HYVÄ SYDÄNYSTÄVÄ 40-vuotis juhlalehti

Samankaltaiset tiedostot
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Tietoa eteisvärinästä

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Pohjois-Karjalan Henkinen yhdistys ry

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Pienten lasten kerho Tiukuset

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

Hyvä Yhdistyksemme Jäsen! Yhdistyksemme hallituksessa linjattiin toimintaa periaatteella: Jäsen on ykkönen. Tulemme 2016 tarjoamaan jäsenillemme

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Turun NNKY. Kevät Vuod e n t u n n us: Sinä osoita t minulle elämän tien. Ps 16 : 1 1 a. Juliana Laurila

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Tekninen ja ympäristötoimiala

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Yhteinen Polku hanke

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Hämeenlinnan Reumayhdistys ry

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

TOIMINTASUUNNITELMA 2018

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

toimisto gsm gsm

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

Alkaa klo , jatkuen tiistaisin. Paikka: OmaisOiva-toimintakeskus, Kauppakatu 34 A 1, Kajaani

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri Onkicup 2011

ISM Single Competitor Competitions. Nilsiä,

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Tunneklinikka. Mika Peltola

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Peruskoulutus Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

Yhdistyksen toiminnan esittely

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

JOSE TOIMINTA /7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry Puosuntie Joensuu

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Kirjoit tanut Merja A alto, Kirsi Siukola Ohjaus Esko Vuorio

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Opas harvinaistoiminnasta

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Löydätkö tien. taivaaseen?

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Syyskuu Velkuan Kummelissa tiistaisin NAANTALIN SEURAKUNTA LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOPÄIVÄT NAANTALIN 4H-YHDISTYS

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Jyty Kalajoki ry Kesätiedote

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Pohjois-Savon AVH-yhdistys ry Tulliportinkatu 25 B 20 II krs pihan puoli 2/ KUOPIO HYVÄT JÄSENET

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla

MAD eli Maakuntaverkkotunnus. Mediatri Potilastietojärjestelmän. tunnus ja rooli harjoittelun ajaksi ennakkotiedon mukaan

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Puhelutiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014

Transkriptio:

HYVÄ SYDÄNYSTÄVÄ 40-vuotis juhlalehti Joensuun Sydänyhdistysten tiedotuslehti vuosille 2011 2012

SUOMEN SYDÄNLIITTO RY Oltermannintie 8, PL 50, 00621 HELSINKI www.sydanliitto.fi, puh. (09) 752 7521 Suomen Sydänliitto on ihmisten voimavaroja ja hyvinvointia lisäävä, yhteiskunnallisesti aktiivisesti vaikuttava sydänterveyden edistäjä. Sydän järjestön perusarvot ovat: 1) Asiantuntemus, 2) Luotettavuus, 3) Rohkeus, 4) Ihmisen kunnioitus ja 5) Tavoitteellisuus. Sydänjärjestön visiona on, että sydänterveys paranee Suomessa 2020-luvulle mentäessä siten, että vältettävissä olevat sydän- ja verisuonisairaudet eivät ole merkittävä kansanterveysongelma ja ihmiset elävät sydänterveyttä edistävässä ympäristössä, toimivat aktiivisesti oman terveytensä parhaaksi ja saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti hoitoketjun kaikissa vaiheissa asuinpaikasta riippumatta. Sydänliiton muodostavat 19 sydänpiiriä ja niiden 239 sydänyhdistystä, joissa on yhteensä yli 82 000 jäsentä. POHJOIS-KARJALAN SYDÄNPIIRI RY Siltakatu 10 A 16, 80100 JOENSUU www.sydanliitto.fi, puh. 044 339 7339 Pohjois-Karjalan Sydänpiiri on sydänjärjestön tavoitteiden mukaan toimiva piiriyhdistys, johon kuuluu 18 sydänyhdistystä ja vajaat 6 000 jäsentä. Sydänpiiri pyrkii toiminnallaan edistämään pohjoiskarjalaisten sydänterveyttä ja turvaamaan omalta osaltaan sairastuneiden oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen. Sydänpiiri toimii yhdessä alueen sydänyhdistysten kanssa jäsentensä hyväksi. Vuoden 2012 keskeisiä tapahtumia ovat: Ystävänpäivä 14.2., Sydänviikko Yksi Sydän 15. 22.4., Lopeta ja voita tupakoinnin lopettamiskilpailu toukokuussa, Satumetsä koko perheen tapahtuma Lykynlammella 9.9., Karjalan Liikuntaviikot syyskuussa, Maailman Sydänpäivä Sydän- ja polkuretki 30.9. Toiminnanjohtaja Mirja Huuskonen puh. 044 367 8090 mirja.huuskonen@kansanterveys.info Kolestroliasema Seija Lipponen puh. 050 444 4257 seija.lipponen@kansanterveys.info Puheenjohtaja Juhani Nuutinen puh. 0400 989 523 juhani.nuutinen@luukku.com Projektipäällikkö Eeva Kröger puh. 0400 607 359 eeva.kroger@kansanterveys.info 2

ONNITTELUT 40-VUOTIAALLE JOENSUUN SYDÄN- YHDISTYKSELLE Ihminen huomaa terveytensä arvon täydellisesti vasta menetettyään sen. Siinä vaiheessa, kun sairaus iskee, on ammattitaitoisen avun lisäksi ymmärtäväisestä rinnalla kulkijasta korvaamatonta hyötyä. Kohtalontoverin tapaaminen tuo elämänuskoa sekä rohkaisua vaikeina hetkinä. Parasta olisi tietenkin yrittää välttyä niiltä sairauksilta, jotka terveillä elämäntavoilla on mahdollisuus selättää. Joensuun Sydänyhdistys harrastaa monipuolista toimintaa ihmisten ja erityisesti heidän sydäntensä terveyden edistämiseksi. Terveitä elämäntapoja, terveellisiä ravintosuosituksia ja liikunnan merkitystä käsitteleviä luentoja ja tietoiskuja järjestetään. Lentopalloa, vesivoimistelua, kävelytapahtumia, retkiä, matkoja ynnä muita tapahtumia tehdään suurella joukolla. Vertaistukea tarjotaan niiden toimesta, jotka potevat sydänsairautta, mutta ovat selvinneet vastaavista tilanteista. Sydänkerhon tapahtumissa käy 50-80 henkeä. Sydänliiton ja Pohjois-Karjalan Sydänpiirin jäsenyhdistykseen kuuluu lähes 1100 jäsentä, mikä takaa pitkäjänteisen toiminnan. Joensuun Sydänyhdistyksen merkitys niin sanotun kolmannen sektorin toimijana on kaupunkilaisille monin tavoin korvaamaton. Näinä niukkojen resurssien aikoina julkisen sektorin ei ole mahdollista tuottaa kaikkia tarvittavia palveluita verovaroin ja vapaaehtoistyön merkitys korostuu entisestään. Onnittelen 40-vuotiasta Joensuun Sydänyhdistystä ja toivotan sen kaikille jäsenille aktiivisia toiminnan vuosia myös jatkossa. Kari Karjalainen Joensuun kaupunginjohtaja Joensuun Sydänyhdistys kiittää ilmoittajia! Samalla kehoitamme jäseniämme yhteistyöhön tukijoittemme kanssa. 3

Joensuun sydänyhdistys ry 40 vuotta 10.11.2011 Joensuun Sydänyhdistys ry perustettiin 10.11.1971. Yhdistyksen perustamiskokouksessa oli läsnä 150 sydäntyöstä kiinnostunutta joensuulaista hyväksymässä perustamiskirjan. Aluksi jäseniä oli 15. Jäsenmäärä on lisääntynyt paljon ja on tällä hetkellä lähes 1100 henkeä. Luku on Pohjois-Karjalan sydänyhdistyksistä suurin. Joensuun alueella toimii alueliitosten jälkeen myös kolme muuta sydänyhdistystä Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa, Enossa ja Pyhäselässä. Tärkeätä on että yhdistysten toiminta olisi mahdollisimman lähellä ihmisiä. Yhdistystä johtaa 8-jäseninen hallitus, joka kokoontuu vuosittain n. 10 kertaa. Tulot koostuvat jäsenmaksusta, erilaisista tapahtumista. Yhdistyksen tavoitteena ei ole tuottaa voittoa vaan käyttää keräämänsä varat sydäntyöhön. Joensuun sydännaiset antavat väriä yhdistyksemme monipuoliselle toiminnalle. Sydännaiset toimivat omilla säännöillään ja lahjoittavat keräämänsä varat johonkin hyvään tarkoitukseen sydänterveystyön hyväksi. Avustushakemuksia voi lähettää sydännaisten puheenjohtajalle. Matkailu- ja virkistyskerho järjestää erilaisia matkoja yksin tai yhdessä lähinnä Hengitysyhdistys Helin kanssa koti- ja ulkomaille. Matkoista ilmoitetaan yhdistyksen nettisivulla www.joensuunsydanyhdistys.fi ja Karjalaisen sekä Karjalan Heilin järjestöpalstalla. Lentopalloa pelataan Niinivaaran urheiluhallilla tiistaisin ja torstaisin. Asiasta tietää Urho Pirinen. Yhdistys julkaisee Hyvä Sydänystävä -lehteä, jossa kerrotaan seuraavan vuoden toiminnasta, vertaistukihenkilöistä; siinä on myös artikkeleita sydänterveydestä ja muista ajankohtaisista aiheista. Sydänyhdistyksemme ovat mm. toimintamuotoja sydänkerho kuntoutusryhmät (vesivoimistelu), liikuntaryhmät (lentopallo ja boccia) luennot sydänasioista ja terveellisestä elämästä ja neuvontatilaisuudet (mm. sydänmerkki) virkistystoiminta, retket, matkat, teatterimatkat, kylpylämatkat Satumetsä-tapahtuma syyskuussa, jossa tavoitteena on perheiden saaminen lenkkipolulle. Se on myös osoitus usean toimijan yhteistyöstä. 4

