Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti tutkija Ilkka Hannula VTT
|
|
- Viljo Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti tutkija Ilkka Hannula VTT
2 2 Lämpötila C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4, CO 2, H 2 O, N 2, C x H y Typpiyhdisteet Hapetin + höyry KATALYYSI C CO, CO2, H2, H2O N2, H2, H2O H 2 CO PUHDAS KAASU CH 4 H 2 O CO 2
3 3 Kaasutukseen perustuva tuotantoreitti Lähde: Spath and Dayton, 2003, NREL/TP
4 4 Kaasutusteknologia 1-30 bar 30 bar bar NEW AND INNOVATIVE TECHNOLOGY EXISTING & EFFICIENT BUT EXPENSIVE TECHNOLOGY FT-DIESEL FT-GASOLINE FORMALDEHYDE FUEL-FLEXIBLE FLUIDISED-BED GASIFICATION STEAM/OXYGEN PRESSURISED GAS CLEANING TAR & METHANE REFORMING FILTRATION DIRTY SHIFT ULTRA CLEANUP ETHANOL METHANOL SNG ACETIC ACID DME MTG, MTO HYDROGEN FUEL Kaasutusteknologiaa tarjoavat mm. Andritz-Carbona, Foster Wheeler ja Valmet joilla useita projekteja myös ulkomailla. HEAVIER ALCOHOLS
5 5 Tuotantokustannusarvioita 200 MW tuotetta, 0.12 annuiteetti, biomassa 18 /MWh, sähkö 50 /MWh, KL 30 h/a Kaupallinen teknologia Ei tuotantotukea Ei CO 2 etuja Ei verohuojennuksia Ennen veroja, jalostusmarg. 13$/bbl, 1 =1.33$ (2010)
6 6 Tutkimus & kehitys
7 7
8 8 KUUMASUODATUS Kuumasuodatuksen t&k-toiminta keskittynyt suodattimen tukkeutumisilmiön tutkimiseen. Kokeellinen osuus penkkikokoluokan paineistetulla kuumasuodatuslaitteistolla (ALMA). Tärkeimmät tutkitut muuttujat: Suodatuslämpötila ja paine Hiukkas- ja tervapitoisuudet Erilaisten sorbenttien ja lisäaineiden käyttö Kaasutus Suodatetun kaasun reformointi T = 850 C T = 550 C T = 950 C Kaasutus Kuumasuodatus Kuumasuodatus Suodatetun kaasun reformointi T = 850 C T = 850 C T = 850 C
9 9 Tervojen ja keveiden hiilivetyjen reformointi VTT:n kehittämä teknologia perustuu vaiheistettuun reformointiin ja noen hallintaan Voidaan käyttää useiden toimittajien katalyyttejä Täydellinen tervojen ja C 2 -hiilivetyjen konversio CH 4 konversio riippuvainen lämpötilasta, katalyyttityypistä ja reaktoritilavuudesta Conversion, % Catalyst A - Tar Catalyst A CH T, ºC Catalyst B and C - Tar Catalyst C CH4 Catalyst B CH4 N.Kaisalo & P.Simell, Vetaani-project: laboratory results CH4 conversion, %
10 10 BTL-reformeri Lämpötila 950 C CH4 konv. 95 % Poistokaasu KAASUTUS KAASUN PUHDISTUS MeOH, FT, JALOSTUS Metsätähde Polttoneste Tuhka SNG-reformeri Lämpötila 950 C --> 850 C CH4 konv. 95 % --> 35% Metsätähde KAASUTUS KAASUN PUHDISTUS METANOINTI KOMPRIMOINTI Metaani Tuhka
