Monta kulttuuria, yksi Suomi

Monta kulttuuria, yksi Suomi 1.7.2004 31.12.2006 Kassandra ry:n projektin LOPPURAPORTTI Toimittanut Moninaiset -tuottaja Kaisa Hirn

TIIVISTELMÄ Urban II -hanke Moninaiset - monta kulttuuria, yksi Suomi on järjestänyt sekä uus- ja kantasuomalaisille naisille että päiväkoti-ikäisille lapsille ohjattua taidetyöpajatoimintaa, joka on toteuttanut heidän omaa kulttuuriperintöään ja tutustuttanut heidät muihin Suomessa läsnä oleviin kulttuureihin. Taide on hankkeessa ymmärretty laajasti; myös ruuanlaitto ja monenlaiset kädentaidot on nostettu taiteeksi. Työpajojen vetäjinä ovat toimineet ensisijaisesti uussuomalaiset taiteilijat ja taitajat. Hanke on yhdistänyt taidekasvatuksen sosiaalityöhön tavalla, joka on osoittautunut olevan jopa Euroopan laajuisesti erityinen. Taidetoiminnassa yhteinen sanallinen kieli ei ole välttämättömyys, vaan elekieli ja yhteinen tekeminen auttavat kommunikoimaan. Toiminta kehittää itsetuntoa, vahvistaa sosiaalista käyttäytymistä, tuottaa iloa ja lisää uskallusta uuden kielen oppimiseen. Lapsille on järjestetty mahdollisuuksien mukaan äitien tapaamisten ja työpajojen ajaksi hoitoa. Lisäksi päiväkoti-ikäisille on järjestetty omaa toimintaa, joka on epäsuorasti vahvistanut heidän kielellisiä ja sosiaalisia valmiuksiaan samalla kun he ovat tutustuneet uusiin kulttuureihin. Moninaiset -hankkeessa on järjestetty myös luentoja, joissa eri alojen asiantuntijat ovat pohtineet identiteettikysymyksiä ja naiseutta eri kulttuureissa. Luennoitsijat ovat vaihdelleet tutkijoista ja taiteilijoista yksinhuoltajaäiteihin. Luentojen yhteydessä yleisöllä on ollut mahdollisuus keskustella ja nauttia pikkuherkkuja eri maista. Keskusteluja ovat emännöineet Kassandran toiminnanjohtaja teatteriohjaaja Ritva Siikala ja päivähoitoalueen päällikkö Irma Marttila sekä tuottajat Eija Tervo ja Kaisa Hirn Moninaiset on kolmen vuoden aikana tuottanut yhteensä 105 taidetyöpajaa naisille ja 75 päiväkoti-ikäisille lapsille sekä 20 luentokertaa. Osallistujia on ollut yhteensä noin 5000. Lisäksi Moninaiset osallistui 36 tapahtumaan ja järjesti 14 taidenäyttelyä. Moninaiset on toteutettu Myllypurossa, Vesalassa, Kontulassa, Kurkimäessä ja Kivikossa sekä luennot Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa. Hankkeen pohjalta syntyneet järjestöt ovat itsenäisesti osallistuneet tapahtumiin myös Urban II -alueen ulkopuolella. Uus- ja kantasuomalaisia työpajaohjaajia on ollut yhteensä 49 ja he ovat edustaneet 28:aa eri kulttuuria. Yhteistyötä on tehty lukuisien kumppaneiden kanssa. Moninaiset -hanke on onnistunut erinomaisesti. Alueen asukkaat ovat tarttuneet Moninaisten tarjoamiin mahdollisuuksiin hanakasti, kurssit ovat olleet täynnä ja osallistujat ovat jopa perustaneet kaksi omaa yhdistystä jatkamaan Moninaisten käynnistämää toimintaa. Hankkeen pohjalta on myös syntynyt tanssiryhmä Salseras Mayores, joka on esiintynyt erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Hankkeeseen osallistuneet ohjaajat ovat saaneet työtilauksia esimerkiksi seurakuntien ja työväenopiston taholta ja he jatkavat työpajojen ohjaamista myös Kassandra ry:n toiminnassa. Kannessa: Habiba Hassan Abdulle Kuva: Lene Klit Hankkeesta syntyneen Helmikanat ry:n perustajajäsenet 2 3

JOHDANTO Urban II -yhteisöaloiteohjelman alueella asuu paljon syrjäytyneitä tai välittömän syrjäytymisuhan alaisuudessa eläviä naisia. Vaikka he haluaisivat ottaa osaa harrastustoimintaan, on kynnys usein korkea: uussuomalaisten puutteellinen kielitaito, lastenhoito-ongelmat, tiedon hankkimisen vaikeus, paikallisten kurssien ja omien varojen puute estävät osallistumisen. Uussuomalaisten joukossa on monia, joilla on korkea koulutus ja ammattitaito taideaineissa, mutta heiltä on puuttunut väylä päästä harjoittamaan ja jakamaan osaamistaan. Moninaiset -hankkeessa taidetyö on yhdistetty sosiaalityöhön pyrkimyksenä sekä aktivoida naiset osallistumaan toimintaan että tarjota heille mahdollisuus oppia uusia taitoja ja saada uutta tietoa. Moninaiset - monta kulttuuria, yksi Suomi syntyi Kassandra ry:n keväällä 2004 toteuttaman pilottihankkeen jatkoksi. Kassandran tuottaja Tiina Laukkanen kartoitti kuuden kuukauden aikana alueen palveluja, asukkaiden tarpeita ja taidetyöpajatoiminnan onnistumisen mahdollisuuksia. Pilottihankkeesta saadut kokemukset ja nopeasti löydetyt yhteistyökumppanit ja -verkostot rohkaisivat aloittamaan varsinaisen Moninaiset - hankkeen. Hankkeen pyrkimyksenä oli rikastaa Itä-Helsingin kulttuuritarjontaa, aktivoida naisia ja lisätä suvaitsevaisuutta alueella. Rasisminvastainen työ on ollut keskeistä hankkeen ideologiassa. Sosiaalisten kontaktien luominen koetaan syrjäytyneiden keskuudessa usein vaikeaksi, ja tätä kynnystä on pyritty madaltamaan kaikilla mahdollisilla tavoilla. Suurin yksittäinen ongelma on usein harrastustoimintaan tarvittavan rahan puute, joten erityisen tärkeää hankkeessa on ollut se, että kaikki toiminta on ollut ilmaista osallistujille. Alueen asukkaille on tarjottu taidetyöpajatoimintaa sekä avoimia yleisötilaisuuksia. Alueelta on etsitty uussuomalaisia taiteilijoita, joille on annettu mahdollisuus vetää omia ryhmiä. Näin on kehitetty uusia aktivoivia ja innostavia mahdollisuuksia alueen eri etnisistä taustoista oleville asukkaille. HANKKEEN TAVOITTEET Kohderyhmänä olivat uus- ja kantasuomalaiset syrjäytymisvaarassa olevat naiset sekä päiväkoti-ikäiset lapset Helsingin Urban II - alueella. Hankkeen tavoitteina oli naisten ja päiväkoti-ikäisten lasten taideharrastusmahdollisuuksien lisääminen, alueen naisten verkostoitumisen avittaminen sekä yleisötilaisuuksien ja luentojen järjestäminen kulttuurien kohtaamista käsittelevistä aiheista yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Perimmäisenä tavoitteena oli vahvistaa eri kulttuuritaustoista olevien naisten itsetuntoa ja sosiaalisia toimintavalmiuksia, torjua syrjäytymistä sekä aktivoida heitä oma-aloitteisuuteen ja omatoimisuuteen. Pyrkimyksenä on ollut saada uus- ja kantasuomalaiset naiset lähentymään toistensa kanssa ja integroida syntyneet verkostot hankkeen toimintoihin niin, että syntyy uusia, aktiivisia ryhmiä, jotka jäävät hankkeen loputtua toimimaan ja vaikuttamaan alueelle. Moninaiset -hanke halusi kehittää alueen kulttuuritoimintaa, paikallisia tapahtumia ja lisätä asukkaiden omaa aktiivisuutta. Moninaiset - hanke on selkeästi nostanut alueen profiilia muualla asuvien silmissä ja saanut heidät kiinnostumaan alueen toiminnoista. Hanke on pyrkinyt tuottamaan uutta tietoa ja kokemuksia tavoista tehdä yhteistyötä uussuomalaisten ja kantasuomalaisten kesken, rakentamaan verkostoja heidän välilleen ja auttamaan uussuomalaisia kotoutumaan mutkikkaaseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Taidetyötä tekemällä pyrittiin torjumaan naisten syrjäytymistä. Heitä haluttiin aktivoida niin, että he pystyvät osallistumaan yhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisina jäseninä. Hanke pyrki innostamaan alueen eritaustaisia naisia yhteisiin, pysyviin ja innovatiivisiin toimintoihin, sillä yhteisen toiminnan kautta monikulttuurisuus voi nousta rikkaudeksi, ennakkoluulot lieventyä ja suvaitsevaisuus lisääntyä. Alueen viihtyvyys nousee ihmisten hyvänolon noustessa. Moninaiset -hankkeen taidetyöpajojen vetäjinä ovat toimineet sekä uus- että kantasuomalaiset taiteilijat ja pedagogit, ja opetus on tapahtunut suomen kielellä niin pitkälle kuin mahdollista. Apukielinä on käytetty englantia, kaikkia muita mahdollisia kieliä ja elekieltä. Taidetyöpajoissa eri kulttuurien edustajat ovat päässeet esittelemään omaa osaamistaan ja saneet sitä kautta sisäistä voimaa. Käsitöitä Somaliasta -työpaja korttelitalo Nallissa 4 5

