Luonnon monimuotoisuuden merkitys uusien lääkeaineiden löytämisessä kasveista saatavat lääkeaineet 4.2.2014 Kirsi-Marja Oksman-Caldentey



Samankaltaiset tiedostot
Terveellisisä marjatuotteita uusilla prosessointimenetelmillä Riitta Puupponen-Pimiä, VTT Terve valinta ammattikeittiöseminaari,

Marjoissa piilevä hyödyntämätön potentiaali

Yleistä. Luonnonmarjojen terveysvaikutteiset yhdisteet ja niiden pitoisuuksiin vaikuttavat tekijät. Laura Jaakola Oulun yliopisto

Marjat syövän ehkäisyssä

Luonnonmarjojen tutkimus ja hyödyntämismahdollisuudet. Laura Jaakola Oulun yliopisto

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

Marjojen terveysvaikutukset. Laura Jaakola Climate laboratorium University of Tromsø & Bioforsk Nord

Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet

Natural Code Presentation

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016

Ravinnoksi sopivia yrttejä

13. Liitteet. Marsi 2017 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2017

Päivän marjat Miksi villimarjat ovat pohjoisen superruokaa

Luento 1 Torstai Suvi Häkkinen

OSA 2 Arktiset Aromit ry 2012

mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka

Puolukka Mustikka Variksenmarja Lakka Karpalo Tyrni Vadelma

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi

Luonnonkasveista biotalouden innovaatioita ajankohtaista rohdostutkimuksessa

Puun uuteaineet UUTEAINEET. Puu Puun rakenne ja kemia

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Terveelliset LUONNON- MARJAT. Puolukka Mustikka Variksenmarja Lakka Karpalo Tyrni Vadelma

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA ( , päivitetty )

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä


Mitä uutta hillasta (ja muista marjoista)?

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Kemian tekniikan koulutusohjelma. Jenni Heikkinen

Elintarvikealan tutkimus, kehitys ja innovointi Oulun yliopistossa biotieteen näkökulma Hely Häggman

Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje

VARIKSENMARJA MARKKINOILLE? Tiivistelmä

Syö marjoja 2 dl joka päivä. Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA ( , viimeisin päivitys )

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

MARJOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET

Carina Tikkanen-Kaukanen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Tutkimusalajohtaja Luomuinstituutti

4) Hedelmätäysmehujauhe on tuote, joka on saatu yhden tai useamman lajin hedelmien täysmehusta poistamalla fysikaalisin keinoin vesi lähes kokonaan.

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti tutkija Ilkka Hannula VTT

8 RYHMÄ SYÖTÄVÄT HEDELMÄT JA PÄHKINÄT; SITRUSHEDELMIEN JA MELONIN KUORET. 1. Tähän ryhmään eivät kuulu syötäväksi kelpaamattomat hedelmät ja pähkinät.

MARJOJEN kaupan pitämistä koskevat LAATUVAATIMUKSET FFV-57 VERSIO 2010

Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu

Terveelliset kotimaiset marjat

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

13. Liitteet. Marsi 2015 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2015

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

YVA-lain hankeluettelon päivitys - metalli- ja kemianteollisuus

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012

HILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN. FT Jari Siivari Fingredient Oy

Luonnontuotealan toimialaraportti Helsinki

Hunajan terveysvaikutuksista. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti Carina Tikkanen-Kaukanen FT, dosentti, tutkimusjohtaja

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

Linomix. Pellava ja marjat tukevat vatsan toimintaa

Puu Puun rakenne ja kemia. Puun uuteaineet

Propoliksen puhdistaminen ja paras mahdollinen uutossaanto Anneli Salonen

Marjat säätelevät aterianjälkeistä sokeri- ja insuliiniaineenvaihduntaa

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Supplementary information: Biocatalysis on the surface of Escherichia coli: melanin pigmentation of the cell. exterior

METSÄMARJOJEN KV-MARKKINAT

145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan.