Tavataan sydänkerhossa Sydänkerho jatkuu Koivupihan Kantarelli-salissa keskiviikkoisin kahden viikon välein alkaen kahvitarjoilulla klo 13.30 ja jatkuen ohjelmalla n. klo 14.00. Kerhon ohjelmassa on vapaata seurustelua, yhteislaulua, alustuksia ja esitelmiä erilaisista aiheista liittyen sydänterveyteen, harrastuksiin, kaupunkimme palvelutarjontaan jne. Kerholaiset voivat vaikuttaa ohjelmatarjontaan tekemällä esityksiä aiheista ja esiintyjistä sekä tuomalla myös omaa ohjelmaa. Kerho-ohjelma voidaan koota joskus kerholaisten omista esityksistä, esim. runoista, pakinoista, tietokilpailuista, sanalaskuista, musiikista yms. Seuraa Karjalaisen järjestöpalstaa. www.joensuunsydanyhdistys.fi Pankkitoimintaa vuodesta 1871 Handelsbanken Kauppakeskus Metropol, II kerros, puh. 010 444 3640 Tule meille tule hyvälle mielelle! 5

ITE yhdessä oman sydämen puolesta Suomen Sydänliiton kehittämä ITE -ryhmät ovat tehokas, joustava ja edullinen tapa edistää sydämen terveyttä. ITE -ryhmän ohjaajana on koulutettu maallikko, joka toimii ryhmän käynnistäjänä. Kohonnut verenpaine ja korkea kolesteroli koskettavat useimpia suomalaisia, niinpä ITE -ryhmän voi koota helposti sieltä, missä ihmisiä liikkuu; työpaikalta, kerhotoiminnasta, asuinyhteisöstä jne. Elintapamuutoksiin tähtäävä toiminta perustuu henkilökohtaisiin tavoitteisiin ryhmän yhteisellä tuella. Johdattelu terveisiin elämäntapoihin käy helposti seuraavien aineistojen kautta: ITE omin avuin verenpaine kohdalleen: elämäntaparemontti verenpaineen laskemiseksi. ITE omin avuin kolesteroli kohdalleen: rasvaremontilla kolesteroli kohdalleen ITE paineet hallintaan liikkuen verenpaine kohdalleen: liikunnalla liiat paineet pois. Sydänpiiri ja -yhdistys järjestää ITE -ohjaajien koulutustilaisuuksia. Kuuntele Sydämesi Lähdettä - tule Runnin Kylpylään! 6

Sydänoperoitujen toimintaa Toimialueena on Joensuun kaupunki ja ympäristökunnat. Toimintaa toteutetaan yhdessä naapuriyhdistysten kanssa. Mukaan ovat tervetulleita niin sydänoperoidut, leikkausta odottavat kuin myös sydänoireiset henkilöt ja heidän perheenjäsenensä tai muut läheisensä. Viikoittainen liikunta ja yhteyshenkilöt Lentopallo Yhteyshenkilöt: Tiistaina ja torstaina Niinivaaran ala-asteen urheiluhallissa alkaen klo 15.30. Urho Pirinen puh. 040-558 5150 ja Antti Kukkonen puh. 0400-932 249. Boccia Tiistaina Areenalla klo 10.00. Yhteyshenkilö: Jaakko Nikkanen puh. 050-359 3204. Kauppakatu 33, 80100 Joensuu Puh. (013) 125 267 Faksi 013-228 575 leinikki@kolumbus.fi 7

Tukihenkilö on sydänystävä sydänsairaan tuki Sydäninfarkti tulee usein täysin yllättäen, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Sairastuminen järkyttää rajusti potilasta ja yhtä lailla hänen läheisiään. Tilanteesta selviämistä helpottaa suuresti tilaisuus keskustella sellaisen ihmisen kanssa, joka on itse elänyt vastaavat vaiheet lävitse. Tukihenkilö on sydänsairauden kokenut vapaaehtoistyöntekijä, joka ei saa palkkaa vaitiolovelvollinen saanut valmiuksia auttamistehtävään sydänjärjestöjen järjestämillä kursseilla saanut valmiuksia työnohjauksessa ja koulutuksessa Tukihenkilön tehtävä on olla infarktipotilaan ja ohitusleikatun tai hänen läheistensä käytettävissä sairauden eri vaiheissa. toimia potilaan/läheisen pyynnöstä myötäelää ja tukea henkisesti kokemuksia jakamalla rohkaista selviytymään arkipävän ongelmista antaa tietoja sydänjärjestön toiminnasta rohkaista fyysisen kunnon ylläpitoon rohkaista harrastuksiin Ja sosiaaliseen elämään kertoa, mistä saa lisätietoa sairauden ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta toimia omien mahdollisuuksien rajoissa SYDÄNTUKIHENKILÖITÄ JOENSUUN YMPÄRISTÖSSÄ Joensuu Haapalainen Martti, Hyrsyläntie 8 A 3, 80200 Joensuu 0400 974 218 Harjuveteläinen Aune, Sepänkatu 22 b B 19, 80110 Joensuu 040 719 2147 Hartikainen Raimo, Lokinkuja 4 A 8, 80100 Joensuu 050 531 4761 Kempas Eila, Niskakatu 19 B 30, 80100 Joensuu 050 533 5397 Kettunen Esko, Saarelantie 2 B, 80510 Onttola 050 443 1373 Kärkkäinen Onni, Haapatie 3, 80110 Joensuu 013 228 718 Mutanen Kerttu, Mutasenkuja 6 B 11, 80160 Joensuu 050 321 1397 Niiranen Lauri, Helylänkatu 7, 80200 Joensuu 040 709 6898 Nikkanen Jaakko, Ahmankatu 5, 80130 Joensuu 050 359 3204 Puumalainen Seija, Kirkkokatu 16 C 23, 80100 Joensuu 040 508 3124 Savolainen Jaakko, Timonpuistikko 9, 80160 Joensuu 050 539 8402 Harinjärvi Lehikoinen Keijo, Valkeisenmäki 9, 83460 Harinjärvi 050 546 0863 Eno Laukkanen Lauri, Vainiontie 12, 81200 Eno 050 323 0205 Kiihtelysvaara Nuutinen Juhani, Hyypiäntie 185 B, 82140 Kiihtelysvaara 0400 989 523 Törrönen Eila, Ilomantsintie 2679, 82120 Keskijärvi 0500 170 025 Vatanen Inkeri, Taanotie 2 A 4, 82140 Kiihtelysvaara 040 576 3385 8

SYDÄNTUKIHENKILÖITÄ JOENSUUN YMPÄRISTÖSSÄ Kontiolahti Karttunen Unto, Pyytivaarantie 38 B, 81100 Kontiolahti 013 731 543 Liperi Kerkkänen Risto, Välitie 5 A, 83100 Liperi 050 347 5611 Pyhäselkä Vanhanen Martti, Santerintie 12 as 11, 80330 Reijola 050 407 0244 Tuupovaara Karhapää Maija, Kalevalantie 15 B 6, 82900 Ilomantsi 050 345 5939 Väestöterveyttä yhteistyöllä hanke Sirpa Moilanen, Kari Hyvärinen, Jaana Huohvanainen Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Väestöterveyttä yhteistyöllä on maakunnallinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hanke. Hanke tukee Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen terveysmaakunta-strategiaa. Alueellista terveyden edistämisen mallia hyödynnetään lähellä Pohjois-Karjalan väestöä ja eri toimijoita. Tammikuussa 2011 alkanutta ja joulukuussa 2015 päättyvää hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hankkeessa toimii kolme terveyden edistämisen suunnittelijaa. Väestöterveyttä yhteistyöllä -hankkeen kokonaistavoitteena on lisätä Pohjois-Karjalan väestön terveystietoisuutta ja sitoutumista suunnitelmalliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Strategiatasolla se tarkoittaa tukea poikkihallinnolliseen päätöksentekoon ja toimintaan, joissa huomioidaan mm. uuden terveydenhuoltolain velvoitteet ja hyödynnetään sähköistä hyvinvointikertomusta. Kuntaorganisaatioiden ohella yhteistyötä tehdään elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Työyhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen pyritään vaikuttamaan elinkeinoyhtiöiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Neljän maakunnallisen teemaryhmän koordinointityön tavoitteena on puolestaan järjestöjen ja julkishallinnon verkostomainen ja suunnitelmallinen yhteistyö väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ravitsemuksen, liikunnan, savuttomuuden ja päihteiden käytön näkökulmista. Itsehoitopisteiden kehittäminen neuvonta-/toimintapisteiksi, joissa kohdataan Pohjois-Karjalan väestöä, on meidän kaikkien yhteinen haaste. Terveysmaakunta-strategian toteutuminen edellyttää paitsi eri toimijoiden ja väestön sitoutumista tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön, myös terveyden edistämisen työvälineitä ja osaamista. Ennen kaikkea se edellyttää innostusta monialaiseen kehittämistyöhön! Nämä ovat niitä keskeisiä haasteita, joihin Väestöterveyttä yhteistyöllä hankkeessa pyritään vastaamaan. 9