ORGANISAATION KUVAUS Taustaorganisaatio Hankkeen toteuttava yhdistys Kassandra ry madaltaa sääntöjensä mukaisesti uussuomalaisten ja eri kieliryhmiä edustavien kantasuomalaisten välisiä ennakkoluuloja ja muovaa uusiutuvaa suomalaista identiteettiä taiteen avulla. Kassandra tarjoaa eri kulttuuriryhmien naisille itsetuntoa ja tasa-arvoa vahvistavia kontakteja suomalaiseen yhteiskuntaan ja tilaisuuksia lahjakkuutensa kehittämiseen mahdollisimman laaja-alaisesti. Kassandra tuottaa monikulttuurisia esityksiä, taidetapahtumia ja järjestää taidetyöpajoja naisille, teini-ikäisille tytöille ja lapsille. Kassandran toiminta on laajentunut muutamassa vuodessa suuresti, ja siihen osallistuu vuosittain tuhansia ihmisiä. Kassandra on myös ESR:n rahoittaman Equal-ohjelmaan kuuluvan valtakunnallisen ja kansainvälisen hankkeen Monita - monikulttuuriset taiteentoimijat hallinnoiva kumppani. Monita luo verkostoja uus- ja kantasuomalaisten taiteilijoiden välille sekä järjestää koulutusta ja taidetapahtumia. Monitan kumppanit ovat Marttaliitto ry, Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus, Teatterikorkeakoulun tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos ja tuotantoyhtiö Silva Mysterium. Kassandra ry on saa toimintaansa avustuksia Helsingin kaupungilta, Opetusministeriöltä, Raha-automaattiyhdistykseltä, EU:lta sekä useilta säätiöiltä. Kassandra ry:n puheenjohtajana on koko hankkeen ajan toiminut Doris Stockmann. Varapuheenjohtaja Irma Marttila on toiminut Moninaiset -ohjausryhmän puheenjohtajana ja Kassandran toiminnanjohtaja Ritva Siikala on ollut ohjausryhmän jäsen. Hankeorganisaatio Moninaisten ohjausryhmä on koostunut alueella toimivista aktiivisista naisista ja samalla alalla toimivien organisaatioiden edustajista. Ohjausryhmään pyrittiin kokoamaan mahdollisimman eritaustaisia ihmisiä. Kolmen vuoden aikana kokoonpano hieman muuttui, mutta suurin osa ohjausryhmäläisistä pysyi mukana koko hankkeen ajan. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Ohjausryhmä kannusti, neuvoi ja antoi käytännön vinkkejä. Ohjausryhmä oli aidon kiinnostunut hankkeesta, jonka toteutumista se piti erinomaisena. Ohjausryhmään kuuluivat: Irma Marttila OR pj, Kallahti-Aurinkolahti päivähoitoalueen päällikkö (Kassandra ry:n varapuheenjohtaja) Huotari, Christina OR varapj, Maahanmuuttajien neuvontapiste, maahanmuuttotyön koordinaattori Hki/Sosv, Tervo, Eija OR sihteeri, Kassandra ry (1.7.2004-6.11.2005) Hirn, Kaisa OR sihteeri, Kassandra ry (6.11.2005-31.12.2006) Baronova, Maria OR jäsen, Sateenkaariyhdistys, varapuheenjohtaja Fabritius, Päivi OR jäsen, Asukaspuisto Kipinäpuisto, vastaava ohjaaja Hki/Sosv Faraj, Ala OR jäsen, Irakin naisten yhdistys, puheenjohtaja Forsström, Nina OR jäsen, Helsingin seurakuntayhtymä, diakoni Halla, Pirjo OR jäsen, Itäinen työväenopisto, aluerehtori Hasan, Eva OR jäsen, Lähiöprojekti Kontula, lähiötyöntekijä Hellsten, Tarja OR jäsen, Helsingin seurakuntayhtymä, yhteinen seurakuntatyö Joutsenlahti, Juhani OR jäsen, Uudenmaan liitto, tutkija Karvinen, Riitta OR jäsen, Helsingin kaupunki, Urban projektisuunnittelija Lankinen, Inna OR jäsen, maahanmuuttajien neuvontapiste Malmelin, Johanna OR jäsen, Helsingin kaupunki, Urban projektisuunnittelija Musse, Suhuur OR jäsen Pekkanen, Viola OR jäsen, Kassandra ry, hallituksen jäsen, Teatteri Urban Siikala, Ritva OR jäsen, Kassandra ry, toiminnanjohtaja Sõer, Evelyn OR jäsen, Monikulttuurinen Kivikko-projekti, projektivastaava Soto-Godoy Marisel OR jäsen Tuura, Ulla-Maija OR jäsen Ohjausryhmän kautta solmitut kontaktit olivat ensiarvoisen tärkeitä hankkeen toiminnalle. Ilman aktiivista ohjausryhmää hankkeen saavutukset olisivat jääneet huomattavasti vaatimattomammiksi. Moninaisissa työskenteli yksi kokopäiväinen tuottaja, joka organisoi työpajoja ja tapahtumia yhteistyössä työpajaohjaajien kanssa. Tuottaja loi verkostoja muiden hankkeiden kanssa ja piti yhteyttä eri tahoihin. Tuottaja toimi läheisessä yhteistyössä Kassandran toiminnanjohtajan kanssa. Kassandra ry:n hallinto- ja talouspäällikkö Paula Sams-Nurmentaus huolehti talousasioista ja Kassandra ry:n tuottaja-toimistonhoitaja Jana Vamberová osallistui tiedotukseen. Vuonna 2005 tuottajan avustajana toimi puolipäiväinen assistentti elokuun alusta marraskuun alkuun. Lisäksi Kassandra ry:ssä työskennelleet harjoittelijat ovat osallistuneet hankkeen työtehtäviin. Tuottaja työskenteli Kassandra ry:n toimistolla Museokadulla, mutta hän osallistui aktiivisesti Urbanalueen tapahtumiin ja kokouksiin. Jalkautuminen itään on ollut hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää. Porntipa Ilvesmäki TYÖPAJAT Hankkeen ydinaluetta on ollut taidetyöpajojen järjestäminen naisille ja päiväkoti-ikäisille lapsille. Taide on ymmärretty laajimmassa mahdollisimmassa merkityksessä, joten kursseja on järjestetty tanssista draamaan, kuvataiteeseen ja ruuanlaittoon. Työpajoissa taidetyö ja sosiaalityö on yhdistetty ainutlaatuisella tavalla. Taidetta ei käytetty terapiana, vaan enneminkin keinona löytää uusia näkökulmia elämään. Taiteen kautta ihmisten kohtaaminen helpottuu ja vieraaseen tutustutaan luonnollisesti. Samalla kun yhdessä pilkotaan porkkanoita tai pujotellaan helmiä koruksi, on helppo keskustella jokapäiväisistä asioista. Työpajamuotoinen toiminta on rakenteiltaan kevyt ja helposti siirrettävissä paikasta toiseen. Moninaiset on tuottanut naisille ja päiväkoti-ikäisille lapsille yhteensä 180 taidetyöpajaa ja 20 luentokertaa. Osallistujia oli yhteensä noin 5000. Liitteenä tilastot osallistujamääristä (liite 1). 6 7 Vuosi 2004 Tansseja Etelä-Amerikasta - Pilar Valdivia Salsaa ja merengueata afrokolumbialaisen musiikin tahdissa, jatkoryhmälle myös cumbiaa Ke 8.9. - 15.12 (30 h) Kurkimäen korttelitalo Batiikkia pallossa - Angela Oleng Elämän tärkeät asiat batiikin värein ja käsityön keinoin La-su 4.9. 19.9. (18 h) Vesalan Taidekulma Koruja helmistä - Ennikki Elguiraoui Helmitöitä eri kulttuurien vanhoja tekniikoita soveltaen La-su 25.9. 10.10. (18 h) Vesalan Taidekulma Naamioita - Pipsa Haverinen Matka naamioiden maailmaan, oman naamion toteutus perinteisellä paperitekniikalla La-su 16.10. 31.10. (18 h) Vesalan Taidekulma Kuvataidetta - Martina Cleary Kuka minä olen? Mistä tulen? Kuvia ja piirrosharjoituksia elämästä La-su 20.11. 5.12. (18 h) Vesalan Taidekulma Tutustu toiseen kameran kautta - Lene Klit ja Chikako Harada Valokuvauksen perusteita kaikille La-su 2.10. - 17.10. (18 h) Kontulan lähiöasema Draamaa - Elisa Rosen ja Viola Pekkanen Naisten omia tarinoita yhdessä keksien ja kertoen (18 h) Myllypuron nuorisotalo La 11.9. - Su 12.9. Kipinäpuisto La 23.10. - Su 24.10. Kurkimäen korttelitalo La 20.11. - Su 21.11. Iloa liikkeestä - Anna Tsatsa ja Gabriela Aldana-Kekoni Nykytanssiin pohjautuvia harjoituksia, työkaluja oman kehon työstämiseen La-su 20.11. 5.12. (18 h) Myllypuron nuorisotalo Somalinaisten kanssa järjestettiin Ramadanin päätteeksi Id-juhla, johon osallistui yhteensä noin 100 aikuista ja lasta. Päiväkotipajoja järjestettiin 15 kappaletta. Riitta Kuosa ja Cheik Mao menivät päiväkoteihin esittämään vuorovaikutteisen teatteriesityksen Taivaallinen kameli - tarinoita Somaliasta. Lapset pääsivät nauttimaan esityksestä sekä katsojina että näyttelijöinä. Esityksen tarinat oli koottu Suomessa asuvilta somalialaisilta.

Vuosi 2005 Ikonimaalaus - Sari Stajevic-Teodosin Monikulttuurista taidetta yli uskontorajojen yhteistyössä Ars Eastin kanssa pe 14.1. - 29.4. (32 h) Vesalan Taidekulma Koruja helmistä 1 - Ennikki Elguiraoui Helmitöitä eri kulttuurien tekniikoita soveltaen (uusille harrastajille) la-su 15. - 30.1. (18 h) Vesalan Taidekulma Taidetta keittiössä Kulttuurit kohtaavat yhteistyössä Kontulan lähiöaseman ja Nusantara ry:n kanssa la 15.1. Indonesia, 22.1. Thaimaa, 29.1. Intia Samaan aikaan kaikille lapsille avoin Viron kulttuuria käsittelevä lastenkerho Kontulan lähiöasema (15 h) Kansantansseja Turkista - Yonca Ermutlu Vauhdikasta folklorea tanssin harrastajille su 16.1. 20.2. (18 h) Kurkimäen korttelitalo Keramiikkapaja - Hilkka Niemi Perinteistä keramiikkataidetta uusille ja vanhoille harrastajille yhteistyössä Ars Eastin kanssa ma 17.1. 21.3. (30 h) Vesalan Taidekulma Tansseja Etelä-Amerikasta - Pilar Valdivia Salsaa, merengueata ja heavy salsaa edistyneille ke 19.1. - 27.4. (22 h) Kurkimäen korttelitalo Videotyöpaja - Tuomas Heinonen Käsikirjoita - kuvaa - leikkaa yhteistyössä Urban TV:n kanssa la-su 22.1. 6.2. (18 h) Koruja helmistä 2 - Ennikki Elguiraoui Helmitöitä eri kulttuurien tekniikoita soveltaen (edistyneille) la-su 5. 20.2. (18 h) Kivenkolo Taidetta keittiössä Kulttuurit kohtaavat yhteistyössä Kontulan lähiöaseman ja Nusantara ry:n kanssa La 5.2 Japani, la 19.2 Albania sekä ti 22.2. Iran Samaan aikaan kaikille lapsille avoin Viron kulttuuria käsittelevä lastenkerho Kontulan lähiöasema (15 h) Parempia kuvia digikameralla - Lene Klit ja Chikako Harada Digikuvauksen perusteita kaikille naisille la-su 26. 27.2. (10 h) Vesalan Taidekulma Käsitöitä Anatoliasta - Songül Yilmaz ja Filiz Daler Pitsiperinnettä yhteistyössä Suomen Turkkilaisten Yhdistyksen kanssa la 26.2., 19.3., 16.4. ja 14.5. (8 h) Myllynsiipi Batiikkia kevään juhliin - Angela Oleng Tekstiilitaidetta batiikin värein ja käsityön keinoin la-su 5. 20.3. (18 h) Vesalan Taidekulma Taidetta keittiössä - Ritva Saalasti ja Evita Haapavaara Pääsiäisruokia uussuomalaiseen makuun yhteistyössä Nusantara ry:n kanssa la 19.3 (5 h) Myllynsiipi Käsitöitä Somaliasta 1 - Habiba Hassan ja Hamdi Moalim Perinne elää la-su 26.3-3.4. (9 h) Myllynsiipi Kalligrafiaa I - Zhou Hong Tutustu Kiinan kulttuuriin ja kieleen kalligrafian kautta la-su 2. 10.4 (18 h) Vesalan Taidekulma Taidetta keittiössä - Evita Haapavaara ja Cynthia Mäkipää Ostosretki aasialaisen keittiön ystäville la 2.4 (5 h) Käsitöitä Somaliasta 2 - Habiba Hassan ja Hamdi Moalim Perinne elää la-su 9. - 17.4. (9 h) Kivenkolo Käsityömalleja Suomesta I - Satu Blomerus ja Sarita Lindgren Pitsiperinnettä romaneilta la-su 23. 24.4. (9 h) Kivenkolo Radiotyön jatkokurssi - Rafael Lehtinen Yhdessä Kontulan Asukasradion kanssa (jatkoa Urban TV:n alkeiskurssille) to-pe 28. 29.4. (4 h) Kontupiste Kuvataidetta - Martina Cleary Kuka minä olen? Mistä tulen? Kuvia ja piirrosharjoituksia elämästä la-su 7. 22.5. (18 h) Vesalan Taidekulma Teatterityöpaja Aikuisten ryhmä - Viola Pekkanen, Maritza Bastidas Lasten ryhmä - Minna Savin, Teatteri Ilmi-Ö Tutustutaan tarinoiden, teatterileikkien ja improvisaation maailmaan. Harjoitellaan luovan ilmaisun, ryhmätyön ja itsetuntemuksen taitoja. Ke ja to 1.6. 16.6. (12 h) Kurkimäen korttelitalo Kädentaitokerho - Koordinaattori Kristina Hätälä Tehdään perinteisiä käsitöitä Somaliasta, helmitöitä eri kulttuureista sekä tutustutaan turkkilaiseen pitsiperinteeseen. Ti 7.6. 9.8. (20 h) Kivenkolo Valokuvauskerho - Lene Klit, Chikako Harada Suunnittelemme rennossa ilmapiirissä teemoja, opimme rajauksesta ja keskustelemme kuvaamisen perusteista. Ke 8.6, 15.6, 6.7, 13.7, 3.8. ja 10.8. (18 h) Kivenkolo Tansseja Etelä-Amerikasta - Pilar Valdivia Salsaa ja merengueata afrokolumbialaisen musiikin tahdissa. ke 24.8. - 30.11. (22 h) Kurkimäen korttelitalo Batiikkia - Angela Oleng Tekstiilitaidetta batiikin värein. La-su 3.9. 18.9. (18 h) Ikonimaalaus 1 - Sari Stajevic-Teodosin Monikulttuurista taidetta yli uskontorajojen. pe 9.9. - 9.12. (28 h) Ikonimaalaus 2 - Sari Stajevic-Teodosin Monikulttuurista taidetta yli uskontorajojen. pe 16.9. - 16.12. (28 h) 8 9 Koruja helmistä - Ennikki Elguiraoui Helmitöitä eri kulttuureista. Alkeiskurssi. La-su 10.9. 25.9.05 (18 h) Kivenkolo Kansantansseja Turkista - Yonca Ermutlu Vauhdikasta folklorea tanssin harrastajille. Su 11.9. 11.12. (28 h) Kurkimäen korttelitalo Taidetta keittiössä 10.9. Iranilaista ruokaa - Shahla Negahdari 17.9. Japanilaista ruokaa - Taeko Kametaka 24.9. Suomalaista kasvisruokaa - Ritva Saalasti 8.10. Meksikolaista ruokaa - Veronica Mora-Harstela 22.10. Intialaista kasvisruokaa - Sarika Malu Kulttuurit kohtaavat keittiössä. Yhteistyössä Marttojen ja Kontulan Lähiöaseman kanssa Kontulan lähiöasema (15 h) Käsitöitä Somaliasta - Habiba Hassan, Hamdi Moalim Perinnepunontaa monesta materiaalista. La-su 10. 25.9. (18 h) Korttelitalo Nalli Kuvataidetta - Seija Floderus Kuvia ja piirrosharjoituksia elämästä La-su 19.11. 4.12. (18 h) Taidetta keittiössä 20.11. Somalialaista ruokaa - Habiba Hassan 27.11. Thaimaalaista ruokaa - Porntipa Ilvesmäki 4.12. Suomalaista jouluruokaa - Ritva Saalasti-Junttila Kulttuurit kohtaavat keittiössä. Yhteistyössä Marttojen ja Myllynsiiven kanssa. Myllynsiipi (9 h) Lisäksi Suomen Punaisen Ristin Koto-cross - tapahtumaan järjestettiin helmikorutyöpaja. Työpajan jälkeen ohjaajat ja osallistujat jatkoivat iltaa turkkilaisessa ravintolassa. Päiväkotipajoja järjestettiin keväällä kolmetoista. Riitta Kuosa ja Cheik Mao esiintyivät kahdessa päiväkodissa ja Teija Muurinen esitti nukketeatteriesityksen Ukko akan töissä - hölmöläistarinoita Suomesta yhdessätoista päiväkodissa. Lisäksi Teija Muurinen esiintyi Eurooppa-päivänä Kontulan ostoskeskuksen tapahtumassa. Syksyllä järjestettiin Puotinharjun päiväkodissa afrikkalainen juhla. Gambialainen Michael Danjo vietti iloisen päivän lasten kanssa, ja lapset pääsivät laulamaan, tanssimaan ja rummuttamaan. Palaute oli hyvin positiivista mutta aikatauluongelmien takia yhteistyötä ei jatkettu.

