Ilmastonmuutos ja rakennusala Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli 1
llmastonmuutos Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Vesihöyry on vaikutuksiltaan merkittävin luonnon oma kasvihuonekaasu. 1 Lähde: www.ilmasto.org
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O). Kaasuja syntyy fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käytöstä, metsäpaloista, teollisuuden prosesseista, kaatopaikoilta ja maataloudesta. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin 20 miljoonaan vuoteen. 2 Lähde: www.ilmasto.org
Ilmasto lämmennyt jo ja luvassa lämpenevää Maapallon keskilämpötila nousi 1900-luvulla 0,6 C. Lämpeneminen johtuu enimmäkseen ihmisten toiminnasta. Sadan vuoden aikana ilmasto uhkaa lämmetä vielä 1,4 5,8 C. Merenpinnan arvioidaan nousevan 10 90 cm 100 vuodessa. 3 Lähde: www.ilmasto.org
Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuoden aikana Lämpötila suhteessa vuoden 1990 arvoon Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change 4 Lähde: www.ilmasto.org
Kasvihuonekaasut ja lämpötila 6
7
Lämpötila nousee Suomessa varsinkin talvella Vuonna 2100 Suomen lämpötilan arvioidaan olevan noin 1,1 6,6 C korkeampi kuin nykyisin. Samaan aikaan sademäärä kasvaa 3 16 %. Arktisten alueiden arviodaan lämpenevän jopa tuplasti nopeammin kuin maapallon keskimäärin. Lämpötila nousee etenkin talvella ja keväällä. Vuonna 2100 Etelä-Suomessa voidaan ehkä vain haaveilla talviurheilusta ja lumisista jouluista. Golf-virran vaikutuksen takia keskilämpötila Suomessa on 20-30 C korkeampi kuin esim. Siperiassa ja Grönlannissa. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös merivirtoihin ja ilmasto Suomessa voi jopa viiletä. Lähde: www.ilmasto.org 6
Ilmastonmuutos aiheuttaa hirmumyrskyjä, tauteja ja nälkää Ilmastonmuutoksen arvioidaan: sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan vesipulaa nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja lisäävän ja voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä heikentävän satoja monilla alueilla ja lisäävän nälkää hävittävän lajeja sukupuuttoon lisäävän ympäristöpakolaisten määrää Jo 1,5 asteen lämpötilan nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. 5 Lähde: www.ilmasto.org
Ilmastonmuutos voi riistäytyä käsistä Palautekytkentä: lämpeneminen käynnistää reaktion, joka vauhdittaa lämpenemistä. Lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, jonka alta vapautuu ilmakehään metaania. Meriveden lämpeneminen vapauttaa siihen sitoutunutta hiilidioksidia. Ilmastonmuutos lisää metsäpaloja, jotka tupruttavat ilmakehään hiilidioksidia. Pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos alkaa voimistaa itseään hallitsemattomasti. Silloin lämpötila saattaa nousta jopa 10ºC katastrofaalisin seurauksin. Maailman keskilämpötilan nousu jopa yli 10 astetta Ikirouta sulaa Maailman keskilämpötilan nousu 2 astetta Metaania vapautuu 8 Lähde: www.ilmasto.org
Päästöjä pitää leikata roimasti Maailmanlaajuisesti päästöjä on leikattava 2/3:lla ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Runsaasti päästöjä tuottavassa Suomessa leikkaustarve vielä suurempi: 75 95 % Oikeudenmukaisinta olisi jakaa oikeus tuottaa päästöjä tasan maailman asukkaiden kesken. Suomessa päästöjä pitää vähentää roimasti, jotta ilmastonmuutos ta saadaan hidastettua. Lähde: Lammi & Tynkkynen 2001 Lähde: www.ilmasto.org 12
http://www.youtube.com/watch?v =R_pb1G2wIoA 1 asteen lämpeneminen: arktis on sulana suuren osan kesää. Kuivat kaudet pahenevat, trooppiset myrskyt (Filippiinit?). 2 asteen lämpeneminen: merenpinnan nousu, saarivaltioita häviää. Metsäraja nousee pohjoiseen, lajien massasukupuutto, hyönteisten elinalueet muuttuvat. Kuivuus pahenee yhä. 3 asteen lämpeneminen: Arktis on jäävapaa koko kesän. Amazonin alue kuivuu. Jäätiköt sulavat, lämpöaallot kesällä aiheuttavat Euroopassa samanlaisen ilmaston kuin Pohjois-Afrikassa nyt. 4 asteen lämpeneminen: merenpinnan nousu peittää suuren osan rannikoiden suurkaupungeista. Eteläinen napajäätikkö alkaa voimakkaasti sulaa, mikä nostaa merenpintaa vielä lisää. Globaali kuivuus, ilmastopakolaisten määrä nousee. Viiden asteen lämpeneminen: satoja miljoonia ilmastopakolaisia. Aavikot laajenevat ympäri maailmaa. Sivilisaation säilyttäminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Permikauden massatuhossa ilmasto lämpeni noin 6 astetta: 90 % lajeista hävisi.