Kiertävä pysäkki Kiertävä pysäkki pysäyttää Kiertävä pysäkki on uutta Pohjois- Karjalan Sydänpiirin koordinoimaa toimintaa. Toiminnan keskeisin tavoite on edistää maaseudulla asuvien ihmisten hyvinvointia sekä asumisympäristön turvallisuutta ja esteettömyyttä. Toimijaverkosto on laaja. Toiminnassa keskeistä on korostunut yhteistyö viranomaistahon ja järjestöjen sekä kyläyhdistysten välillä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos edustaa viranomaistahoa, joka jalkautuu toiminnan kautta harvaan asuttujen alueiden ihmisten arjen keskelle. Palveluiden tuominen ihmisten luokse vähentää asuinpaikasta johtuvaa eriarvoisuutta ja osaltaan ehkäisee syrjäytymistä. Kiertävän pysäkin toimijat tuovat tietoa kylätapahtumiin ja niissä saa valmiuksia riskien hallintaan vaikkapa opettelemalla ja kokeilemalla peruselvytystä ja alkusammutusta. Kylätapahtumissa yhdessä oleminen ja viihtyminen liittyvät kiinteästi tiedon muuttumiseen arkipäivän taidoiksi ja Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Siltakatu 10 A 80100 Joensuu GSM +358 400 607 359 FAX (013) 227 192 eeva.kroger@kansanterveys.info www.sydanliitto.fi EEVA KRÖGER Projektipäällikkö Kiertävä pysäkki -hanke Kiertävä pysäkki valmiuksiksi. Kiertävä pysäkki on terveyspysäkki. Eri mittausten ja tietoiskujen avulla saa tietoa omasta terveydestään. Pysähtyminen omien elintapojen kartoittamiseen on riskien hallintaa. Kiertävä pysäkki kiertää, pysähtyy ja pysäyttää. Mitä minun pitää huomioida, että olisin terve, toimintakykyinen ja voisin elää mielekästä elämää omassa kodissa turvallisesti? Mitkä riskitekijät terveyden, turvallisuuden ja esteettömän arkielämän osalta ovat sellaisia, mihin voin itse vaikuttaa elämäntapavalinnoillani? Kiertävän pysäkin toiminnassa korostuu yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys edistää terveyttä ja turvallisuutta. Turvallisuus on tunnetta, tietoja ja taitoja. Kohtaaminen ihmisten välillä saa aikaan kohtaamisvaikutuksen. Yhteinen toiminta ja vuorovaikutus ovat siltoja osallisuuteen. Osallisuus elämässä on vastuunottamista oman arjen palapelistä. Eino Leinon runo Maantiellä kiteyttää Kiertävän pysäkin toiminta-ajatuksen. Erilaiset ihmiset eri olosuhteista ja erilaisten välimatkojen takaa kokoontuvat yhteen tulen ääreen. Tarvitaan tulentekijöitä, tulen ympärillä tulee viihtyä ja sen on oltava turvallista. Kohta me istuimme veljien lailla ympäri valkean huolia vailla. Eeva Kröger, Projektipäällikkö, Kiertävä pysäkki hanke, p 0400 607 359, eeva.kroger@kansanterveys.info 10

Puheenjohtajan palsta Joensuun Sydänyhdistys ry täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Sydänpotilaiden hyväksi tekemämme työ on ollut tärkein tehtävämme ja tulee olemaan edelleenkin. Toiminnallemme on paljon haasteellisia ja tärkeitä tehtäviä edelleenkin. Yhdistyksemme perustamisen aikoina 40 vuotta sitten sydäntauti oli pelottavampi ja salaperäisempi tauti kuin nykyään. Siitä puhuttiin kuiskaamalla, asenteissa, hoidossa ja etuisuuksissa oli palon korjaamisen varaa. Tänään asiat ovat paljon paremmin, mutta haasteita on edelleenkin toimintamme jatkamiselle. Hoidon kehittyminen on johtanut siihen, että sydäntauti on sairaus muiden sairauksien rinnalla. Hoitotulokset ovat samaa luokkaa muiden sairauksien hoidon kanssa. Sydänsairauksista voi jo puhua ääneen ja sydänpotilaihin suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon sairauden lisäksi myös henkinen selviytyminen. Yhteiskunnan järjestämä hoito ei yksin riitä, vaan yhdistyksemme tekemää työtä tarvitaan edelleenkin. Onhan nelikymppinen yhdistys työtehonsa huippuvaiheessa. Tehtäviä on paljon ja ne muuttuu yhteiskunnan ja ihmisten muutosten myöntä. Virkistystoiminnan järjestäminen, perheiden tukeminen, yksinäisyyden torjuminen ja monet muut tehtävät eivät hoidu ilman tekijöitä. Toimimme siis ruohonjuuritasolla arjessa. Näiden tehtävien hoitamisesta yhdistyksemme on vaikea selviytyä yksin. Tarvitaan kumppaneita, joiden avulla voimme toimia ja edetä. Tarvitaan yhdistyksemme koko jäsenkenttää, jokaista sen toimijaa tehtävien hoitamista varten. Menkäämme eteenpäin toinen toisiamme tukien. Tässä yhteydessä haluan esittää lämpimät kiitokseni niille ahkerille jäsenillemme, jotka ovat osallistuneet monien tapahtumiemme järjestelyihin. Ilman apuanne monien tehtävien järjestäminen ei olisi onnistunut. Lopuksi haluan kiittää erityisesti kaikkia liikelaitoksia sekä yhteistyökumppaneitamme yhdistyksemme taloudellisesta tukemisesta. Se tuki on toimintamme kannalta elintärkeää. Samalla toivotan hyvää ja onnekasta vuotta 2012. Jaakko Savolainen Joensuun sydänyhdistyksen puheenjohtaja SYDÄNPOTILAAN ELÄMÄNTAPAKYSYMYKSIÄ Äkillisiä kovia ponnisteluja ja ylävartalon staattista lihastyötä kuten lumen luontia, raskaiden taakkojen nostamista ja kantamista on syytä välttää. Dynaaminen lihastyö soveltuu sydänpotilaille. Kauneushoitola Pirkko Jukarainen Kirkkokatu 31 B, 80100 Joensuu Puh. (013) 224 046 11

Onnea 40-vuotiaalle Niinivaaran yritykset Lue avainasiakastarjouksista osoitteessa: www.avainapteekit.fi Tervetuloa hyvän palvelun apteekkiin. Ilmainen pysäköinti apteekin edessä. Liity nyt avainasiakkaaksi, liittyminen on maksutonta! Palvelemme: ma pe 9 18 / la 9 14 Niinivaarantie 52, 80200 Joensuu Puh. 010 231 32 90 www.niinivaaranapteekki.fi Nyt myös SILMÄLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO AJANVARAUKSELLA. NIINIVAARAN OPTIIKKA OY, Niinivaarantie 52, 80200 Joensuu, p. 013 229 941, avoinna ma pe klo 9 17 Jäsenille normaalihintaisista silmälaseista ja kehyksistä sekä aurinkolaseista -20% Sydänmerkki viestii terveellisestä ruoasta Sydänmerkki myönnetään tuotteelle, joka on omassa tuoteryhmässään parempi valinta rasvan ja suolan suhteen. 12

Onnea 40-vuotiaalle Niinivaaran yritykset KIOSKI HUIKURI Ammattilaiset apunasi vauvasta vaariin - jo 28 vuotta - fysioterapia - osteopaatin vastaanotto - akupunktio - voice massage - lymfaterapia - huimaushoito - vyöhyketerapia - Human Tool ergonomiset istuimet Niinivaarantie 52, 80200 Joensuu Avoinna: klo 9.00-21.00 p. 013-744 344 www.fysioterapiat.fi Ikäihmisten terveyspäivä Areenassa tiistaina 1.11. klo 11 15 Teemana ikääntyminen ja tasapaino - Musiikkia, luentoja, voimistelua ym. - Toimintojen esittelyä - Kaupungin teatterin makupaloja - Maksutonta hierontaa Järj. Pokaali. Mukana Joensuun Sydänyhdistys ry 13

14

POHJOIS-KARJALAN SYDÄNPIIRIN TAPAHTUMIA 2012 Ystävänpäivä 14.2.2012 Sydänviikko 15. 22.4.2012 Teemana Yksi sydän Satumetsä 9.9.2012 Maailman Sydänpäivä 30.9.2012 Sepelvaltimotautipotilaiden Sydänpäivät yhteistyössä keskussairaalan kanssa sairaalan Tikkasalissa klo 11.00-15.30. Ajankohdat 17.1., 13.3., 22.5., 11.9. ja 20.11. Lomakeskus Huhmari (Perhelomat ry) 22,00 euroa/vrk täyshoito (yht. 110 euroa) Majoitus: loma-asunto/pariskunta ja yksin tulevat 3 henkilöa/lomaasunto. Hakemukset lähetettävä Sydänpiirin toimistoon 2 kk ennen lomaajankohtaa. Loma-ajankohta 12. 17.3.2012, 16 21.4.2012, 21. 25.5.2012, 27.8. 1.9.2012, 24. 29.9.2012, 5 10.11.2012 Lomalaisten valinta: Lomalaisten valinnan tekee lomajärjestäjä. Sydänpiirin tehtävänä on varata loma-ajankohdat sekä koota ja toimittaa hakemukset eteenpäin. Valinnassa kiinnitetään huomiota aikaisempaan tuen saantiin (tukea ei periatteessa myönnetä peräkkäisinä vuosina, mutta mikäli lomapaikkoja jää, huomioidaan kaikki tulleet hakemukset). Lisäksi otetaan huomioon tulot, terveydelliset ja elämäntilanteesta johtuvat perusteet. Lomakkeen kaikki kohdat täytetään. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Hakemus on ehdottomasti allekirjoitettava. Avioparit tai muuten samaan huoneeseen haluavat ilmoitettava, jotta majoitus saadaan täsmäämään. Lomajärjestäjät lähettävät jokaiselle hakijalle tiedon loman hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Sydänliiton Pohjois-Karjalan sydänpiiri: Puheenjohtaja Juhani Nuutinen. Hallitus: Osmo Kähkönen Pyhäselkä, Pirkko Naumanen Joensuu, Sirkka-Liisa Lavikainen Joensuu, Sanna Stranden Juuka, Kyösti Vatanen Kiihtelysvaara, Liisa Koskenperä Kontiolahti, Kaija Taskinen Tohmajärvi, Pertti Auvinen Kesälahti, Pentti Niiranen Nurmes, Anja Hyvärinen Polvijärvi, Matti Ketonen Joensuu, Juhani Meriläinen Joensuu. Lomaviikkojen ohjelmista ja muista lomakohteista voi tiedustella Sydänpiiristä puh. 044 339 7339. www.sydanliitto.fi 15