Vuosi 2006 Ikonimaalaus - Sari Stajevic-Teodosin Monikulttuurista taidetta yli uskontorajojen. ma 16.1. 20.3. (22 h) Kankaanpainantaa - Angela Oleng Tekstiilitaidetta batiikin värein. La-su 4.2. 12.2. (18 h) Kuvataidetta - Seija Floderus Kuvia ja piirrosharjoituksia elämästä La-su 6. 21.5. (18 h) Taidetta keittiössä La 28.1. Hedelmäkaiverrus - Kamolrat Malinen Su 5.2. Meksiko - Veronica Mora-Harstela La 18.2. Kiina - Evita Haapavaara La 4.3. Tansania - Mirabell Kaaya Su 26.3. Intia - Tulasi Punaganti Itäinen työväenopisto Stoa (15 h) Taidetta keittiössä La 1.4. Turkki - Birsen Siekkinen La 15.4. Pääsiäisruokaa uussuomalaiseen makuun - Ritva Saalasti- Junttila La 29.4. Suomalainen kasvisruoka - Ritva Saalasti-Junttila Yhteistyössä Marttojen, Nusantara ry:n, Saraswati Sindhu Cultural Association ry:n ja Itäisen työväenopiston kanssa. Myllynsiipi (9 h) Tansseja Etelä-Amerikasta - Pilar Valdivia Salsaa ja merengueata afrokolumbialaisen musiikin tahdissa. ke 18.1. 28.4. (22 h) Kurkimäen korttelitalo Kansantansseja Turkista - Yonca Ermutlu Vauhdikasta folklorea tanssin harrastajille. Su 22.1. 15.2. (10 h) Kurkimäen korttelitalo Käsitöitä Somaliasta - Habiba Hassan, Hamdi Moalim Perinnepunontaa monesta materiaalista. la-su 4.3. 19.3. (18 h) Kivenkolo Vas: Birsen Siekkinen esittelee turkkilaisen ruuan valmistusta Oik: Salseras Majores Helmikoruja alkeiskurssi - Vaihtuvat ohjaajat Helmitöitä eri kulttuureista. Kurssi tarkoitettu ensikertalaisille. Yhteistyössä Helmikanojen kanssa. la-su 25.3. 9.4. (18 h) Kontulan lähiöasema Kiinalaista kalligrafiaa - Liu Hong Tutustu kalligrafian perusteisiin La-su 3.6. 18.6. (18 h) Improvisaatio ja elämänhallinta - Sanna Stellan Löydä uutta iloa elämään Ma-to 5. - 8.6. (8 h) Kurkimäen korttelitalo Tanssin iloa Aasiasta - Shama Dikshit, Pilar Valdivia, Yonca Ermuntlu ja Aki Suzuki Intialaista bollywoodia, balilaisia kansantansseja ja japanilaista butoa Ke 3.5. 28.6. (12 h) Yhteistyössä Helsingin liikuntaviraston kanssa Asukastalo Ruuti Ikoninmaalaus 1 - Sari Stajevic-Teodosin Pyhiä kuvia Kreikasta, Makedoniasta, Serbiasta ja Venäjältä Ma 4.9. 6.11. (28 h) Ikoninmaalaus 2 - Sari Stajec-Teodosin Pyhiä kuvia Kreikasta, Makedoniasta, Serbiasta ja Venäjältä Ma 4.9. 6.11. (28 h) Kankaanpainantaa ja batiikkia - Angela Oleng Kuvioi itsellesi pala kangasta La-su 9. 24.9. (18 h) Kiinalaista kalligrafiaa II - Liu Hong Jatkokurssi Ti ja to 10. 26.10. (24 h) Kiinalainen maalaus - Liu Hong Herkkiä kuvia siveltimellä ja musteella La-su 30.9. 15.10. (18 h) Kuvataidetta - Seija Floderus Kuvia ja maalauksia elämästä La-su 21.10. 5.11. (18 h) 10 11

Tansseja Etelä-Amerikasta - Pilar Valdivia Vauhdikasta salsaa ja reggeatonia Ke 6.9. 13.12. (22 h) Kurkimäen korttelitalo Taidetta Keittiössä 23.9. Hedelmien kaiverrus - Nedlada Atichard 24.9. Venäläistä ruokaa - Evgenia Korsakova 14.10 Intialaista ruokaa - Peali Mitra 15.10. Thaimaalaista ruokaa - Porntipa Ilvesmäki 25.11. Tansanialaista ruokaa - Mirabell Kaaya 26.11. Somalialaista ruokaa - Habiba Hassan 2.12. Turkkilaista ruokaa - Birsen Siekkinen 3.12. Uudenvuoden valmistelut - Ritva Saalasti-Junttila Yhteistyössä Itäisen työväenopisto Stoan kanssa Itäinen työväenopisto Stoa (24 h) Johdatus helmikorujen maailmaan Tutustumisviikonloppu yhteistyössä Helmikanat ry:n kanssa La-su 26. 27.8. (6 h) Kontulan lähiöasema Käsitöitä Somaliasta - Habiba Hassan ja Hamdi Moalim Perinnepunontaa monesta materiaalista La-su 30.9. 1.10. (6 h) Kontulan lähiöasema Kiinalaista taidetta - Liu Hong Jatkokurssi kalligrafiaan ja kiinalaiseen maalaukseen perehtyneille Ti ja to 7. 28.11. (12 h) Kurkimäen korttelitalo Kaikki osaavat kirjoittaa 1 - Sirkku Junkkari Luovan kirjoittamisen kurssi La 16.9. ja 23.9. (4 h) Kontulan lähiöasema Kaikki osaavat kirjoittaa 2 - Sirkku Junkkari Luovan kirjoittamisen jatkokurssi Ma 2.10. 27.11. (18 h) Asukastalo Ruuti Keväällä hankkeesta syntyneet järjestöt osallistuivat Värikäs Vuosaari -tapahtumaan: Helmikanat ry ja TIIR ry järjestivät taidetyöpajat ja Salseras Mayores esiintyi ja tanssitti yleisöä. Päiväkotipajoja järjestettiin keväällä 34 ja syksyllä 10. Keväällä Teija Muurinen esitti nukketeatteria Äkäpussi ja Vesihiisi viidessä päiväkodissa. Viola Pekkanen teki keväällä ja syksyllä muutaman tunnin mittaisia vierailuja päiväkoteihin ja tutustutti lapset muun muassa venäläisiin satuihin, lauluihin ja tarinoihin. Tarve monikulttuurisille päiväkotipajoille on ilmeinen, sillä yhä useammassa päiväkodissa on uussuomalaisia lapsia. Hankkeen puitteissa ei voitu järjestää enempää toimintaa lapsille resurssien pienuuden takia. Huomioita työpajoista Ihmiset sitoutuvat helpommin lyhyisiin työpajoihin kuin puoli vuotta kestäviin kursseihin. Palautteissa pyydettiin jatkuvasti pidempiä kursseja, mutta katsottiin että hankkeen puitteissa lyhyet työpajat olivat kuitenkin mielekkäämpiä kuin pitkät kurssit. Työpajoissa pyrittiin välttämään perinteistä opistotunnelmaa. Jokainen paja aloitettiin tervetuliaissanoilla ja tarjolla oli kahvia ja keksejä. Työpajoihin pyrittiin luomaan avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Pienet ryhmät mahdollistivat jokaisen osallistujan huomioimisen yksilönä. Hankkeen edetessä suosituimmille kursseille tuli kuitenkin tungosta, joka koettiin huonona asiana. Muutamaa ongelmatapausta lukuun ottamatta tunnelma oli positiivinen ja ihmiset tekivät mielellään töitä yhdessä. Osallistujat kehuivat toimintaa suoraan tuottajalle sekä vielä anonyymisti erilaisilla sähköisillä keskustelupalstoilla. Esimerkiksi Yleisradion keskustelupalstalla nimimerkki Angeli kirjoitti: Eilen kävin uudelleen aloittamallani ikoninmaalauskurssilla. Viimeksi lukuvuonna 1999-2000 pääsin maalailemaan vain paperille, mutta nyt vetäistiin heti ensimmäisellä kerralla puinen ikoninmaalauspohja esiin. Ihmiset vaikuttavat mielettömän paljon. Joku toinen junnaa ja toinen ryhtyy heti hommiin. Nykyinen kurssinvetäjä on serbialainen nainen ja taiteilija. Olen onnekas päästyäni hänen ja kirkon sekä EU:n tukemalle kurssille. Tällä kertaa ikonin maalaamisestani tuleekin jotain ja valitsin ensimmäiseksi aiheekseni enkeli Gabrielin. Ääni kellossa on tällä kurssilla kokonaan eri. Ennen kun sai anella apua ja neuvoja joka viivan vetämiseen, tämäpä nainen keitti meille kahvit ja teet ja toi jopa teekupin nenän eteen! Tekisin väärin, ellen mainitsisi kurssinvetäjän nimeä tässä, joka on Sari Stajevic-Teodosin; kaikki kiitos hänelle. - Että näin matkalla. Välillä voi onnestaakin. (http://chat.yle.fi/yleradio1/keskustelu/ viewtopic.php?p=29975) Monet löysivät kursseilta uusia ystäviä, joiden kanssa pidettiin yhteyttä myös hankkeen ulkopuolella. Useat ohjaajat vetivät osallistujat paikalle omalla karismallaan. Esimerkiksi Pilar Valdivian tanssikurssin osallistujista moni kertoi, että he tulevat kurssille Pilarin, eivät yksinomaan tanssin takia. Aluksi tuottaja haki tilojen avaimet etukäteen ja oli mukana ostamassa materiaaleja. Hankkeen edetessä ja ohjaajien saadessa enemmän kokemusta heille annettiin enemmän vastuuta ja tuottaja osallistui vähemmän yksittäisten työpajojen käytännönjärjestelyihin. Loppuvaiheessa ohjaajat hankkivat kurssilla tarvittavat materiaalit ja hoitivat kurssiin liittyvät käytännön toimet. Lisävastuun saaminen koettiin usein aluksi pelottavana, mutta lopulta ohjaajat kokivat luottamuksen osoituksen positiivisena asiana. Tuottaja oli mukana jokaisen kurssin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla tervehtimässä ihmisiä ja ottamassa vastaan palautteita. Nämä työpajavierailut osoittautuivat erittäin tärkeiksi, sillä ihmiset eivät herkästi anna negatiivista palautetta kirjallisesti, varsinkin jos ohjaajalla on mahdollisuus päästä käsiksi palautemateriaaliin. Lisäksi parhaimmat jatko- ja juurrutusideat keksittiin työpajoissa ihmisten kanssa keskusteltaessa. On toivottavaa, että ohjaajat pääsevät hankkeen päätyttyä muiden tahojen palkkalistoille vetämään täysimittaisia kursseja, sillä on selvästi näkyvissä että sellaisille on tilausta. Ilmaiselle harrastustoiminnalle on selvästi kysyntää. Tuottaja etsi työpajoihin ohjaajat ja järjesti tilat. Ohjaajien kanssa suunniteltiin työpajojen sisältö, tavoitteet ja tarvikkeet. Joissakin työpajoissa materiaalikulut ovat olleet suuret, mutta koska kurssit ovat olleet hyvin suosittuja, niihin on haluttu panostaa. Tällaisia työpajoja ovat olleet batiikki-, helmikoru- ja ikonikurssit. Tanja Hedman 12 13

