VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA



Samankaltaiset tiedostot
VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Kati Berninger MJ-Prosessit Oy/Environmental Expert

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Hämeen liiton rahoitus

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Kestävää kasvua ja työtä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinjat ja erityistavoitteet

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Kasvun rahoitus Yritysneuvojien koulutuspäivä Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin

Ohjelmakausi

EAKR seurantatietojen taustalomake EURA

Energian tuotanto ja käyttö

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan T3K hanke

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Keski-Pohjanmaan avoinna oleva EAKR haku Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaan

Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

EAKR -yritystuet

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

ODINE Open data Incubator for Europe

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen

ClimBus Business Breakfast Oulu

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Hankeinfo Kainuun liiton EAKR-rahoitus 11/2018. Eero Vilhu

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Energiatuki Kati Veijonen

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma ja Pohjois-Pohjanmaan rahoitus

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan EAKR-hakujen teemat

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes Copyright Tekes

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Rakennerahastokauden valmistelu

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

EU-RAHOITUKSEN HAKU MENNESSÄ

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa ja sen hakeminen

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Transkriptio:

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Suomen rakennerahasto-ohjelmassa siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan edistetään tukemalla toimia, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä*). Tavoitteeseen pyritään lisäämällä uusiutuvan energian ja paikallisten energialähteiden käyttöä sekä tehostamalla energia- ja materiaalitehokkuutta. Näitä toimia on mahdollista edistää useilla ohjelman toimenpiteillä, mutta erityisesti niihin keskitytään toimintalinjan 1 erityistavoitteessa 3. PK yritysten energiatehokkuuden edistäminen ja toimintalinjan 2 erityistavoitteessa 3. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen *) EU:n komissio edellyttää asetuksessa Euroopan unionin aluekehitysrahastosta, että jokaisen maan rakennerahasto-ohjelman on tuettava toimia, joilla siirrytään kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Seutukuntien infotilaisuudet, Paula Alho

Käsitteitä Mitä tarkoittaa vähähiilinen yhteiskunta? -yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu ja jossa syntyy huomattavasti vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin nykyisin hiilineutraali yhteiskunta? - yhteiskuntaa, joka tuottaa vain sen verran kasvihuonekaasuja kuin se pystyy sitomaan - pienet kasvihuonekaasu-päästöt - jäljelle jäävien päästöjen kompensointi -nykyisten hiilivarastojen ylläpito hiilijalanjälki? - tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvuhuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy materiaalitehokkuus? - kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana

Miksi vähähiiliseen yhteiskuntaan kannatta pyrkiä? Välttämätön, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajoittaa kahteen asteeseen Ilmastonmuutoksen rajoittamisella on kiire - Kansainväliset toimet liian hitaita Suomen kannattaa olla edelläkävijä uusien ratkaisumallien kehittämisessä - Globaali vastuu - Syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia Kotimaiset uusiutuvat energiamuodot lisäävät huoltovarmuutta ja parantavat kauppatasetta Energiatehokkuuden parantuessa syntyy kustannussäästöjä

Vähähiilisen yhteiskunnan saavuttamiseksi asetettuja tavoitteita: Eu-tasolla Eurooppa 2020 -strategian ilmasto- ja energiapaketin asettaman tavoitteen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä EU:n yhteinen tavoite on vähentää kasvihuonekaasuja 20 %, lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 % ja parantaa energiatehokkuutta 20 % vuoden 1990 tilanteeseen verrattuna. Suomen tasolla kansallisen toimenpideohjelman mukaan tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on vähentää ei-päästökauppasektorin päästöjä 16 % ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä 38 % vuoden 2005 tasosta. Suomen pitkäntähtäimen tavoite on vähentää kasvihuone päästöjään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa tavoite on kohdentaa vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla edistävään toimintaan vähintään 25 % EAKR -rahoituksesta.

Suurimmat kasvihuonepäästöjen lähteet - eli tärkeimmät sektorit ja toiminnot päästöjen ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi Vähähiilinen yhteiskunta tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kaikilla sektoreilla toimitaan samansuuntaisesti. Tärkeää on kuitenkin tietää suurimmat päästölähteet, jotta panoksia voidaan kohdentaa erityisesti niihin. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Suomessa ovat energiantuotanto, teollisuus ja rakentaminen sekä liikenne, jotka yhdessä vastaavat 70 % Suomen kasvihuonepäästöistä. Kotitalouksien kulutuksessa suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät asumiseen, ruokaan ja vapaa-aikaan liittyvistä toiminnoista.