SUOMEN SUURIN AUTOLIIKE www.laakkonen.fi 16

ENSIHOITO TUNNISTA OIREET SOITA 112 NOUDATA OHJEITA Lisätietoja ja aineistoa Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry Siltakatu 10 A 16 80100 JOENSUU Kauneimmat hautakivet. Joen Kivituote Oy Lylykoskentie 2, Joensuu p. (013) 126 454 www.joenkivituote.com ASIANAJOTOIMISTOJA Lakiasioiden ammattilaiset puolellasi Riippumattomat asiantuntijat löydät puhelinluettelon kohdasta Asianajotoimistoja. w w w. a s i a n a j a j a t. f i www.lakka.fi 17

Viisaan onnittelijan valinta. Rahastolahja on viisas valinta nuorelle kaikissa tilanteissa siitä on käytännön hyötyä tulevaisuudessa. Voit kartuttaa lahjaasi aina, kun sellaista tarvitaan, ja siihen voi säästää vaikka koko suku. Alkuun pääsee jo 30 eurolla. Tervetuloa käymään, kerromme mielellämme lisää. Rantakatu 23, Joensuu, puh. (013) 256 6400. Lisätietoja ja rahastoesitteet myös: tapiola.f i/rahastot Tapiola-rahastoja hallinnoi Tapiola Varainhoito Oy SYDÄMELLISET KIITOKSEMME Lahjoittajille ja toimintojemme tukijoille sekä talkootoimissamme mukana olleille! Joensuun Sydänyhdistyksen hallitus 18

ILMOITTAUTUMISET TULPPA -RYHMIIN JOENSUUN ALUEELLA JOENSUU th Heli Jääskeläinen, puh. 050 371 6872 ke 10-11, tai viesti ENO th Liisa Karvonen, puh. (013) 267 7523 tai 044 576 7344 KIIHTELYSVAARA JA TUUPOVAARA sh Tarja Lehikoinen, puh. (013) 267 4490, ark 12 15 PYHÄSELKÄ sh Seija Willman, puh. (013) 267 7365 Lisätietoja Pohjois-Karjalan Sydänpiiriltä, puh 0400 607 359 Meille on hyvä tulla! STRESSI Opettele tunnistamaan stressireaktiosi, pyri vaikuttamaan stressiä aiheuttaviin olosuhteisiin sekä omaan tapaasi reagoida stressiin. Opettele jokin tapa rentoutua. Runsaasti parkkitilaa Esteetön sisäänkäynti Nopea ja asiantunteva palvelu Ilmainen verenpaineen mittaus Palvelemme Kauppakeskus Centrumissa ma-pe 8.30 18, la 9 16 Tervetuloa! Meiltä saa Bonusta S-Etukortilla itsehoitotuotteista! (Etu ei koske lääkkeitä.) Joensuun Keskusapteekki Kauppakeskus Centrum Kauppakatu 29 19

20 Päivä alkaa Karjalaisella.

Kauppakeskus Iso Myy Kauppakatu 24, 80100 Joensuu Puh. (013) 129 130 myynti@kultanalle.fi - Tilausajot, ryhmä- ja valmismatkat 9 58 paikkaisilla busseilla. Jukolankatu 18, 80160 Joensuu Puh. (013) 221 365, 040 769 8201 joensuu@mniskanen.fi www.mniskanen.fi Joensuun konttori Kauppakatu 29 80100 Joensuu puh. 010 546 0280 WWW.JOENSUUNKUNTOKEIDAS.FI KEILAILU HOHTOKEILAILU SULKAPALLO PÖYTÄTENNIS BILJARDI MINIGOLF GOLF-SIMULAATTORI SEINÄKIIPEILY KUNTOSALI SQUASH TENNIS Kaupungin liikuttavin paikka! Upeat liikuntatilat Kahvila ja tilausruokapalvelu, A-oikeudet Räätälöityjä kursseja ja luentoja Kabinettitila Tyylikäs VIP-Sauna Linnunlahdentie 10, Joensuu p. (013) 126 558 kuntokeidas@fittari.fi 21

HYVÄÄ MATKAILUVUOTTA 2012! Kun tarvitset asiantuntijaa matkan suunnitteluun - ota meihin yhteyttä! Ryhmänä tai yksin - kulttuurimatkat, kylpylälomat, maakuntalennot jne. Kauppakatu 23, 80100 Joensuu, p. 013-120 163 PYHÄN NIKOLAOKSEN KIRKKO Tule joulukirkkoon 25.12. klo 8.00 Joulupuurossa manteli, joulusaunassa vastan tuoksu Puhelun hinta max. 8,21 snt/puhelu + 17 snt/min. Huhmarin Joululomanen alk.285,- /hlö/3 vrk www.lomakeskushuhmari.com 22

Paistamattomat pullat saivat odottaa kun soitto tuli kertoi sydäntukihenkilö tapahtuneesta yhteydenotosta. Upeaa, että voi toista kuunnellen ja opastaen raottaa ovea sairastumisen jälkeiseen elämään. Järjestössä mukana oleminen on rinnalla kulkemista. Tukihenkilö jakaa omia kokemuksiaan sairaudesta ja terveytensä hoitamisesta. Hän tietää, mitä on arjessa jaksaminen sairauden kanssa. Sairastuminen pysyvään sairauteen vaatii myös pysyviä muutoksia tapoihin ja tottumuksiin. Yhdelle se on tupakan jättäminen, toiselle uudet ruokavalinnat. Kolmas taas tunnustelee elämää kaiken kaikkiaan, vaikkapa ihan vain selvittääkseen mielessä myllertäviä ajatuksiaan. Vinkki terveellisempään elämään välittyy jopa tehokkaammin, kun sen antaa samassa veneessä oleva vertainen. Omien kokemusten kautta syntyy oivallus. Järjestötyö on tulenkantajuutta. Järjestetään teematilaisuuksia, puuhataan retkiä mielenkiintoisiin kohteisiin, pidetään tanssit. Yhteinen tekeminen tärkeäksi koetun asian ympärillä yhdistää. Sydäntyöhön voi tulla mukaan kuka vain, sydänsairautta ei tarvitse jäädä odottelemaan. Tukihenkilö pistää peliin oman persoonallisuutensa. Hän vastaa kysymyksiin ja ohjaa eteenpäin, jos ei tiedä vastausta. Tukihenkilöllä on tehtäväänsä koulutus ja taustanaan järjestö, jonka asiantuntijoihin voi hankalissakin tilanteissa luottaa. Viimesyksyinen julkisuudessa käyty rasvakeskustelu esimerkiksi sai monet ihmiset ymmälleen. No, sanotaan se vielä kerran; Ihminen tarvitsee pehmeää rasvaa. Tarvitaan enemmän myönteistä keskustelua, ei tiukkapipoisuutta mihinkään suun- taan. Pitäisi positiivisesti kannustaa itsestä ja lähimmäisistä huolehtimiseen. Omasta terveydestä huolehtiminen on kansalaistaito. Kannustusta ja ystävällistä asennetta ei koskaan kohtaa liikaa. Meriläisen Anna- Liisa sanoi eräässä tilaisuudessamme, että hymy tai ystävällinen ele tulee aina takaisin. Ei välttämättä samalta taholta jonne sen suuntaamme, vaan joskus jostain ihan muualta. Mutta aina se tulee takaisin. Sydäntyö vie mennessään, mutta myös antaa paljon. Ihmiset ovat sairauden vakavuudesta huolimatta myönteisiä, lämpöisiä toisilleen. Tukihenkilön kertomuksesta sen aistii: puhelinkeskustelu vastasairastuneen kanssa pullien odottaessa paistamistaan vaatii jotain, sydäntä ainakin. Lämpimät onnittelut juhlivalle Joensuun Sydänyhdistykselle! Mirja Huuskonen toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry mirja.huuskonen@kansanterveys.info 23

Joensuun Sydänyhdistyksellä on kunnia kutsua Teidät 40-vuotisjuhlaamme lauantaina 19.11.2011 klo 15 Joensuun ort.seurakuntasaliin Kirkkokatu 32 19.11.2011 klo 15 Joensuun ort.seurakuntakeskus Tervehdysten vastaanotto ja kahvitarjoilu klo 14 15 Mahdolliset huomionosoitukset pyydämme osoittamaan Joensuun Sydänyhdistyksen Muista sydäntäsi -tilille Nordea 104030-307698, FI03 1040 3000 3076 98

Tervetuloa puheenjohtaja Jaakko Savolainen Musiikkia Joensuun konservatorion salonkiorkesteri, johtaa Eevamaija Mustaniemi D.Savino: In Tientsin A.Durand: Chacone Lausuntaesitys taiteilija Anna-Liisa Alanko Juhlapuhe Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska Musiikkia Joensuun konservatorion salonkiorkesteri W.Ray: Evening Dreams L.Pihlajamaa: Muistojen harmonikka Ansiomerkkien jako Loppusanat Karjalaisten laulu