11 11 Epäsuora kaasutus 800 o C CH4 95% / Suodatus 550 o C Epäsuora kaasutus 800 o C CH4 95% / Suodatus 800 o C Epäsuora kaasutus 800 o C CH4 30% / Suodatus 800 o C
12 12 Paineistettu happikaasutus >150 MW biomassaa Teollinen integrointi Matalapaineinen epäsuora kaasutus <150 MW biomassaa Yhdyskuntaintegrointi Kuumasuodatus & Katalyyttinen reformointi Synteettisen polttonesteet, kemikaalit + lämpö - MeOH, DME, - FTL, MTG - MTO SNG, H 2 + lämpö
13 13 Biomassa + Power to Gas
14 14 Power to Gas Sähkö ELECTROLYYSI Vety Hiili SYNTEESI Hiilivetypolttoaineet
15 15 Power to Gas CO2 Sähkö H 2 ELECTROLYYSI RWGS CO + H 2 SYNTEESI Hiilivetypolttoaine CO2 Sähkö H 2 SNG/MTG ELECTROLYYSI SYNTEESI CO2 Tässä esityksessä laskettu prosessi Sähkö CO + H 2 ELECTROLYYSI SYNTEESI Hiilivetypolttoaine
16 16 Taustaoletukset Biojalostamo Kokoluokka 200 MW (tehollinen lämpöarvo) lopputuotetta Referenssilaitos: 300 MWbiom = 400 M Referenssisynteesi: 200 MWtuotetta = 70 M Kustannusskaalauseksponentti 0,7 Huipunkäyttöaika 7889 h/a (90 %) Kiinteäoksidi elektrolyyseri Tavoiteiät Kennosto h Järjestelmä h Hyötysuhde sähköstä vedyksi = 85% Investointikustannusarvio Kennosto 500 /kw Järjestelmä 750 /kw Elektrolyysilaitos rakennetaan moduuleista, ts. ei skaalaetuja (kustannusskaalauseksponentti = 1) Biomass /MWh 18 CO2 /tonne 30 Electricity /MWh 50 Heat /MWh 0 Oxygen /tonne 0 Run time h/a 7889 Biorefinery O&M (fraction of TCI) % 4 % Synthesis O&M (fraction of TCI) % 4 % Electrolysis O&M (fraction of TCI) % 2 % Project lifetime a 20 Rate (annuity) % 10 % Annuity factor 0.12 Annual product output MWh/a Cost scaling factor for biorefinery 0.7
17 17
18 18 Power to Gas SNG tulee kannattavammaksi kuin Bio-SNG, elektrolyyttisen vedyn hinnan laskiessa alle 60 /MWh = Sähköenergian vuosikeskiarvohinnan laskiessa alle 20 /MWh
19 19 Sähköenergian hinta vuosittaisen käyttöajan funktiona siten, että elektrolyyttisen vedyn tuotantokustannus = 60 /MWh, ts. P2G kannattavampaa kuin BTL
20 20 Yhteenveto Prosessi synteettisen maakaasun (SNG) tuottamiseen metsätähteistä demonstroitu esikaupallisessa kokoluokassa Merkittävimmät prosessitekniset parannuspotentiaalit Suodatuslämpötilan nosto Selektiivinen tervojen ja hiilivetyjen reformointi Hapeton synteesikaasun tuotto Power to Gas SNG:tä voidaan tuottaa: Bio-SNG, P2G tai hybridiprosesseilla Biomassaintegroinnilla on mahdollista tehdä P2G:stä kannattavampaa, mutta ei kannattavampaa kuin pelkkään biomassaan perustuva prosessi.