LUENNOT Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksessa järjestetyt luentotilaisuudet koostuivat alustuksesta ja vapaasta keskustelusta. Keskusteluissa tuli esille yllättäviäkin asioita ja sekä luennoitsija että yleisö saivat uusia näkökulmia aiheeseen. Esimerkkinä voidaan mainita Amran Mohamed Ahmedin luento Miksi huntu? - hunnunkäytön syitä ja merkityksiä, jonka keskusteluosuudessa käytiin läpi hunnunkäyttöä puoltavia raamatunkohtia. Kun luentoja käynnistettiin vuonna 2004, luennoitsijoiksi pyydettiin nimekkäitä ihmisiä, jotka vetivät salin täyteen kuulijoita. Vuonna 2005 päätettiin antaa puheenvuoro uussuomalaisille naisille, joiden joukosta etsittiin eri alojen asiantuntijoita. Muutos näkyi kävijämäärissä, mutta uusi tyyli sai runsaasti kiitosta. Luennoitsijoiden omakohtainen kokemus käsiteltävästä aiheesta toi luentoihin uudentyyppistä kiihkeyttä. Viimeisenä toimintavuonna kävijämäärät tuntemattomasta syystä hiipuivat. Vaikka mainostukseen panostettiin, ihmiset eivät löytäneet luennoille. Paikalle tulleet olivat kuitenkin kiinnostuneita ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun. Moninaiset -hankkeen luennoitsijoita on kysytty muuallekin luennoimaan ja he ovat saaneet keikkoja Kassandra ry:n ohjelmavälityksen kautta. Silmuja naisessa, syksy 2004 pe 12.11. Nainen ja uskonto Heidi Liehu, filosofi, kirjailija pe 19.11. Nainen ja rakkaus Intian klassisessa kirjallisuudessa Virpi Hämeen-Anttila, tutkija, kääntäjä, kirjailija pe 26.11. Naisiin kohdistuva väkivalta ja siitä toipuminen Sirpa Asko-Seljavaara, kansanedustaja, professori pe 3.12. Naiset vailla tulevaisuutta Helena Ranta, oikeushammaslääkäri Naisen voima, kevät 2005 To 21.1. Etnisyyden vankina Suomessa Yonca Ermutlu, yliopiston lehtori 18.2. Klaanien naiset ja sukulaisuuden vahvat siteet Amran Mohamed Ahmed, runoilija 11.3. Venäjänsuomalaiset naiset, kulttuurisen ketjun vahvat lenkit Helena Miettinen, kirjailija, tutkija 15.4. Naisten välinen ystävyys Suvi Arapkirli, toimittaja Tapetti ja seinä- naisen arki Suomessa, syksy 2005 15.9. Miksi huntu? - hunnunkäytön syitä ja merkityksiä Amran Mohamed Ahmed, runoilija 13.10. Mikä aviovaimo? - kurdinaisen elämisen ehtoja Mina Zandkarimi, kouluttaja 10.11. Miksi balettitanssija? - musliminaisen ristipaineita Özen Erdinç, tanssija 8.12. Mitkä erot ja mikä luulo? - ennakkoluulojen syitä ja seurauksia Eila Isotalus, suunnittelija Hiekkalaatikosta kohti elämää, Kevät 2006 To 19.1. Yksinhuoltajana Suomessa Hamdi Moalim, kotiäiti 1.2. Lapsi lähtee päiväkotiin Irma Marttila, päivähoitoalueen päällikkö 20.4. Koulun koettelemukset Nina Forsström, diakoni 18.5. Nuori kohtaa ristipaineen Espoon nuorisovaltuutettu Habiba Ali ja Tyttöjen talon johtaja Mari Uusitalo Mekö tasa-arvoisia?, syksy 2006 14.9. Kuka kelpaa - eikö kolumbialainen osaa salsaa? Pilar Valdivia, tanssija, FM 5.10. Turha tyyppi - eikö tutkintopaperikaan kelpaa? Tsui-Shan Tu, yhteiskuntatieteiden maisteri 12.10. Kerro kaikki perheestäsi - miksi teillä huudettiin? Lea Kononov, Asukastalo Ankkuri ry:n toiminnanjohtaja 14.12. Venäläinen nainen - kuka hän on? Ella Lazareva, johtaja, monikulttuurisen perhetyön konsultti Emäntinä toimivat vuosina 2004 ja 2005 Ritva Siikala ja Eija Tervo ja vuonna 2006 Kaisa Hirn ja Irma Marttila. Paikalla oli aina myös etninen buffetti, jonka järjestivät eri maista kotoisin olevat uussuomalaiset naiset. Luennot toteutettiin yhteistyössä Stoa Itä- Helsingin kulttuurikeskuksen kanssa. TAPAHTUMAT JA NÄYTTELYT Moninaiset -hanke on ollut mukana lukuisissa yleisötapahtumissa joko järjestämällä työpajoja ja/tai taideohjelmaa tai esittelemällä toimintaansa ja jakamalla informaatiomateriaalia. Urban-alueen tapahtumissa hanke on usein ollut mukana myös suunnittelutyössä. Yleisötapahtumien lisäksi on tehty vierailuja erilaisten ryhmien kokouksiin. Hankkeessa on myös pyritty järjestämään mahdollisimman monia taidenäyttelyitä. Kurssinäyttelyiden järjestäminen osoittautui odotettua tärkeämmäksi. Alun perin ajatuksena oli, että näyttelyissä esitellään hankkeen toimintaa ja saavutuksia, mutta kokemus osoitti, että näyttelyt olivat tärkeitä erityisesti osallistujille. Kurssitöiden näkeminen julkisella paikalla kasvatti osallistujien itsetuntoa ja kokemusta siitä, että omin käsin on tehty jotakin arvokasta. Kun osallistujat pääsivät yhdessä ohjaajan kanssa osallistumaan näyttelyn toteutukseen, he samalla kokivat että heitä arvostetaan. Vastuun antaminen kasvatti valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn. Varsinkin hankkeen loppuaikoina tuottaja osallistui näyttelyiden järjestämiseen vain varaamalla näyttelytilan ja hoitamalla lehtimainonnan. Tämä itsenäisyyteen kannustaminen sai runsaasti kiitosta sekä ohjaajilta että osallistujilta. Tapahtumat vuonna 2004 Minimaailma 14.8.2004, Kallahti KontuFestari 21. 22.8.2004, Kontula Taiteiden yö 26.8.2004, Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Värikäs Itä 4.9.2004, Itäkeskus Esittely kv naisten olohuoneessa 13.9.2004, Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Myllypuro -päivä 18.9.2004 Monikulttuurinen perhejuhla Vesalan ala-asteella 25.9.2004 Caisan messut 22. 23.10.2004 Itä-Helsingin messut 29.10.2004 Itäkeskus Piazza Itä-Helsingin messut 30.10.2004 Itäkeskus Naisten Id-juhla 14.11.2004 Kivikon basaari 9.12.2004 Näyttelyt Sari Stajevic-Teodosinin maalauksia, Kassandran toimisto 1. 31.10. Käsitöitä Somaliasta, Kivikon terveysasema 13.10. 19.11. Tutustu toiseen kameran kautta, Kontulan kirjasto 1. 30.11. Helmikorunäyttely, Kontulan kirjasto 1. 30.11. Zhou Hongin kalligrafiaa, Kassandran toimisto 8.11. 31.12. Nettinäyttely Koruja helmistä -työpajasta Helmikoruja esiteltiin Kontufestareilla 14 15

Tapahtumat vuonna 2005 Eurooppa -päivä 9.5.2005 Kontula Maailma Kylässä 28. 29.5.2005 Kaisaniemi + Kulttuurikeskus Caisa Ihana Kivikko 5.6.2005 Kipinäpuisto European truck tour 6.6.2005 Rautatientori Minimaailma 13.8.2005, Vuosaari Kontufestarit 20. 21.8.2005 Kontula Kurkifestarit 25.5.2005 Kurkimäki Taiteiden yö 5.8.2005 Kivikko Värikäs Itä 3.9.2005 Itäkeskus Myllypuropäivä 24.9.2005 Myllypuro Naisten olohuone 17.10.2005 Kulttuurikeskus Caisa Tanssitapahtuma 9.12.2005 Kurkimäki Näyttelyt Zhou Hongin kalligrafia, Kontulan kirjasto tammi-helmikuu. Kuvia ja piirrosharjoituksia elämästä, Kontulan kirjasto 8. 31.12. Muut tilaisuudet Helsingin kaupungin sosiaalivirasto oli kutsunut 14.6 vierailulle yhteistyökumppaneita Göteborgin URBAN II- ohjelmasta. Kassandran toiminnanjohtaja Ritva Siikala tapasi vieraat ja kertoi heille Moninaisten toiminnasta. Tapaamisen käytännön vaikutuksia Moninaiset -hankkeelle oli mm. ruotsinkielisten käännösten teettäminen www-sivuista. Keväällä ja syksyllä Kassandra ry järjesti yhteisen ohjaajien koulutustilaisuuden kaikille Kassandran ja Moninaisten ohjaajille. Kevään tilaisuus pidettiin 6.6. ja syksyn tilaisuus 26.8. Niihin osallistui 15 Moninaisten ohjaajaa. Koulutuksissa käsiteltiin kursseilla mahdollisesti esiintyvistä ongelmatilanteista selviytymistä, opetukseen valmistautumista sekä jaettiin yhteisiä kokemuksia. Koulutustilaisuudet koettiin tärkeäksi yhteisöllisyyttä ylläpitäväksi elementiksi. Selkeiden ohjeiden ansiosta ensikertalaisetkin selviytyivät opetustilanteissa. Tuottaja Eija Tervo vieraili 3.2. seurakuntayhtymän maahanmuuttajatyön verkoston kokouksessa esittelemässä Kassandra ry:tä ja Moninaiset -hanketta. Moninaiset koulutti syksyn 2004 ja kevään 2005 aikana kahdeksan naista helmikoruohjaajiksi. Heille järjestettiin 27.5.2005 diplomienjakotilaisuus Kassandra ry:n toimistolla. Naisille jaettiin diplomien lisäksi ruusut ja tilaisuus jatkui turkkilaisessa ravintolassa. Tapahtumat vuonna 2006 Kontula-seuran 40-vuotissyntymäpäivät 4.4. Kontula Maahanmuuttotyön esittely 12.5. Kontula Maailma kylässä 27. 28.5. Kaisaniemi + Kulttuurikeskus Caisa Ihana Kivikko 4.6. Kipinäpuisto Ostarifestari 12.6. Kontula Värikäs Itä-tapahtuma 2.9. Itäkeskus Urban II -yhteisöaloiteohjelman loppuseminaari 28.9. Kontula Halloween-tapahtuma 2.11. Kipinäpuisto Avoimien ovien ilta Kurkimäen korttelitalossa 9.11. Kurkimäki Lisäksi Helmikanat ry ja TIIR ry olivat seuraavissa tapahtumissa: Värikäs Vuosaari 13.5. Vuosaari Minimaailma 12.8.2006 Vuosaari Salseras Mayores esiintyi 19.4. Monitan Kauneus kertoo: Etelä- Amerikka -esityksessä Stoassa. Näyttelyt Ikoninäyttely, Myllypuron lehtisali 31.1. 28.2. Ikoninäyttely, Mikaelinkirkko 3.4. 18.4. Helmikorunäyttely, Kontulan kirjasto 10.4. 10.5. Rakkaus kiinalaisessa kalligrafiassa, Matteuksenkirkko 7.8. 7.9. From Kukka to Huo, Kontulan kirjasto 30.10. 30.11. Ikoninäyttely, Kulttuurikeskus Stoan parvi 4. - 16.12. Muut tilaisuudet Kassandran ja Moninaisten ohjaajille järjestettiin tapaaminen Kassandran toimistolla 10.1. Kokouksessa käsiteltiin työpajojen ohjaamiseen liittyviä kysymyksiä, ongelmatilanteiden ratkaisua ja kurssiin valmistautumista. Ohjaajatapaamiset koettiin hyödyllisiksi kokemustenvaihtotilaisuuksiksi. Tuottaja Kaisa Hirn ja näyttelijä Viola Pekkanen olivat 4.4. kertomassa Moninaisista ja Kassandran toiminnasta Myllypuron kirkon järjestämällä Elämän hallinta -kurssilla. Kurssilaiset olivat suomalaisia ja venäläisiä yksinhuoltajaäitejä, jotka kokoontuivat neljä kertaa keskustelemaan elämästään. Viola Pekkanen ohjasi kurssilaisille lyhyen draamapajan. Huhtikuussa tuottaja kävi Työväen Sivistysliiton järjestämällä suomen kielen kurssilla kertomassa toiminnasta. Kurssilla oli 17 ihmistä kymmenestä eri maasta ja keskustelu oli erittäin vilkasta. Kurssilaiset halusivat tietoja Suomen harrastusmahdollisuuksista, oleskelulupakäytännöistä sekä siitä, mitä Kassandran toiminnassa tarkoittaa monikulttuurisuus. Ritva Siikala esitteli Moninaisten toimintaa 8.5. Helsingin kaupungin työväenopiston itäisen alueopiston opettajille Silkkikutomossa. Tilaisuudessa keskusteltiin mahdollisuuksista siirtää Moninaisten ohjaajia työväenopiston palkkalistoille. 16 17 Veronica Mora-Harstela ohjaa meksikolaista ruokatyöpajaa

KÄYTETYT RESURSSIT Moninaiset -hanke on lähtökohtaisesti ankkuroitu vahvasti Kassandran muuhun toimintaan, mikä on ollut edellytys toiminnan onnistumiselle. Tietotaitoa on voitu orgaanisesti siirtää. Tämä on mahdollistanut sen, että hankkeessa on työskennellyt vain yksi kokopäiväinen työntekijä. Onnistuneesti luotujen verkostojen ansiosta tuottaja on voinut keskittyä käytännön organisointiin ja vastuuta on jaettu yhteistyökumppaneiden kanssa. Moninaisissa on työskennellyt kuukausipalkkalaisina seuraavat henkilöt: kokopäiväisinä Eija Tervo diplomi-insinööri, Moninaiset -tuottaja, 26.7.2004-4.11.2005 Kaisa Hirn filosofian ylioppilas, harjoittelija/tuottajan sijainen 18.3. - 31.7.2005 työpaja-assistentti 1.8. - 6.11.2005 ja Moninaiset - tuottaja 7.11.2005 alkaen osa-aikaisina Paula Sams-Nurmentaus kauppatieteiden maisteri, hallinto- ja talouspäällikkö 1.7.2004 alkaen Jana Vamberová filosofian maisteri, tuottaja-toimistonhoitaja 1.11.2005 alkaen Ritva Siikala teatteriohjaaja, Kassandran toiminnanjohtaja Tuntipalkkalaisia työntekijöitä oli vuonna 2004 yhteensä 20, vuonna 2005 yhteensä 47 ja vuonna 2006 yhteensä 39. Yhteenveto hankkeen toteutuneista kustannuksista menolajeittain on liitteessä 2. Hankkeen kokonaisrahoitus on ollut 210 000 euroa. Pilottihankkeen rahoitus oli 19 100 euroa. Budjetti on ollut realistinen. Toiminnan kehittyminen hankkeessa esiin tulleiden tarpeiden pohjalta ja likviditeettiongelmat ovat muuttaneet jonkin verran eri kustannuslajien määriä budjetin sisällä. Ostopalveluja ovat olleet valokuvaus, graafinen suunnittelu ja painatuspalvelut, joita on käytetty esitteiden, julisteiden, standien ja www-sivujen toteuttamiseen. ATK-palveluja ja ohjelmahuoltoa käytettiin tarvittaessa. Joissakin Taidetta keittiössä -työpajoissa käytettiin Nusantara ry:n ja Saraswati Sindhu Cultural Association ry:n ohjaajia. Kansan Sivistystyön liiton kanssa tehtiin paikallisradioyhteistyötä. Moninaiset -hankkeen tuottaja on osallistunut Urbanin koulutustilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. Ilmaista koulutusta on arvostettu ja se on koettu hyödylliseksi. 7.4.2005 Hankkeiden juurrutus-seminaari 28. 29.9.2005 Urban-risteily Tukholmaan 31.10.2005 Vuosi/loppuraportin kirjoitus-info 8.11.2005 Esiintymiskoulutus 28.11.2005 Esiintymisseminaari 18.8.2006 Tuotteistamiskoulutus Vuosaaressa 7. 9.12.2006 Urban - risteily Tukholmaan Kaikki koulutukset, joihin osallistuttiin, olivat antoisia. Erityisesti raportointi-kurssi vuonna 2005 oli erittäin onnistunut. Vastaavanlaisen kurssin olisi voinut järjestää vielä 2006. Tuotteistamiskoulutus taas olisi pitänyt järjestää jo aiemmin, sillä näin loppuvaiheessa kurssista ei ollut enää juurikaan hyötyä muuten kuin muistutuksena, miten olisi pitänyt toimia. HALLINNOINNIN JA TALOUDENHOIDON ONGELMAT Yhteystyö Kassandran hallituksen ja hankkeen ohjausryhmän kesken on ollut saumatonta, mutta Ubanin hallinto on ollut byrokraattista ja päätösten kulku eri komiteoissa ja toimikunnissa on hidastanut maksatuksia. Maksatukset ovat viivästyneet pahimmillaan yli puolella vuodella ja viivästyminen on aiheuttanut yhdistykselle kroonisen rahapulan. Toimintaa on pyöritetty pienen yhdistyksen kapasiteetin ylärajoilla ja rahoituksen epävarmuus on vaikeuttanut toimintaa. Maksatusten viivästyminen kuukausilla on aiheuttanut likviditeettiongelmia, jotka ovat johtaneet siihen, että kaikkia suunniteltuja toimia ei ole voitu toteuttaa. Toiminnan on mahdollistanut Kassandran Ystävät ry, jolta on tarvittaessa saatu lainaa, myös joiltakin yksityishenkilöiltä on lainattu rahaa. Jatkuva lainanotto on kuitenkin raskasta ja kuormittaa turhaan henkilökuntaa. Olisikin suotavaa, että Helsingin kaupunki perustaisi puskurirahaston, joka mahdollistaisi myös pienten järjestöjen osallistumisen EUhankkeisiin. Pienillä yhdistyksillä on usein tieto-taitoa, joka puuttuu suurilta valtion virastoilta, mutta likviditeettiongelmat voivat muodostua ylitsepääsemättömiksi. Ongelmallinen asia on ollut kiinteän puhelimen puhelukulujen hylkääminen hankkeen hyväksyttävinä kuluina. Vaihteen alanumeroiden puhelumäärien seuraaminen olisi vaatinut kalliin kytkennän ja lisäksi kuukausimaksut, joihin Kassandra ry:llä ei ollut varaa sitoutua. Kuitenkin kiinteistä puhelimista soittaminen on helpompaa ja edullisempaa. 18 19

