Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa ja sen hakeminen

Transkriptio

1 Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa ja sen hakeminen Mari Kuparinen Tiina Huotari Uudenmaan liitto

2 Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite

3 EAKR:n toimintalinjat ja niiden erityistavoitteet (HALKE ) PK-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Yritysten energiatehokkuuden edistäminen Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain I- ja P-Suomessa) Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Vähähiilinen talous 25% TL 1 ja 2

4 Hankkeiden hakuaika päättyy rahoitettaviksi haetaan Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 2 ja 1 mukaisia EAKR-hankkeita Hankkeiden tulee kohdistua TL 2:n erityistavoitteisiin 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen TL 1:n erityistavoitteisiin 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen

5 TL 2

6 Investointiprioriteetti 4: Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Rahoitettavat toimenpiteet Kehitetään alueen elinkeinoelämää tukevaa T&K&I-toiminnan infrastruktuuria hyödyntäen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöjä Luodaan ja kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä kehittämällä T&K&I-ympäristöjä ja kehitysalustoja huomioiden alueiden osaamiskärjet Lisätään yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten T&K&Iyhteistyötä, myös kansainvälisesti, erityisesti Itämeren alueella 6

7 Investointiprioriteetti 4: Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Kohderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Tuensaajat: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 7

8 Investointiprioriteetti 5: Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Rahoitettavat toimenpiteet Tuetaan pk-yritysten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys huomioiden Tuetaan uusien tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita Kehitetään elinkeinoelämää tukevaa soveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kokeiluja sekä toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosesseja Kehitetään ympäristöhaittoja ja riskejä vähentäviä innovaatioita Edistetään ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää elinkeinoelämän edellytyksille tärkeää T&K&I-toimintaa ja sitä tukevia pilotointi- ja demonstraatiohankkeita 8

9 Investointiprioriteetti 5: Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Kohderyhmät: pk-yritykset Tuensaajat: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 9

10 Investointiprioriteetti 3: Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Rahoitettavat toimenpiteet Tuetaan vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys sekä tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset huomioiden Tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita Tuetaan vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta keskeisiä innovatiivisia ratkaisuja ja selvityksiä Kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja Kehitetään asumisen energiatehokkuutta parantavia innovaatioita ja teknologioita Luodaan alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja ja yhteistyömuotoja 10

11 Investointiprioriteetti 3: Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Kohderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat Tuensaajat: Yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 11

12 TL 1

13 Investointiprioriteetti 1: Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Rahoitettavat toimenpiteet Tuetaan uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä Tuetaan pk-yritysten ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä 13

14 Investointiprioriteetti 1: Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Kohderyhmät Pk-yritykset Tuensaajat Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat 14

15 Investointiprioriteetti 2: Erityistavoite 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Rahoitettavat toimenpiteet Vahvistetaan kasvuhakuisten, kansainvälistyvien sekä kansainvälisille markkinoille tähtäävien pk-yritysten liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia Tuetaan kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyisyyttä edistäviä pk-yritysten investointeja ja kehittämishankkeita Kehitetään yritysklustereita ja muita yritysten yhteistyömuotoja 15

16 Investointiprioriteetti 2: Erityistavoite 2.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainväistymisen edistäminen Kohderyhmät Pk-yritykset Tuensaajat Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt 16

17 Investointiprioriteetti 3: Erityistavoite 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Rahoitettavat toimenpiteet Tuetaan uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketoiminnan kehittämistä Tuetaan pk-yritysten vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja kaupallistamista sekä markkinoille pääsyä Tuetaan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviä investointeja ja kehittämishankkeita, jotka parantavat yrityksen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta Kehitetään vähähiilisiä yritysklustereita, yritysverkostoja ja muita yritysten yhteistyömuotoja 17

18 Investointiprioriteetti 3: Erityistavoite 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Kohderyhmät Pk-yritykset Tuensaajat Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt 18

19 Millaisia hankkeita? Uusia innovatiivisia avauksia (ei kopiota naapurimaakunnasta) Isoja yhteiskunnallisia muutoksia Konkreettisia tuloksia ja vaikuttavuutta (vrt. indikaattorit!) Esimerkkejä muille kaupunkiseuduille ja kunnille Ei ylläpidetä vanhoja kehittämisrakenteita Suurehkoja strategisia hankekokonaisuuksia ( vaikka rahoitus väheneekin) Kesto max 3 vuotta 19