Ilmastonmuutosta voidaan torjua kansainvälisellä yhteistyöllä Kansainväliset ilmastosopimukset: 1992 YK:n ilmastosopimus Rio de Janeirossa, jossa kaikki maailman maat, myös Yhdysvallat, on mukana. 1997 Kioton sopimus, jossa teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään päästöjään 5 % vuosiin 2008-2012 mennessä Kioton sopimusta jatkettiin Dohan sopimuksella 2012. Sitovan sopimuksen olisi oltava valmis vuonna 2015. Kansainväliset sopimukset voivat olla menestyksiä. Esimerkiksi otsonikadon torjumiseksi vuonna 1987 solmittu Montrealin sopimus on lopettanut otsonia tuhoavien aineiden käytön lähes kaikissa teollisuusmaissa 13 Lähde: www.ilmasto.org
Ilmastoneuvottelujen nykytilanne Varsovassa 2013 maat eivät saaneet sovittua kunnolla edes siitä, miten ja milloin päästövähennystavoitteet tulisi ilmoittaa tulevaa ilmastosopimusta varten. Japani ilmoitti laskevansa päästövähennystavoitettaan. Australia päätti heikentää omaa ilmastolainsäädäntöään. Kanada ilmoitti irtautuvansa Kioton pöytäkirjasta. Kokouksen puheenjohtajamaa Puola keskittyi puolustelemaan omaa kivihiilen käyttöään. Kiina ja Intia estivät kehittyville maille esitetyt päästövähennystavoitteet.
Energiantuotanto aiheuttaa suurimmat hiilidioksidipäästöt Suomessa energiasektori yhteensä 83 % energiantuotanto 65 % teollisuuteen kotitalouksien sähkönkulutukseen ja lämmitykseen palvelusektorille liikenne 18 % yksityisautoilu teollisuuden ja kaupan kuljetukset julkinen liikenne 14 Lähde: Ilmastotavoite 2050
sitra.fi 16
Energialähteet Uusiutuvat: - puu - peltobiomassa (esim. ruokohelpi) - biokaasu - tuulivoima - maalämpö - aurinkoenergia - vesivoima Uusiutumattomat: - kivihiili - öljy - maakaasu - turve - ydinvoima 15 Lähde: www.ilmasto.org
Uusiutuvat: Uusiutumattomat: Maakaasu 11 % Ydinvoima 16 % Turve 7 % Sähkön nettotuonti 1 % Muut 1 % Vesivoima 2 % Hiili 17 % Uusiutuvat 22 % Puupolttoaineet 19 % Öljy 25 % Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan alle neljäsosa Suomen kokonaisenergiantarpeesta 16 Lähde: www.ilmasto.org
Suomen tehtävä osansa! Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja samoin kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa Suomessa on paljon parannettavaa. Esimerkiksi matalaenergiatekniikalla uusien kerrostalojen energiankulutusta voitaisiin leikata Suomessa nykyisestä vielä 70 % 20 Lähde: www.ilmasto.org
Tuulivoimamarkkinat kasvavat 20 % vuodessa Muualla maailmassa edetään vauhdikkaasti: Tanska: tuottaa viidesosan sähköstä tuulivoimalla ja sitoutunut kasvattamaan osuuden 50 %:iin vuoteen 2030 Saksan tuulivoimakapasiteetti on Suomeen verrattuna liki 300-, Espanjan 120- ja Tanskan 60-kertainen Pelkästään Itävallan kapasiteetin lisäys vuonna 2004 oli viisi kertaa Suomen koko kapasiteetin suuruinen. Suomessa tuotetaan tuulivoimalla vasta 0,1 % sähköstä. RATKAISUJA : Tuulivoima Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Saksassa, jossa on rakennettu maailman eniten tuulivoimaa. Tuulivoima työllistää 2-5 kertaa paremmin tuotettua energiayksikköä kohden kuin fossiili- tai ydinenergia. 18 Lähde: www.ilmasto.org
Bioenergialla tuotetaan nyt 20 % Suomen energiantarpeesta Bioenergialla on suuria laajenemismahdollisuuksia RATKAISUJA : Bioenergia Päästötöntä bioenergiaa tarvitaan lisää Esimerkkejä bioenergiasta: - polttopuu - hake - pelletti - biokaasu - ruokohelpi - energiapaju - rypsi Kalmarin maatilalla Laukaassa oma biokaasulaitos tuottaa tilalla tarvittavan lämmön ja sähkön. Lisäksi tilan henkilöauto kulkee omalla biokaasulla. 19 Lähde: www.ilmasto.org