VARIKSENMARJAN JA VARIKSENMARJAJALOSTEIDEN SAATAVUUS JA KÄYTTÖ

Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Marjat ja sienet terveyden edistämisessä Pirjo Mattila

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA

Kuoren rakenne ja kemia

KUORIMATERIAALIEN SEKUNDAARISET ANTIMIKROBISET YHDISTEET

Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio

SELVITYS MARJOJENTERVEYSVAIKUTUSTEN KLIINISESTÄ TUTKIMUSNÄYTÖSTÄ

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Vastuullinen nanoteknologia rakentamassa hyvinvointia

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Tislatun alkoholijuoman vakiintuneen maantieteellisen merkinnän toimittaminen

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Työpaketti 4: Korkean lisäarvon lopputuotteet

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

LUONNONTUOTTEIDEN KEMIALLISET YHDISTEET

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

ARONIAN ANTOSYAANIEN AINEENVAIHDUNTATUOTTEET JA NIIDEN ANALYTIIKKA

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Teknologiateollisuuden vientiraportti. Report on Finnish Technology Industry Exports

Luonnosta Sinulle. Marjat Sienet Yrtit

Miten Alentaa Kolesterolia

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

LUONNON SÄILÖNTÄAINEET

Marjanviljely elinkeinona

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Osavuosikatsaus II/2006

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Suomalainen Tuotekehitys Globaalissa Yrityksessä

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD. Puusta pöytään. Nutritech seminaari Terhi Hakala VTT Technical Research Centre of Finland

Transkriptio:

Luonnon monimuotoisuuden merkitys uusien lääkeaineiden löytämisessä kasveista saatavat lääkeaineet 4.2.2014 Kirsi-Marja ksman-caldentey Photo Jouko Lehmuskallio Photo Jouko Lehmuskallio Photo Jouko Lehmuskallio

11/02/2014 2 Kasvien monimuotoisuus ihmisen hyväksi

11/02/2014 3 oo Sokrates teki itsemurhan myrkkykatkolla oo

11/02/2014 4 Kahvipensaan marjasta saadaan kofeiinia Maailman eniten käytetty piriste Kofeiini valmistetaan nykyisin synteettisesti

11/02/2014 5 Kokapensaan lehdistä saadaan kokaiinia Kokaiini on voimakas paikallispuudute Kokaiinia on käytetty mallina uusille puuduteaineille

11/02/2014 6 Monet Apiaceae heimon kasvit sisältävät kumariineja Kumariinit yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttavat vakavia palovammoja ja ihovaurioita Kumariineja käytetään lääkkeellisiin tarkoituksiin mm. psoriasiksen hoitoon

11/02/2014 7 pium-unikosta saadaan morfiinia Morfiini eristetään edelleen kasveista Se on voimakas kipulääke Morfiinista valmistetaan kodeiinia Kodeiinia käytetään yskänlääkkeenä ja kipulääkkeenä

11/02/2014 8 Kasvien tärkeys lääkemolekyylien tuottajina Maailmassa arvioidaan olevan noin 422 000 korkeampaa kasvilajia Näistä vain 5-10% on tutkittu kemiallisesti edes jollakin tavalla ikea kolmiulotteinen rakenne, hankala syntetisoida kemiallisesti Usein vaikea löytää hyvää synteettistä korvaavaa yhdistettä, jolla sama aktiivisuus, spesifisyys ja lääkkeellinen vaikutus Kasveista mahdollista löytää uusia lääkemolekyylejä

11/02/2014 9 Kasvit ovat tärkeitä lääkeaineiden lähteitä myös tänään Tänä päivänä noin neljännes kaikista reseptilääkkeistä sisältää vaikuttavina aineinaan yhdisteitä, jotka ovat peräisin luonnosta. Ne on eristetty joko puhtaina yhdisteinä tai niistä on tehty puolisynteettiset/synteettiset johdannaiset. pium alkaloidit (morfiini) Kipulääke Seskviterpeenit (artemisiniini) Malarialääke Tropa alkaloidit (skopolamiini) Matkapahoinvointi ja silmälääke Lignaanit (etoposidi) Syöpälääke Kinoliinialkaloidit (kiniini) Malarialääke Diterpeenit (paklitakseli) Syöpälääke Steroidiglykosidit (digoksiini) Sydänlääke

