se kaikki olikin tässä: ruohonkorren keinunnassa poimulehden kastepisarassa vanamon kellon iltasoitossa. Maaria Leinonen 20