Millä keinoilla vähähiilistä yhteiskuntaa rakennetaan? Vähähiilisessä yhteiskunnassa lämmitys- ja sähköenergia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä kuten aurinkoenergialla, tuulivoimalla, bioenergialla (erityisesti puu ja biojäte) ja vesivoimalla. Eri energialähteiden osuus kokonaisenergian kulutuksesta 2011 17 % 4 % 3 % 44 % Fossiliset polttoaineet Turve Vesivoima Puu 23 % 3 % 6 % Ydinvoima Sähkön tuonti Lähde: Tilastokeskus Energiankulutuksen vähentämisessä avainasemassa on energiansäästö sekä energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen.

Millä keinoilla vähähiilistä yhteiskuntaa rakennetaan? - Toimenpide- esimerkkejä 1. ENERGIANTUOTANNOSSA Kivihiilen ja turpeen käytön lopettaminen Uusiutuvia energianlähteitä kaukolämmön tuotantoon Kohti pientuotantoa ja paikallisenergiaa Biopolttoaineissa raaka-aineeksi puun lisäksi erilainen biojäte, elintarviketeollisuuden sivuvirrat, lannan ja kaatopaikoilla syntyvän metaanin hyödyntäminen biokaasulaitoksissa mädättämällä Energianlähde Aurinko-, tuuli- ja vesivoima ym. Kasvihuonekaasupäästöt gco 2 -ekv./kwh Maakaasu 202 Kevyt polttoöljy 267 Kivihiili 341 Turve 382 0

Millä keinoilla vähähiilistä yhteiskuntaa rakennetaan? - Toimenpide- esimerkkejä 2. KIINTEISTÖISSÄ JA RAKENTAMISESSA Noin 40 % energian kokonaiskulutuksesta kuluu kiinteistöissä ja rakentamisessa Uudisrakentaminen 0-energiataloina eli talo tuottaa yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa ( esim. puulämmitys, aurinkopaneelit, aurinkokeräimet) Vanhojen rakennusten energiatehokkuuden parantaminen - passiivisaneeraus eli energiatehokkuuden parantaminen esim. lisäämällä eristyksiä, vaihtamalla energiatehokkaat ikkunat ja asentamalla suoralla sähkölämmityksellä oleviin taloihin ilmailmalämpöpumppuja, - vaihtamalla kaukolämpöverkon ulkopuolella olevat talot öljylämmityksestä pellettiin, maalämpöön tms. - alentamalla huonelämpötila, valaistus - suosimalla puurakentamista 3. TEOLLISUUDESSA Teollisuuden prosesseissa materiaalitehokkuus, raaka-aineiden kierrätys ja sivuvirtojen hyödyntäminen energiana tai toisen prosessin raaka-aineena

Millä keinoilla vähähiilistä yhteiskuntaa rakennetaan? - Toimenpide- esimerkkejä 4. LIIKENTEESSÄ Liikkumistarpeen, erityisesti henkilöautoliikenteen, vähentäminen hyvällä kaupunkisuunnittelulla, etätyön sallimisella, tietoliikenteen hyödyntämisellä työnteossa ja palveluiden tarjonnassa Autojen energialähteiden muuttaminen uusiutuviin biopolttoaineisiin ja sähköön Joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen (esim. liikennöintiajat, vuorovälit, logistiikkaketjujen kehittäminen eri välineiden välillä, kutsuohjattu joukkoliikenne, joka toimii pikkubusseilla ja keräilee asiakkaat tarpeen mukaan kyytiin) Raideliikenteen lisääminen tavara- ja henkilöliikenteessä Pitkän matkan liikenne (VTT 2011; TKK Dipoli ym. 2005). 1 = vaihtelee laivan tyypin mukaan, matkustajien osuus laskennallinen Kulkuväline Henkilöauto maantieajo gco 2 /km/hlö 170 Bussi 52 Juna 30 Laiva 1 208-456 Lentokone, lyhyt 260 Lyhyt potkurikoneella Keskipitkä 460-3700 km Kaukolento, yli 3700 km 190-221 149-178 114

Millä keinoilla vähähiilistä yhteiskuntaa rakennetaan? - Toimenpide- esimerkkejä 5. RUOANTUOTANNOSSA Alkutuotanto on energiatehokasta ja perustuu ravinteiden kierrätykseen Lannan metaani hyödynnetään biokaasulaitoksissa Elintarviketuotannossa jalostuksen prosessit energiatehokkaita ja sivuvirrat hyödynnetään bioenergian tuotannossa Ruokahävikin minimoiminen kotona, koulussa, työpaikoilla, Kasviksien lisääminen ruokavaliossa Lähiruoan suosiminen 6. NEUVONTA JA OSAAMISTARPEIDEN TUKEMISESSA Ilmasto-osaajien koulutus kaikille aloille - opetusohjelmien kehittäminen -erityisesti rakennusala Vähähiilisten ratkaisujen neuvojien ja suunnittelijoiden koulutus ja osaamisen kehittäminen

