METSÄVERO-OPAS 2016
KATSAHDUS VIIME VUOTEEN SISÄLTÖ 4 Pikaohje metsäverolomakkeen täyttöön 5 Metsäverotuksen yleiset periaatteet 6 Metsätalouden tulot 9 Vähennettävät menot 12 Veroilmoituksen palautus 15 Arvonlisäverotus 16 Metsätilan sukupolvenvaihdos 19 Metsätilan myynti suvun ulkopuolelle 22 Metsätilojen välittäjärinki 24 Muistiinpanotaulukot 27 OPn metsäpalvelut METSÄVERO-OPAS 2016 Julkaisija OP Osuuskunta Petri Kortejärvi etunimi.sukunimi@op.fi op.fi Taitto Alma 360 Paino PunaMusta Oy, Tampere, 2015 Kannen kuva Roope Permanto Johanna Kokkola Näin sydäntalvena on aika palata päättyneeseen vuoteen ja koota tiedot metsäveroilmoitusta varten. Vuoden aikana kertyneet metsätalouden tositteet on hyvä koota yhteen paikkaan niin, että ne löytyvät helposti. Tositteet voi myös kuvata matkapuhelimella tai tabletilla sitä mukaa, kun niitä kertyy ja tallentaa pilvipalveluun, jolloin ne pysyvät hyvässä tallessa. Kuvatessa on syytä aina tarkistaa, että tosite tallentuu kokonaan ja kuva on tarkka. Valtaosa metsänomistajista laatii meno- ja tulokirjaukset koko vuodelta kerralla tallennettujen tositteiden perusteella. Matkakuluista ja oman auton käytöstä on kuitenkin syytä pitää kirjaa sitä mukaa, kun matkoja kertyy. Verotus on harvalla metsänomistajalla pitkin vuotta mielessä, joten nyt on tämän oppaan avulla hyvä palautella mieleen metsätalouden tulo- ja arvolisäverotuksen periaatteet ja kirjaukset. Metsätalouden kulut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, mutta ne saa hyödykseen vain ilmoittamalla ne metsäveroilmoituksessa. Veromuistiinpanot on syytä laatia huolellisesti ja tositteet liittää niiden mukaan aina vuosittain. Muistiinpanoja ja tositteita ei kuitenkaan tarvitse lähettää veroilmoituksen mukana verottajalle. Helpointa metsäveroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen antaminen on verottajan verkkopalvelussa, pankkitunnuksilla tunnistautumisen jälkeen. Ohjeet tähän löytyvät verottajan nettisivuilta www.vero.fi. Muista tulostaa tai tallentaa lomake sen lähettämisen jälkeen. Tässä oppaassa esitellään myös metsätilan sukupolvenvaihdokseen ja metsätilakauppaan liittyviä asioita. Jokainen metsätila vaihtaa omistajaa 20 30 vuoden välein. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Liian usein metsätilan sukupolvenvaihdosta suunnitellaan erillään muusta omaisuudesta. OPn vahvuus on monipuolisuus ja kokonaisuuden hyvä hallinta. Ole rohkeasti yhteydessä omaan osuuspankkiisi, niin suunnitellaan teidän perheellenne ja tilanteeseenne sopiva ratkaisu. Metsätilan myynti on myös hyvä vaihtoehto, jossa OPKKn metsätilavälittäjät ovat aidosti valtakunnallinen ja ammattitaitoinen apu. Helsingissä 14.1.2016 Petri Kortejärvi METSÄPALVELUPÄÄLLIKKÖ OP 3
VEROILMOITUKSEN TÄYTTÖ ONNISTUU ENSIKERTALAISELTA VEROILMOITUKSEN TÄYTTÖ Tiivistetty täyttöohje Varaa esille edellisen veroilmoituksen jäljennös ja metsätalouden muistiinpanot. Niitä voit käyttää mallina, kun alat kirjata vuoden 2015 tapahtumia. Varaa esille vuoden 2015 verolomake 2C ja kausiveroilmoitus täyttöohjeineen. Lajittele tulo- ja menotositteet aikajärjestykseen ja numeroi ne. Kirjaa tapahtumat muistiinpanoihin. Kirjaa arvonlisäverot omiin sarakkeisiinsa, jos olet alv-velvollinen. Tee menokirjaukset, vaikka tuloja ei olisi. Tee matkakuluista, jos niitä on, erilliset muistiinpanot. Jos olet tehnyt hankintatyötä, laske sen arvo. Laske tulot ja menot sarakkeittain yhteen. talouden matkoista olisi hyvä pitää ajopäiväkirjaa. Metsätalouden tuloveroilmoitus annetaan joka vuosi. Näin ollen ilmoitus annetaan myös sellaisilta vuosilta, joilta metsätaloudesta on ollut pelkästään menoja. Jos ei ole tuloja eikä menoja, voi ilmoituksen jättää antamatta. Nyt täytettävällä veroilmoituksella ilmoitetaan vuoden 2015 aikana saadut tulot ja maksetut menot. Menot ilmoitetaan, vaikka tuloja ei olisi lainkaan. Metsätaloudesta täytetään verolomake 2C ja palautetaan verotoimistoon. Palautusajat selviävät veroilmoituksen täyttöohjeesta. Arvonlisäverot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Siinä tapauksessa, että metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, hän ilmoittaa myös arvonlisäverot metsätalouden menoina lomakkeella 2C. Verolomakkeen 2C ja kausiveroilmoituksen voi antaa myös sähköisesti. Lisäohjeet löydät Verohallinnon vero.fi-sivuilta. Siirrä loppusummat verolomakkeelle 2C ja arvonlisäverot kausivero-ilmoitukselle. Ilmoita tiedot sähköisesti tai palauta täyttöohjeen mukaan. Maksa tilitettävä arvonlisävero eräpäivään mennessä. Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen, tarkista, että metsätalouden korot on merkitty sille. Thinkstock Metsäveroilmoituksen täyttäminen vaatii paneutumista, mutta ei ole ylivoimainen tehtävä. Siitä selviää, vaikka verotus ei olisi tuttua. Tärkeintä on, että verolomakkeelle tulee kirjattua kaikki metsätaloudesta verovuoden aikana saadut tulot ja kaikki verovuoden aikana maksetut metsätalouden menot. Verovuoden 2015 metsäveroilmoitus täytetään samojen periaatteiden mukaisesti kuin edellisen vuoden veroilmoitus. Edellinen veroilmoitus ja muistiinpanot sekä verolomakkeen 2C täyttöohje on hyvä ottaa esille, kun ryhtyy täyttämään uutta ilmoitusta. Verohallinto toivoo mahdollisimman monen ilmoittavan tiedot sähköisesti. VEROA TULOJEN JA MENOJEN EROTUKSESTA Metsätalouteen sovelletaan metsätalouden pääomatulojen verotusta (puun myyntituloverotus). Siinä veroa maksetaan metsästä saatujen myyntitulojen ja metsätalouden menojen erotuksesta. Metsätalouden pääomatulojen verotus on metsänomistajalle melko selkeä verotusmuoto. Tulot ja menot kirjataan muistiinpanoihin joista loppusummat siirretään verolomakkeelle. Metsätalouden tulo on verotuksessa pääomatuloa, samoin kuin esimerkiksi osinkotulot ja sijoitusasunnon vuokratulot. Pääomatulojen yhteismäärästä maksetaan vuodelta 2015 veroa 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja 33 prosenttia ylimenevältä osin. Sen sijaan hankintatyön arvo verotetaan tekijänsä ansiotulona samaan tapaan kuin esimerkiksi palkkatuloa. MENOT ILMOITETAAN JOKA VUOSI Metsäveroilmoitus annetaan myös sellaisilta vuosilta, joina metsätaloudesta Merkittävä osa metsänomistajista selviää metsätalouden veroilmoituksen täytöstä varsin vähällä vaivalla. Tällä sivulla on pikaohje, joka todennäköisesti riittää silloin, kun metsätalouden kuitteja on vain muutamia tai verotus on entuudestaan tuttua. Jos harjoittaa aktiivista metsätaloutta tai haluaa muutoin tutustua laajemmin metsäverotukseen, löytää lisäohjeet ja muistiinpanotaulukot tämän oppaan myöhemmiltä sivuilta. Lisäksi metsäei ole ollut tuloja. Tällöin ilmoituksella ilmoitetaan vain menot. Menojen ilmoittaminen on metsänomistajan edun mukaista, sillä verottaja vähentää ilmoitetut menot metsänomistajan muista pääomatuloista tai niillä alennetaan hänen ansiotulojensa veroja. Metsätaloudelle on tyypillistä, että puukauppatuloja ei ole läheskään joka vuosi. Pienillä tiloilla voi kulua jopa vuosikymmeniä niin, että tilalta ei myydä puuta lainkaan. On selvää, että tällaisilta vuosilta ei tule myöskään veronmaksua, koska verotus perustuu todellisiin myyntituloihin. Puukauppatuloista verottaja saa tiedon suoraan ostajilta. Siitä huolimatta metsänomistajan on ilmoitettava tulot veroilmoituksellaan. Ostaja pidättää puukauppatuloista ennakonpidätyksen. Metsänomistaja saa tililleen puukauppasumman, josta on vähennetty ennakonpidätys ja lisätty mahdollinen arvonlisävero. METSÄTALOUDESTA MUISTIINPANOT