11/02/2014 10 Kasvien merkitys uusien lääkemolekyylien lähteenä tänään Jo markkinoilla olevien lääkkeiden, jotka sisältävät kasveista peräisin olevia yhdisteitä, arvo on suuri Esimerkiksi yksinomaan USA:ssa se on yli 30 miljardia dollaria Uusia lääkemolekyylejä saatiin markkinoille vuosina 1981-2010 kaikkiaan 1355 Näistä neljään merkittävimpään terapiaryhmään kuului noin 37 % (499 molekyyliä), joista lähes puolet oli saatu luonnosta Kasvien osuus uusien molekyylien lähteenä on siis edelleen erittäin merkittävä $ $

11/02/2014 11 Uudet markkinoille hyväksytyt lääkeaineet 1981-2010 N ND NS B S Total N+ND+NS (%) Antimikrobiaineet 12 74 34 13 60 230 52 Bakteerilääkkeet 10 64 1 0 23 109 69 Sienilääkkeet 0 3 0 1 25 29 10 Viruslääkkeet 0 2 31 12 8 78 42 Parasiittilääkkeet 2 5 2 0 4 14 64 Syöpälääkkeet 9 25 17 17 30 100 51 Verenpainelääkkeet 0 2 34 0 41 77 47 Tulehduslääkkeet 0 13 0 1 37 51 26 Yhteensä 21 114 69 31 168 458 48 Lyhenteet: N, natural product; ND, derived from natural product, semisynthetic product; NS, synthetic but pharmacophore is from a natural product; B, biological origin, usually a large protein or peptide either isolated from an organism or cell line or produced by biotechnological means in a heterologous host; S, derived from total chemical synthesis. Modified according to Newman & Cragg (2012): J. Natr. Prod.

11/02/2014 12 Catharanthus roseus (punatalvio) N CH 3 N H CH 3 CH 3 N Vinkristiini H N H H H CH 3 CH 3 H CH 3 Käyttö: Hodgkinin tauti, akuutti leukemia, rintasyöpä, munasarjasyöpä Pitoisuudet kasveissa: Lehdissä n. 0.0003 % (Kasvimateriaalia tarvitaan 500 kg, jotta saadaan eristetyksi 1g vinkristiiniä) Vuosittainen markkina-arvo: ~ 1000 M$ Hinta: ~13 000 /g

11/02/2014 13 Marjakuusesta saadaan paklitakselia Taxus brevifolia Paklitakseli (taxol) syöpälääke Tarvitaan 27 000 tonnia marjakuusen kuorta (= 12 000 puuta), jotta saadaan 2,5 kg paklitakselia Tällä hetkellä yli 90 % paklitakselista saadaan kasvien soluviljelmistä (Phyton)

11/02/2014 14 Podophyllum- ja Linum-lajit H H Podofyllotoksiini H H CH 3 CH 3 CH 3 Podofyllotoksiinista valmistetaan puolisynteettisiä johdannaisia: Etoposidi, Etophos ja Teniposidi Käyttö: akuutti lymfaattinen leukemia, pienisoluinen keuhkosyöpä, kivessyöpä ja lasten aivokasvaimet Pitoisuus kasvissa: noin 0.02 % Maailman markkinat vuodessa: ~ 400 milj. dollaria Hinta: 1400 /g