YHTEISTYÖ JA KOKEMUSTEN VAIHTO Alueellinen yhteistyö Moninaiset on tehnyt yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Ahkera yhteistyö on ollut antoisaa ja syntyneet verkostot jäävät toivon mukaan elämään. Asukaspuisto Myllynsiipi on tarjonnut tilojaan hankkeen käyttöön. Helmikanat ry:n kanssa on järjestetty työpajoja yleisötapahtumiin sekä kursseja. Itä-Helsingin liikuntaseuran kanssa järjestettiin kesän 2006 tanssityöpaja ja heidän kanssaan on keskusteltu mahdollisuudesta siirtää tanssiohjaajia heidän toimintaansa. Helsingin kaupungin työväenopiston itäisen alueopiston kanssa järjestettiin Taidetta keittiössä -työpajoja vuonna 2006 KISUN (Kivikon asukasyhdistys) asukastalojen Nalli ja Kivenkolo työtiloja on hyödynnetty työpajatiloina. Kivikon - Kurkimäen liikuntatoimen kanssa on ollut aktiivista yhteistyötä (kurssit Tansseja Etelä-Amerikasta ja kansantansseja Turkista, tapahtumat esim. Tanssin juhlaa Kurkimäessä jne) Kontulan ja Myllypuron lähiöasemat ovat toimineet tehokkaina Kassandran Moninaiset - tukipisteinä. Kontulan lähiöasemalla on järjestetty myös kursseja ja työpajoja. Kontulan ja Myllypuron Martat ovat osallistuneet Taidetta keittiössä - työpajoihin. Kontulan kirjastossa on järjestetty näyttelyitä. Korttelitalo Ruudista on saatu tiloja kurssilaisten käyttöön. Kulttuuripuisto Kurkimäki on tarjonnut tilojaan lastenhoitoa varten äitien tanssikurssien ajaksi. Kurkimäen korttelitalolta vuokrattiin kurssitiloja ja hanke on ollut mukana korttelitalon avoimien ovien illassa. Lähiöprojekti on julkaissut tiedot Moninaisten työpajoista mamu - sivuillaan (http://www.kontu.la/mamu/index.html?menuid=7). Nusantara ry on toiminut yhteistyössä Taidetta keittiössä -työpajojen ideoinnissa ja toteutuksessa. Nusantara ry:n kautta on myös saatu kurssille ohjaajia. Saraswati Sindhu Cultural Association ry:n kautta saatiin ohjaaja Taidetta keittiössä - työpajaan. Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskuksen kanssa on järjestetty hankkeen luentosarjat. Teatteri Ilmi - Ö:n kautta saatiin kesän 2005 Teatterityöpaja äideille ja lapsille - työpajaan lastenohjaaja. Urban - tv / Kontupiste on tiedottanut myös Moninaisten toiminnasta nettisivuillaan. (www.kontu.la). Vesalan Taidekulmaa on käytetty aktiivisesti yhtenä Moninaisten työpajatilana. Yhteistyötä on syvennetty myös Myllypuron lähiöaseman kanssa (Lähiöasema kutsui Moninaiset mm. mukaan Myllypuron alueverkostoon). Työpajatoiminnan onnistumisessa oli tärkeää, että kurssitilat saatiin käyttöön ilmaiseksi. Vuoden 2006 keväällä Kisu sekä useat asukaspuistot päättivät alkaa periä hankkeelta tilavuokraa. Lisäksi viikonloppuvuorojen saaminen vaikeutui suuresti. Tämän takia viimeisen kauden työpajat siirrettiin muihin tiloihin, joten esimerkiksi Myllypuroon ei enää järjestetty naisten taidetyöpajoja. Syksyllä 2006 myös Kurkimäen korttelitalo muuttui maksulliseksi, mutta Pilar Valdivian tanssikurssi päätettiin kuitenkin edelleen järjestää siellä tilojen sopivuuden takia. Asukasyhdistyksen päätös periä tilavuokraa herätti ihmetystä, sillä hanke järjesti alueen asukkaille ilmaista toimintaa. Myös asukkaat ihmettelivät uutta periaatetta ja olivat pahoillaan, kun toiminta siirtyi kauemmas. Hanke on saanut useissa yhteyksissä kiitosta esimerkillisestä yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Kaikkea ei ole yritetty tehdä itse vaan toiminnassa on pyritty hyödyntämään eri tahojen erityisosaamista. Täten on myös pohjustettu hankkeen juurruttamista. Kansallinen yhteistyö Keväällä 2006 FM Heidi Johansson järjesti Helsingin yliopiston kulttuurien välisen vuorovaikutuksen opiskelijoille viiden opintopisteen arvoisen kurssin Kohtaamisen kuviot. Kurssiin kuului vierailu Kassandran toimistolla, Kassandran tv-ohjelmien katsominen sekä tutustuminen työpajoihin ja tapahtumiin. Osa opiskelijoista kävi Moninaisten taidetyöpajoissa. He osallistuivat innokkaasti toimintaan ja keskustelivat pitkään tuottajan kanssa monikulttuurisista kysymyksistä. Ryhmä kotkalaisia maahanmuuttotyöntekijöitä teki 8.12.2005 tutustumismatkan Helsinkiin. He olivat kiinnostuneita Helsingin monikulttuurisesta tarjonnasta ja tulivat vierailemaan myös Moninaisten luennolle Mitkä erot ja mikä luulo? - ennakkoluulojen syitä ja seurauksia. Filosofian maisteri Eila Isotalus kertoi elävästi suomalaisten vaalimista stereotypioista ja keskustelu oli hyvin vilkasta. Martat innostuivat luennosta ja suunnittelivat vastaavanlaisten järjestämistä Kotkassa. Kansainvälinen yhteistyö Tapaaminen 14.6.2005 Göteborgin Urban II - yhteistyökumppaneiden kanssa kiinnitti huomion ruotsinkielisten verkkosivujen puuttumiseen. Verkkosivut päätettiin kääntää soveltuvilta osin ruotsiksi. Tapaamisessa päästiin myös vaihtamaan ajatuksia ja mielipiteitä. Ruotsalaisten mielestä hankkeen toiminta on Euroopan tasolla ainutlaatuinen yhdistelmä taide- ja sosiaalityötä. KESKEISTEN TOIMINTAPERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN Monikulttuurisuus on toteutunut hyvin konkreettisesti Moninaisten työpajatoiminnassa. Osallistujista noin viidesosa (17%) on ollut uussuomalaisia, mutta osuus on vaihdellut suuresti eri kursseilla. Kursseilla oli yleensä edustettuina monia kulttuureja ja pyrkimyksenä oli saada kurssilaisista 50 % uussuomalaisten keskuudesta. Tähän ei kuitenkaan päästy muuten kuin yksittäisten kurssien kohdalla. Ohjaajista lähes 90 % oli uussuomalaisia. Vaikka periaatteena on ollut, että hanke ei järjestä omia kursseja eri etnisille vähemmistöille, muutamia ns. sisäänheittokursseja järjestettiin. Tarkoituksena oli luoda naisille mahdollisimman matala kynnys osallistua toimintaan, ja joskus tämä toteutettiin järjestämällä kurssi tietylle kohderyhmälle. Osallistuttuaan yhdelle kurssille naiset helposti lähtivät mukaan toisille, heterogeenisemmille kursseille. Kun eritaustaiset naiset ovat kursseilla tutustuneet toisiinsa on syntynyt jännittäviä yhteistyöverkostoja. Esimerkiksi kolumbialainen Pilar Valdivia ja somalialainen Hodan Moalim suunnittelevat salsakurssin järjestämistä somalinaisille. Hanke on saanut kritiikkiä siitä, että toimintaa on järjestetty vain naisille. Hanke oli kuitenkin lähtökohtaisesti ja jo nimensä mukaisesti suunnattu naisille. Kokemus on osoittanut, että useimpien naisten on helpompi lähteä mukaan, jos paikalla ei ole miehiä. Tämä pätee erityisesti niihin uussuomalaisiin naisiin, joiden kulttuuriin kuuluu oleellisesti miesten ja naisten sosiaalinen erottelu. Työpajoihin silloin tällöin eksyneitä miehiä ei kuitenkaan ole suoralta kädeltä käännytetty ovelta, vaan tilanteen mukaan heidät on otettu mukaan kurssille. Tarve sekaryhmille on kuitenkin noussut selvästi esiin. Lisäksi olisi kysyntää myös ainoastaan miehille suunnatuista taidetyöpajoista. Ehkä hieman yllättäen vain naisille suunnattu toiminta herätti joissakin miehissä jopa aggressiivisia reaktioita. Kontulan Ostarifestareilla kesällä 2006 eräs ohikulkija ärähti Tuommoistakin toimintaa pitää muka järjestää, oma akka on muutenkin liian tasa-arvoinen!. Koska uussuomalaiset naiset ovat keskimäärin vielä etäämpänä suomalaisen yhteiskunnan toiminnoista kuin miehet, on heidän voimaannuttamisensa jo sinänsä ollut tasa-arvotyötä. Moninaisuus toteutui taidetyöpajoissa Hanke on edistänyt asukkaiden sosiaalista hyvinvointia erityisesti vahvistamalla itsetuntoa ja itsevarmuutta. Mahdollistamalla ihmisten kohtaamisia hanke on vähentänyt rasismia ja muukalaisvihaa. Yhteisen työpajan jälkeen vieras on muuttunut tutuksi. Kursseille osallistuneet naiset ovat aktivoituneet ja saaneet rohkeutta. Työpajoissa uussuomalaiset naiset ovat päässeet harjoittelemaan suomen kielen taitoaan. Se on osaltaan tuonut lisää itsevarmuutta. Naiset ovat myös päässeet keskustelemaan yhdessä ongelmistaan; esimerkiksi somalinaisten keskuudessa on korkea yksinhuoltajuusprosentti, mutta yksinhuoltajien oikeudet ja velvollisuudet eivät ole kaikille selvät. Useat vaikeasti työllistyvät naiset ovat hankkeen aikana tai sen seurauksena saaneet jatkotyöpaikan. Naisten kohonnut itsevarmuus on parantanut heidän hyvinvointiaan kaikilla elämän osa-alueilla. 20 21