Valitse energiaa säästävä vaihtoehto Valitse vähän energiaa kuluttavia laitteita. Esimerkiksi energiansäästölampuilla voit vähentää valaistuksen sähkönkulutusta jopa 80 % Kodin laitteiden kuten TV:n ja videoiden valmiustilat kuluttavat Suomessa sähköä yhden hiilivoimalan tuotannon verran. Sammuta siis laitteet kokonaan! Lämmitykseen kuluu Suomessa noin viidennes energiasta Laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella vähennät lämmityksen energiankulutusta 5 % Vältä valaistuksen ja laitteiden turhaa käyttöä Älä tuhlaa lämmintä vettä 22 Lähde: www.ilmasto.org
Kevyt ja joukkoliikenne ovat ilmastoystävällisimpiä Enemmän busseja pyöräilyä junamatkoja raideliikennettä kuljetuksissa Vähemmän yksityisautoilua lentomatkoja Lähes puolet henkilöautolla tehdyistä matkoista on alle viisi kilometriä ja neljännes alle kolme kilometriä. 24 Lähde: www.ilmasto.org
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kuitenkin edessä, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei enää onnistu. 24
Sopeutumistoimia tarvitaan Suomessa voi olla vuosisadan lopussa jopa kuusi astetta nykyistä lämpimämpää, jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä jatketaan kuten nyt. Sademäärä voi kasvaa jopa viidenneksellä. Tulevaisuuden Suomessa sataa enemmän kuin nyt. Sateisuuden arvioidaan kasvavan jopa viidenneksellä vuosisadan loppuun mennessä. Talvella sataa enemmän kuin kesällä ja yhä useammin vettä. 25
Sopeutumistoimia tarvitaan Lämmitysenergiantarve pienenee, mutta viilennystarve kasvaa helteillä. Vakuutuskorvaukset kasvavat, mikä nostaa vakuutusmaksujen hintaa (tulvat, myrskytuhot, kosteusvauriot). 26
Sopeutumistoimia tarvitaan Sateisuuden mukana lisääntyvät myös kosteusvauriot. Rakennusten eristäminen tulee mutkikkaammaksi koska samaan pitää parantaa energiataloutta mutta torjua myös kosteutta. Myös kovien tuulten kestoa on kehitettävä. 27
Sopeutumistoimia tarvitaan Ilmaston lämmetessä rakennusten jäähdytystarve kasvaa myös Suomessa. 28
Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia 2005, vaikutukset rakentamiseen 29
Rakennusten vaikutus ilmastonmuutokseen Rakennusten osuus maailman energiankulutuksesta on noin 40 % Noin kolmannes kasvihuonekaasujen päästöistä Rakennusalalla on kuitenkin suuri potentiaali kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä 30
Rakennusten vaikutus ilmastonmuutokseen Rakennusten vaikutus ilmastonmuutokseen jakaantuu usealle sektorille: rakennusmateriaalien valmistus rakennusmateriaalien kuljetus rakennuspaikalle rakentaminen rakennuksen käyttö rakennuksen purkaminen ja jätteen loppusijoitus tai uudelleenkäyttö 31
Rakennusten vaikutus ilmastonmuutokseen 32
33
IPPCC:n viesti rakennusalalle ja päättäjille www.uanep.org/sbci/pdfs /sbci-bccsummary.pdf 34
1 Rakennusalalla suurin potentiaali tehdä kustannustehokkaita päästövähennyksiä rakennukset paitsi kuluttavat energiaa myös päästävät itse kasvihuonekaasuja 2 Maakohtaisia päästövähennystavoitteita ei saavuteta ilman rakennusalan energiantehokkuuden tukitoimia Hallitusten tulisi asettaa rakennusala yhdeksi kärkisektoriksi ilmastonmuutoksen torjunnassa Tarvitaan osaamista = koulutus- ja tutkimuspoliittinen kysymys Yhteistyö tutkimuslaitosten ja rakennusalan välillä 3 Päästövähennysten vaatima teknologia ja toimintatavat ovat jo olemassa Esim. lämpöpumpputekniikka, aurinkosähkö, eristystekniikka 4 Rakennusala on nyt jo monissa maissa johtavassa roolissa päästövähennyksissä 5 Energiansäästö ja päästövähennykset luovat oheishyötyjä Sekä uusien rakennusten rakentaminen että korjausrakentaminen luovat työpaikkoja. Puhdas, vähähiilinen teknologia on kasvava ala. 6 Jos emme tee nyt tarpeellisia muutoksia rakennusalalla ovat haitat pitkäaikaisia Talot ovat pitkäikäisiä ja kuluttavat energiaa koko olemassa olonsa ajan 35