40-vuotta Suurella sydämellä Neljä vuosikymmentä sitten perustettu Joensuun Sydäntautiyhdistys (vuonna 1981 nimi muutettiin Joensuun Sydänyhdistykseksi) on esimerkillisellä toiminnallaan vuosien aikana saavuttanut merkittävän aseman sydäntyössä niin Pohjois-Karjalassa kuin myös koko valtakunnan tasolla. Parhaimillaan 1300 jäsenen yhdistyksessä on riittänyt voimavaroja monenlaiseen toimintaan, Suomen ensimmäisiin lukeutuva sydänkerho, alkutaipaleen sydäntyön juhla hienoine ohjelmineen, naistoimikunta, ohitusleikattujen kerho, satumetsä ja paljon, paljon muita hankkeita joilla on rahoitettu kattavasti laajojakin jäsenistölle suunnattuja projekteja. Näiden vuosikymmenien aikana ennalta ehkäisevä sydäntyö on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin, tietysti täytyy muistaa että myös lääketiede on kehittynyt pitkin askelin, mutta kaiken kaikkiaan 40-vuoden aikana meidän elinkaaremme on jatkunut liki 10 vuotta. Tästä kaikesta saamme olla kiitollisia sydänyhdistyksissä aktiivisesti toimiville jäsenillemme, joilta olemme saaneet tietoa, ohjeita ja tukea terveellisistä elämäntavoista. Järjestötoiminta, niin myös sydäntyössä, on vuoroin ylämäkeä ja vuoroin alamäkeä. Joensuun Sydänyhdistyksen vahvuutena on ollut suuri jäsenmäärä, mistä on ollut helppo löytää uusia aktiiveja väsyneiden työtä jatkamaan. Pienissä yhdistyksissä tämä koetaan todelliseksi puutteeksi, kun vastuu henkilöiden löytäminen on vaikeaa. Nuorten saaminen mukaan sydäntyöhön on tulevien vuosikymmenien suuri haaste yhdistyksille, piireille ja liitolle. Pohjois-Karjalan sydänpiirin hallitus esittää lämpimät onnittelut juhlivalle Joensuun Sydänyhdistykselle ja samalla uskoo ja toivoo, että yhdistys jatkaa aktiivista toimintaa sydäntyön hyväksi myös tulevina vuosikymmeninä Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry hallitus Juhani Nuutinen puheenjohtaja 26

Se on palannut. Turhien vakuutuslaskujen noutaja. Tule katsomaan, mitä se tekisi sinun vakuutuslaskuillesi. Kysy lisää konttoristamme, katso op.fi tai soita 0100 0500. Yhdessä hyvä tulee. 27

Pohjois-Karjalan Sydänlapset ja aikuiset ry Pohjois-Karjalan alueosasto Yhteistyötä ja vertaistukea sekä toimintaa Yhteyshenkilö: Eveliina Honkanen Visapuuntie 8, 80160 Joensuu puh. 050-345 5513 E-mail: eveliinahonkanen@luukku.com AITTARANTA Jokikatu 11, Jokikatu Joensuu, 11, puh. Joensuu 0400-159 835 ark. 7-21, la 8-21, su 10-21 ark. 7 21, la 8 21, su 10 21 marko.tuunanen@k-market.com Soita meille, varaamme matkan teille! Tilausajot niin pienelle kuin suurelle ryhmälle. Matkapaketit ja tapahtumakuljetukset. Lylykoskentie 39 JOENSUU puh. 020 141 5570 joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 29

ETEISVÄRINÄ HYVÄSSÄ JA PAHASSA Sydämen normaalin rytmin eli niin sanotun sinusrytmin synnyttää oikean eteisen yläosassa oleva sinussolmuke. Se antaa säännöllisesti sähköimpulssin, joka leviää eteisiin ja aiheuttaa niiden supistuksen. Sähköinen impulssi jatkaa matkaa eteisistä johtoradoiksi kutsuttuja kudoselementtejä pitkin kammioihin, jotka sen seurauksena supistuvat. Eteis- ja kammiosupistus seuraavat toisiaan yhden suhteessa yhteen ja rytmi on näin säännöllinen. Eteisvärinässä sen sijaan eteisten sähköinen toiminta on järjestäytymätöntä. Eteiset ikään kuin värisevät taajuudella 300-400/ min saamatta aikaan varsinaista eteisten supistumista. Osa näistä impulsseista pysähtyy eteiskammiorajalle. Osa pääsee matkaamaan eteenpäin saaden aikaan epäsäännöllisen kammioitten supistuksen useimmiten 120-160/min taajuudella lääkitsemättömässä tilanteessa. Eteisvärinä tunnetaan nimellä flimmeri. Se on tavallisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Suomessa potilaita on noin 100000. Arvion mukaan eteisvärinä on lisääntymässä. Koko väestössä sitä on alle prosentilla. Iän lisääntyessä sen uhka kasvaa. Yli 80-vuotiailla flimmeri on noin 10 prosentilla väestöstä. Mistä epäillä eteisvärinää Ensinnäkin siitä, että asianomainen voi tuntea sydämentykytystä. Lisäksi syke on flimmerissä epäsäännöllinen ja usein nopea. Äkillinen flimmeri johtaa monesti suorituskyvyn heikkenemiseen ja aiheuttaa aiempaa herkemmin hengenahdistusta. Verenpainetta mitatessa mittari näyttää rytmihäiriötä tai mittaus ei onnistu. On hyvä myös tietää, että 25-30 prosentissa tapauksista flimmeri ei aiheuta tunnistettavia oireita. Miten todeta eteisvärinä Eteisvärinän toteamisen ongelma on sen kohtauksellisuus. Sydänfilmi (EKG) on otettava rytmihäiriön aikana. Sitä voidaan metsästää eri kestoisilla rytmihäiriönauhoituksilla, mutta onnistuminen flimmerin havaitsemiseksi näin ei ole taattua. On hyvä muistaa, että epäsäännöllinen rytmi voi johtua myös lisälyönneistä ja se ettei tykytys ylipäätään aina ole merkki rytmihäiriöstä. Varmaan eteisvärinän osoittamiseen voidaan päästä vain rytmihäiriön aikana otetulla sydänfilmillä. Eteisvärinän luokittelu ja hoito Kohtauksittainen eteisvärinä alkaa ja loppuu itsestään. Kesto on aina alle 7 vrk, yleensä alle 48 tuntia. Jatkuvasta eteisvärinästä puhutaan, kun se kestää hoitamattomana yli viikon. Rytmi voidaan tällöin palauttaa usein rytminsiirrolla. Pitkään jatkunut eteisvärinä on huonommin kääntyvä eikä yleensä yli vuoden kestänyttä eteisvärinää enää yritetäkään kääntää. Lopputuloksena on silloin pysyvä flimmeri ja sen hyväksyminen. Eteisvärinän hoidossa on kaksi päälinjaa. Ensinnäkin rytminhallinta, jossa pyritään normaaliin sinusrytmiin käyttäen lääkkeitä 30

tai nukutuksessa annettavaa sähköistä iskua jatkaen sitten hoitoa erilaisilla eteisvärinää estävillä lääkkeillä. Toinen hoitolinja on sykkeen hallinta, jossa siis tyydytään pysyvään eteisvärinään. Tällöin lääkityksen tuella pyritään sydämen lyöntitiheys saattamaan sopivaksi; levossa tasolle 60-80/min ja pienessä rasituksessa tasolle 110-120/min. Vailla taustasairauksia eteisvärinä ilmenee noin 20-30 prosentissa tapauksista. Tavallisimmat tausta- ja siis samalla hoidettavat sairaudet ovat verenpainetauti, joku läppävika, sepelvaltimotauti tai eri syistä johtuva sydämen vajaatoiminta. On tiedostettava, että aina ei ole valinnanvaraa, vaan on hyväksyttävä maailman toiseksi paras sydänrytmi. On hyvä myös tietää, että elämän ennusteen kannalta hoitolinjat eivät eroa toisistaan. Toki elämänlaatu, esimerkiksi suorituskyky saattaa olla parempi sinusrytmissä. Flimmerin jäädessä pysyväksi on huolehdittava asianmukaisesta antikoagulaatiosta (Marevan-hoito), joka takaa yhtäläisen ennusteen flimmeripotilaalle. Hoitolinjaa valittaessa on koko joukko erilaisia asioita ja löydöksiä, jotka auttavat lääkäriä tekemään ratkaisun asiassa. Sykkeenhallintaan päädyttäessä antikoagulaatio tulee aina aloittaa ellei sille ole esteitä. Taustasairaudet tulee asianmukaisesti hoitaa. Peruslääkkeenä on joku beettasalpaaja tai kalsiuminsalpaaja, joskus molemmat yhdessä. Digoksiinia voidaan käyttää hidastamaan leposykettä. Liian hitaan sykkeen tilanteissa asennetaan tahdistin. Erityistilanteissa katkaistaan eteis-kammioyhteys ablaatiolla tahdistinhoitoon tukeutuen. Tavanomainen äkillinen eteisvärinäkohtaus voidaan kääntää sähköisesti ilman edeltävää antikoagulaatiohoitoa 2 vuorokauden sisällä sen ilmaantumisesta. Muulloin tarvitaan vähintään 3 viikkoa kestävä esihoito marevanilla ennen sähköistä rytminsiirtoa. Eteisvärinä ja aivoinfarkti Aivoinfarktilla tarkoitetaan verisuonitukoksesta johtuvaa aivoverenkierron häiriötä, joka johtaa vaihtelevanasteisiin, ohimeneviin tai pysyviin halvausoireisiin. Eteisvärinässä sydämeen voi kehittyä hyytymä, joka voi lähteä liikkeelle ja niin tehdessään se yleisimmin päätyy aivoverenkiertoon ja aiheuttaa tukoksen. Tiedämme, että noin joka kuudes aivoinfarkti liittyy eteisvärinään. Eteisvärinään liittyvä aivoinfarkti on lisäksi vakavampi kuin muusta syystä johtuva. Tästäkin syystä eteisvärinän huolellinen hoito on hyvin tärkeää riippumatta siitä, mikä niin sanottu laskennallinen riski tähän on. Aivoinfarktin estoon pyrkivässä hoidossa antikoagulaation asianmukainen toteutus on ensiarvoisen tärkeää. Se vaatii potilaalta tarkkuutta. Vain niin sanotulla hoitoalueella pysyminen Marevan-hoidetulla antaa suojan aivoinfarktia vastaan. Loppusanat Valtimoitten tukostaipumus on eteisvärinäpotilaan suurin vaara. Se on sama pysyvässä ja kohtauksellisessa eteisvärinässä. Hoito räätälöidään yksilöllisen riskiarvion mukaan. Tällä hetkellä tunnetun Marevanin rinnalle on tulossa muita vaihtoehtoisia lääkevalmisteita. Hyvään hoitoon tarvitaan potilaan oma panos. Vaivannäkö palkitaan parempitasoisella elämänlaadulla. Elimistön kyky kehittää flimmeri on meidän onnemme. Sen kanssa voi elää ja mikä tärkeintä, pysyä hengissä. Matti Ketonen LT,dos, osastonylilääkäri Pohjois-Karjalan Sydänpiirin asiantuntija 31