21 21 Kiitos mielenkiinnosta! LinkedIn: ihannulaprofile
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,
LisätiedotUusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden
Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden kehitys Biorefine Loppuseminaari - innovaatioita ja liiketoimintaa Helsinki, 27.11.2012 Esa Kurkela 2 Syngas Route to Biofuels Integrated Concept studied at
LisätiedotParisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030
Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country
LisätiedotUudet kaasutuskonseptit, RES-hybridit ja integrointi prosessiteollisuuteen. Esa Kurkela 2G Biofuels-projektin seminaari Bioruukki, Espoo
Uudet kaasutuskonseptit, RES-hybridit ja integrointi prosessiteollisuuteen Esa Kurkela 2G Biofuels-projektin seminaari 26.5.2015 Bioruukki, Espoo 2G Biofuels-projektin kaasutustehtävät 2012-15 Paineistettuun
LisätiedotKaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013
Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 10.10.2013 Ilkka Hiltunen Biomass Gasification to Different Final Products
LisätiedotBIOMASSASTA TOISEN SUKUPOLVEN LIIKENTEEN POLTTOAINEITA Liekkipäivä, Otaniemi 31.1.2007 Esa Kurkela
BIOMASSASTA TOISEN SUKUPOLVEN LIIKENTEEN POLTTOAINEITA Liekkipäivä, Otaniemi 31.1.2007 Esa Kurkela Yksi globaaleista muutostarpeista polttonesteiden ja kemikaalien tuotanto öljyä korvaavista raaka-aineista
LisätiedotBiomassasta ja jätteestä synteesikaasua
1 Biomassasta ja jätteestä synteesikaasua - suomalainen ratkaisu liikenteen biopolttoaineille sekä kotimaahan että vientimarkkinoille Esa Kurkela, Pat McKeough & Pekka Simell VTT II LIEKKI-päivä 24.1.2006,
LisätiedotEnergian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
LisätiedotMitä uutta energiajalosteiden ja liikennepolttoaineiden tuotannosta?
Mitä uutta energiajalosteiden ja liikennepolttoaineiden tuotannosta? Jyväskylä 8.10.2014 8.10.2014 Esa Kurkela, Yrjö Solantausta & Ilkka Hiltunen 1 Content of Presentation Thermochemical Routes to Biofuels
LisätiedotLiikennepolttoaineiden tuotanto biokaasusta erotetun hiilidioksidin avulla
Liikennepolttoaineiden tuotanto biokaasusta erotetun hiilidioksidin avulla Bio-CO 2 -hankkeen päätösseminaari 30. elokuuta 2018 VTT, Jyväskylä Eemeli Tsupari, Markus Hurskainen Sisältö Biokaasun puhdistus
LisätiedotTOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET
TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut
LisätiedotMetsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.
Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys
LisätiedotUutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari
Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030
LisätiedotEnergia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030
Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree
LisätiedotKaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
LisätiedotVisio bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämiseksi
Visio bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämiseksi BioCO 2 -projektin loppuseminaari - Bioperäinen hiilidioksidi hyötykäyttöön 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Janne Kärki Ongelma Lisää hiiltä ilmakehään - kivihiili
LisätiedotSynteesikaasun ja puhtaan polttokaasun valmistus
ESPOO 28 VTT PUBLICATIONS 682 Esa Kurkela, Pekka Simell, Paterson McKeough & Minna Kurkela Synteesikaasun ja puhtaan polttokaasun valmistus VTT PUBLICATIONS 682 Synteesikaasun ja puhtaan polttokaasun
LisätiedotPien-CHP:n teknologiset ratkaisut
Pien-CHP:n teknologiset ratkaisut Jukka Konttinen Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos Uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia www.jyu.fi/kemia Sähköposti: jukontti@jyu.fi Uusiutuvan energian tutkimusta
LisätiedotKaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset
Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet
LisätiedotMoottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet
Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotUUSIUTUVAA LUONNONKAASUA
UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA Suomen Kaasuyhdistyksen Biokaasuseminaari 10.5.2011 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Milj. t CO2 ekv. 2 KAASUJÄRJESTELMÄ MAHDOLLISTAA TIUKKOJENKIN
LisätiedotKaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus. METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo 4.6.2012 Esa Kurkela, VTT
Kaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo 4.6.2012 Esa Kurkela, VTT 2 Polttokaasua suoraan energiantuotantoon ja synteesikaasua polttoaineitten