11/02/2014 15 Mesimarja Rubus arcticus Vadelma Rubus idaeus, var. ttawa Musta viinimarja Ribes nigrum, var. Öjeby Aronia Aronia melanocarpa, var. Viking Pensasmustikka Vaccinium corymbosum Karpalo Vaccinium oxycoccus Mustikka Vaccinium myrtillus Puolukka Vaccinium vitis-idaea Lakka Rubus chamaemorus Variksenmarja Empetrum nigrum Pihlajamarja Sorbus aucuparia Tyrni Hippophae rhamnoides Mansikka Fragaria ananassa, var. Senga sengana

11/02/2014 16 Miksi VTT on kiinnostunut marjatutkimuksesta? Marjojen käytöllä pitkä perinne kansanlääkinnässä mustikka: vatsan hyvinvointi ja silmän terveys karpalo: virtsateiden terveys Kotimaisia syötäviä marjoja lähes 40 Luonnonmarjojen vuotuisat sadot Suomessa 500 Mkg: puolukka 244 Mkg; mustikka 168 Mkg; lakka, karpalo, mesimarja, kaarnikka, pihlajanmarja, luonnon vadelma, tyrnimarja jne. 100 Mkg Marjat ainutlaatuinen, mutta pitkälti hyödyntämätön luonnonvara Suomalainen marjatutkimus varsin aktiivista yli 10 viimeisen vuoden ajan! Potentiaalisia käyttöalueita: elintarvikkeet, kosmetiikka, luontais- ja rohdosvalmisteet, lääkkeet

Marjojen fenolisten yhdisteiden jaottelu 11/02/2014 17 Flavonoids Phenolic acids Lignans Stilbenes Complex phenolic polymers (polymeric tannins) Anthocyanidins Pelargonidin Cyanidin Delphinidin Peonidin Petunidin Malvidin H + Flavonols Quercetin Myricetin Kaempferol H Flavanols (Catechines) H Cyanidin (+)-Catechin (-)-Epicatechin Gallocatechin Epigallocatechin Quercetin (+)-Catechin Cinnamic acids Caffeic acid p-coumaric acid Ferulic acid H H Caffeic acid Benzoic acids Protocatechuic acid p-hydroxybenzoic acid Gallic acid Gallic acid Puupponen-Pimiä et al. 2005 BioFactors 23:243 H H 3 C H 3 C H H CH 33 Secoisolariciresinol H Resveratrol H H H H Ellagitannins H H H H H C C C C C Casuarictin Proanthocyanidins H H Procyanidin trimer (flavanol)

11/02/2014 18 Marjojen antimikrobiset vaikutukset Photo Jouko Lehmuskallio

11/02/2014 19 Antimikrobisuus Marjat ja marjafenolit omaavat voimakkaat selektiiviset antimikrobiset vaikutukset suolistopatogeeneja ja pilaajabakteereita vastaan Marjafenolit eivät estä hyödyllisten maitohappobakteerien kasvua Vaikutukset perustuvat ellagitanniineihin ja antosyaaneihin Monet vaikutusmekanismit vastaavat antimikrobisuudesta 10 9 Cloudberry against Staphylococcus aureus cfu/ml 10 8 10 7 10 6 10 5 control freeze-dried (10 mg ml -1 ) phenolic extract (1 mg ml -1 ) ellagitannin fraction (1 mg ml -1 ) 10 4 10 3 10 2 0 5 10 15 20 25 30 growth period (h)

11/02/2014 20 Kliinisen kokeen tulokset Mustikalla oli tulehduksia hillitsevää vaikutusta Lakalla, vadelmalla ja mansikalla oli edullinen vaikutus kolesteroliarvoihin ja yleensäkin rasva-aineenvaihduntaan Kaikki marjat lisäsivät kuidunsaantia Kaikista marjoista voi olla hyötyä korkeaan verenpaineeseen Tummilla marjoilla saattaa olla diabetesta ehkäisevää vaikutusta Lakalla, vadelmalla ja mansikalla saattaa olla edullinen vaikutus suolistomikrobistoon Pitkäaikainen ja säännöllinen marjojen syönti saattaa ennaltaehkäistä tai hidastaa kroonisten sairauksien syntyä. Marjojen monipuolinen nauttiminen olisi parasta, sillä siten voisi parhaiten varmistua eri marjojen hyödyistä.