ESA RUUTTUNEN pappi ja oopperalaulaja Joensuun Sydänyhdistyksen 40-vuotista taivalta sydäntyön hyväksi juhlistetaan oopperalaulaja Esa Ruuttusen kirkkokonsertilla: Sinuhun turvaan 6.11.2011. Säestäjänä on Esa Ruuttusen toivomuksesta Rantakylän seurakunnan kanttori Janne Piipponen. Esa Ruuttusesta tuli aluksi pappi, hän työskenteli kymmenen vuotta Temppeliaukion kirkossa. Viranhoidon ohella hän opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa ja valmistui 1980. Laulu-ura alkoi syksyllä 1987, jolloin hänet kiinnitettiin Kansallisoopperaan. Oopperan solistin tehtävistä hän jäi eläkkeelle 2005. Oopperaura on kuitenkin jatkunut sekä Suomessa että eri puolilla maailmaa ensimmäisen esiintymisen jälkeen Deutsche Oper Berlinissä. Laulajan tie vei Euroopan tärkeimpiin oopperataloihin. Konserttisolistina hän on esiintynyt USA:ssa, Kanadassa ja mm. Tokiossa. Esiintymisiä kruunupäille Taivallahden seurakunnan laulava pappi juhlisti monia valtiovierailuja. Hän on esiintynyt mm. Norjan, Ruotsin ja Englannin kuninkaallisille. Taivallahden kirkkohan on yksi suosituimpia kohteita erikoisuutensa vuoksi myös valtiovieraille. Se on myös erinomainen paikka musiikkiesityksille. Pappi oopperassa Esa Ruuttusen konserttiohjelmisto koostuu klassisen ohjelmiston lisäksi runsaasta kirkkko- ja muusta hengellisestä musiikista. Musiikissa on sisältö, jotka ovat kuin hengellisiä saarnoja. Sanat ovat muuttuneet musiikiksi, jonka tarkoituksena on päätyä laulajan kautta kuulijan sydämeen. Oopperat ovat hänen mielestään samalaisia kuin Raamatun vertaukset. Esiintyminen kansainvälisillä oopperaareenoilla on antanut syvyyttä myös oopperan yleismaailmallisesta vaikutuksesta. Erityisesti on huomattavaa että suomalaiset oopperat Juha ja Viimeiset kiusaukset nämä ns. korpioopperat - ovat osuneet vaikkapa New Yorkin oopperaihmisten sydämiin. Arvostelut ovat olleet hyvin positiivisia. Vuonna 2000 hänet valittiin Savonlinnan oopperajuhlien vuoden taiteilijaksi. Samainen vuosi oli Esa Ruuttusen juhlavuosi toisellakin tavalla, hän oli saanut samana vuonna rovastin arvonimen 50-vuotiaana. Uusi oopperatalo Kun oopperatalo valmistui vuonna 1993, Esa Ruuttunen suunnitteli Kari Tikan kanssa talon siunauksen, mikä ei ole ollut oopperataloissa kovinkaan yleistä. Kari Tikka sävelsi tilaisuuteen liturgisen rukouksen. Siunauksen toimitti piispa Eero Huovinen, jonka puheessa oli aiheena opera Dei Jumalan teot. Omia tuntojaan Esa Ruuttunen tilitti siirryttyään papin virasta oopperalaulajaksi: Hän on sanonut aina julkisuuteen, ettei hänen siirtymisessään seurakuntapapin työstä ammattilaulajan uralle tapahtunut mitään dramaattista. Avautui ovia, joista harkinnan ja rukouksen jälkeen hän katsoi voivansa mennä sisälle. Vaikka hän sai arvostelua ja ihmettelyä ammatin vaihdoksesta, niin solistikollegat hyväksyivät hänet sekä laulajana että pappina. Hän on tunnustanut yllättyneensä oopperataiteen alan sy- 32

västä voimasta ja rikkaudesta. Oopperassa kerrotaan tarina, se jätetään katsojan ja kuulijan itse kuultavaksi. Siitä muodostuu saarna, josta saa lohdutusta, virkistystä joskus niitä kuunnellessaan joutuu rajuunkin ravisteluun. Esa Ruuttunen on esittänyt lähes kymmenen papin tai muun hengen miehen roolia eri oopperoissa, todennäköisesti myös taustasta johtuen. Oravakolari pyörätiellä Vuonna 2006 Esa Ruuttunen lähti kotoaan Martinlaaksosta Töölöön polkupyörällä, ahkera ulkoilija kun oli. Yhtäkkiä hän huomasi oravan, joka syöksyi sivulta etupyörän pinnojen väliin. Matkanteko pysähtyi siihen paikkaan ja Esa lensi ohjaustangon yli asfalttiin. Nenä murskaantui ja ylähuuli oli rikki sisäpuolelta. Ruhjeita oli joka puolella. Oli mielessä paljon huolia, oopperan harjoittelut olivat kesken ja epätietoisuus oli mielessä, voisiko hän enää koskaan laulaa. Huuli ommeltiin ja turvotuksen laskeuduttua nenä korjattiin taas omalle paikalleen. Sitkeästi laulaja harjoitteli ooppera Käärmeenhetkeä ja nenä kesti laulamisen ensi-illassa. Orava kummitteli unissa vielä tapahtuman jälkeenkin, vaikka episodi oli päättynyt onnellisesti. Tuula Kukkonen Lähde: Pekka Hako, Esa Ruuttunen oopperapappi Kirkkokatu 27, 80100 Joensuu puh. (013) 129 458 Joensuun Hallin Parturi Ay 33

Joensuun Sydänyhdistys ry 40 v. Pohjois-Karjalan huolestuttava sydäntautitilanne tiedostetaan Pohjois-Karjalan huolestuttavan suuri sydänperäisistä sairauksista johtuva kuolleisuus johti Pohjois-Karjalan Sydäntautiyhdistyksen perustamiseen 1956. Sairastuneitten sosiaalista asemaa turvaamaan ja parantamaan saatiin Joensuuhun sosiaalineuvoja v.1966. Samana vuonna alkoi myös avokuntoutus. Kokonaistoiminta tuli aktiivisemmaksi ja monipuolisemmaksi, kun syksyllä 1967 perustettiin Joensuun Sydännaiset. Lisääntynyt kiinnostus sydäntautien torjuntaan ja potilaitten elämänlaadun parantamiseksi johti vuosikymmenen vaihtuessa paikallisyhdistyksien perustamiseen eri puolille Pohjois- Karjalaa. Toiminnan tehostamiseksi Pohjois-Karjalan Sydäntautiyhdistys muuttui Sydäntautiliiton Pohjois-Karjalan piiriksi. Joensuun Sydäntautiyhdistys perustettiin 10.11.1971 Joensuun Sydäntautiyhdistys ry:n perustamiskokouksessa oli läsnä 150 sydäntyöstä kiinnostunutta joensuulaista hyväksymässä perustamiskirjan, allekirjoittajina asessori Vilho Mäkinen, ylilääkäri Helge Honkapohja ja toimitusjohtaja Martti J. Kokko. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Tenho Kurppa ja varapuheenjohtajaksi ylilääkäri Harri Mustaniemi. Innostusta sydäntyöhön kuvaa se, että yhdistyksen jäsenmäärä oli v.1981 kohonnut jo noin 700, kun se oli 1970 vain 320. Yhdistyksen jäsenmäärä on nykyään 1100 henkeä. Tauti-sanan esiintyminen nimessä aiheutti huolta mielikuvasta, että yhdistys olisi vain sairastuneita varten ja että se karkoittaisi uusia tulijoita, niin syksyllä 1981 päätettiin yhdistyksen nimi muuttaa Joensuun Sydänyhdistykseksi. Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Tenho Kurppa, Aarne Mustala, Yrjö Matilainen, Alpo Kärkkäinen, Jaakko Halonen, Aulis Rummukainen, Mirja Hatakka, Toivo Korpelainen, Alpo Kettunen, Pekka Suvanto, Jaakko Savolainen. Sihteereinä ovat toimineet Vieno Lötjönen, Ulla Sinkkonen, Anja Seppänen, Aarne Tanskanen, Lauri Niiranen, Tiina Vlasoff, Paula Peltola, Tuula Kukkonen. Pohjois-Karjala -projekti muuttaa tilan suunnan Sydäntyössä tapahtui käänteentekevä muutos v.1972 kun koko läänin väestön vetoomuksen aikaansaannoksena käynnistyi Pohjois-Karjala projekti. Kun 1970-luvulla alkoi näkyä sydän- ja verisuonisairastavuudessa alentuminen, painottuivat sydänasiat laajemmin ja entistä ennakoivammin. Sydänyhdistyksissä alkoi v.1976 ns maallikkoavustajatoiminta, mikä ulottui 1980-luvun alussa myös työpaikoille. Sepelvaltimotautia sairastavien ja aivohalvauspotilaiden kuntoutuksen tehostamiseksi aloitti kuntoutusohjaaja työskentelyn v.1985 P-K:n keskussairaalan ja Sydänpiirin keskeisellä sopimuksella. Kanssakulkijat mukaan V. 1984 tammikuussa teki Aulis Rummukainen aloitteen henkisen huollon järjestämisestä, jota varten perustettiin sydänkerho. Sydänkerhotoiminta oli paljolti kanssaihmistä kuuntelevaa ja rohkaisevaa toimintaa, jossa pyrittiin löytämään kussakin tilanteessa valoisia ja myönteisiä puolia elämässä. Kerhotoiminnan piirissä alkoi myös liikunta, juhla- ja ajanviettotoiminta. Unohtumattomia retkiä, lukuisa 34