Metsänomistaja on velvollinen laatimaan metsätalouden tuloistaan ja menoistaan muistiinpanot kalenterivuosittain. Muistiinpanoihin kirjataan kaikki kalenterivuoden tapahtumat. Tapahtumat lasketaan tulo- ja menokohdittain yhteen. Verolomakkeelle merkitään vain loppusummat. Näin muistiinpanot toimivat tulojen ja menojen erittelyinä. Muistiinpanojen tekemiseen ei liity muotoseikkoja. Tapahtumat voidaan kirjata vaikka ruutupaperille, mutta järkevintä on käyttää valmiita muistiinpanotaulukoita, esimerkiksi tämän oppaan taulukoita. Valmiissa taulukossa asiat tulevat kirjatuiksi tavalla, joka helpottaa veroilmoituksen täyttöä. Samalla ne toimivat seuraavana vuonna metsänomistajan muistilistana siitä, mitä tapahtumia metsätalouteen liittyy. Muistiinpanot kannattaa laatia selkeiksi, koska metsänomistajan on toimitettava ne verottajalle tarkistusta varten niitä erikseen pyydettäessä. Vero-ilmoitukseen muistiinpanoja ja niihin liittyviä tositteita ei liitetä, vaan metsänomistaja säilyttää ne itse. Säilyttämisvelvollisuus on kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien, joten vuoden 2015 muistiinpanot on säilytettävä vuoden 2021 loppuun saakka. Muistiinpanoissa tulo on sen vuoden tuloa, jonka aikana se on ollut metsänomistajan nostettavissa (kassaperiaate). Meno on vastaavasti sen vuoden menoa, jonka aikana metsänomistaja on sen maksanut. Jos esimerkiksi puukauppa on tehty ja puut korjattu vuoden 2015 aikana, mutta maksut tai osa niistä tulee metsänomistajan tilille vasta seuraavana vuonna, kirjataan vuoden 2016 puolella saadut tulot vasta vuoden 2016 muistiinpanoihin ja ilmoitetaan sen verovuoden veroilmoituksella. ARVONLISÄVEROT ERILLEEN Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat kirjaavat muistiinpanoissaan arvon lisäverot omiin sarakkeisiinsa erilleen metsätalouden menoista ja tuloista. Ne myös ilmoitetaan omalla veroilmoituksellaan, kausiveroilmoituksella, joka on annettava, vaikka arvonlisäverollisia ostoja tai myyntejä ei verovuoden aikana olisi ollutkaan. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, hän kirjaa metsätaloutensa menojen arvonlisäveronkin osuuden tuloverotukseen vähennykseksi. 4 5
METSÄTALOUDEN TULOT Metsätalouden pääomatulojen verotuksessa metsänomistaja kirjaa kaikki metsätalouden tulot muistiinpanoihinsa ja ilmoittaa ne veroilmoituksellaan. Muistiinpanoihin kirjataan vain ne tulot, jotka ovat olleet metsänomistajan nostettavissa vuoden 2015 aikana. Puunostajan antamassa tilityksessä on yleensä ilmoitettu erikseen puukaupan kokonaissumma, arvonlisävero ja ennakonpidätys. Muistiinpanoissa tuloiksi kirjataan summa, johon sisältyy ennakonpidätys ja johon ei ole lisätty arvonlisäveroa. Arvonlisäverot kirjataan omaan sarakkeeseensa ja ilmoitetaan erikseen kausiveroilmoituksella. Ennakonpidätystä ei ilmoiteta lainkaan. Verottaja saa siitä tiedon suoraan puunostajalta ja lukee sen perusteella ennakonpidätyksen metsänomistajan hyväksi verotusta suorittaessaan. PYSTYKAUPPATULOT Pystykaupoissa puunostaja hoitaa puun korjuun. Saatu tulo on kokonaan metsätalouden pääomatuloa. Varsinaisten runkopuusta saatujen pystykauppatulojen lisäksi tähän kohtaan kirjataan myös joulukuusista, aurausviitoista, hakkuutähteestä ja muusta metsäenergiapuusta saatu tulo silloin, kun siihen ei sisälly metsänomistajan hankintatyötuloa. Puukauppatilitykseen sisältyvä arvonlisävero kirjataan omaan sarakkeeseensa. HANKINTAKAUPPATULOT Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa itse puun tienvarteen. Muistiinpanoissa hankintakauppatulo on jaettava metsätalouden pääomatuloksi (puun osuus) ja työntekijän oman työn arvoon silloin, kun metsänomistaja tai hänen perheenjäsenensä tekee työn. Jos hakkuu ja kuljetus teetetään ulkopuolisella henkilöllä tai yhtiöllä, ei oman työn arvoa synny siltä osin lainkaan. Tulo on silloin kokonaan pääomatuloa. Suoraan kotitalouksille myydyistä poltto- ja joulupuista saadut tulot ilmoitetaan veroilmoituksella erikseen omassa kohdassaan. VAKUUTUSKORVAUKSET Metsätalouteen liittyvät vakuutus- ja muut korvaukset kirjataan muistiinpanoihin metsätalouden tuloksi. Tällaisia korvauksia ovat mm. metsävakuutuksen perusteella maksettavat lumi- ja myrskyvahinkokorvaukset. VALTION TUET Valtion Kemera-lain perusteella maksamat metsätalouden tuet ovat veronalaista pääomatuloa ja ne kirjataan muistiinpanoihin metsätalouden tuloiksi. Tällaisia tukia ovat mm. nuoren metsän hoidon, metsätien tekemisen, kunnostusojituksen ja tuhoutuneen metsän uudistamisen tuet. Myös muut metsätalouden tuet ja avustukset ovat veronalaista tuloa, joten ne kirjataan muistiinpanoissa metsätalouden pääomatuloksi. Hirvivahinkokorvaukset ja muut mahdolliset vahingonkorvaukset ilmoitetaan verolomakkeella erikseen omassa kohdassaan. PUUTAVARAN YKSITYISKÄYTTÖ Asuinrakennuksen, rantasaunan, kesämökin ja muiden yksityistalouden rakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen sekä muuhun yksityistalouden käyttöön otetun puutavaran kantorahaarvo on muistiinpanoihin kirjattavaa metsätalouden pääomatuloa. Eri puutavaralajien kantoraha-arvoista on muun selvityksen puuttuessa käytettävissä Verohallinnon yhtenäistämisohjeet osoitteessa: vero.fi. Oman asunnon lämmittämiseen käytetyn puutavaran arvoa ei kirjata muistiinpanoihin. Se on verovapaata tuloa. PUUTAVARAN MAATALOUSKÄYTTÖ Maatalouden polttopuuta, tarvepuuta ja jatkojalostuspuuta koskevat samat säännöt kuin yksityistalouden rakennuspuuta. Maatalouden tuotantorakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen käytetyn puutavaran arvoa ei kirjata muistiinpanoihin. Sitä koskee ns. hiljainen kuittaus, jonka mukaan arvoa ei ilmoiteta maatalouden verolomakkeella vähennettäväksi menoksi eikä metsätalouden verolomakkeella tuloksi. Muun elinkeinotoiminnan kuin maa- Johanna Kokkola 6
METSÄTALOUDEN VÄHENNYKSET Puun myyntituloverotuksessa metsänomistaja saa vähentää puun tuottamisesta ja korjuusta aiheutuneet menot sekä metsätalouden hallintomenot. Menot kirjataan muistiinpanoihin aikajärjestyksessä tositteiden perusteella. Menot kirjataan matka- ja palkkausmenoja lukuun ottamatta kaikki samaan taulukkoon ja lasketaan vuoden lopussa yhteen. Menojen summa siirretään verolomakkeelle 2C. Menot ilmoitetaan, vaikka tuloja ei olisi verovuonna ollut lainkaan. Metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, kirjaavat myös arvonlisäverot metsätalouden vuosimenoiksi. Arvonlisäverovelvolliset kirjaavat arvonlisäverot muistiinpanoissa omaan sarakkeeseensa. Metsätalouden menoihin ei kirjata metsätalouden lainojen korkoja. Korot ilmoitetaan esitäytetyllä veroilmoituksella, elleivät ne ole siellä esitäytettynä. tuksessa oman asunnon ja metsätilan väliset matkakulut. Vähennys on 0,25 euroa/kilometri, kun matkat tehdään omalla autolla. Yleisiä kulkuneuvoja käytettäessä vähennetään matkalippujen mukaiset menot. Matkakuluista muistiinpanoihin on hyvä liittää perustelut. Perusteluiksi riittää, että kirjataan matkan pituus, matkan tarkoitus ja tehty työmäärä, esimerkiksi taimikon raivaus, 0,5 ha, kuvio 124. Matkakulut saa vähentää, vaikka matkaan ei liittyisi näkyvää työsuoritusta. Tällaisia matkoja ovat esimerkiksi myrskyn jälkeen tehty metsän tarkistus, uudistusalan taimikon kevättarkistus ja puukauppaneuvottelut. Pelkkä käynti metsätilalla ei kuitenkaan riitä vähennysperusteeksi. Matkakulujen lisäksi vähennettäviin menoihin voidaan kirjata myös yöpymismenot tositteiden mukaisesti. Tositteet liitetään muistiinpanoihin. Vähennyskelpoisia matkakuluja