11/02/2014 21 Kliinisen kokeen tulokset Antosyaaneilla on positiivisia vaikutuksia krooniseen tulehdukseen Ellagitanniinien hyväksikäytettävyys näyttää riippuvan voimakkaasti suoliston mikrobikoostumuksesta

11/02/2014 22 Käyttömahdollisuuksia Kasvit, kasvijakeet, uutteet tai eristetyt puhtaat yhdisteet Kasvien kantasoluviljelmät Tunnetut lääkeaineet ja uudet lääkeaineaihiot Luonnolliset antioksidantit, väri- ja makuaineet Kallisarvoiset kemikaalit Kosmetiikka- ja elintarvikesovellukset

11/02/2014 23 ngelmat ja mahdollisuudet Kasveista eristäminen Matalat pitoisuudet, kasvatusongelmat, epästabiili tuotto, harvinaisten kasvilajien ylikerätys Kemiallinen synteesi Erittäin monimutkaiset, stereokemialliset rakenteet ja siten kemiallinen synteesi ei usein ole mahdollinen tai taloudellisesti kannattava Biotekninen tuotto käyttäen kasvien soluviljelmiä

11/02/2014 24 Kasvibiotekniikan mahdollisuudet Kasvibioteknisillä menetelmillä tarkoitetaan kasvisolujen, -solukkojen ja kasvin osien kasvattamista synteettisessä kasvatusliuoksessa steriileissä olosuhteissa Kyseessä ovat biologiset prosessit, jotka voidaan täysin kontrolloida Laboratorio-olosuhteista siirrytään suuren mittakaavan teolliseen taloudellisesti kannattavaan tuotantoon

11/02/2014 25 VTT:n kasvibiotekninen tutkimus VTT keskittyy tutkimuksissaan mahdollisuuksiin hyödyntää kasvien soluviljelmiä kallisarvoisten pienmolekyylien tuottamiseksi Meillä on lähes 30 vuoden kokemus ja olemme maailman johtavia laboratorioita tällä alueella Pystymme kasvattavaan erilaisia kasvisoluja laboratoriosta pilotskaalaan ja muokkaamaan soluja eri tarkoituksiin solutehtaiksi

11/02/2014 26 Suuren mittakaavan tuotanto CBNBiotech, South Korea, 2006 Wave reaktori, VTT, 2010

11/02/2014 27 Biosynteesireitit kasvissa Sekundäärimetabolian reitit usein pitkiä ja monimutkaisen säätelyjärjestelmän alla Kasvisolu 5 Säätelijät Hajoamistuotteet Täydelliset biosynteesireitit kartoitettu flavonoideista ja isokinolidiinialkaloideista Primaarimetaboliitti 2 A B C D E a b c d 1 Lääkekasveilla puutteelliset geenisekvenssidatapankit 4 G f 7 F e 6 TP 3 Vapautunut tuote

11/02/2014 28 EU SmartCell-projekti 2009-2013 Rational design of plant systems for sustainable generation of value-added industrial products Main goal is to develop comprehensive understanding and enabling technology to control and engineer plants and plant cells towards rational production of secondary metabolites for industrial use. Focus on terpenoid pathway in Catharanthus roseus www.smart-cell.org Coordinator VTT Kirsi-Marja ksman 14 academic partners from leading European universities and research institutes and four industrial partners Budget 8.5 M (EU's part 6 M ) VTT s share 1.8 M FP7-KBBE-2007-3-1-09- Green Factory

11/02/2014 29 Vihreä älykäs solutehdas N CH 3 N H CH 3 CH 3 N H CH 3 Tunnetut molekyylit N H H H CH 3 H CH 3 Uudet molekyyliaihiot

Teknologiasta liiketoimintaa 11/02/2014 30