juhlia sekä tanssiaisia on järjestetty muutamia kertoja vuodessa. Ansiokkaasti sydäntyötä on tehnyt Sydännaisten nimellä toimiva naisjaosto. Toiminnallaan se on tukenut taloudellisesti yhdistystä ja Sydänpiiriä sekä muita erillisiä kohteita perustamisvuodesta 1967 lähtien. Sydännaisia ovat johtaneet Kerttu Björkman, Helena Broman, Liisa Keranto, Mirja Hatakka, Satu-Marja Pulkkinen, Kaisa Puronlahti, Pirkko Naumanen, Paula Jokinen ja Anni Silvennoinen. Yksi vuoden näkyvimpiä toimintamuotoja on ollut vuodesta 1989 lähtien syksyinen Satumetsä-perheliikuntatapahtuma, joka on koonnut jatkuvasti kasvavan joukon lapsia ja vanhempia Lykynlammen maastoon. Tämä perhetapahtuma on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Karjalan Sydänpiirin ja alkuvuosina Joensuun Ladun kanssa. Vuoteen 1996 saakka suuri ansio oli lastentarhaopettajaksi opiskelevien nuorten ja heidän opettajansa Eeva Liuksen. Sen jälkeen ovat satuhahmoista vastanneet Joensuun ammatti-instituutin sosiaali- ja terveysalan sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijat. Nelituntiseen Satumetsä-tapahtumaan tutustujia on vuosittain nykyisin yli 2500 henkeä. Joensuun Sydänyhdistyksen toiminta tänään Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä lähes 1100 henkeä, mikä on Pohjois-Karjalan sydänyhdistyksistä suurin. Joensuun alueella toimii alueliitosten jälkeen myös kolme muuta sydänyhdistystä Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa, Enossa ja Pyhäselässä. On tärkeätä, että yhdistysten toiminta olisi mahdollisimman lähellä ihmisiä. Yhdistystä johtaa 8-jäseninen hallitus, joka kokoontuu vuosittain n. 10 kertaa. Tulot koostuvat jäsenmaksusta ja erilaisista tapahtumista. Yhdistyksen tavoitteena ei ole tuottaa voittoa vaan käyttää keräämänsä varat sydäntyöhön. Yhdistys julkaisee Hyvä sydänystävä -lehteä, jossa kerrotaan seuraavan vuoden toiminnasta, vertaistukihenkilöistä; siinä on myös artikkeleita sydänterveydestä ja muista ajankohtaisista aiheista. Sydänyhdistyksemme ovat mm. toimintamuotoja sydänkerho kuntoutusryhmät (vesivoimistelu), liikuntaryhmät (lentopallo ja boccia) luennot sydänasioista ja terveellisestä elämästä ja neuvontatilaisuudet (mm. sydänmerkki) virkistystoiminta, retket, matkat, teatterimatkat, kylpylämatkat Satumetsä-tapahtuma syyskuussa, jossa tavoitteena on perheiden saaminen lenkkipolulle. Se on myös osoitus usean toimijan yhteistyöstä. Joensuun sydännaiset antavat väriä yhdistyksemme monipuoliselle toiminnalle. Sydännaiset toimivat omilla säännöillään ja lahjoittavat keräämänsä varat johonkin hyvään tarkoitukseen sydänterveystyön hyväksi. Avustushakemuksia voi lähettää sydännaisten puheenjohtajalle. Matkailu- ja virkistyskerho järjestää erilaisia matkoja yksin tai yhdessä lähinnä Hengitysyhdistys Helin kanssa koti- ja ulkomaille. Matkoista ilmoitetaan yhdistyksen nettisivulla www.joensuunsydanyhdistys. fi ja Karjalaisen sekä Karjalan Heilin järjestöpalstalla. Lentopalloa pelataan Niinivaaran urheiluhallilla tiistaisin ja torstaisin. Yhteyshenkilö Urho Pirinen, puh. 040-558 5150. Satumetsä-tapahtuma on yleensä syyskuun toisena sunnuntaina. Yhteistyökumppaneina ovat mm. P-K:n sydänpiiri, P-K:n ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijat, Pohjois-Karjalan Liikunta, Joensuun Osuuspankki, P-K:n seurakoirayhdistys, jokin ratsastustalli, Palolaitos jne. 35

Sähkö- ja teleasennukset Ukkolantie 15, 80130 Joensuu Puh. 010 423 6500 Fax 013-225 665, www.kareliansahko.fi 36 Kun suru yllättää... surussa kanssasi Leo Vatanen Yläsatamakatu 10, Joensuu puh. (013) 223 633 fax. (013) 229 887 leo.vatanen@elisanet.fi Joensuun Hautaustoimisto Leo Vatanen Päivystys: 0400 271 956 www.leovatanen.fi PS. Pitopalvelu Leo Vatanen järjestää tarjoilut muistotilaisuuksien lisäksi syntymäpäiville ja muihin perhejuhliin. Kauppakatu 19, Joensuu puh. (013) 802 343 toimisto@leovatanen.fi

Joensuu seudun Karpalot Karpalot on vapaamuotoinen ryhmä, johon ovat tervetulleita niin itse kardiomyopatiaa (sydänlihassairaus)sairastavat kuin heidän läheisensäkin. Karpalot kokoontuvat Joensuussa n. kerran kuukaudessa. Tapaamisen tärkeintä antia ovat vertaistukikeskustelut. Uudet jäsenet ovat tervetulleita joukkoomme. Karpalo-kerhon vetäjä on Maija Hiltula, Joensuu, puh. 050-375 2890 Vertaistukihenkilöitä ovat: Maija Hiltula, Joensuu puh. 050-375 2890, Kerttu Mutanen, Joensuu puh. 050-321 1397 ja Markku Makkonen, Kesälahti puh. 040-514 0258 MAARAKENNUSTA JA AUTOKAUPPAA www.hartikainen.com 40-vuotiasta Joensuun Sydänyhdistystä onnitellen 37

Historiallinen perspektiivi Pohjois-Karjalasta New Yorkiin Minulta kysytään jatkuvasti, mikä on Suomen ja Pohjois-Karjalan salaisuus, Pekka Puska toteaa. Suomessa on tehty historiallisista syistä pioneerityötä. Sen ansiosta voidaan osoittaa, että ehkäisy on mahdollista ja se kannattaa väestötason ehkäisy on myös kustannusvaikuttavaa. Maailman sydänjärjestön (WHF) puheenjohtajistossa kuusi vuotta toiminut Pekka Puska osallistui 19. 20. syyskuuta New Yorkissa järjestettyyn YK:n kroonisten sairauksien huippukokoukseen valmisteluista lähtien. Pohjois-Karjalasta kulkee hieno kaari New Yorkin huippukokoukseen. Samat riskitekijät suola, tupakka, kolesteroli, ylipaino ovat sydän- ja verisuonitautien taustalla joka puolella maailmaa, vaikka olosuhteet ovat kovin erilaiset ja kulttuuri vaihtelee. Puska korostaa käytännön työn ja kansalaistoiminnan merkitystä: Maailmalla kuvitellaan, että asiat ratkeavat lainsäädännöllä. Se on tärkeää, mutta tarvitaan konkreettista tekemistä ja väestön tukea. Viestintä yksin ei ratkaise asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttaa tehokkaammin suora henkilökohtainen vuorovaikutus. Suomen esimerkin arvo on Puskan mukaan siinä, että ehkäisy on mahdollista. Jokaisen maan täytyy kuitenkin luoda itselleen sopivat keinot: Älkää kopioiko, vaan räätälöikää oma mallinne omiin olosuhteisiinne, Puska vastaa viisastenkiveä etsiville. Suomessa kehitys oli voimakasta toisen maailmansodan jälkeen hyvässä ja pahassa: Sydän- ja verisuonitautiepidemian huippu saavutettiin 60-luvulla, jolloin työikäisten miesten kuolleisuus oli ilmeisesti suurinta maailmassa. Mutta Suomeen tuli myös kansanterveyslaki ja alettiin luoda terveyskeskusverkostoa ja tehdä kansanterveystyötä. Puska muistuttaa, että aloite Pohjois-Karjala-projektiin tuli Pohjois-Karjalasta. Siellä oli havahduttu alueen hälyttävistä sairastumis- ja kuolleisuustilastoista ja niiden taustatekijöistä tupakasta ja kolesterolista. Syntyi voimakas ajatus, että jotakin tarttis tehdä ja ehkäisyn pohjaksi oli tullut silloin varsin uutta tietoa tupakan ja kolesterolin merkityksestä. Lähtökohtina olivat ns. Framinghamin tutkimuksen ja 7 maan tutkimuksen aineistot ja riskikartoitukset. Projektille luotiin vahva tutkimusasetelma, jotta pystyttäisiin osoittamaan tuloksia. Niitä tulikin jo viidessä vuodessa. Suurin innovaatio oli kuitenkin yhteisötason vaikuttaminen. Ei ikinä edes uskottu, että elintapamuutoksilla voitaisiin todella saada työikäisten sydänkuolleisuutta vähennettyä 80 prosenttia ja saada kymmenen tervettä lisävuotta. 75-vuotias on nyt suunnilleen samassa kunnossa kuin 65-vuotias oli 30 vuotta sitten. Puska on voinut koko ajan säilyttää kosketuksen paikalliseen todellisuuteen mm. Pohjois-Karjala-projektin yhteyksien ansiosta. Nytkin pari kuukautta New Yorkin huippukokouksen jälkeen kalenterissa on Joensuun Sydänyhdistyksen 40-vuotisjuhla: Kiva mennä taas kerran Pohjois-Karjalaan. Siellä tehtiin töitä oikeasti saappaat savessa. Marja Kytömäki Sydänliitto/Sydänlehti 38