Puunmyyntisuunnitelman laadinta Puukaupan tekeminen Puunkorjuun valvonta Puutavaran mittaus Korjuujälkien tarkistus Lumi- ja myrskyvahinkojen tarkistus Taimikoiden kevät- ja syystarkistus Metsänhoito- ja puunkorjuutyöt Tarvikkeiden ja työvoiman kuljetus Koulutustilaisuus Opintomatka Moottorisahan käyttö huollossa Johanna Kokkola MATKAKULUISTA OMAT MUISTIINPANOT Metsätalouden matkakuluista laaditaan omat muistiinpanot ja ne ilmoitetaan omana eränään veroilmoituksella. Metsänomistaja saa vähentää vero- PALKKAUSMENOT Matkakulujen tapaan palkkausmenot sivukuluineen kirjataan muistiinpanoissa erilleen metsätalouden muista menoista ja ilmoitetaan veroilmoituksella niille varatussa kohdassa. PIENKALUSTON HANKINTAMENOT Metsätalouden pienkaluston, esimerkiksi vesurin, istutusputken, reppuruiskun ja käytetyn moottorisahan hankintamenot kirjataan muistiinpanoissa verovuonna talouden käyttöön otetusta puutavarasta kirjataan muistiinpanoihin metsätalouden pääomatuloksi puutavaran käypä arvo. KERÄILYTUOTTEIDEN ARVO Marjojen, sienten, käpyjen ja muiden vastaavien keräilytuotteiden myynnistä saatuja tuloja ei kirjata muistiinpanoihin. Ne ovat verovapaata tuloa. HANKINTATYÖN ARVO ANSIOTULOA Hankintakaupoissa myyntitulo jaetaan kahteen osaan: pääomatuloon ja hankintatyön tekijän oman työn arvoon. Työn arvo verotetaan ansiotulona. Hankintatyön arvo lasketaan verolomakkeen kääntösivulla. Sieltä arvon yhteismäärä siirretään verolomakkeen etusivulle kohtaan 2 vähennettäväksi hankintakaupan kokonaisarvosta. Veroilmoituksen täyttöohjeessa on ohjeet hankintatyön arvon laskemiseksi. Hankintatyön arvo on verovapaata tuloa 125 kuutiometriin saakka. Verovapaus on maatilakohtainen. Verovapaus on yhteensä 125 kuutiometriä tilaa kohti silloinkin, kun hankintatyötä on tehnyt useampi henkilö. Hankintatyön arvo lasketaan ja verotetaan siltä vuodelta, jona työ tehdään. Tehdyn työn arvo ilmoitetaan vero- lomakkeella sinä vuonna, jona puutavara on valmistettu ja kuljetettu tien varteen silloinkin, kun puutavaran luovutus ja maksu tapahtuvat seuraavana vuonna. Silloin hankintatyön arvo vähennetään pääomatulosta vasta tulojen saantivuonna. Hankintakauppa voidaan toteuttaa myös siten, että työ teetetään ulkopuolisella henkilöllä, yrityksellä tai metsänhoitoyhdistyksellä. Silloin saatu tulo on metsätalouden pääomatuloa ja työstä aiheutuneet kulut metsätalouden vuosimenoja. Vähennettäviä menoja Puukaupan hoito Puunkorjuu Puunkorjuun teettäminen vieraalla Metsän uudistaminen Taimikonhoito Pystypuiden karsinta Metsän lannoitus Polttoaineet metsätalouden koneisiin Kaluston hankinta Ojien perkaus Metsäsuunnittelu Kirjanpito Metsävakuutusmaksut Mhy:n jäsenmaksu Metsätalouden rakennusten ja tonttien kiinteistövero Kurssimaksut Ammattilehdet Puhelinmenot Metsätalouden lainojen liitännäiskulut Metsäsäätiön maksu 8 9
vähennettäviksi vuosimenoiksi, kun hankintahinta on enintään 200 euroa. Tätä kalliimpi kalusto kirjataan ja vähennetään pääsääntöisesti poistomenettelyn kautta. Hankintamenon ylittäessä 200 euroa se voidaan kirjata vuosimenoiksi, jos kaluston todennäköinen taloudellinen käyttöikä on metsänomistajan käytössä alle 3 vuotta. Tilanne tulee vastaan lähinnä raivaus- ja moottorisahan kohdalla, kun metsänomistaja tekee itse hoitoja hakkuutöitä huomattavassa määrin. OJIEN JA TEIDEN KUNNOSSAPITOMENOT Metsätalouden ojien, teiden ja rakennusten vuotuiset kunnossapitomenot kirjataan muistiinpanoissa vuosimenoiksi, ja perusparannusmenot poistoihin. Meno on perusparannusmenoa, jos kysymyksessä on vuotuista kunnossapitoa suurempi työvaihe, esimerkiksi metsätien reunaojien tai pinnan uusiminen tai tukkoisten metsäojien uudelleen kaivaminen. KEMERA-KOHTEIDEN MENOT Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella valtion rahoitustukea saavien hankkeiden, esimerkiksi taimikonhoidon, menot ovat muistiinpanoihin kirjattavia metsätalouden vähennyskelpoisia menoja. SUURET HANKINNAT POISTOINA Metsätalouden koneiden, rakennusten, teiden ja ojien, joiden arvioitu taloudellinen käyttöikä on yli 3 vuotta ja hankintameno yli 200 euroa, hankintamenoja ei vähennetä vuosimenoina vaan vuotuisin poistoin. Muistiinpanoissa hankinnat kirjataan erilleen vuosimenoista. Ensimmäinen poisto tehdään sinä vuonna, jona hyödyke otetaan käyttöön. Poisto tehdään silloin hankintamenosta. Seuraavina vuosina poisto tehdään menojäännöksestä, jolla tarkoitetaan hyödykkeen jäljellä olevaa arvoa, kun alkuperäisestä hankintamenosta on vähennetty aikaisempien vuosien poistot. Arvonlisäverovelvolliset kirjaavat hyödykkeiden arvonlisäverot maksuvuoden vähennettäviksi arvonlisäveroiksi. Ei-arvonlisäverovelvolliset aloittavat poistojen tekemisen hyödykkeen arvonlisäverollisesta hankintamenosta. Veroilmoituksen täyttöohjeessa on ohjeet poistojen tekemiseksi. Ohjeessa olevat poistoprosentit tarkoittavat poiston enimmäismäärää. Metsänomistaja saa halutessaan tehdä poistot pienempinäkin tai jättää tekemättä kokonaan, jos hän esimerkiksi haluaa säästää poistoja vuosille, joilta hänellä on puukauppatuloja. Kun metsätalouteen kuuluva kone myydään tai vaihdetaan uuteen, kaupassa saatu myyntitulo ilmoitetaan verolomakkeella 9. Kesken vuotta myydystä koneesta ei tehdä poistoja myyntivuonna. Roope Permanto MENOVARAUS 15 PROSENTTIA Puun myyntituloverotuksessa metsänomistaja saa tehdä menovarauksen. Menovarauksella hän voi siirtää 15 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatuloista verotettavaksi myöhempinä vuosina. Näin menovarauksella voi lykätä veronmaksua myöhemmille vuosille. Menovaraus tehdään verolomakkeen 2C kohtiin 1, 3 ja 4 tulevien veronalaisten pääomatulojen yhteismäärästä, josta on ensin vähennetty mahdollinen hankintatyön arvo ja metsävähennys. Menovaraus on tarkoitettu kattamaan metsänuudistamisen kuluja. Se on ilmoitettava verolomakkeella metsätalouden tuloksi viimeistään varauksen tekovuotta seuraavana neljäntenä vuotena (entisissä Oulun ja Lapin lääneissä 6 v.). Metsänomistaja voi valita tulouttamisvuoden näiden aikarajojen puitteissa. Tuhovaraus tehdään vakuutus- ja muista vahingonkorvauksista. Sille ei ole asetettu 15 prosentin ylärajaa. Varaus saa olla tuhoutuneen metsän arvioitujen kunnostuskustannusten suuruinen. Tuhovaraus tuloutetaan kuten menovaraus. METSÄVÄHENNYS 60 PROSENTTIA Metsävähennyksenä saa vähentää enintään 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta. Yhden vuoden metsävähennys on enintään 60 prosenttia kyseisen vuoden metsätalouden pääomatuloista. Tuloina otetaan huomioon vain 1.1.1993 jälkeen ostetuilta tiloilta saadut puun myyntitulot. Vähennykseen ovat oikeutettuja myös metsänomistajat, jotka ovat ostaneet tilan ollessaan pinta-alaverotuksessa. Pienin mahdollinen yhden vuoden metsävähennys on 1 500 euroa. Tämä edellyttää, että vuoden verotettavat metsätalouden pääomatulot ovat vähintään 2 500 euroa. Metsävähennys tehdään verolomakkeen 2C kohdissa 1, 3 ja 4 ilmoitettavien metsätalouden pääomatulojen perusteella (vähennettynä mahdollisella hankintatyön arvolla), jotka on saatu metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä. Myytäessä metsävähennykseen oikeuttava tila luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään metsänomistajan kaikilta tiloiltaan käyttämät metsävähennykset, kuitenkin enintään 60 prosenttia myytävän tilan hankintamenosta. 10 11