LisätiedotBIOKAASUN MUUTTAMINEN LIIKENNEPOLTTOAINEEKSI
BIOKAASUN MUUTTAMINEN LIIKENNEPOLTTOAINEEKSI vaihtoehto biokaasu nesteytykselle Kari Pieniniemi Centria ammattikorkeakoulu Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi 1 Oberon Prosessi Pienen mittakaavan
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotGASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan
GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK
LisätiedotTEHOKAS KAASUN SIIRTOJÄRJESTELMÄ Väylä tulevaisuuden energiaratkaisuihin
MAAKAASU LIUSKEKAASU BIOKAASU SYNTEETTINEN BIOKAASU (BIO-SNG) EKOKAASU (sis. mm. erilaisia hiilivetyjä) NESTEYTETTY MAAKAASU (LNG) PAINEISTETTU MAAKAASU (CNG) TEHOKAS KAASUN SIIRTOJÄRJESTELMÄ Väylä tulevaisuuden
LisätiedotProjekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI Biokaasusta voidaan tuottaa lämpöä (poltto), sähköä (esim. CHP) ja
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotUusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen
Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Electricity Market, targets Competitive ness Sustainab ility Technical requirement; keep
LisätiedotEERIKKI SALPIOLA HATTULAN MERVEN BIOJALOSTAMOON SOVELTUVAT TEKNI- SET RATKAISUT. Diplomityö
EERIKKI SALPIOLA HATTULAN MERVEN BIOJALOSTAMOON SOVELTUVAT TEKNI- SET RATKAISUT Diplomityö Tarkastaja: professori Risto Raiko Tarkastaja ja aihe hyväksytty teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotPYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa
PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari
LisätiedotMetsäenergian käytön markkinamuutokset 2030 ja niihin tähtäävät teknologiakehitykset
Metsäenergian käytön markkinamuutokset 2030 ja niihin tähtäävät teknologiakehitykset Kai Sipilä, VTT 8.-9.10.2014, Vuosiseminaari Laajavuori, Jyväskylä 1 EU:n ja Suomen metsäenergiamarkkinat kohti 2030
LisätiedotR&D-project - FoU projektet - T&K Projekti. HighBio. Welcome to the Seminar! Piteå, May 18 th 2010
HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Högförädlade bioenergiprodukter via förgasning Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Refining of Novel Products by Biomass Gasification EUROPEAN
LisätiedotUudet energiatekniikat
Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä
LisätiedotSuomestako öljyvaltio? Kari Liukko
Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA
LisätiedotVTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland
VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto
LisätiedotSellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus
Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-
LisätiedotRatkaisuja hajautettuun energiantuotantoon
Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä
LisätiedotKaasutuksen T&Kaktiviteetteja
Kaasutusen T&Kativiteetteja Suomessa Jua Konttinen Kemian laitos / Uusiutuvan energian ohjelma www.jyu.fi/uusiutuvaenergia 26.1.2012 Taustaa Esitelmän sisältö Kaasutus-sovellusista CHP IGCC & Meesauuni
LisätiedotUusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi
Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet Ulla Lassi EnePro seminaari 3.6.2009 Aurinkoenergian hyödyntäminen Auringonvalo Energian talteenotto, sähkö BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet
LisätiedotUusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen
Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma
LisätiedotNestemäisten biopolttoaineiden tuotanto - kaasutustekniikan uusia ratkaisuja
Nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto - kaasutustekniikan uusia ratkaisuja Esa Kurkela, Ilkka Hannula, Minna Kurkela FORESTENERGY2020 vuosiseminaari Joensuu, 7.10.2015 Liikenteen polttoaineiden valmistus
LisätiedotTEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus
TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat
LisätiedotPuuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin
HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Puuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin Ulf-Peter Granö, Ulla Lassi, Yrjö Muilu, Hannu
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotEnergian varastointi ja uudet energialähteet
Energian varastointi ja uudet energialähteet Fossiiliset polttoaineet, entropia 1 Fossiilisten polttoaineiden jaottelu Raakaöljy Vedyn ja hiilen yhdisteet Öljyliuske Öljyhiekka Maakaasu Kivihiili 2 Öljyvarat
LisätiedotMitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011
Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional
LisätiedotPien-CHP:stä voimaa vientiin ja maakuntaan(?)
