Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu viranomaisten päätöksellä sosiaaliturvan piiriin Suomessa eikä myöskään yrittäjän asuin- ja työskentelymaassa Ranskassa. Vuosien 2000 ja 2003 välisenä aikana yrittäjä työskenteli European Telecommunications Standards Institute'ssa, jonka ajan yrittäjä kuului Suomen sosiaaliturvan piiriin ns. lomakkeeseen E101 liittyen. Vuoden 2003 heinäkuussa yrittäjä perusti Suomeen oman yrityksen, joka tarjoaa konsulttipalveluja matkapuhelin- tai telekommunikaatioon liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Kyseinen European Telecommunications Standards Institute ostaa edelleen asiantuntijapalveluita yritykseltä (KK-Communications). Yrittäjän E101- lomake hyväksyttiin aina kesäkuuhun 2006 asti, jonka jälkeen yrittäjä ei ole kuulunut Suomen tai minkään muun maan sosiaaliturvan piiriin, koska Ranskan viranomaiset ilmoittivat Suomen viranomaisille (Eläketurvakeskus, ETK), että yrittäjän on maksettava sosiaaliturvamaksut heinäkuusta 2006 lähtien Ranskaan, koska työskentely Ranskassa on jatkunut pitempään kuin kolme vuotta. Kyseinen päätös kuitenkin aiheutti ongelman työvoiman liikkuvuudessa Euroopassa. Ranskan viranomaisten mukaan ei ole hyväksyttävää, että yrittäjä voi maksaa sosiaaliturvamaksut Ranskaan, koska yritys on suomalainen ja rekisteröity Suomeen. Näin ollen Ranskan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että yrittäjän on maksettava sosiaaliturvamaksut Suomeen, koska yrittäjä on suomalaisen yrityksen palveluksessa. Suomen viranomaiset taas ilmoittavat, että yrittäjän on maksettava ne Ranskaan, mikä perustuu siihen, etteivät Ranskan viranomaiset hyväksy E101-lomaketta ja koska yrittäjän työskentely Ranskassa on jatkunut yli kolme vuotta. Tämä on johtanut siihen, että 1.7.2006 lähtien yrittäjä ei ole kuulunut Suomen, Ranskan tai minkään muunkaan maan sosiaaliturvan piiriin. Siitä huolimatta yrittäjä on jatkanut omien sosiaaliturvamaksujensa maksamista Suomeen, vaikka hän ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Toisaalta Ranskan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että he ovat valmiita hyväksymään yrittäjän Ranskan sosiaaliturvan piiriin, jos hän toimittaa heille E106-lomakkeen. Tämä on kuitenkin mahdotonta, koska Ranskan viranomaiset eivät hyväksy E101-lomaketta, joka on välttämätön E106-lomakkeen saamiseksi. Toisaalta yrittäjä ei voi toimittaa kopiota Kela-kortista tai kansainvälisestä Kela-kortista, koska hänen oli palautettava ne Suomeen 1.7.2006. Asia on yrittäjän kannalta kiireellinen, sillä mikäli asiaa ei ratkaista 31.12.2006 mennessä, European Telecommunications Standards Institute ei voi enää ostaa palveluitaan "laittomalta" työntekijältä, joka ei kuulu minkään maan sosiaaliturvan piiriin. Käytännöllisesti katsoen tämä merkitsee sitä, että hän on työtön yrittäjä 1.1.2007 alkaen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä työvoiman vapaan liikkumisen edistämiseksi Euroopan unionissa ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä perusteluissa mainitun yrittäjän saattamiseksi sosiaaliturvan piiriin Ranskassa? Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2006 Reijo Paajanen /kok 2

Ministerin vastaus KK 816/2006 vp Reijo Paajanen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Paajasen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 816/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä työvoiman vapaan liikkumisen edistämiseksi Euroopan unionissa ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä perusteluissa mainitun yrittäjän saattamiseksi sosiaaliturvan piiriin Ranskassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin keskeisistä periaatteista. Tämä on kirjattu perustamissopimuksen 39 artiklaan. Perustamissopimuksen 42 artiklan perusteella yhteisön tulee toteuttaa sosiaaliturvan alan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen liikkumisvapauttaan käyttävän työntekijän ja hänen perheenjäsentensä sosiaaliturvan säilymiseksi ja sosiaaliturvaetuuksien maksamiseksi. Työntekijöiden