VEROTTAJALLE YKSI LOMAKE Roope Permanto Metsänomistajat voivat täyttää ja antaa veroilmoituksensa sähköisesti. Lisäohjeet sivulla: vero.fi/ilmoitaverkossa. Metsätaloudesta annetaan omistajakohtaisesti yksi verolomake 2C ja yksi kausiveroilmoitus. Tiedot kootaan muistiinpanoista yhdelle lomakkeelle silloinkin, kun saman omistajan tilat sijaitsevat eri kunnissa ja muodostavat erillisen maatilakokonaisuuden. Puolisot antavat yhden ilmoituksen. Suosituksena on yksi ilmoitus silloinkin, kun puolisoilla on yhdessä ja erikseen omistettuja tiloja. Jos metsätilan vuonna 2015 perinyt puoliso haluaa antaa omasta tilastaan nyt ja jatkossa erillisen veroilmoituksen, hän ruksaa ilmoituksellaan kohdan Oma erillinen ilmoitus. Puolisoiden yhdessä omistamalla metsä-/rekisteritilalla metsätalouden verotettava tulo jaetaan molempien puolisoiden verotettavaksi tuloksi. Verottaja tekee jaon omistusosuuksien suhteessa. Niissä tapauksissa, joissa tila on vain toisen puolison nimissä, tuloja ei jaeta puolisoiden kesken. KUOLINPESÄN VEROTUS Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Kuolinpesästä täytetään näin ollen vain yksi yhteinen metsäveroilmoitus ja kausiveroilmoitus. Kuolinpesän osakas ei ilmoita metsätalouden tuloja myöskään esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Osakkaan ei tarvitse ilmoittaa esitäytetyllä veroilmoituksella sitäkään, että hän on osakkaana kuolinpesässä. Samoin muistiinpanot tehdään kuolinpesäkohtaisesti, ei osakaskohtaisesti. Metsäveroilmoituksen palautusta koskevat samat jättöajat kuin luonnollisia henkilöitä. Pesän tuloja ei jaeta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisiksi tuloiksi. Vain hankintatyön arvo verotetaan tekijän henkilökohtaisena ansiotulona. YHTYMÄN VEROTUS Verotusyhtymässä tulot ja menot lasketaan yhtymäkohtaisesti, mutta toisin kuin kuolinpesässä, tulot jaetaan verotettavaksi osakkaiden tuloina. Mikäli kysymyksessä on esimerkiksi maatila, jossa jotkut osakkaat tekevät työtä yhtymän maatalouden hyväksi, otetaan myös työpanokset huomioon maatalouden tulojen ansiotulo-osuuksia jaettaessa. Yhtymästä täytetään yksi yhteinen metsäveroilmoitus ja kausiveroilmoitus. Osakkaat eivät anna erillisiä metsäveroilmoituksia. Samoin muistiinpanot tehdään yhtymäkohtaisesti, ei osakaskohtaisesti. Muuttuneet tiedot yhtymän osakkaista ja heidän osuuksistaan yhtymässä verotusyhtymät ilmoittavat lomakkeella 36 helmikuun loppuun mennessä, jolloin yhtymät palauttavat myös metsäja kausiveroilmoitukset. Yhtymän ja kuolinpesän verotusmenettely aiheuttaa sen, että osakkaiden henkilökohtaisesti maksamat metsätalouden menot, esim. matkakulut, vähennetään yhteisinä menoina verolomakkeella 2C. Siksi olisikin hyvä sopia, miten nämä asiat hoidetaan sel- 13
laisella tavalla, että kaikki osakkaat tulevat kohdelluiksi tasapuolisesti. ALV-VELVOLLISUUS OHJAA VEROILMOITUKSEN PALAUTUSTA Metsätalouden veroilmoituksen 2C palautusaika määräytyy sen mukaan onko metsänomistaja metsätaloudestaan arvonlisäverovelvollinen vai ei. Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat palauttavat metsätalouden veroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen viimeistään 29.2.2016. Sama palautusaika koskee myös kaikkien verotusyhtymien metsätalouden veroilmoitusta ja lomaketta 36. Johanna Kokkola Nämä metsänomistajat saavat huhtikuussa esitäytetyn veroilmoituksen, jolla on helmikuussa annetun metsätalouden veroilmoituksen tiedot. Ei-arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat eivät palauta helmikuussa metsätalouden veroilmoitusta, vaan vasta toukokuussa yhdessä esitäytetyn veroilmoituksen kanssa. Näin ollen metsätalouden verovuoden 2015 tiedot puuttuvat heidän esitäytetyltä veroilmoitukseltaan. Veroilmoitusten jättöajoista ja muista metsätalouden verotukseen liittyvistä asioista on selkeät, yksityiskohtaiset ohjeet verolomakkeen 2C täyttöohjeessa. Täyttöohjeeseen kannattaa tutustua jo siinä vaiheessa, kun aloittaa metsätalouden muistiinpanojen laatimisen. TAPPIO VÄHENNETÄÄN MUISTA TULOISTA TAI VEROISTA Puun myyntituloverotuksessa on tavallista, että metsätalous tuottaa välillä tappiota. Verolomakkeelle kertyy enemmän menoja kuin tuloja, jos puukaupat toistuvat harvakseltaan. Tämä ns. tappio, viralliselta nimeltään alijäämä, ei mene kuitenkaan hukkaan. Metsätalouden menot kannattaa kirjata muistiin ja merkitä veroilmoitukselle, vaikka myyntituloja ei olisi sinä vuonna lainkaan. Silloin menot vähennetään ensisijaisesti muista pääoma-tuloista. Jos metsänomistajalla ei ole muitakaan pääomatuloja, metsätalouden menoista ja vähennettävistä koroista muodostuu pääomatulolajin alijäämä, joka vähennetään alijäämähyvityksenä hänen ansiotuloistaan määräytyvistä veroista. Ansiotulojen veroista tehtävä vähennys on 30 prosenttia alijäämän euromäärästä. Vähennyksen enimmäismäärä on puolisoa kohti 1 400 euroa. Sitä korotetaan yhdestä alaikäisestä lapsesta 400 eurolla ja useammasta lapsesta 800 eurolla. Metsänomistajan ei tarvitse vaatia alijäämähyvitystä veroilmoituksellaan. Verottaja tekee sen viran puolesta. TAPPION VÄHENNYSAIKA 10 VUOTTA Jos alijäämä on niin suuri, että sitä ei voida kokonaan vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, vahvistetaan metsätaloudesta pääomatulolajin tappio. Tappion saa vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista. Tappioiden vanhentumisen 10 vuoden aikaraja vaikuttaa puukauppapäätöksiin. Ensisijaisesti se tulee vastaan pääasiassa metsätaloutta harjoittavissa kuolinpesissä. Niissä on tavallista, että metsätalouden alijäämää ei voi vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, jolloin alijäämä vahvistetaan metsätalouden tappioksi. ARVONLISÄVEROTUS Verottaja ei postita enää tyhjää kausiveroilmoitusta ja verotilin viitenumeroa metsänomistajille ja muille alkutuottajille. Kausiveroilmoitus on annettava sähköisesti tai hankittava paperilomake oma-aloitteisesti. Arvonlisävero ei ole metsänomistajalle lisävero, vaikka nimi siihen viittaakin. Valtaosalle metsänomistajista se on päinvastoin etu, joka alentaa verotusta, koska arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa sataprosenttisesti edukseen arvonlisäverot, jotka hän maksaa metsätalouden ostotuotteissa ja -palveluissa. Puukauppojen arvonlisävero oli 24 prosenttia vuonna 2015. Puun ostaja lisää arvonlisäveron verottoman hinnan päälle ja tilittää metsänomistajalle puukauppamaksujen yhteydessä. Metsänomistaja kirjaa summan arvonlisäveromuistiinpanoihinsa, vähentää siitä menojen yhteydessä maksamansa arvonlisäverot ja tilittää ylimenevän osan valtiolle. Jos menojen arvonlisäverot ovat suuremmat kuin tulojen, saa hän erotuksen veronpalautuksena. ALV-VELVOLLISUUDEN RAJA NOUSEE 10 000 EUROON Metsänomistajan, jonka arvonlisäverolliset myynnit kalenterivuodessa 1.1.2016 alkaen ylittävät 10 000 euroa, tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Vuoden 2015 loppuun saakka rajana oli 8 500 euron myynnit. Kerran alettuaan arvonlisäverovelvollisuus jatkuu kunnes verottaja poistaa metsänomistajan lopettamisilmoituksen perusteella arvonlisäverovelvollisten rekisteristä. Vuoden myynteihin luetaan kaikki ne maksusuoritukset (tuotteiden ja palvelujen myyntihinnat), jotka metsänomistaja on saanut kalenterivuoden aikana. Metsätalouden myyntitulojen lisäksi huomioon otetaan myös muut arvonlisäverolliset tulot (koneurakointi, maatalous, puutarhatalous, kalastus jne.). Roope Permanto Koneiden ja muun vastaavan käyttöomaisuuden myyntihintoja ei lasketa mukaan myynteihin. Arvonlisäverovelvolliseksi on mahdollista hakeutua myös silloin, kun kalenterivuoden myynnit jäävät vuonna 2015 enintään 8 500 euroon ja jatkossa 10 000 euroon. Verovelvollisuutta koskeva hakemus, perustietoilmoitus, jätetään verotoimistoon. Arvonlisäverovelvolliseksi voi joutua myös jälkikäteen. Verottaja merkitsee automaattisesti arvonlisäverovelvollisiksi metsänomistajat, joiden arvonlisäverolliset myynnit yhteensä ylittävät 8 500 euroa ja vuoden 2016 alusta lukien 10 000 euroa kalenterivuonna. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuneen tai hakeutuneen metsänomistajan on maksettava arvonlisävero puutavarasta, jonka hän ottaa yksityistalouden rakennuspuuksi tai polttopuuksi. Arvonlisäverotuksessa puutavaran hintana käytetään puun kasvattamisen välittömiä ja välillisiä kustannuksia ilman oman työn arvoa, ei siis kantoraha-arvoa kuten puun myyntituloverotuksessa. Puutavaran arvoina voidaan käyttää seuraavia arvoja: rakennuspuu 5 e/kuutiometri tarvepuu 6 e/kuutiometri polttopuu 10 e/kuutiometri hake 7 e/kuutiometri. Maksettava arvonlisävero saadaan, kun puutavaran arvo kerrotaan luvulla 0,24. Luonnolliset henkilöt, puolisot, jakamattomat kuolinpesät ja verotusyhtymät saavat ottaa metsätalouden, maatalouden, puutarhatalouden ja muun alkutuotannon myyntiin valmistettuja tuotteita omaan käyttöön alv-vapaasti yhteensä 850 euron arvosta vuodessa. Kun 850 euron raja ylittyy, arvonlisävero tilitetään vain ylimenevältä osalta. Muistiinpanoihin oma käyttö merkitään alv-vapaata osuutta vähentämättä. Arvonlisäveroista on laadittava muistiinpanot. Tulot ja menot (myynnit ja ostot) eritellään muistiinpanoissa, joista verotoimistoon lähtevään ilmoitukseen siirretään vain loppusummat. Arvonlisäveroista metsänomistajalle ei tule verohallinnolta valmiiksi täytettyä maksumääräystä. Metsänomistaja laskee itse arvonlisäveron määrän kausiveroilmoituksessa ja huolehtii veron tilittämisestä verotilille määräpäivään mennessä oman verotilinsä viitenumerolla. Viitenumero on syytä pitää tallessa, sillä se pysyy samana vuodesta toiseen. Metsänomistajat ilmoittavat arvonlisäverot kausiveroilmoituksella. Ilmoitus on annettava viimeistään 29.2.2016. Arvonlisäverovelvollisen on annettava kausiveroilmoitus, vaikka vuoden aikana ei olisi ollut arvonlisäverollisia ostoja tai myyntejä. Verohallinto suosittelee ilmoittamiseen netissä toimivan verotili-palvelun käyttöä (vero.fi/verotili). Yksityishenkilöt voivat käyttää palvelua pankkitunnuksilla. Kuolinpesän tai yhtymän puolesta tapahtuvaan sähköiseen asiointiin tarvitaan Katso-tunniste. Tunnisteen hakemisen ja sähköisen ilmoittamisen ohjeet löytyvät vero.fi-sivulta. 14 15
SUKUPOLVENVAIHDOS TILAA PIRSTOMATTA Tilan siirtyminen eläkeikää lähestyvälle perilliselle on tuttu tilanne metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. Näin käy helposti etenkin silloin, kun sukupolvenvaihdosta ei toteuteta omana elinaikana vaan metsä jätetään perintönä seuraavalle sukupolvelle. Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa on kyse huomattavasta omaisuuserästä. Omaisuuden arvon vaalimisen kannalta heikoin vaihtoehto on jättää metsä odottamaan perinnönjakoa. Tukkipuiden lahoaminen ja nuorten metsien ylitiheys saattavat alentaa metsäomaisuuden arvoa merkittävästi. Tavoite jättää metsä jälkipolville sellaisenaan ei silloin täysin toteudu, koska luonto syö hoitamattoman metsän tuottoa kiihtyvällä tahdilla. Verotus on yksi keskeinen tekijä sukupolvenvaihdoksissa. Se ei kuiten- kaan ole ainoa ja siihen liittyvät seikat voidaan selvittää, kun ottaa avuksi sukupolvenvaihdoksiin perehtyneen asiantuntijan. Itse asiassa verolainsäädäntö tarjoaa sukupolvenvaihdoksiin useita verosuunnittelumahdollisuuksia, joilla voidaan vaikuttaa sekä luopujan että vastaanottajan verotukseen. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyy monia asioita, joissa asiantuntijan käyttö maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. TUNTEELLA VAI TALOUDELLISIN PERUSTEIN Monissa metsätilan sukupolvenvaihdoksissa tunnesyyt ja tiedon puute vaikeuttavat luopumista enemmän kuin taloudelliset syyt. Sukupolvenvaihdosta pohtivan kannattaa kysyä itseltään muun muassa seuraavia asioita: Tarvitsenko metsän tarjoamaa taloudellista turvaa? Pelkäänkö keskustelun omaisuudenjaosta aiheuttavan ristiriitaa lasten keskuudessa? Koenko toteutuksen niin monimutkaiseksi ja byrokraattiseksi, että en jaksa siihen ryhtyä? Saanko lapset kiinnostumaan metsän omistamisesta? Tunnenko sukupolvenvaihdoksen toteuttamisvaihtoehtoja? Olenko niin kiintynyt metsään, että en voi siitä luopua? Pelkäänkö, että lapseni hukkaavat huolella vaalimani metsäomaisuuden? Olenko valmis myymään metsän ulkopuoliselle? Thinkstock Näiden ja monien muiden metsän omistamiseen liittyvien kysymysten läpikäynti helpottaa päätöksentekoa. Olipa päätös luopuminen tai metsien pitäminen itsellä, on asia tullut kuitenkin perusteellisesti pohdittua ja se antaa suuntaviivat metsäomaisuuden tulevalle hoidolle. Elinaikana toteutettava sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa monella eri tapaa. Vaihtoehtoina ovat lahja, lahjanluonteinen kauppa tai kauppa. Näihin kaikkiin voidaan lisäksi liittää määräaikainen hallintaoikeuden pidätys. Yksi harkinnanarvoinen vaihtoehto on myös yhteismetsän perustaminen. KAUPPA Metsätilan luovutus perilliselle kaupalla on yleensä paras vaihtoehto silloin, kun tilalla on runsaasti hakkuukypsää puustoa. Ostaja pääsee silloin käyttämään omissa puukaupoissaan metsävähennystä, jonka enimmäismäärä on 60 prosenttia tilan hankintamenosta. Myyjän ei tarvitse maksaa kauppahinnasta luovutusvoittoveroa, koska sukupolvenvaihdossäädösten perusteella lähisukulaisten väliset kaupat ovat luovutusvoittoverosta vapaita silloin, kun myyjä on omistanut tilan yli 10 vuotta. Jos hän on saanut tilan vastikkeettomasti perintönä tai lahjana, myös edellisen omistajan omistusaika lasketaan mukaan. Jos jatkaja myy tilan viiden vuoden sisällä sukupolvenvaihdoskaupasta, luopujalla verovapaaksi jäänyt voitto vaikuttaa jatkajan luovutusvoiton määrään. Sukupolvenvaihdoskaupoissa tilan hinta sovitaan usein vapailla markkinoilla maksettavaa käypää hintaa alemmaksi. Kun hinta on yli 75 prosenttia käyvästä hinnasta, ostajalle ei määrätä lahjaveroa. Jos käytetään tätä alempaa hintaa, kysymyksessä on lahjanluonteinen kauppa, johon liittyy lahjaveroseuraamus. Vastaavasti peltoa sisältävän maatilan kaupassa hinnan tulee ylittää 50 prosenttia, jotta vältyttäisiin lahjaverolta, edellyttäen että ostaja jatkaa maatalouden harjoittamista hankkimillaan varoilla. Ostajalla ei tarvitse olla valmiina säästöjä kaupan rahoittamiseksi. Hän voi rahoittaa osan kaupasta myymällä tilalta puuta. Osan kauppahinnasta voi rahoittaa pankkilainalla, jossa metsätila toimii lainan vakuutena. Ostaja voi myös jäädä myyjälle osan kauppahinnasta velaksi. Lainasta tehdään velkakirja. Lainaa on lyhennettävä suunnitelman mukaan, mutta sille ei tarvitse maksaa korkoa. Ostaja maksaa tilakaupasta varainsiirtoveron, joka on 4 prosenttia kauppahinnasta. Jos huojennusperusteita ei ole, kauppahinnan perusteella määräytyvä varainsiirtovero tulee ostajan maksettavaksi kaikissa vastikkeellisissa luovutuksissa, myös lahjanluonteisissa kaupoissa. Jos luovutuksensaajalle on myönnetty nuoren viljelijän aloitustuen yhteydessä korkotukilainaa kiinteistön tai sen osan hankkimista varten, varainsiirtoveroa ei mene kauppahinnoista, jotka on mainittu ELY-keskuksen todistuksessa. Tilan asuinrakennuksen ja sen rakennuspaikan osuus voi olla varainsiirtoverovapaa, jos ostaja täyttää ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytykset. SISARUSTEN VÄLISET KAUPAT Jos maatilataloutta on harjoitettu jakamattomassa kuolinpesässä tai verotusyhtymänä ja yksi sisaruksista haluaa lunastaa toisten osuudet, voivat sisarukset myydä perinnönjaossa saamansa tilaosuudet verovapaasti, mikäli myyjä on omistanut maa- tai metsätilan yli 10 vuoden ajan ja ostaja on myyjän sisarus. Myös leski voi myydä osuutensa tilasta lapsilleen verovapaasti, mikäli 10 vuoden omistusaika täyttyy. Sisarusten välisissä ja lesken ja rintaperillisten välisissä kaupoissa ostajana voi olla joko sisarus yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa. Verovapauden saaminen edellyttää myyjältä yli 10 vuoden omistusaikaa. Jos myyjä on saanut tilan vastikkeettomasti perintönä, myös perinnönjättäjän omistusaika huomioidaan. LAHJA Toinen tapa luovuttaa metsätila rintaperilliselle on lahjoitus. Lahjoitus sopii ensisijaisesti tapauksiin, joissa tilan metsät ovat pääasiassa taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä, joista ei lähivuosina ole saatavissa merkittäviä hakkuutuloja. Alle 4 000 euron arvoinen lahja on lahjaverosta vapaa. Jos lahjoitettavan tilan omistavat puolisot yhdessä, kumpikin puoliso voi antaa alle 4 000 euroa verovapaasti eli verovapaan osuuden voi kertoa kahdella. Lahjoitusta varten tulee selvittää tilan käypä arvo. Luotettavimmin se onnistuu teettämällä tilasta tila-arvio. Lahjasta laaditaan lahjakirja ja annetaan lahjaveroilmoitus. Lahjakirjasta on mahdollista poistaa lahjansaajan aviopuolison avio-oikeus lahjoitettavaan kiinteistöön. Verohallinnon internetsivuilta vero.fi löytyy ohje: Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa 1.1.2015 lukien. Ohjetta on päivitetty tätä kirjoitettaessa viimeksi 8.12.2014, ja päivitetyn ohjeen mukaista arvostusta on sovellettu vuoden 2015 alusta lukien. Ohjetta päivitetään vuosittain, ja vuotta 2016 koskeva ohje lienee annettu tämän oppaan kirjoittamisen jälkeen. Ohje on valtakunnallisesti sitova. Verohallinnon ohjeen mukaan ensisijaisena selvityksenä metsän arvosta voidaan pitää metsäkeskusten tai metsänhoitoyhdistysten antamia tila-arvioita. Metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten tai muiden vastaavien asiantuntijatahojen laatimia asianmukaisia tilaarvioita pidetään sellaisenaan arvostusratkaisun perusteena. Selvitystä metsän arvosta ei kuitenkaan yleensä vaadita vähäisistä, alle 15 hehtaarin metsäalueista. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella vähäisenä metsäalueena pidetään ohjeen mukaan 30 hehtaaria ja Lapin maakunnan alueella 60 hehtaaria. Jos asiantuntijan antamaa tila-arviota ei ole, Verohallinto määrittelee tilan arvon arvostusohjeen ja sen taulukon mukaan. Kohteen arvo on määritelty maa- 16 17
kuntakohtaisten hehtaariarvojen ja metsämaan pinta-alan perusteella. Lahjansaajien erityinen selvitys- ja perustelutarve korostuu, jos ohjeen mukaisista kaavamaisista arvoista halutaan poiketa. Tällöin asiantuntijalausunnon, esim. metsäarvioiden käyttö on tarpeen. TESTAMENTTI Metsien pirstoutumista ja ohjautumista perikuntien haltuun on mahdollista estää myös testamentilla. Tilan toimintaedellytykset säilyvät useissa tapauksissa parhaiten silloin, kun se testamentataan yhdelle perilliselle. Perillisten tasapuolisen kohtelun vuoksi testamentissa tulee ottaa muiden perillisten oikeudet huomioon. Perinnöt ovat verotuksellisesti edullisemmassa asemassa kuin lahjat, sillä alle 20 000 euron perinnöstä ei mene veroa. Mahdollisia avioerotilanteita varten testamentista voidaan poistaa perijän aviopuolison avio-oikeus perintönä tulevaan omaisuuteen. Tällä varmistetaan tilan säilyminen suvussa. YHTEISOMISTUKSEEN VAI YHDELLE PERILLISELLE? Metsätilaa perillisille luovutettaessa joudutaan pohtimaan tilan tulevia omistussuhteita. Tilan siirtyessä perintönä se kuuluu automaattisesti kuolinpesään, jossa tila tulee osakkaiden yhteisomistukseen. Perintöveroasteikko 1. veroluokassa 1.1.2015 alkaen Verotettavan Veron vakioerä Veroprosentti osuuden arvo osuuden alaraja ylimenevästä euroa kohdalla osasta 20 000 40 000 100 8 40 000 60 000 1 700 11 60 000 200 000 3 900 14 200 000 1 milj. 23 500 17 1 milj. 159 500 20 Tilat voidaan luovuttaa myös omana elinaikana useammalle saajalle. Yhdessä omistettujen tilojen hoito voi alkuun toimia hyvinkin, jos omistajilla on yhteiset näkemykset tilan hoidosta ja käytöstä. Ajan kuluessa ristiriitojen todennäköisyys lisääntyy, kun omistajien määrä kasvaa ja omistajat vaihtuvat, esimerkiksi silloin, kun seuraava sukupolvi tulee tilan omistajiksi. Hyvän metsänhoidon turvaamiseksi tila kannattaa yleensä luovuttaa sille perilliselle, joka on kiinnostunut metsätalouden harjoittamisesta. Tässä vaihtoehdossa luovuttajat joutuvat hakemaan ratkaisun, jolla perillisten tasapuolinen kohtelu toteutuu. Näin vältetään turhat perintöriidat. YHTEISMETSÄ Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa voidaan perustaa myös yhteismetsä. Kuolinpesästä ja verotusyhtymästä poiketen yhteismetsässä ei ole yksimielisyysvaatimusta, vaan päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Yhteismetsä maksaa puun myyntitulosta 28 prosenttia veroa, mikä on vähemmän kuin puun myyntitulosta maksettava pääomavero. Mikäli metsätilan sukupolvenvaihdos tehdään kaupalla, kauppa kannattaa tehdä ennen yhteismetsän perustamista. Kaupassa syntyvä metsävähennys siirtyy perustettavan yhteismetsän käyttöön. Mikäli verovapaan sukulaisluovutuksen edellytykset täyttyvät, luopuja saa kauppahinnan verottomana itselleen. Sen sijaan lahjalla tapahtuvassa sukupolvenvaihdoksessa, luopuja voi perustaa itse yhteismetsän ja siirtää lahjalla yhteismetsäosuuksia perillisilleen. ENNAKKORATKAISU VEROTTAJALTA Metsätilan sukupolvenvaihdoksen veroseuraamukset voi selvittää ennakkoon hakemalla Verohallinnolta ennakkoratkaisun. Tätä varten tarvitaan luonnos lahja- tai kauppakirjasta ja ennakkoratkaisuhakemus. Osuuspankin lakipalveluissa hoidetaan toimeksiannosta metsätilan sukupolvenvaihdoksia. Lakipalvelut neuvoo järkevän ratkaisun hakemisessa ja hoitaa luovutukseen liittyvät asiakirjat. Lakipalvelut hankkii metsätilan hintaarvion, laatii luonnosasiakirjat ja varsinaiset lopulliset asiakirjat, hakee ennakkoratkaisun Verohallinnolta sekä lainhuudon ja kiinnitykset ja laatii lahjaveroilmoituksen. Osuuspankki on vahvasti mukana muissakin metsätilan sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä. Pankista saa opastusta rahalahjan antamiseen, pitkäaikaista lainaa tilakaupan rahoitukseen ja metsävakuutukset. Metsätilan sukupolvenvaihdosartikkelissa asiantuntijana toimi varatuomari Mervi Hyvönen OP Pankkitoiminnan lakiasioista. Lahjaveroasteikko 1. veroluokassa 1.1.2015 alkaen Verotettavan Veron vakioerä Veroprosentti osuuden arvo osuuden alaraja ylimenevästä euroa kohdalla osasta 4 000 17 000 100 8 17 000 50 000 1 140 11 50 000 200 000 4 770 14 200 000 1 milj. 25 770 17 1 milj. 161 770 20 Johanna Kokkola METSÄTILAN MYYNTI LÄHISUVUN ULKOPUOLELLE Metsätilan myynti on monivaiheinen tapahtuma. Metsätilakaupat tuntevaa kiinteistövälittäjää apuna käyttäen ei myyjän tarvitse tehdä muuta kuin allekirjoittaa asiakirjat. Metsäteollisuuden päätökset investoida kotimaan tuotantolaitoksiin tuovat varmuutta metsätalouden harjoittamiseen. Kotimaisella puulla on ostajia ja viime vuosina kantohintojen vaihtelut ovat olleet vähäisiä. Nämä tuovat positiivisella tavalla ennustettavuutta puukauppaan ja metsätalouteen. Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kauppahintatilaston mukaan metsätilojen hinnat vapailla markkinoilla ovat nousseet viime vuosina. Metsätiloilla on kysyntää. MILLOIN TILAN MYYNTIÄ KANNATTAA HARKITA? Myynti on perusteltua silloin, kun itsellä, perillisillä tai perikunnalla ei ole kiinnostusta, riittävästi tietoa tai mahdollisuuksia pitää metsä hyvässä tuottokunnossa, ja tunnesiteet eivät estä metsästä luopumista. Oman onnensa nojaan metsää ei kannata jättää, koska silloin sen arvo saattaa jopa laskea. Metsään sitoutuu merkittävä pääoma. Vastaperustetun taimikon hehtaarihinta on maan etelä- ja keskiosissa tuhannen euron paikkeilla. Hoidetun taimikon arvo nousee vuosi vuodelta niin, että hakkuukypsästä tukkimetsästä saa yli kymmenentuhannen euron hehtaarihinnan. Vuoden 2014 tilastojen mukaan metsähehtaarin keskihinta oli yli 10 hehtaarin tilojen kaupoissa 2 796 euroa. Arvokkainta metsä oli Varsinais-Suomen maakunnan alueella, 4 859 euroa/hehtaari ja halvinta Lapissa, 939 euroa/hehtaari. Mahdollista perinnönjakoa ajatellen on yleensä helpompi luovuttaa perillisille tilakaupasta saatua rahaa kuin metsää. Silloin voi hyödyntää esimerkiksi verovapaita rahalahjoja. Rahan kanssa itse kukin voi menetellä haluamallaan tavalla, mutta perikunnan omistamalta metsätilalta ei voi myydä puuta, jos yksikin osakas vastustaa myyntiä. Yhteisomistus ei ota huomioon perillisten erilaista elämän-tilannetta ja rahantarvetta. OMISTA TAVOITTEISTA LIIKKEELLE Ennen myyntipäätöksen tekemistä omistajan tai omistajien on hyvä selvittää tarkoin omat tavoitteensa niin metsän- kuin omaisuudenhoidonkin näkökulmasta. Jos tilan myyntiin on valmiutta, seuraava vaihe on tilan markkinaarvon sekä heti hakattavissa olevan puuston arvon määrittäminen. Voi olla, että tilan myynnin sijasta valinta kallistuukin puukauppaan. Silloin uudistushakkuissa on otettava huomioon myös metsän hakkuusta johtuvat uudistamisja hoitotöiden kustannukset. Myydäänkö tila puustoineen vai tehdäänkö ensin puukauppa hakkuukypsästä puustosta? Oikopäätä puukauppaa ei pidä mennä tekemään. Taloudellinen lopputulos on myyjälle monissa tapauksissa paras silloin, kun tila myydään puustoineen. Kun ostaja pääsee tekemään puukaupan, hänellä on mahdollisuus keventää puukauppatulosta maksettavaa veroa metsävähennyksen avulla. Tärkeää on muistaa, että myyjän omat tavoitteet ja metsän mahdollisuudet on oltava tiedossa ennen päätösten tekoa. 18 19
METSÄSTÄ TILA-ARVIO AINA ENNEN MYYNTIÄ Tilan arvo määritetään yleensä summaarvomenetelmällä. Menetelmässä lasketaan erikseen arvo maapohjalle, puustolle ja taimikoille sekä puuston odotusarvo. Näiden osatekijöiden summana määräytyy metsätilan kokonaisarvo, joka on yleensä korkeampi kuin tilan metsätaloudellinen käypä arvo. Tilan metsätaloudellinen käypä arvo saadaan, kun kokonaisarvoa alennetaan ns. arvon korjauksella, jolla summa-arvomenetelmän kokonaisarvoon tehdään yleensä 20 40 prosentin alennus. Arvon korjauksen suuruuteen vaikuttavat monet metsä-tilaan liittyvät ominaisuudet, ja sen määrittäminen vaatii ammattitaitoa ja markkinatuntemusta. Hyvin lyhyesti tiivistettynä: mitä paremmin metsä on hoidettu ja mitä enemmän sillä on puustoa, sitä pienempi arvonkorjaus on. Mikäli mahdollista, metsäkiinteistön arvoa on hyvä pyrkiä selvittämään myös muidenkin kuin summa-arvomenetelmän avulla. Kauppa-arvomenetelmä antaa suuntaa hinnoittelulle, varsinkin jos pinta-alan lisäksi tiedetään keskeiset puustoon ja kasvupaikkoihin liittyvät tekijät. Tuottoarvomenetelmä on myös käyttökelpoinen metsäkiinteistön arvonmäärityksessä. Koska arvionlaatija ei voi tietää, millaisia tuotto-odotuksia kohteelle tullaan asettamaan, olisi tuotto-arvomenetelmällä syytä laskea kaksi kolme vaihtoehtoista arviota. Metsäammattilaisten ohjelmilla metsäkiinteistön arvo on nopea laskea, kunhan kohteen lähtötiedot on luotettavasti päivitetty. Metsätilan sijainti on merkittävä kysyntään vaikuttava seikka. Taajaman ja kaupungin läheisyys nostaa kohteen kiinnostusta, vaikka metsätaloudelliset ominaisuudet eivät kovin houkuttelevalta vaikuttaisikaan. Metsätaloudellisen arvon lisäksi tilalta arvioidaan mahdolliset rakennuspaikat ja muut hintaan vaikuttavat tekijät. Kiinteistönvälittäjä tekee markkinoiden asian tuntijana arvonmääritykset ennen kuin myyjän kanssa sovitaan kiinteistön myyntihinta. Metsätilojen tarjonnassa on suuria maakuntakohtaisia eroja. Kun runsaan tarjonnan alueilla kauppaa tehdään metsä arvion käyvällä tasolla, niin niukan tarjonnan alueilla ostaja joutuu tarjoamaan summa-arvon yli ilman vähennyksiä. Metsäringin välittäjäverkoston kautta saadaan luotettava markkinatieto yli maakuntarajojen. METSÄN HINTAKEHITYS ALUEITTAIN (YLI 2 HA) 2002 2014 euroa/ha 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Voimassa oleva tuore metsäsuunnitelma helpottaa tila-arvion tekemistä. Metsäsuunnitelma kertoo mm. tilan puuston määrän sekä hakkuu- ja hoitotarpeet, mutta sen sisältämä tieto ei välttämättä ole riittävä kiinteistön arvon määrittämiseksi. Suuruusluokan määrittämiseksi metsäsuunnitelma riittää silloin, kun tilalla ei ole kiinteistön arvoon vaikuttavia erityisarvoja. Kauppatilanteessa myyjä on velvollinen antamaan ostajalle tiedoksi kaikki ostopäätökseen vaikuttavat tekijät. Osa tiedoista on sellaisia, että ne selviävät parhainten haastattelemalla myyjää. Merkittävä osa tiedosta käy ilmi mm. seuraavista asiakirjoista ja selvityksistä, jotka välittäjä hoitaa tarvittaessa myyjän puolesta. Näitä ovat: lainhuutotodistus rasitustodistus kiinteistörekisterinote keskeneräiset puukaupat metsälain mukaiset uudistamisvelvoitteet metsälakikohteet, suojelualueet jne. Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Koko maa ALUE 1 Lähde: Maanmittauslaitos ALUE 4 ALUE 3 ALUE 2 Roope Permanto TILA-ARVIO TARPEELLINEN, VAIKKA METSÄ TILAA EI MYYDÄ Metsän arvon määrityksen tarve ei rajoitu pelkästään tilakauppoihin. Tila-arviota tarvitaan muun muassa seuraavissa tilanteissa: tilojen jaossa ja yhdistämisessä sukupolvenvaihdoksissa perunkirjoituksen yhteydessä luoton vakuutta arvioitaessa. LUOVUTUSVOITOSTA PERITÄÄN VERO Kun metsätila myydään lähisuvun ulkopuolelle, myyjän on maksettava vuonna 2015 luovutusvoitosta pääomatuloverokannan mukainen vero, joka on 30 prosenttia myyntivoitosta 30 000 euroon saakka ja 33 prosenttia sen ylimenevältä osalta. Tätä artikkelia kirjottaessa ei vuoden 2016 luovutusvoittoverotuksesta ole vielä lopullisia päätöksiä tehty. Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2016 pääomatulojen verotusta tultaneen kiristämään siten, että ylempi kanta koro tetaan 34 prosenttiin. Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta tilan hankintameno sekä metsän saantoon välittömästi liittyneet kulut ja perusparannusmenot sekä myynnistä aiheutuneet kulut. Perintönä, lahjana tai testamentilla saadun metsän myynnissä hankintamenoksi katsotaan se arvo, joka metsätilalla on ollut perintö- tai lahjaverotuksessa. Jos perinnöksi tuleva tila on aikomus myydä, metsää ei kannata arvottaa perukirjassa kovin alas, koska luovutusvoittovero on ankarampi kuin perintövero. Elämäntilanteet ja suunnitelmat muuttuvat yllättäen, joten varminta on aina hankkia mahdollisimman luotettava arvio, vaikka se ensin kustannuksia tuokin. Toinen vaihtoehto on käyttää todellisen hankintamenon sijasta hankintameno-olettamaa. Se on alle 10 vuotta omistetulla omaisuudella 20 prosenttia kauppahinnasta ja yli 10 vuotta omistetulla 40 prosenttia. Hankintameno-olettaman lisäksi muita kuluja ei voi vähentää. Myyjä voi valita luovutusvoittoverotuksessa sen vaihtoehdon, joka on hänelle kokonaisuutena edullisin. METSÄVÄHENNYKSEN LISÄYS LUOVUTUSVOITTOON Kun metsävähennykseen oikeuttava tila myydään, syntyvään luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään saman omistajan verovuonna tai aikaisempina vuosina käyttämät metsävähennykset, kuitenkin enintään 60 prosenttia myytävän tilan hankintamenosta. Metsävähennys muuttui vuonna 2008 tilakohtaisesta omistajakohtaiseksi. Tästä johtuen käytetyt metsävähennykset lisätään luovutusvoittoon, vaikka ne eivät olisi kohdistuneet myynnin kohteena olevaan tilaan. Tämä on syytä ottaa huomioon tilan myyntiä suunniteltaessa. Käytetyt metsävähennykset kannattaa aina ottaa puheeksi metsätilaringin välittäjän kanssa, siten vältetään ikävät veroyllätykset ja löydetään yhdessä sopivin ratkaisu tilan luovutukseen. Artikkelissa asiantuntijoina toimi Mikko Rautiainen ja Matti Sipilä OP Ryhmästä. Esimerkki: Perikunnan osakkaat myyvät yli 10 vuotta omistamansa tilan hintaan 120 000 euroa ja käyttävät luovutusvoittoverotuksessa 40 prosentin hankintamenoolettamaa. Luovutusvoittoveroa tulee perikunnalle maksuun 22 860 euroa, joka on 19,05 prosenttia kauppahinnasta. Ostaja maksaa kauppahinnasta 4 prosentin varainsiirtoveron. Luovutusvoittovero saattaa muuttua vuonna 2016. 20 21
OP-KIINTEISTÖKESKUSTEN METSÄTILOJEN VÄLITTÄJÄRINKI Maakunta OP-Kiinteistökeskus Kiinteistövälittäjä Puhelin Sähköposti Uusimaa Helsingin Jari Ahtiainen 0400 606 025 jari.ahtiainen@op.fi Itä-Uusimaa Porvoon Seudun Pauli Kinnunen 040 543 9270 pauli.kinnunen@op.fi Kymenlaakso Kotkan ja Haminan Seudun Marko Turunen 040 512 5206 marko.turunen@op.fi Pohjois-Kymenlaakson Seppo Kurki 0400 754 234 seppo.kurki@op.fi Etelä-Karjala Etelä-Karjalan Ari Punnonen 0400 652 520 ari.punnonen@op.fi Pohjois-Karjala Pielisen Markku Halonen 050 590 6022 markku.j2.halonen@op.fi Kiteen Seudun Esko Sanio 0500 378 366 esko.sanio@op.fi Joensuun Seudun Mikko Rautiainen 040 630 1171 mikko.rautiainen@op.fi Etelä-Savo Suur-Savon; Mikkeli, Mäntyharju Arto Kurvinen 010 255 2208 arto.kurvinen@op.fi Suur-Savon, Juva Timo Taskinen 044 321 1145 timo.taskinen@op.fi Suur-Savon, Pieksämäki Antti Tinakari 0400 578 080 antti.tinakari@op.fi Suur-Savon, Savonlinna Matti Tanhuanmäki 040-6486562 matti.tanhuamaki@op.fi Suur-Savon, Mäntyharju Eija Rantalainen 0400-476089 eija.k.rantalainen@op.fi Päijät-Häme Päijät-Hämeen, Päijänteen itäpuoli Jari Leino 0400-490606 jari.leino@op.fi Päijät-Hämeen, Päijänteen länsipuoli Esa Piiroinen 040-1730831 esa.piiroinen@op.fi Orimattilan Juha Siivonen 010 257 1589 juha.siivonen@op.fi Uusimaa Mäntsälän Inka Nissinen 0400-423797 inka.nissinen@op.fi Länsi-Uudenmaan Marjut Ståhlstedt 0500-475023 marjut.stahlstedt@op.fi Varsinais-Suomi Auranmaan Perttu Niemi 024 866 784 perttu.niemi@op.fi Lounais-Suomen Matti Bastman 050-65422 matti.bastman@op.fi Salon Juha Suokko 044-7701331 juha.suokko@op.fi Turun seudun Petri Malmberg 0400-260150 petri.malmberg@op.fi OP-KIINTEISTÖKESKUK SISSA TOIMII METSÄ TILOJEN VÄLITTÄJÄRINKI toimii metsätilojen välittäjärinki. OP-Kiinteistökeskuksissa Välittäjärinkiin kuuluu noin 40 kiinteistövälittäjää eri puolilta Suomea. Välittäjät ovat välitystoiminnan huippuammattilaisia, joilla on myös kokemuksen ja koulutuksen tuomaa metsätietämystä. Välitysringin tarkoituksena on tehostaa metsätilojen välitystä OPKK:ssa. Metsätilan myyntiaikeissa oleva henkilö voi ottaa yhteyttä tilan sijaintikuntaa lähinnä olevaan välitysringin välittäjään. Välitysringin välittäjät löytyvät op.fi/metsa ja opkk.fi sivuilta. Yhtey- denotto onnistuu myös oman osuuspankin välityksellä. Välittäjä tilaa omistajan toimeksiantoon liittyen kohteesta tila-arvion. Kohteen esittelymateriaali julkaistaan OPKK:n sivuilla kohdassa maa- ja metsätilat. Mikäli metsätilan myyjällä on kertyneitä OP-bonuksia, niitä käytetään automaattisesti välityspalkkion maksuun. Myös metsätilan ostajat voivat käyttää rinkiä hyväkseen ja kertoa haluamalleen välittäjälle, mistä he etsivät ostettavia metsätiloja. Metsätilojen keskihinnat e/ha yli 10 ha tiloilla Maakunta 2002 2014 Uuusimaa 3 105 4 179 Varsinais-Suomi 2 747 4 859 Satakunta 2 283 3 705 Kanta-Häme 2 920 4 386 Pirkanmaa 2 431 3 836 Päijät-Häme 3 095 4 312 Kymeenlaakso 2 330 3 679 Etelä-Karjala 2 409 3 872 Etelä-Savo 2 424 3 680 Pohjois-Savo 1 585 3 084 Pohjois-Karjala 1 591 2 766 Keski-Suomi 1 671 3 176 Etelä-Pohjanmaa 1 346 2 481 Pohjanmaa 1 302 2 759 Keski-Pohjanmaa 1 168 2 495 Pohjois-Pohjanmaa 883 1 678 Kainuu 1 036 1 570 Lappi 488 939 Metsätilojen hintoihin voi tutustua osoitteessa: www.maanmittauslaitos.fi/ kauppahintatilastot Johanna Kokkola Turun seudun Matti Sipilä 050-3688769 matti.sipila@op.fi Someron Ismo Kajaani 044-7797171 ismo.kajaani@op.fi Lounaisrannikon Pekka Jalonen 040-8402985 pekka.jalonen@op.fi Häme Etelä-Hämeen Vesa Perttilä 050-3014832 vesa.perttila@op.fi Etelä-Hämeen Jukka Kivistö 040-6375563 jukka.kivisto@op.fi Forssan Hannu Pehkonen 010 256 1423 hannu.pehkonen@op.fi Satakunta Länsi-Suomen Timo Paavilainen 050-3645411 timo.paavilainen@op.fi Pirkanmaa Pirkan Lassi Lintunen 050-3896816 lassi.lintunen@op.fi Pirkan Ville Puuppo 050-3896881 ville.puuppo@op.fi Pirkan Eija Sironen 050-3896809 eija.sironen@op.fi Pohjois-Hämeen Jorma Kaihola 044-751 2231 jorma.kaihola@op.fi Pohjois-Hämeen Jussi Mäkitalo 044-7852644 jussi.makitalo@op.fi Oriveden seudun Simo Lehtonen 0500-625110 simo.lehtonen@op.fi Keski-Suomi Keski-Suomen Jorma Numminen 050-5686221 jorma.numminen@op.fi Pohjois-Savo Pohjois-Savo, eteläinen- ja keskialue Juhani Heiskanen 0400 670353 juhani.heiskanen@op.fi Pohjois-Savo, pohjoinen Kari Malinen 010 258 8581 kari.malinen@op.fi Pohjois-Savo, itäinen Raimo Korhonen 0400-403325 raimo.o.korhonen@op.fi Etelä-Pohjanmaa Ähtäri, Seinäjoki Petteri Miettinen 040 351 6913 petteri.miettinen@op.fi Suomenselän Merja Kaukola 040-7082304 merja.kaukola@op.fi Pohjois-Pohjanmaa Oulun Timo Jormakka 0400-282670 timo.jormakka@op.fi Laaksojen Markku Laitila 010 254 1880 markku.laitila@op.fi Laaksojen Päivi Lehtelä 044-5805170 paivi.lehtela@op.fi Kainuu Kainuu, Kuhmo Tapani Pikkarainen 0400-336124 tapani.pikkarainen@op.fi Kainuu, Kajaani, Hyrynsalmi Olli-Pekka Hyyryläinen 050-5274370 olli-pekka-hyyrylainen@op.fi Kainuu, Sotkamo, Ristijärvi Asko Tolonen 0400-689257 asko.tolonen@op.fi Lappi Pohjolan Aulis Tervonen 040-7598445 aulis.tervonen@op.fi 22 23
Metsätalouden tulot Metsätalouden menot Arvonlisäveroa ei kirjata tuloksi, vaan omaan sarakkeeseensa ja ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Tos. nro Pvm Tulon laatu Tulo Hankintakaupat Arvonilman alv:a työn osuus pääomatulo lisävero Ei-arvonlisäverovelvolliset kirjaavat myös arvonlisäverot metsätalouden menoiksi sarakkeeseen Meno ilman alv:a. Tos. nro Pvm Menon laatu Meno Arvonilman alv:a lisävero Muut muistiinpanot 24 25
Metsätalouden matkakulut Tos. nro Pvm Mistä mihin / matkan tarkoitus Matkan Matkakulut Matkakulut Arvonpituus, km euroa/km yht. lisävero OPN PALVELUT METSÄVARALLISUUDEN HOITOON Osoitteesta op.fi/metsa ja OP Metsäraha -lehdestä saat aina asiantuntuntevia ja ajankohtaisia neuvoja metsävarallisuutesi hoitoon. Ole meihin yhteydessä laitetaan kaikki muutkin pankki- ja vakuutusasiasi kuntoon! Metsän vakuuttaminen Metsäkiinteistön välitys OPKK.fi Metsärahan sijoittaminen Sukupolvenvaihdos ja perheen muut lakipalvelut Metsätilakaupan rahoitus Roope Permanto 26 27
Yhdessä hyvä tulee. Roope Permanto