TIETOYHTEISKUNNAN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN Moninaiset tiedotti toiminnastaan verkkosivuillaan. Sivuilta löytyvät tiedot kursseista, ohjaajista, tapahtumista sekä yhteystiedot. Sivuille on myös kerätty valokuvagallerioita tapahtumista ja työpajoista. Tiedonlevityksessä www-sivuilla ja sähköpostilistoilla on ollut tärkeä merkitys. Yhdyshenkilöt levittävät tietoa tehokkaasti, siksi heidät oli pidettävä ajan tasalla. Moninaisten tapahtumista kerrottiin Kassandra ry:n kahden viikon välein ilmestyvässä sähköisessä uutiskirjeessä. Kassandran sähköpostilistalla on noin 1200 lukijaa, minkä lisäksi uutiskirjettä referoitiin useiden muiden järjestöjen listoilla. Hanke järjesti keväällä 2005 yhteistyössä Urban TV:n kanssa videotyökurssin ja Kontulan asukasradion kanssa radiotoiminnan jatkokurssin. Kurssien jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus lainata Kontupisteen tarvikkeita omien ohjelmiensa tekoon. Kansan Sivistystyön Liiton kanssa yhteistyössä Kontulan asukasradiossa esitettiin hankkeeseen osallistuneiden naisten radio-ohjelmia. Inka-Maria Achtén ja Marika Väisäsen syksyllä 2006 valmistunut dokumentti Suomineidon monet kasvot kertoo kolmesta hankkeeseen osallistuneesta naisesta. Dokumentissa haastatellaan ja seurataan Hamdi Moalimia, Pilar Valdiviaa ja Viola Pekkasta. Kuvamateriaalia on taidetyöpajoista, esiintymisistä ja tapahtumista. Dokumentti on tarkoitettu jaettavaksi kumppaneille ja virastoille esimerkkinä työpajatoiminnan mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Se esitettiin maahanmuuttotyö - verkoston kokouksessa 22.9. ja Urbanin loppuseminaarissa 28.9. Dokumentin kokonaispituus on 22 minuuttia ja sitä levitetään Kassandran toimistolta. Dokumentti on saanut runsaasti kiitosta ja sitä on kyselty esim. Stoan kirjastoon. TULOKSET SUHTEESSA TAVOITTEISIIN Tulokset ja vaikutukset Kiinnostus Moninaisten toimintaan on ollut odotettuakin suurempaa. Toimintaa on kyselty muillekin alueille ja osallistujia kursseille saapui pitkien matkojen takaa. Sekaryhmien (kanta- ja eri kulttuureista tulevat uussuomalaiset naiset) muodostuminen oli odotettua hitaampaa. Vaikka kohderyhmänä on pidetty syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia naisia, osa osallistujista on ollut hyvin toimeentulevia työssäkäyviä kantasuomalaisia. Monet heistä ovat kuitenkin kokeneet olleensa henkisesti syrjäytyneitä ja he ovat saaneet uutta puhtia arkeensa hankkeen työpajojen kautta. Hankkeeseen syntyi aktiiviosallistujien ydinjoukko, joka kiersi työpajasta toiseen. Monet näistä naisista liittyivät myös Kassandran Monita -hankkeeseen. Aikaisemmin menin töiden jälkeen suoraan kotiin ja katsoin koko illan telkkaa. Sitten kerran Kontufestareilla käteen osui sattumalta Moninaisten esite, ja yhtäkkiä elämässä olikin tanssia, taidetta ja näyttelyiden järjestelyä! Vakio-osallistuja Muualta kuin alueelta tulevat ohjaajat oli joskus vaikea saada ymmärtämään, miksi kursseja ei voitu järjestää keskustassa. Itä koettiin vaikeana alueena, jonne ei haluttu lähteä opettamaan. Lisäksi kursseille osallistuvat syrjäytyneet koettiin joskus häiriöksi. Osallistujien joskus välinpitämättömäksi koettu asenne opetukseen voitiin kokea loukkaavana, ja yksi ohjaaja päättikin lopettaa kurssien pitämisen. Hankkeelle oli kuitenkin tärkeää, että ihmiset tulivat kurssille, vaikkapa vain keskustellakseen muiden osallistujien kanssa. Kun ohjaajille selitettiin hankkeen sosiaalinen luonne, tilanne useimmiten saatiin selvitetyksi. Uussuomalaisten naisten keskuudessa tieto kulkee lähinnä suusta suuhun -menetelmällä. Yksi ihminen löytää kurssin ja tuo seuraavalla kerralla ystävänsäkin mukanaan. Siksi oli tärkeää, että työpajoja järjestettiin vaikka paikalla olisi aluksi ollutkin etupäässä vain kantasuomalaisia naisia. Kurssien suunnittelua vaikeutti se, että ihmiset, varsinkin uussuomalaiset, eivät välttämättä ilmoittaudu kurssille, vaan vain ilmestyvät paikalle. Tämä loi haasteita ohjaajille erityisesti materiaalien hankkimisen kannalta. Osalle osallistujista ohjaajien heikko suomen kielen taito tuotti vaikeuksia. Joillakin kursseilla oli periaatteiden vastaisesti käytetty työkielenä englantia ja tämä oli aiheuttanut ongelmatilanteita. Asiat saatiin kuitenkin järjestykseen keskustelemalla. Ilmaisten taidekurssien tarjoaminen yllätti osallistujat. Moni osallistuja kertoi, että suuret kurssimaksut ovat aiemmin olleet heille este aloittaa harrastus, joten ilmaisten kurssien järjestäminen tuli tarpeeseen. Myös lastenvahtien järjestäminen oli monille pienten lasten äideille tärkeää. Ilmaiset kurssit antoivat monille vähävaraisille mahdollisuuden tutustua ikoninmaalaukseen, helmikorujen tekoon tai eteläamerikkalaisiin tansseihin. Tämän tyyppiset kurssit ovat yleensä kalliita ja siten monien ulottumattomissa. Jotkut osallistujat tulivat Taidetta keittiössä -kursseille ilmaisen ruuan vuoksi. Tuottajan läsnäolo alueella on ollut erittäin tärkeää, toimistolta käsin tehty mainostus ei tuo ihmisiä kursseille. Yksi täysipäiväinen työntekijä tämänlaatuisessa hankkeessa on liian vähän. Jotta uhkana ei olisi työntekijän loppuun palaminen, hankkeessa tulisi olla oma henkilö osallistumassa työpajoihin ja alueen toimintaan sekä toinen joka hoitaisi suunnittelun ja muun toimistotyön. Työparin kanssa työskentely tuo mukanaan myös psykologisen edun: työntekijät pääsevät purkamaan työstä syntyneitä ajatuksia, ideoita ja turhautumia sellaisen henkilön kanssa, joka tuntee hankkeen ja siihen kuuluvat ihmiset. Tärkeimmät saavutukset Hankkeessa on syntynyt kaksi uutta rekisteröityä yhdistystä alueelle, Helmikanat ja Somalinaisten yhdistys TIIR. Moninaiset on tukenut kumpaakin yhdistystä niiden alkuvaiheessa mm. olemalla mukana hallituksessa sekä järjestämällä yhteistä toimintaa. Helmikanat on helmikoruohjaajien perustama yhdistys, joka alkoi järjestää syksyllä 2005 omia helmikorukursseja ja joka pyrkii jatkamaan Moninaisten aloittamaa kädentaitoharrastusta alueella. Helmikanojen kurssit järjestettiin kerran viikossa ja niistä perittiin materiaalimaksu. Aluksi ryhmä kokoontui Kivenkolossa, myöhemmin Kontulan lähiösemalla ja puheenjohtaja Kirsi Silaisen kotona. Moninaisten vuoden 2006 helmikorukurssit järjestettiin yhteistyössä Helmikanojen kanssa. Lisäksi tuottaja on mainostanut yhdistystä erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Vuoden 2006 Maailma kylässä -festivaaleilla Helmikanat järjesti yhteistyössä Kassandran ja Suomi- Ghana -seuran kanssa helmikorupajan lauantaina ja sunnuntaina. Helmikanat ry on osallistunut tapahtumiin sekä Moninaisten kumppanina että itsenäisenä järjestönä. TIIR on somalinaisten perustama yhdistys, joka tukee toiminnallaan somalialaisen käsityö- ja ruokakulttuurin jatkuvuutta Suomessa kasvavien sukupolvien keskuudessa sekä tekee niitä tunnetuiksi uus- ja kantasuomalaisille sekä tukee orpokotia Somaliassa. Yhdistys välittää ohjaajia ja näyttelyitä sekä somalialaisen ruoan cateringpalveluja. Svetlana Turunen ja Viola Pekkanen: Venäläinen satunyytti 22 23

Keväällä 2006 yhdistyksen rahastonhoitaja Hamdi Moalim piti Moninaisissa luennon aiheesta Yksinhuoltajana Suomessa. Hän puhui samasta aiheesta Värikkäässä Vuosaaressa 13.5. Moalim kutsuttiin Urbanin loppuseminaariin paneelikeskustelijaksi aiheesta kulttuuri ja tietoyhteiskunta. Vuonna 2005 TIIR osallistui Maailma kylässä - festivaaleihin Kassandran lipun alla, mutta vuonna 2006 jo itsenäisesti. TIIR pääsi tapahtumassa Kepan kumppaniyhdistykseksi eli Kepan ruokalipuilla sai hakea TIIRin teltasta somalialaista ruokaa. Tansseja Etelä-Amerikasta -kurssin ohjaaja Pilar Valdivia on yhdessä osallistujien kanssa perustanut tanssiryhmän Salseras Mayores. Ryhmä koostuu sekä pidemmän että lyhyemmän ajan tanssia harrastaneista ja mukana on naisia kaikista ikä- ja kulttuuriryhmistä. Naisten tavoitteena on luoda esiintymisryhmä joka voitaisiin tulevaisuudessa siirtää Kassandra ry:n ohjelmavälitykseen. Ryhmä on esiintynyt vuonna 2006 Kontula-seuran syntymäpäivillä, Värikkäässä Idässä Itäkeskuksessa sekä Moninaiset - hankkeen loppujuhlassa Stoassa. Ryhmä esiintyy myös hankkeesta tehdyssä dokumentissa. Hankkeesta tehtyä dokumenttia Suomineidon monet kasvot on tarkoitus levittää yhteistyökumppaneille, päättäjille ja virastoille. Se sopii opetustarkoituksiin, keskustelunavaajaksi sekä ikkunaksi uuteen suomalaiseen identiteettiin. Vaikka hanke ei ollut työllistämiseen tähtäävä, yllättävän moni osallistuja on sen kautta saanut jatkotöitä. Helmikoruohjaaja Virpi Wendelin ryhtyi yksityisyrittäjäksi ja perusti Idän helmi - firman, joka maahantuo helmiä ja järjestää korukursseja. Taiteilija Sari Stajevic-Teodosin palkattiin syksyllä 2006 ohjaajaksi Mellunkylän seurakunnan työntekijöille ja seurakuntalaisille. Hänet palkattiin myös syksylle 2006 ja keväälle 2007 vetämään kurssit Puotinharjun päiväkodin harrastusryhmälle ja 2007 itäiselle työväenopistolle. Itäinen työväenopisto palkkaa kevääksi 2007 myös Hamdi Moalimin, Habiba Hassanin ja Birsen Siekkisen ruokatyöpajaohjaajiksi. Useat ohjaajat, jotka aloittivat Moninaiset -hankkeessa, siirtyvät Kassandran pajoihin ohjaajiksi. Itä-Helsingin liikuntaseura IHLU on mahdollisesti myös palkkaamassa hyväksi havaittuja opettajia itselleen. Pilar Valdivia opettaa useassa tanssistudiossa ja työväenopistossa salsaa ja muita eteläamerikkalaisia tansseja. Näyttää siltä, että ihmisten työllistymismahdollisuudet ovat kasvaneet kahdella tavalla: ensinnäkin ohjattuaan Moninaiset -hankkeen kursseja he ovat saaneet julkisuutta ja sitä kautta kiinnittäneet uusien työnantajaehdokkaiden mielenkiinnon, toisaalta menestyksekäs työskentely opettajana on vahvistanut heidän itsetuntoaan niin, että he ovat uskaltaneet lähteä aktiivisesti etsimään uutta työtä. Tulokset suhteessa Urbanin tavoitteisiin Alueella on herännyt kysyntää paikalliselle taidetoiminnalle. Kurssien osallistujamäärät ovat olleet kasvussa ja ihmiset esittävät rohkeasti uusia toiveita ja ideoita. Jotkut kursseille osallistuneet ovat alkaneet miettiä, miten he saisivat itse järjestetyksi vastaavaa toimintaa muille kaupunkialueille. Ihmisten käsitys kulttuuri- ja taidetoiminnasta on monipuolistunut ja kynnys osallistua on madaltunut. Ohjaamisesta kiinnostuneita paikallisia on tullut mukaan toimintaan. Uussuomalaiset ovat rohkaistuneet pyytämään ja järjestämään haluamiaan kursseja. Ihmisten omatoimisuus on lisääntynyt. Uussuomalaisten kurssilaisten suomen kieli on kehittynyt heidän joutuessaan työskentelemään suomen kielellä. Kurssin myönteinen ja avoin ilmapiiri on antanut uskallusta puhua heikollakin kielitaidolla. Kursseille osallistuneet maahanmuuttotyön ammattilaiset ovat kehuneet kurssien antia. He ovat päässeet tutustumaan uussuomalaisiin uudessa kontekstissa ja tämä on avannut heille työssään uusia näkökulmia. Hanke on tehnyt omaa seurantaa osallistujamääristä. Lisäksi on seurattu uussuomalaisten prosentuaalisia osuuksia. Osallistujamäärien perusteella on suunniteltu uusia kursseja ja luovuttu sellaisista, jotka eivät ole olleet tarpeeksi suosittuja. Urbanin seurantaindikaattorit eivät kovin hyvin sovellu Moninaisten arviointiin. Ihmisten elämänlaatua ei voi mitata Urban-indikaattoreilla, vaan muutokset nähdään jokapäiväisessä elämässä. (Liite 3) Helmikorut kiehtovat kaikenikäisiä 24 25