ja yrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaoikeuksien turvaamiseksi on annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71 ja sen täytäntöönpanoasetus N:o 574/72. Tämän lainsäädännön tarkoituksena on määrätä, missä tilanteissa ja miten kansallista lainsäädäntöä sovelletaan eri jäsenvaltioiden välillä liikkuviin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä. Asetuksilla ei muuteta kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä ja ne ovat suoraan sovellettavaa oikeutta. Kysymys on siis eri sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Asetukseen N:o 1408/71 sisältyy säännökset, jotka osoittavat, minkä jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä työntekijään tai yrittäjään sovelletaan. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että henkilö kuuluu vain yhden jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Asetuksen N:o 1408/71 keskeinen periaate on, että työntekijä ja yrittäjä kuuluvat ensisijaisesti työskentelyvaltion lainsäädännön alaisuuteen. Työskentelyvaltion lainsäädännön soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä jäsenvaltion alueella työntekijä tai yrittäjä asuu eikä myöskään sillä, missä jäsenvaltiossa yrityksen kotipaikka sijaitsee. Poikkeuksena työskentelymaan periaatteesta on muun muassa tilanne, jossa yritys lähettää palveluksessaan olevan henkilön toisen jäsenvaltion alueelle suorittamaan siellä työtä yrityksensä palveluksessa. Tällöin lähetetty henkilö työntekijä tai yrittäjä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvan piiriin enintään 12 kuukauden ajan. Asetuksessa on myös säännökset siitä, minkä jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan henkilöön, joka työskentelee tai toimii yrittäjänä samanaikaisesti kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa. Lisäksi toimivaltaiset viranomaiset tai niiden nimeämät laitokset voivat yhteisellä sopimuksessa tehdä poikkeuksia kaikista sovellettavaa lainsäädäntöä koskevista säännöksistä. Poikkeuksen ainoana edellytyksenä on, että sen tulee koitua niiden henkilöiden eduksi, joita se koskee. Käytännössä useimmat jäsenvaltiot noudattavat viiden vuoden määräaikaa näitä sopimuksia tehdessään. Jokainen jäsenvaltio voi kuitenkin itsenäisesti harkita, missä tilanteissa ja miten pitkälle ajalle suostumus poikkeukseen annetaan. Asetuksen N:o 1408/71 ja sen täytäntöönpanoasetuksen N:o 574/72 uudistustyö on parhaillaan käynnissä Euroopan unionin toimielimissä. So- 3

Ministerin vastaus vellettavaa lainsäädäntöä koskevissa säännöksissä tulee korostumaan jäsenvaltioiden viranomaisten välinen yhteydenpito ratkaistaessa sitä, minkä jäsenvaltion lainsäädännön piiriin unionin alueella liikkuva työntekijä kuuluu. Myös jäsenvaltioiden viranomaisten välinen tiedonkulku tulee uuden täytäntöönpanoasetuksen myötä olemaan sähköisten tiedonvälitysratkaisujen kautta nykyistä nopeampaa. Eläketurvakeskus on säännöllisesti yhteydessä sellaisten jäsenvaltioiden vastaaviin sosiaaliturvalaitoksiin, jonne Suomesta useimmin lähdetään työskentelemään tai harjoittamaan yritystoimintaa. Eläketurvakeskus pyrkii koko ajan laajentamaan suoria yhteyksiään myös muiden jäsenvaltioiden sosiaalivakuutuslaitoksiin joustavan ja oikeudenmukaisen soveltamiskäytännön varmistamiseksi. Ulkomaille töihin lähtevän on aina syytä olla yhteydessä omaan eläkelaitokseen tai Eläketurvakeskukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Eläketurvakeskus tekevät tiivistä yhteistyötä näissä kysymyksissä ja ovat tarvittaessa yhteydessä muiden maiden viranomaisiin. Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2006 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen 4