20 Haun painotukset Maakuntakohtaiset Etelä-Suomen yhteiset painotukset Pohjoinen kasvuvyöhyke innovaatioalustana o Ml. Tukholma Pietari ja HHT biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet 20

21 Maakunnan liittojen EAKR-rahoitus Etelä- Suomessa v EAKR+valtio (Meuroa) Etelä-Karjala 1,716 Kanta-Häme 0,920 Kymenlaakso 2,328 Päijät-Häme 2,114 Kestävä kaupunkikehittäminen Uusimaa 1,396 6,685 Varsinais-Suomi 0,726 YHTEENSÄ 9,2 6,685

22 End of part 1 22

23 Uudenmaan liiton ja muiden liittojen roolit Rahoittaja rooli (hankkeiden valinta ja rahoituspäätöksen valmistelu) Maksaja rooli Ohjelman kokonaiskoordinaatio MYR Päijät Häme MYR MYR MYR Kanta Häme Uudenmaan liitto Kymenlaakso MYR E Karjala Varsinais Suomi 6Aika MYR

24 EAKR-hankkeiden päätöksenteko maakunnan liitoissa Etelä-Suomessa 1) Hankehakemukset jätetään Eura2014- tietojärjestelmässä sähköisesti Uudenmaan liitolle 2) Hakemukset käsitellään ja arvioidaan paikallisessa maakunnan liitossa 3) Hakemukset käsitellään kunkin maakunnan MYR:ssä/MYR:n sihteeristössä ja maakuntahallitus päättää rahoituksen myöntämisestä 4) Uudenmaan liitto tekee hankkeille juridiset rahoituspäätökset Eura2014 -tietojärjestelmässä 24

25 Hankkeiden valintakriteerit Määritellään rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteiden tasolla Rakennerahasto-ohjelman seurantakomitea vahvistaa valintakriteerit kokouksessaan Lisäksi MYR voi määritellä maakuntakohtaisia painotuksia/kriteereitä Julkaistaan hakijan oppaassa, joka tulee rakennerahastot.fi verkkopalveluun kesäkuun aikana 25

26 Tuen myöntämisestä ja sen ehdoista säädetään Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta 26

27 Maakunnan liiton myöntämää alueellista kehittämistukea voidaan myöntää 1) Alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin 2) Kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 3) Muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi 4) Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin Kehittämishanke voi sisältää pienimuotoisia investointeja (esim. kone, laite, tietoverkko), jos välttämätön kehittämishankkeen toteuttamiselle Tukea ei voida myöntää yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen 27

28 Tuen myöntämisen yleiset edellytykset ja tuen määrä Tuella tulee olla merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen Ei saa käyttää yleisenä toimintatukena Tuen saajalla oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytyksen toteuttaa hanke Myös edellytykset vastata toiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen Kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää Tuen hakijan tulee osallistua itse (omarahoitus) hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin Koskee yhteishankkeessa kaikkia tuen saajia 28

29 Hankkeen rahoitus Yksityinen rahoitus Tukiprosentti kehittämishankkeessa max 80% Kehittämishankkeeseen sis. Investoinnissa max 70% Kunta ja muu julkinen Valtio EAKR Julkinen rahoitus 29

30 Kustannusten korvausperusteet 1) Kertakorvaus (lump sum): julk. rahoitus max ) Osa hankkeen kustannuksista korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen palkkakustannuksista (flat rate) 3) Tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen Päätöksen hankkeen kustannusmallista tekee tuen myöntävä viranomainen Pääsääntönä kohtien 1 ja 2 mukaiset yksinkertaistetut kustannusmallit, jollei tuen myöntävä viranomainen erityisen painavasta syystä poikkeuksellisesti päätä toisin 30

31 Prosenttimääräinen korvaus (flat rate) EAKRhankkeissa - kaksi vaihtoehtoa: 24% hankkeen hyväksyttävistä hankehenkilöstön palkkakustannuksista Tähän sis. 1) Hankkeen matkakustannukset 2) Toimistokustannukset 3) Hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin 4) Hankehenkilöstön työterv. kust. 5) Hankehenkilöstön toimitilat, koneet ja laitteet 6) Ohjausryhmän kustannukset 15% hankkeen hyväksyttävistä hankehenkilöstön palkkakustannuksista Hankkeissa, joissa erityisen korkeat matkakulut Tähän sis. Kohdat