Pien-CHP:stä voimaa vientiin ja maakuntaan(?) Jukka Konttinen Jyväskylän yliopisto / Uusiutuvan energian ohjelma 2.2.2011 Pien-CHP teknologioita Suomessa (10 1000 kw e ) Polttosovellukset Teknologioita
LisätiedotTutkittua tietoa lähibioenergiasta. Professori Esa Vakkilainen Lähibioenergiaseminaari ja Lohjan Saaristo -päivä 1.8.
Tutkittua tietoa lähibioenergiasta Professori Esa Vakkilainen Lähibioenergiaseminaari ja Lohjan Saaristo -päivä 1.8. Lohjansaaressa LUT LYHYESTI Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on ketterä, kansainvälinen
LisätiedotLiikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa
1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotVähäpäästöinen luotettava ja kustannustehokas sähköjärjestelmä? Prof. Jarmo Partanen
Vähäpäästöinen luotettava ja kustannustehokas sähköjärjestelmä? Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Energiamarkkinoiden kehitystrendejä Viisi suurta toisiinsa vaikuttavaa globaalia
LisätiedotNeste Oilin Biopolttoaineet
Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain
LisätiedotMaapallon energiaratkaisut: Mistä puhdasta energiaa?
Energiatieteiden ja -tekniikan tutkijakoulun vuosiseminaari TKK 27.08.2007 Maapallon energiaratkaisut: Mistä puhdasta energiaa? Tkt Tuomo Suntola T. Suntola 2007-08-27 / 1 Energiatieteiden ja -tekniikan
LisätiedotMika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana
Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotMaapallon energiavarat
Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo Suntola T. Suntola 1 Luonnonfilosofian seura Tieteiden talo 2.10.2003 klo 18.00 Maapallon energiavarat Tkt Tuomo
LisätiedotHYBRIDIJÄRJESTELMÄN HANKINTA
HYBRIDIJÄRJESTELMÄN HANKINTA MOTIVA: PUHTAAN ENERGIAN TILAAJA - TOIMITTAJA TILAISUUS 1.10.2015 JOUNI KIVIRINNE 1.10.2014 HYBRIDIJÄRJESTELMÄN HANKINTA/ JOUNIKIVIRINNE 1 Hybridijärjestelmän hankinta taustaa
LisätiedotGeoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen
Geoenergian tulevaisuuden visio Jari Suominen 1 The global energy challenge 3 Renewable energy potential does not limit its use Fossil energy: total estimated resources Renewable energy: estimated annual
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Salossa 7.9.2010 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto 1 064,7
LisätiedotKohti biojalostamoja biomassan termokemiallinen jalostus kaasutuksen avulla
Kohti biojalostamoja biomassan termokemiallinen jalostus kaasutuksen avulla Jukka Konttinen Jyväskylän yliopisto Uusiutuvan energian ohjelma Johdanto Vetykaasun (H 2 ) tai ns. synteesikaasun hiilimonoksidin
LisätiedotNäkökulmia energia- ja ilmastostrategiaan
Näkökulmia energia- ja ilmastostrategiaan D.Sc. (tech.) Samuli Honkapuro professor LUT School of Energy Systems Lappeenranta University of Technology FINLAND Samuli.Honkapuro@lut.fi Key disruptive technologies
LisätiedotTilannekatsaus liikenteen biopolttoaineista. Tuula Mäkinen Ekoauto 2008 -tiedotustilaisuus 19.2.2008
Tilannekatsaus liikenteen biopolttoaineista Tuula Mäkinen Ekoauto 2008 -tiedotustilaisuus 19.2.2008 Tilannekatsaus liikenteen biopolttoaineista Esityksen sisältö Tavoitteet ja edistämistoimet EU:ssa Nykytilanne
LisätiedotEtelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset
Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013
LisätiedotReetta Alahäivälä BIOSYNTEESIKAASUN HYÖDYNTÄMINEN UUSIKSI KEMIKAALEIKSI
Reetta Alahäivälä BIOSYNTEESIKAASUN HYÖDYNTÄMINEN UUSIKSI KEMIKAALEIKSI Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Joulukuu 008 HIGHBIO - INTERREG NORD 008-011 Högförädlade
LisätiedotBiokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013
Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä
Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat
LisätiedotBiomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous
Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju
LisätiedotSähköverkot 2030 Siemens Osakeyhtiö160 vuotta Prof. Jarmo Partanen