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelman mahdollisuudet: Ohjelman vähähiilistä yhteiskuntaa edistävien toimien mahdollisimman suuren vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että eri toimintalinjoilla toteutetut vähähiilisyyteen liittyvät toimenpiteet tukevat toisiaan. Tavoitteena onkin, että toimintalinjan 2 toimenpiteillä luodaan kysyntää vähähiilisyyttä tukeville hankkeille toimintalinjalla 1 sekä myös teemaa tukeville ESR- hankkeille.

TL 1 PK-YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Erityistavoite 3: Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Hankkeissa toteutetaan pääsääntöisesti seuraavia toimenpiteitä: tuetaan uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä tuetaan pk-yritysten vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä tuetaan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviä investointeja ja kehittämishankkeita, jotka parantavat yrityksen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta kehitetään vähähiilisiä yritysklustereita, yritysverkostoja ja muita yritysten yhteistyömuotoja käytetään pääomasijoituksia yritysten kestävän kasvun turvaamiseksi. Kohderyhmänä pk-yritykset Tuensaajat: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat, kuntayhtymät ja muut julkisyhteisöt Hankkeiden välittömät mitattavat tulokset: Säästetty energia, MWh Yrityksiä hyödyntävät vähähiilisyyden demonstraatiomallit tai ratkaisut, lkm Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä (ympäristöystävälliset tuotantomenetelmät ja/tai energiatehokkuuden merkittävä paraneminen), lkm

TL 2 UUSIMMAN TIEDON JA OSAAMISEN TUOTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN (EAKR) Erityistavoite 3. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Hankkeissa toteutetaan pääsääntöisesti seuraavia toimenpiteitä: tuetaan vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys sekä tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset huomioiden tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita tuetaan vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta keskeisiä innovatiivisia ratkaisuja ja selvityksiä kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja kehitetään asumisen energiatehokkuutta parantavia innovaatioita ja teknologioita luodaan alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja sekä yhteistyömuotoja Kohderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat Tuensaajat: yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, kunnat, ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Hankkeiden välittömät mitattavat tulokset: Säästetty energia, MWh Yritykset, jotka tuovat tuetun hankkeen seurauksena markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin, lkm Yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävät uudet ratkaisut, lkm Yrityksiä hyödyntävät vähähiilisyyden demonstraatiomallit tai ratkaisut, lkm

Miten saadaan hyviä vähähiilisiä hankkeita? Hyvä vähähiilisyyttä tukeva hanke tiedostaa toteutusmallissaan, mistä vähähiilisyydessä on kyse ja pyrkii konkretisoimaan tavoitteen valitsemalla sellaisen investoinnin tai toteutuksen, että se selkeästi tuo vähennystä hiilitaseeseen verrattuna johonkin toiseen toteutustapaan. Tällainen harkittu valinta on hyvä tuoda esiin hakemuksessa eritellysti. Se edesauttaa myös hankehakemuksen läpimenoa.

Uutisia facebookissa: https://www.facebook.com/hiilineutraalisuomi Internetsivuja: Laske hiilijalanjälki: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/ilmasto_ja_ilma/ilmastonmuutoksen_hillinta/laske_hiilijalanjalki Ilmasto-opas. http://ilmasto-opas.fi/fi Ilmasto: Kaikki ilmastonmuutoksesta. www.ilmasto.org Suomen ympäristökeskus: Ilmastonmuutos. www.ymparisto.fi/ilmastonmuutos Lähteet: Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma: http://www.rakennerahastot.fi/kestavaa-kasvua-ja-tyota-2014-2020-ohjelma Berninger, K.2013. Muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan EU:n rakennerahastojen avulla 2014-20 20. YM: http://www.ym.fi/download/noname/%7bf5e0ab04-573f-418c-83a8-b4153a9a833a%7d/32883 Berninger, K.2012. Hiilineutraali Suomi. Miten luodaan ympäristöystävällinen yhteisunta? Gaudeamus Hki Berninger, K. Tyrsky konsultointi Oy. Koulutuspäivä rahoittajille, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus 4.4.2014