VIESTINTÄ Kursseista ja tapahtumista ilmoiteltiin laajasti sähköpostilistoilla ja internetin menokalentereissa (liite 4). Hankkeella on verkkosivut, joilla ilmoitettiin ajankohtaisista asioista sekä julkaistiin tapahtumista ja työpajoista otettuja valokuvia ja lehtileikkeitä. Verkkosivuilla myös kerrotaan Moninaisten toiminnasta ja tehdystä työstä. Verkkosivut jäävät hankkeen päätyttyä Kassandran verkkosivujen arkistoon. Puolivuosittain julkaistiin esitteitä, joissa esiteltiin Moninaisten toimintaa ja kursseja. Yhteensä esitteitä ja luentojulisteita teetettiin viisi. Graafikolla teetettiin esitteet, julisteet ja lehtimainokset luennoista. Esitteitä ja luentosarjojen julisteita levitettiin KULKEN (Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus) kautta kirjastoihin, asukastaloihin, työväenopistoihin, oppilaitoksiin, kulttuurikeskuksiin, järjestöihin ja lippupalvelupisteisiin. Lisäksi esitteitä jaettiin työpajoissa ja tapahtumissa ja postitettiin potentiaalisille osallistujille. Myös ohjaajille annettiin esitenippuja itsenäisesti jaettaviksi. Kurssipaikoille lähetettiin mainokset paikalla järjestettävistä kursseista seinälle laitettaviksi. Esitteitä tilattiin 5000 kappaleen erinä. Jokaisesta luennosta julkaistiin kaksi maksullista ilmoitusta; yksi Metrossa ja toinen Uutislehti 100:ssa (yhteensä 40 mainosta). Yhteistyökumppani Stoa maksoi toisen ilmoituksista sekä osallistui graafikon palkkioihin. Paikallislehtien meno-palstoilla ilmoiteltiin alkavista kursseista, luennoista ja näyttelyistä. Syksyllä 2006 valmistui dokumentti Suomineidon monet kasvot. Dokumenttia on tarkoitus esittää yhteistyökumppaneille ja maahanmuuttajatyön ammattilaisille esimerkkinä työpajamuotoisen toiminnan hyödyistä ja Moninaiset -hankkeen saavutuksista. Moninaisista on kerrottu verkkosivuilla, lehdissä, televisiossa ja radiossa. Pienelle hankkeelle julkisuutta on tullut kiitettävästi. Vaikka Kassandra ry:llä on mediaseuranta, kaikki hankkeen saama julkisuus ei ole tullut tuottajan tietoon. Sattumalta tietoja hankkeesta on saatettu löytää Googlella tai osallistujan palautepaperista (kysymys kysymys mistä sait tiedon kurssista ). Näkyvyys mediassa vuonna 2004 8.9. Naamiotyöpajan maininta ja kuva Helsingin Uutiset (itä) 8.9. Värikäs itä juhli Itäkeskuksessa Helsingin Uutiset (itä) 15.10. Samaa pataa, eri maata Iltalehti 27.10. Maininta Caisan messuista kertovassa uutisessa Alueuutiset (Länsipainos) 7.11. Neljä näkökulmaa naiseuteen Helsingin Uutiset (itä) 15.11. Heidi Liehun haastattelu Kirkko ja Kaupunki Näkyvyys mediassa vuonna 2005: 5.1. Stoassa jyllää nyt tätienergia Helsingin Uutiset (itä, pohjois-) 12.1. Eksotiikkaa ilmaiseksi Helsingin Uutiset (itä, pohjois-) 18.3. Helmikoruja, draamaa ja turkkilaista ruokaa Aamuposti Huhtikuu Yhteistyötä yli järjestörajojen (valokuva Käsitöitä Somaliasta -työpajasta) Kehitys-Utveckling 8.5. Helmitöiden tekeminen kasvattaa suosiotaan Helsingin Uutiset (itä, pohjois-) 8.5. Tanssia, näyttelyitä ja kilpailuja Kontulassa Eurooppa-päivänä Helsingin Uutiset 10.5. Helmikorutaiteilija Ennikki Elguiraouin haastattelu (Helmikanojen kunniapuheenjohtaja) Ihana Aamu, MTV3 25.5. Kansainvälistä tekemistä Itä-Helsingissä Helsingin Uutiset (itä) 8.6. Kivikon kyläjuhla starttasi kesäloman vieton Helsingin Uutiset Kesäkuu Teatterityöpaja Kaupunkilehti Kymppi 14.8. Varsinainen helmikana Helmikoruohjaaja ja yrittäjä Virpi Wendelinin viikko Me Naiset 5.9. Mikä on Moninaiset Helsingin Henki 6.9. TSL Lähiradio 100,3 MHz 2.11. Helmikanat hemmottelevat helmikoruilla Helsingin Uutiset (itä) 27.11. Eroon spagettikierteestä. Jotain ihan muuta Me Naiset Näkyvyys mediassa vuonna 2006 19.3. Naisten ilta - Juontajana Päivi Istala, mukana Kassandra ry: n toiminnanjohtaja Ritva Siikala ja Moninaiset -hankkeen Hamdi Moalim. Radio Suomi 19.3. Yksinhuoltajana Suomessa - luennosta radiokooste ja Hamdi Moalimin haastattelu Radio Suomi 14.4. Ikonikurssilla kurkistaa ortodoksien maailmaan Uutispäivä Demari 22.6. Omien korujen onni - Elämä kuin helminauha Kodin Kuvalehti 29.8. Minun tarinani - Pilar Valdivian haastattelu Ylen Aikainen 30.8. Värikäs Itä -tapahtuma luo yhteisöllisyyttä Helsingin Uutiset 2.9. Salsa on jokapäiväistä leipää Helsingin Sanomat 6.11. Moninaisten Kiinalaista maalausta-taidetyöpajasta. Uusinta 9.11. Yle 1, Mundon Basaari 8.11. Maahanmuuttajat rikastutttavat suomalaista kulttuuria Ohjelmassa haastatellaan Kassandra ry:n toiminnanjohtaja Ritva Siikalaa, Fatima Usmania sekä Moninaisten ohjaajia Sari Stajevic- Teodosinia ja Pilar Valdiviaa MTV 3:n 45 Minuuttia 3.12. Moninainen - monenlaisia naisia Radio Suomi Varsinkin helmikoruista kirjoitetut artikkelit toivat runsaasti yhteydenottoja. Myös ilmoitukset alkavista kursseista olivat tehokkaita. Lisäksi Moninaiset - hankkeen tilaisuuksia mainostettiin useilla nettisivuilla. Ikävää julkisuutta hanke sai internetin rasistisilla blogisivuilla. Somalisaasta pois Suomesta -nimisillä sivuilla julkaistiin muun muassa hankkeen ohjaajien nimiä, tuottajan yhteystiedot ja vääristeltyjä ja loukkaavia tietoja kursseista. Sivustoista on tehty rikosilmoitus usean tahon, myös Kassandran, toimesta ja toiminnanjohtaja Ritva Siikala kutsuttaneen todistajaksi oikeudenkäyntiin. Liu Hong 26 27

HANKKEEN ARVIOINTI Jokaisesta työpajasta on kerätty palautteet sekä osallistujilta että ohjaajilta. Palautelomakkeissa kysyttiin osallistujien ja ohjaajien kokemuksia kurssin onnistumisesta, monikulttuurisuuden näkymisestä kurssilla, kohdatuista ongelmista ja toivomuksista tulevaisuuden suhteen. Palautelomakkeita (liite 5) on tarpeen mukaan lähetetty sähköpostitse ja jaettu kursseilla. Palautteet on kerätty yhteen ja niitä on käsitelty ohjaajien kanssa. Palautteiden ja keskustelujen perusteella toimintaa kehitettiin ja mukaan otettiin uusia kursseja. Osallistujat antavat periaatteessa mielellään palautetta, mutta asiasta täytyy aina muistuttaa. Sähköpostilla lähetetyt tai kurssiaikana täytetyt palautteet ovat tulleet varmimmin toimistolle. Palautteita käytettiin pohjana myös ohjaajien koulutustilaisuuksia suunniteltaessa ja niiden perusteella voidaan kehittää Kassandran ja muiden toimijoiden tulevia työpajoja. FM Minna Snellman kirjoitti hankkeesta Turun yliopiston kulttuurihistorian laitokselle pro gradu -tutkielman Monikulttuurinen taide - Kassandra ry:n Moninaiset -hankkeeseen osallistuneiden maahanmuuttajanaisten kokemukset kulttuuritoiminnasta Itä-Helsingissä. Gradua varten hän haastatteli kuutta hankkeen ohjaajaa. Gradusta käy voimakkaasti ilmi hankkeen positiivinen vaikutus naisten elämään. Tutkielma on luettavissa Moninaisten verkkosivuilta. Snellmanin gradu osoitti, että hanke on toiminut jopa odotettua paremmin. Haastatellut ohjaajat kertoivat mielellään kokemuksiaan. Ritva Siikala ja Hamdi Moalim Hassan ONNISTUMISIA JA HANKALUUKSIA Kaiken kaikkiaan hanke on ollut onnistunut. Tutustujia ja osallistujia on tullut paitsi toiminta-alueelta myös pitkien matkojen takaa ja työpajatoiminnan siirtämistä muille alueille on pyydetty useasti. Moninaiset on konkreettisesti vaikuttanut ihmisten elämään positiivisella tavalla ja osaltaan kohentanut Itä-Helsingin kulttuuri-imagoa. Ihmisten aktivoituminen yhteiskunnan toimintoihin on ollut yllättävän voimakasta. Alueella jo aiemmin toimineet harrastusryhmät ovat löytäneet Moninaisten ohjaajista itselleen opettajia, ja ohjaajien ympärille on syntynyt uusia. Esimerkiksi kuvataiteilija Seija Floderus on koonnut amerikkalaisista oppilaistaan ja Moninaiset - hankkeen oppilaista ryhmän, joka matkustaa kesällä 2007 taideleirille Italiaan. Puotinharjun päiväkodin johtaja Marja-Liisa Hytönen taas on kerännyt yhteen monikulttuurisen joukon lasten vanhempia ja päiväkodin työntekijöitä. Ryhmä aloitti kokoontumisen 2006 syksyllä Moninaisten tukemana ja se jatkaa toimintaansa ainakin kevätkauden 2007. Mikaelinkirkon seurakunta aloitti ikoninmaalauskurssit syksyllä 2006. Omat ryhmät järjestetään henkilökunnalle ja seurakuntalaisille. Ohjaaja Sari Stajevic-Teodosin on saanut kiitosta opetusmetodeistaan: uussuomalainen opettaja, joka osaa kertoa kulttuuritaustastaan elävästi, tuo opetustilanteeseen uuden ulottuvuuden. Tuottajan vaihtuminen kesken hankkeen tuotti suuria ongelmia. Puutteelliset dokumentit toiminnassa hankaloittivat raportointia ja suunnittelua. Moninaiset -hankkeessa työntekijä vaihtui kuitenkin vain kerran. Uusissa hankkeissa on tärkeä mitoittaa toiminta henkilöresurssien mukaan, projektityöläisten väsyminen on harmillisen yleistä. Jatkuvia ongelmia syntyi maksatusten myöhästymisen takia. Toimintaa oli vaikea toteuttaa, kun rahaa saatiin pahimmillaan pari kuukautta myöhässä. On kuitenkin tärkeää, että myös pienet järjestöt pääsevät jatkossa mukaan Urbanin kaltaisiin kehityshankkeisiin, joten puskurirahaston luominen on ensiarvoisen tärkeää. Yllättäen ongelmaksi huomattiin työpajojen maksuttomuus. Vaikka ilmaisesta toiminnasta iloittiin, joillekin ihmisille syntyi käsitys, että ilmainen toiminta ei voi olla laadukasta. Jotkut ohjaajista kertoivat kohtaavansa avointa halveksuntaa, koska heidän ammattitaitoaan epäiltiin. Useat osallistujat toivoivat, että kursseista olisi peritty edes pieni osallistumismaksu, jotta ohjaajaa arvostettaisiin enemmän. Ilmaiset kurssit eivät ehkä myöskään sitouttaneet ihmisiä osallistumaan; loppua kohti suureksi ongelmaksi nousi se, että ilmoittautuneet jättivät tulematta paikalle. Tämän takia jotkin kurssit jäivät vajaiksi samalla, kun moni halukas ei päässyt mukaan. Paradoksi ilmaiskurssien tarpeesta suhteessa niiden arvostukseen jäi hankkeen aikana ratkaisematta. VAIKUTUKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Hankkeen työpajatoiminnan mahdollisuudet sosiaalialan ammattilaisten osaamista kasvattavana voimana tulivat vahvasti esille. Uussuomalaisten kanssa työskentelevien ihmisten olisi hyvä tutustua enemmän asiakkaisiinsa, heidän arkeensa ja tapoihinsa. Taidetyö on hyvä tutustumistapa, ja auktoriteettiasemien keikauttaminen päälaelleen antaa sekä osallistujille että ohjaajille uudenlaisen kokemuksen yhteistyöstä. Virastot voisivatkin järjestää työntekijöilleen työpajoja, joissa uussuomalaiset taiteilijat toimivat ohjaajina. Taiteen keinot ovat hyvä lähestymistapa. Taideopetus perustuu vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen ja se synnyttää parhaillaan luottamusta ja solidaarisuutta. Työpajojen tavoitteena on ollut, että omakohtainen kokemus johtaa ymmärrykseen ja myönteisiin toimintamalleihin. Ilmenneistä ongelmista huolimatta tarve ilmaiselle harrastustoiminnalle on ilmeinen. Vähävaraiset ihmiset eivät voi osallistua kursseille joilla olisi edes nimellinen osallistumismaksu. Olisi toivottavaa, että jatkossa löytyisi taho, joka voisi ottaa toiminnan omakseen. Se, että toiminta on ilmaista, ei kuitenkaan saa tarkoittaa, että se olisi laadullisesti huonoa. Vain ammattimaisen opettajan johdolla taideopetus on mielekästä. Työpajatoiminta on otettu hyvin vastaan. Toimintaa on kyselty esimerkiksi Hakunilaan, Pukinmäkeen ja Jakomäkeen. Osallistujat ovat pyytäneet työpajoja myös keskustaan. Pajamuotoinen opetus voidaan helposti siirtää paikasta toiseen osallistujien tarpeen mukaan. Suurin este juurrutuksessa on taidepajaohjaajien muodollisen koulutuksen puute. Työväenopistot ja erilaiset seurat vaativat opettajiltaan pedagogista koulutusta, ja tämä puuttuu suurimmalta osalta uussuomalaisia ohjaajia. Suuri osa ohjaajista on kuitenkin hankkeen aikana täydentänyt koulutustaan ja on valmis siirtymään ammattimaisemmalle tasolle. Mahdollisimman paljon hankkeen toiminnasta on pyritty siirtämään paikallisille toimijoille. Helmikanoilla on hyvät valmiudet jatkaa kerhojen ja työpajojen opetusta ja TIIR:ille on etsitty yhteistyökumppaneita. Itä-Helsingin liikuntaseura ja Itäinen työväenopisto ottavat hankkeen päätyttyä järjestääkseen joitakin kursseja, samoin seurakunnat. Batiikkia pallossa -kurssilla sekoitettiin värejä 28 29