Sähköverkot 2030 Siemens Osakeyhtiö160 vuotta 10.12.2015 Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Electricity Market, targets Competitive ness Sustainab ility Technical requirement; keep
LisätiedotTulevaisuuden mahdollisuuksia hiilidioksidin hyötykäytöstä
Tulevaisuuden mahdollisuuksia hiilidioksidin hyötykäytöstä Janne Kärki, VTT 9.10.2018 Kiertotaloutta bioperäisestä hiilidioksidista Bioeconomy+ pilotoinnin tavoitteena on mahdollistaa ilmastoa rasittavien
LisätiedotKorkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli
TRANSECO: Henkilöautokaluston 2. sukupolven biopolttoainevaihtoehdot ja 2020 toimintamallit Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010
LisätiedotEkogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen
Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti
LisätiedotPuun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa
1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotBIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT
1 BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT Yhteisrahoitteinen projekti TEKES, Lassila & Tikanoja, Jyväskylän Energia, UPM, Carbona Liekkipäivät 2
LisätiedotBiopolttonesteistä biokemikaaleihin
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Biopolttonesteistä biokemikaaleihin Biotaloudesta viennin veturi Kuuntele VTT:n näkökulma, 30.11.2015 Yrjö Solantausta, Kai Sipilä ja Esa Kurkela Sisältö Uuden,
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotBiokaasuliiketoiminta, maa- ja biokaasu liikennepolttoaineena, kuljetusten lisääntyminen. Ari Suomilammi Kuopio
Biokaasuliiketoiminta, maa- ja biokaasu liikennepolttoaineena, kuljetusten lisääntyminen Ari Suomilammi 11.10.2018 Kuopio 11.10.2018 Ari Suomilammi 2 SISÄLTÖ Kiertotalous Kuljetukset Gasum Oy:ssä nykytilanteessa
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotUusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi
Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Sisäilmastoseminaari 2014 Seppo Enbom, Kimmo Heinonen, Tapio Kalliohaka, Matti Lehtimäki,
LisätiedotCCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050
CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050 Tiina Koljonen & Antti Lehtilä VTT CCS-seminaari 28.10.2009, Hanasaari SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. CCS:N MERKITYS GLOBAALISTI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto v04 / 5.4.2017 JS 1 Yleistä Tässä asiakirjassa määritellään VTTn biotutkimusyksikkö ryhmätyöhön liittyvät tehtävät. Vierailuun liittyvät
LisätiedotSuomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen
Suomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen Olof Widén Suomen Varustamot 28/11/2018 FMC Merja Salmi-Lindgren 1 Merenkulun Megarendit 1. Digitalisaatio ja automaatio 2. Ilmaston muutos
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotBiomassan energiakäyttö
Biomassan energiakäyttö Etelä-Karjala uusiutuvan energian mallimaakunta Professori Esa Vakkilainen Tutkimusjohtaja Juha Kaikko Uusimaa ~ 10 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala ~ 90 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala
LisätiedotEnergiamurros - Energiasta ja CO2
Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia
LisätiedotSuomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva
Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari 2017 Kaasuautokonversio Tommi Kanerva Esitelmän sisältö 1. Kaasuautoilun Suomi historia 2. Mikä on kaasuauto 3. Kaasuauton tekniikka 4. Turvallisuus ja luvat 5. Kaasuautoilun
LisätiedotBJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op
BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2011: 3. periodi, pe klo 10 13, 7339 4. periodi ke klo
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotStorages in energy systems
Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus
Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania
LisätiedotJätteestä liikennepolttoaineeksi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)
LisätiedotSähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014
Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
Lisätiedot