Ministerns svar KK 816/2006 vp Reijo Paajanen /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 816/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Reijo Paajanen /saml: Vad kommer regeringen att göra för att främja arbetskraftens fria rörlighet i Europeiska unionen och vad kommer regeringen att göra för att den företagare som nämns i motiveringen skall omfattas av den sociala tryggheten i Frankrike? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbetskraftens fria rörlighet är en av de centrala principerna i Europeiska unionen. Den finns inskriven i artikel 39 i fördraget. Enligt artikel 42 i fördraget skall gemenskapen besluta om sådana åtgärder inom den sociala trygghetens område som är nödvändiga för att försäkra att migrerande arbetstagare som utnyttjar sin fria rätt till rörlighet och deras familjemedlemmar bibehåller rätten till sociala trygghetsförmåner och att förmånerna betalas ut. Rådet har utfärdat förordning (EEG) Nr 1408/71 om tillämpningen av systemen för social trygghet när anställda egenföretagare eller deras familjer flyttar inom gemenskapen och tilllämpningsförordning Nr 574/72. Lagstiftningen avser att bestämma i vilka situationer och på vilket sätt nationell lagstiftning tillämpas mellan olika medlemsländer, när anställda och deras familjer flyttar inom gemenskapen. Förordningarna ändrar inte på de nationella systemen för social trygghet och de är direkt tillämplig rätt. Det är alltså fråga om samordning av de olika systemen för social trygghet. I förordning Nr 1408/71 ingår bestämmelser om vilken medlemsstats lagstiftning om social trygghet som tillämpas på en anställd eller egenföretagare. De avser att säkerställa att en person omfattas av systemet för social trygghet endast i en medlemsstat. Den bärande principen i förordning Nr 1408/71 är att en anställd och en egenföretagare primärt omfattas av lagstiftningen i anställningslandet. För tillämpningen av lagstiftningen i anställningslandet spelar det ingen roll inom vilken medlemsstats territorium den anställda eller egenföretagaren är bosatt eller vilken medlemsstat företaget har sitt säte i. Ett undantag från principen om anställningsland är bl.a. när ett företag sänder ut en av sina anställda till en annan stats territorium för att där utföra arbete i företagets tjänst. Då kan den utsända personen en anställd eller egenföretagare omfattas av den sociala tryggheten i ursprungslandet i längst 12 månader. I förordningen finns också bestämmelser om vilken medlemsstats lagstiftning om social trygghet som tilllämpas på en person som arbetar eller är egenföretagare i två eller flera medlemsstater samtidigt. Dessutom kan de behöriga myndigheterna eller av dem utsedda institutioner genom ömsesidigt avtal göra undantag från alla bestämmelser om tillämplig lagstiftning. Det enda villkoret för ett undantag är att den ska vara till nytta för dem som det gäller. I praktiken följer de flesta medlemsstater en femårsfrist i sina avtal. Varje medlemsstat får dock självständigt överväga i vilka situationer och för hur lång tid den ger sitt samtycke till undantag. 5

Ministerns svar Förordning Nr 1408/71 och tillämpningsförordning Nr 574/72 är under revision i Europeiska unionens institutioner. Bestämmelserna om tillämplig lagstiftning kommer att betona kontakterna mellan myndigheterna i medlemsstaterna när det ska avgöras vilken medlemsstats lagstiftning som omfattar en anställd som flyttar inom gemenskapen. Den nya tillämpningsförordningen kommer också att göra informationsgången mellan myndigheter i medlemsstaterna snabbare tack vare elektronisk kommunikation. Pensionsskyddscentralen står regelbundet i kontakt med socialförsäkringsmyndigheterna i de medlemsstater till vilka det flyttar flest finländare till för att ta anställning eller bli egenföretagare. Centralen arbetar oavbrutet för att utvidga sina direkta kontakter också med socialförsäkringsmyndigheterna i andra medlemsstater för att garantera en smidig och rättvis tillämpning. Den som åker utomlands för att arbeta bör alltid kontakta den egna pensionsanstalten eller Pensionsskyddscentralen. Social- och hälsovårdsministeriet och Pensionsskyddscentralen samarbetar intensivt i dessa frågor och står vid behov i kontakt med myndigheter i andra länder. Helsingfors den 7 november 2006 Social- och hälsovårdsminister Tuula Haatainen 6