JOHTOPÄÄTÖKSET Moninaiset - monta kulttuuria, yksi Suomi on onnistunut, koska Kassandra ry:llä oli valmiiksi kontaktiryhmiä ja kenttätuntemus. Puhtaalta pöydältä aloittaminen olisi pitänyt hankkeen huomattavasti pienimuotoisempana ja tuntemattomampana. Kassandran valmis tietotaito oli se ratkaiseva asia, joka nosti Moninaiset onnistuneeksi hankkeeksi. Jalkautuminen ja fyysinen läsnäolo ovat ne elementit, jotka saavat ihmiset liikkeelle. Toimistosta etätyönä valmistellut kurssit ja lehti-ilmoituksilla tiedottaminen ei olisi saanut uussuomalaisia naisia lähtemään mukaan toimintaan. Henkilökohtaisesti solmitut suhteet ovat tehneet Moninaiset tunnetuksi alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden keskuudessa. Tuttujen ihmisten kautta hanke on saanut toimintamahdollisuuksia, joita muille tahoille ei ehkä ole myönnetty. Uussuomalaisten sitoutuminen osallistumiseen ja toimintaan vahvistuu, kun he ovat itse mukana järjestämässä työpajoja. He vaikuttavat silloin myös osallistujamäärään ja ihmisten aktiivisuuteen. Kun ohjaajat huomaavat, että he omalla toiminnallaan kasvattavat osallistujamääriä, työ muuttuu mielenkiintoisemmaksi ja haastavammaksi. Kun ihmiset ovat päässeet aktiivisesti mukaan hankkeen toimintaan, heidän on helpompi lähteä itsenäisesti etsimään uusia foorumeja toiminnalleen. Kulttuurierojen tullessa tutuiksi molemminpuolinen ymmärrys ja joustava suunnittelu lisääntyvät. Tutustuminen tapahtuu välillä törmäystenkin kautta, mutta vaikutus on lopulta positiivinen. Ymmärryksen lisääntyessä huomataan myös erilaisiin tilanteisiin varautumisen merkitys. Suunnitelma B:n tarpeellisuus tulee esille viimeistään silloin, kun kurssiosallistujat tulevat tilaisuuteen tunnin myöhässä tai tuovat ilmoittamatta viisi ystäväänsä lapsineen mukanaan. Moninaiset-hanke on eronnut muusta Kassandran toiminnasta suoran sosiaalisen ulottuvuutensa takia. Syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat osallistujat ovat tuoneet ohjaajille haasteita, joita he eivät välttämättä muita taidekursseja vetäessään kohtaisi. Eräs ohjaaja kertoi, kuinka hän kurssilla tunsi itsensä pikemminkin sosiaalihoitajaksi kuin ruuanvalmistuksen opettajaksi. Moninaisten toiminnan perusperiaate taiteen ja sosiaalityön yhdistämisestä on tehnyt hankkeesta uniikin suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja hankkeiden piirissä. Vastaavaa toimintaa ei juuri löydy edes kansainvälisiltä areenoilta. Erityisen hienoa on, että tämä toiminta kehitettiin juuri Itä-Helsingissä, joka koetaan kulttuuriköyhäksi alueeksi. Näyttää siltä, että toiminta on juurtumassa alueelle kiitettävästi. Uudet ryhmät ovat ottaneet toiminnan omakseen ja jatkavat sitä uusiin suuntiin oman kiinnostuksensa mukaan. Hankkeen vahvuus onkin ollut sen joustavuudessa. Toimintaa on kehitetty sen mukaan, minkälaista palautetta kentältä on saatu. Pilottihankkeen puolivuotisen työn ja varsinaisen hankkeen kahden ja puolen vuoden aikana on saatu aikaan suuria muutoksia. Työsarkaa riittäisi vielä vuosiksi, joten toivottavasti taidetoiminta alueella jatkuu. Marjo Kanervisto, Virpi Wendelin ja Kaisa Hirn 30 31

LIITE 1: TILASTOJA Moninaiset kevät 2005 Moninaiset syksy 2004 1. naisten työpajat naisia yhteensä 1 Batiikkia pallossa 10 3 2 Käsitöitä Somaliasta 24 17 3 Tansseja E-A I 47 7 4 Tansseja E-A II 51 6 5 Käsitöitä Anatoliasta 24 18 6 Koruja helmistä 28 4 7 Tutustu toiseen kameran kautta 24 5 8 Kuvataidetta 10 3 9 Iloa liikkeestä 10 10 Koruja helmistä extra 30 10 11 Naamioita 11 4 yhteensä 269 77 joista uussuomal. lapsia joista uussuomal. 2. luennot (4 kpl) 310 10 10 3. kulttuuripaja ID 50 45 50 45 0 4. päiväkotipajat (15 kpl) 600 75 yhteensä 629 132 650 120 10 kaikki yhteensä 1289 252 uussuomalaisia kaikista 20% naisten työpajaosallistujista 29% lapsista 18% toimia yhteensä 31 miehet 1. naisten työpajat naisia yhteensä joista uussuomal. 1 Ikonimaalaus 11 2 18% 2 Keramiikkapaja 21 7 33% 3 Tansseja E-A I 31 3 10% 4 Videopaja 8 2 25% 5 Käsitöitä Anatoliasta 19 15 79% lapsia 6 Koruja helmistä I 32 15 47% 9 8 7 Koruja helmistä II 29 10 34% 8 7 8 Parempia kuvia digikameralla 14 5 36% 9 Kuvataidetta 20 8 40% 10 Taidetta keittiössä 80 40 50% 11 Ohjaajakoulutus 8 1 13% 6 12 Kansantansseja Turkista 17 8 47% 13 Batiikkia kevään juhliin 19 8 42% 14 Käsitöitä Somaliasta Myllypuro 10 7 70% 15 15 15 Käsitöitä Somaliasta Kivikko 10 7 70% 15 15 16 Käsityömalleja Suomesta I 8 2 25% 17 Kalligrafia 13 5 38% 18 Ostosretki 14 3 21% 19 Pääsiäisruokia 15 13 87% 20 Radiotyöpaja 2 0 0% 21 Eestiläinen lastenkerho 100% 17 17 22 Helmipaja koto-cross pun risti 50 45 90% 23 Helmipaja Maailma kylässä 30 yhteensä 290 159 55% 2. luennot (4 kpl) 80 10 3. päiväkotipajat (13 kpl) 500 100 yhteensä 370 169 46% 570 162 joista uussuomal. yhteensä kaikki 940 331 35% 32 33

Moninaiset kesä 2005 1. naisten työpajat naisia yhteensä joista uussuomal. % uussuomalaisia 1 Teatterityöpaja 14 1 7% 3 lapsia 2 Kädentaitokerho 40 14 35% 10 4 3 Valokuvauskerho 7 1 14% yhteensä 61 16 26% 13 4 yhteensä osallistujia 74 joista uussuomalaisia 20 27% joista uussuomal. Moninaiset syksy 2005 1. naisten työpajat yhteensä joista uussuomal. % uussuomalaisia lapsia joista uussuomal. 1 Tansseja E-A I 55 10 18% 5 3 1 2 Batiikkia 8 4 50% 3 Ikonimaalaus alkeis 9 2 22% 4 Ikonimaalaus jatko 14 6 43% 5 Koruja helmistä 35 9 26% 6 Kansantansseja Turkista alkeis 32 5 16% 4 2 7 Kansantansseja Turkista jatko 15 4 27% Taidetta keittiössä Kontula 8 Iran 13 3 23% 9 Japani 18 6 33% 2 10 Suomal kasvis 14 5 36% 1 11 Meksiko 8 3 38% 1 12 Intia 11 5 45% 1 1 Taidetta keittiössä Myllynsiipi 13 Somalia 17 9 53% 12 12 14 Thaimaa 13 5 38% 1 15 Joulu 9 5 56% 16 Käsitöitä Somaliasta 8 6 75% 11 11 17 Kuvataidetta 8 3 38% yhteensä kursseilla 279 90 31% 33 28 7 miehiä 2. luennot (4 kpl) Miksi huntu 45 12 27% 4 3 8 Mikä aviovaimo 25 10 40% 1 7 Miksi balettitanssija 12 9 75% 2 1 10 Mitkä erot ja mikä luulo? 20 5 25% 1 1 4 Yhteensä luennoilla 102 36 35% 8 4 29 3. Päiväkotipajat (1 kpl) Afrikkalainen juhla 20 0 70 20 Kaikki yhteensä 401 0 237 36 Osallistujia yhteensä 674 178 26% 34 35

Moninaiset kevät 2006 1. naisten työpajat osallistujia yhteensä joista uussuomal. % uussuomalaisia lapsia joista uussuom. % uussuomalaisia 1 Tansseja E-A I 57 15 26% 4 1 25% 1 2 Kankaanpainantaa 16 3 19% 1 100% 3 Ikonimaalaus alkeis 15 2 13% 4 Ikonimaalaus jatko 13 1 8% 5 Koruja helmistä 27 5 19% 4 4 100% 6 Käsitöitä Somaliasta 18 6 33% 5 5 100% 7 Kansantansseja Turkista jatko 6 3 50% Taidetta keittiössä Stoa 8 Hedelmien kaiverrus 16 4 25% 1 1 100% 9 Meksiko 12 3 25% 10 Kiina 9 4 44% 11 Tansania 12 4 33% 12 Intia 16 7 44% 1 1 100% Taidetta keittiössä Myllynsiipi 13 Turkki 13 6 46% 3 3 100% 14 Pääsiäinen 6 2 33% 15 Suomalainen kasvis 7 4 57% 16 Kuvataidetta 18 5 28% 2. Muut Vierailu Myllypuron kirkossa 4.4. 6 3 50% 1 1 100% Värikäs Vuosaari 13.5. 1 Salsa-paja 18 7 39% 2 6 2 Helmikoru-työpaja 5 1 20% 1 Maailma Kylässä 27. 28.5. 1 Helmikoru-työpaja 70 2 Hedelmien kaiverrus 55 yhteensä kursseilla 267 77 29% 20 16 80% 1 miehiä 3. Päiväkotipajat (34 kpl) osallistujia naisia lapsia uussuomalaisia Teatteria leikkien (29) 312 34 278 69 25% Äkäpussi ja vesihiisi 250 20 230 50 22% Kaikki yhteensä 562 54 508 119 23% Osallistujia yhteensä Naisia Joista uussuom. % uussuomalaisia % Lapsia Joista uussuom. % Miehiä 887 350 91 26% 528 135 26% 9 Työpajat kesällä 2006 naisia joista uus.suom Naisten työpajat Tanssin iloa Aasiasta 26 9 35% 1 Kiinalaista kalligrafiaa 14 3 21% Improvisaatio ja elämänhallinta 7 0 0 Ostarifestari 12.6. Tapahtumat % lapsia uussuom. % miehiä Helmikorutyöpaja 6 5 3 60% 1 yhteensä 53 12 23% 6 Osallistujia yhteensä kesällä 59 2. luennot (4 kpl) Yksinhuoltajana Suomessa 15 5 2 Lapsi lähtee päiväkotiin 12 1 3 3 100% Koulun koettelemukset 15 3 2 2 100% 2 Nuori kohtaa ristipaineen 16 5 Yhteensä luennoilla 58 14 24% 5 5 100% 36 37

Moninaiset syksy 2006 1. naisten työpajat yhteensä joista uussuomal. 1 Tansseja E-A I 64 14 22% 6 2 Batiikki ja kankaanpainanta 15 5 33% 2 3 Ikonimaalaus alkeis 12 2 17% 4 Ikonimaalaus jatko 12 3 25% 5 Johdatus helmikorujen maailmaan 27 6 22% 6 Kiinalainen maalaus 22 6 27% 2 7 Kalligrafian jatkokurssi 8 1 13% Taidetta keittiössä Stoa 8 Hedelmien kaiverrus 12 3 25% 1 9 Venäjä 16 4 25% 10 Intia 16 2 13% 11 Thaimaa 17 2 12% 12 Tansania 18 1 6% 1 13 Somalia 15 5 33% % lapsia joista uussuomal. 14 Turkki 19 3 16% 2 2 15 Uudenvuoden valmistelut 11 0% 16 Käsitöitä Somaliasta 4 2 50% 4 3 17 Kuvataidetta 12 6 50% 18 Luova kirjoitus 1 6 0% 19 Luovan kirjoituksen jatkokurssi 6 0% 20 Kiinalainen maalaus -jatko 9 1 11% Värikäs Itä 21 Helmikorut 4 22 Käsitöitä Somaliasta 5 2 40% U II -loppuseminaari 23 Venäläinen satunyytti 65 13 20% 58 10 Kurkimäen avoimet ovet 24 Venäläinen satunyytti 25 0% 20 2 25 Helmikorut 6 0% 4 0 Halloween Kipinäpuistossa 26 Helmikorut 20 9 45% 15 6 yhteensä kursseilla 446 90 20% 115 23 2. luennot (4 kpl) naisia joista uussuom. % lapsia miehiä Kuka kelpaa? 7 3 43% 1 2 Turha tyyppi 10 3 30% 1 Kerro kaikki perheestäsi 10 3 30% Venäläinen nainen 14 3 21% 1 Yhteensä luennoilla kuulijoita 45 12 27% 1 4 3. Päiväkotipajat (10 kpl) Osallistujia Naisia Lapsia uussuom. % Teatteria leikkien 256 40 216 56 22% Kaikki yhteensä Naisia Lapsia Miehiä uussuom % Osallistujia yhteensä 866 531 331 4 181 17% 38 39