Esteitä energiatehokkuuden saavuttamisen tiellä 36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
Rakennusten energiatodistus Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myyntija vuokraustilanteessa. Energiatodistuksen avulla voi helposti verrata eri rakennuksia sillä se perustuu rakennuksen ominaisuuksiin ja niistä johdettuun energiankulutukseen. Rakennuksen energiatodistuksen taustalla on EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Suomessa rakennusten energiatodistukset ovat olleet käytössä vuodesta 2008. Laki rakennuksen energiatodistuksesta muuttui 1.6.2013. 51
Uudistetut todistukset tulevat käyttöön vaiheittain: 1.6.2013: Uudisrakennukset, asuinkerrostalot ja uudehkot pientalot (otettu käyttöön vuonna 1980 tai sen jälkeen). Pientaloksi katsotaan asuinrakennus jossa on enintään kaksi asuntoa. 1.7.2014: Rivi- ja ketjutalot sekä liike- ja toimistorakennukset. Ketjutaloksi katsotaan asuinrakennus tai asuinrakennusryhmä, jossa on kolme tai useampia asuinhuoneistoja, jonka rakennukset ovat varaston, katoksen tai vastaavan rakennelman välityksellä toisissaan kiinni, ja jossa ei ole päällekkäisiä asuinhuoneistoja. 1.7.2015: Hoitoalan rakennukset sekä kokoontumis- ja opetusrakennukset. 1.7.2017: Ennen vuotta 1980 käyttöönotetut pientalot. Pientaloksi katsotaan asuinrakennus, jossa on enintään kaksi asuntoa. 52
Energiatodistusta ei vaadita muun muassa: rakennuksilta, joiden pinta-ala on enintään 50 m2 vapaa-ajan asunnoilta, joita käytetään korkeintaan neljä kuukautta vuodessa tai joita ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen suojelluilta rakennuksilta. Lähde: Motiva 53
Ryhmätehtävä: mahdollisimman hiilivapaa taloryhmä Jakaannutaan kolmeen ryhmään Aiheena taloryhmän suunnittelu Ryhmä 1: pientaloalue Ryhmä 2: kerrostaloalue Ryhmä 3: toimistotalot Tarkoitus on lyhyesti luonnostella mitä asioita pitää suunnittelussa ottaa huomioon 54
Ryhmätehtävä: mahdollisimman hiilivapaa taloryhmä Huomioikaa ainakin seuraavat seikat: Sijainti (myös ilmansuunnat) Liikenneyhteydet Rakennusmateriaalit Lämmitysratkaisu Ilmanvaihdon tarve Muut haluamanne seikat Kertokaa suunnitelmanne fläppipaperilla tiivistetysti Muut kommentoivat Suunnitteluun aikaa 30 min, purku 10 min/ryhmä 55
Lähteet http://co2now.org/ http://www.unep.org/sbci/pdfs/sbci-bccsummary.pdf (IPCC: Buildings and climate change, summary for policymakers) http://goo.gl/az9aj2 (Co2-raportti: IPCC:n mukaan ilmastonmuutos on väistämätön, maailman täytyy sopeutua http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/info/rakennusmateriaalienhiilijalanjalki/rakennusmateriaalien-hiilijalanjalki-web.pdf http://www.rakennusteollisuus.fi/tietoa-alasta/ilmasto-ymparisto-jaenergia/materiaalitehokkuus/ http://www.hs.fi/kotimaa/ep%c3%a4vakaa+ilmasto+rantautuu+suomeen++mik%c3 %A4+muuttuu+/a1305807251060?ref=hs-art-new-6&sivu=1 http://www.vtt.fi/proj/ipcc/files/6_rakennukset.pdf (Ilmastonmuutoksen hillintä: rakennukset, Miia Ala-Juusela, VTT) 56