32 Yhteishanke Tuki hankkeen toteuttamiseen voidaan myöntää useammalle kuin yhdelle hakijalle yhteisesti Tuen hakijoina ovat kaikki yhteishankkeen osapuolet Jokaisen on täytettävä tuen saajille asetetut edellytykset Kaikkien tuen saajien on osallistuttava hankkeen rahoittamiseen (omarahoitus) Tuen saajien tehtävä hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa sovitaan Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet Määritellään hankkeen hallinnoija, joka vastaa yhteydenpidosta tuen myöstäneen viranomaisen kanssa Tuen saajat vastaavat hankkeen toteuttamisesta yhteisvastuullisesti 32

33 Hakemus jätetään sähköisesti Eura2014- järjestelmässä Täysin sähköinen asiointi ei papereiden allekirjoittamista ja postittamista Asiointi EURA järjestelmässä edellyttää hakijalta sähköistä tunnistautumista Tuen hakeminen EURA tietojärjestelmässä edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista Hakija käyttää tunnistautumiseen maksutonta Verohallinnon Katso-palvelua. Viranomainen antaa päätökset sähköisesti EURA järjestelmän välityksellä. 33

34 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 1. Ota selvää, kuka on oman organisaatiosi Katsopääkäyttäjä Suomessa jo n organisaatiota on Katson piirissä, joten suurimmalla osalla rakennerahastohankkeiden hakijoista ja toteuttajista on todennäköisesti Katso-pääkäyttäjä tälläkin hetkellä. Mikäli Katso-pääkäyttäjää ei ole, sellainen voidaan perustaa. Lisätietoja: 2. Pyydä Katso-pääkäyttäjää perustamaan sinulle Katsoalitunniste ja sille sopiva EURA 2014 järjestelmän asiointirooli: 34

35 EURA järjestelmän Katso-asiointiroolit EURA 2014-asiointiin on Katso-palvelussa kaksi erilaista työ-ja elinkeinoministeriön palveluihin kuuluvaa roolia: 1) TEM EURA asiointi/nimenkirjoittaja voi täyttää ja tallentaa hakemuksia sekä jättää ne viranomaiskäsittelyyn (vastaa henkilöä, joka allekirjoittaisi hakemuksen, mikäli ne toimitettaisiin paperilla) 2) TEM EURA asiointi/valmistelija voi täyttää ja tallentaa hakemuksia, mutta ei voi jättää niitä viranomaiskäsittelyyn Katso -pääkäyttäjällä on aina mahdollisuus täyttää hakemuksia ja jättää ne viranomaiskäsittelyyn ilman erillistä EURA asiointiroolia 35

36 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 3. Katso-pääkäyttäjä perustaa sinulle EURA 2014 alitunnisteen ja kertoo käyttäjätunnuksen ja kiinteän salasanan Saat sähköpostiisi Katso-palvelun lähettämän automaattiilmoituksen alitunnisteen muodostamisesta. Vahvenna alitunnisteesi Katso-tunnisteeksi em. Sähköpostin ohjeiden mukaan. Tässä tarvitset myös omia henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksiasi tai sirullista HST-henkilökorttia. Vaihtoehtoisesti voit vahventaa tunnisteesi käymällä henkilökohtaisesti verotoimistossa Katso-asiakasrekisteröintipisteessä. Tulosta vahventamisen yhteydessä kertakäyttö-salasanalista (vastaa verkkopankissa käytettävää avainlukulistaa) 36

37 Kuinka valmistaudun hankehakijana uuden EURA järjestelmän käyttöön? 4. Kirjaudu EURA 2014-järjestelmään Katsokäyttäjätunnuksellasi, kiinteällä salasanallasi sekä kertakäyttösalasanallasi. Katso-tunnistautumispalvelusta saa lisätietoja Verohallinnon sivuilta: 37

38 Yhteyshenkilöt Uudenmaan liitossa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Rakennerahastoasiantuntija Tiina Huotari (9.6. alk.) 38

39 Tärkeitä nettiosoitteita