Maailman sydänjärjestön hallituksen kokouksessa vuonna 2007 Pekka Puska oli juuri valittu tulevaksi puheenjohtajaksi. Kuvassa vasemmalla silloinen WHF:n puheenjohtaja Shektar Sheikh ja keskellä WHO:n pääjohtaja Margaret Chan. Väestöterveyttä yhteistyöllä POHJOIS-KARJALAN KANSANTERVEYDEN KESKUS www.kansanterveys.info 39

Niillä on taas se lihapullailme. Molemmilla He tietävät ihan ite, mistä pitävät. Mikset pyöräyttäisi heille takuuvarmoja annoksia aineksista, jotka ovat samalla koko perheen sydämen asialla? Huolehdi omasta ja läheistesi hyvinvoinnista. Osta Sydänmerkki-tuotteita tai valmista niistä ruokaa. Valikoimaa riittää testaa myös reseptejämme. Lisää tietoa Sydänmerkistä: www.sydanmerkki.fi Valmista hyvää! Yrttiset lihapyörykät 4 annosta 1 ½ dl kauraleseitä 1 ½ dl vettä 1 sipuli 1-2 valkosipulinkynttä 400 g vähärasvaista jauhelihaa (rasvaa max 7%) 1 muna ½ dl (sokeritonta) omenasosetta 1tl paprikajauhetta ½ tl rouhittua mustapippuria 1-2 tl Provencen yrttisekoitusta ¾ tl suolaa Katso valmistusohjeet ja muita reseptejä: www.sydan.fi/ruokaohjeet

Sydänkuntoutusta täydellä sydämellä Kelan sydänkurssit Pääskynpesässä: Sydäntautia sairastavat aikuiset 21.11. 29.11.11 Kelan nro 38900 16.1. 24.1.2012 Kelan nro 42758 4.6. 12.6.2012 Kelan nro 42759 27.8. 4.9.2012 Kelan nro 42760 5.11. 13.11.2012 Kelan nro 42761 Sydämen vajaatoimintaa sairastavat aikuiset 19.11. 27.11.2012 Kelan nro 42757 Kardiomyopatiaa sairastavat aikuiset 5.3. 13.3.2012 Kelan nro 42755 24.9. 2.10.2012 Kelan nro 42756 Puoliso / kaveri mukaan kurssille hintaan 53 /vrk sis. majoitus, aamiainen, allasosaston ja kuntosalin käyttö. Muista myös hieronta- ja hemmottelupalvelumme! Katso lisätiedot palveluista ja kursseista nettisivuiltamme. Henrikintie 4, 82900 Ilomantsi Puh. 0400 356 230 myyntipalvelu@paaskynpesa.fi www.paaskynpesa.fi 41

Tapahtumia 2011-2012 6.11. klo 16.00 Konsertti SINUHUN TURVAAN, laulu Esa Ruuttunen, urut ja piano Janne Piipponen Joensuun ev.lut. kirkko 19.11. klo 15.00 (kahvitarjoilu klo 14-15) Joensuun Sydänyhdistyksen 40-vuotisjuhla, Joensuun ort.seurakuntakeskus juhlapuhujana pääjohtaja Pekka Puska 23.11. Joensuun Sydänyhdistyksen syyskokous klo 18.00 Kokousesitelmä edunvalvonnasta, Martti Kummunmäki Kahvitarjoilu 17.30 1.12. Pikkujoulu Vaivion kurssikeskuksessa 2012 15. 22.4. Sydänviikko. Teema on Yksi sydän 9.9. Satumetsä 29.9. Sydän- ja polkuretki Maailman sydänpäivänä 42 PIKKUJOULURETKI VAIVION KURSSIKESKUKSEEN Torstaina 1.12. klo 11 15 Ohjelmaa saa tuoda, joululounas, kahvi ja päätös Tähtikappelissa. Linja-autokuljetus alkaen Rantakylän Nesteeltä klo 10.30, Eväskontti klo 10.45, Siion klo 10.50, Siltakatu klo 11.00. Heinäpurontie ja Noljakantien risteys klo 11.05. Tarvittaessa ajetaan Heinäpurontietä. Ajo Noljakantieltä Vaivioon. Pikkujouluretken hinta 22 euroa. Ilmoittautumiset 10.11. alkaen puh. 050 467 7568 (Sirkka-Liisa) tai syyskokouksessa. Ohjelmiin voi tulla tarkennuksia, joten seuraa ilmoittelua Karjalaisessa ja Karjalan Heilissä. SYDÄN ON YHTEINEN ILOMME PYSY MUKANA

Työtä jokaisen sydämen terveydeksi www.sydanliitto.fi Enon Sydänyhdistys ry Pj. Raija Oksman puh. 050 379 7379 Siht. Aune Hämäläinen puh. 040 533 5793 Kiihtelysvaaran Sydänyhdistys ry Pj. Juhani Nuutinen puh. 0400 989 523 Siht. Kyösti Vatanen puh. 0500 234 815 Kontiolahden Sydänyhdistys ry Pj. Esko Tikkanen puh. 044 092 9093 Siht. Anne Nylander puh. 040 410 1022 Liperin Sydänyhdistys ry Pj. Maritta Varis puh. 041 430 4040 Siht. Elli Kröger puh. 045 310 5709 Pyhäselän Sydänyhdistys ry Pj. Osmo Kähkönen puh. 0400 418 339 Siht. Seija Hirvonen puh. 050 343 7833 Tohmajärven-Värtsilän Sydänyhdistys ry Pj. Kalervo Mantsinen puh. 050 411 8211 Siht. Kaija Taskinen puh. 0400 836 6419 Tuupovaaran Sydänyhdistys ry Pj. Pentti Piiroinen puh. 050 338 0514 Siht. Liisa Jouha puh. 0400 209 289 SYDÄNNAISET Joensuun Sydänyhdistyksen naistoimikunta Sydännaiset hankkivat varoja sydäntyöhön järjestämällä erilaisia tilaisuuksia. Yhteystiedot Puheenjohtaja Anni Silvennoinen, puh. 050 546 8664 anni.silvennoinen@suomi24.fi Varapuheenjohtaja Pirkko Naumanen, puh. 040 704 6630, pirkko.naumanen@netti.fi Sihteeri Paula Jokinen, puh. 044 204 5485 paula.jokinen@kopijyva.fi Rahastonhoitaja Kyllikki Heikkinen, puh. 040 594 2408 heikkinen.kyllikki@elisanet.fi 43

Tästä seikkailu alkoi. Satumetsä Satumetsä-tapahtuma on yleensä syyskuun toisena sunnuntaina. Yhteistyökumppaneina ovat mm. P-K:n sydänpiiri, P-K:n ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijat, Pohjois-Karjalan Liikunta, Joensuun Osuuspankki, P-K:n seurakoirayhdistys, jokin ratsastustalli, Palolaitos jne. Satumetsä 2011 Satumetsä-tapahtuma kokosi kuluneena vuonna n. 2000 ulkoilijaa Lykynlammen syksyiseen metsään. Ilahduttavaa oli se, että tapahtumaan osallistui paljon perheitä ja alle 4-vuotiaitakin noin kuusi sataa. Kiitämme kaikkia talkoolaisia, lahjoittajia ja tietysti osallistujia. Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Satumetsä järjestetään myös syksyllä 2012. Päivämäärä on 9.9. 44

Terveydenhoitoalan opiskelijat valmiina ensimmäisellä rastilla. Nuotiopaikalla viihdyttiin. Minua vähän pelotti Tervetuloa uudelleen ensi vuonna! 45

JÄSENEDUT SYDÄNYHDISTYKSEN JÄSENILLE Jäsenedut saa hyväkseen vain esittämällä voimassa olevan jäsenkortin, joka tulee jäsenmaksulapun mukana Sydänliitosta. Kuntoutuskeskus Pääskynpesä Henrikintie 4, Ilomantsi - 10 % alennus Peruslomasta ja normaalihintaisista huonehinnoistamme. Lomakeskus Huhmari - Huhmarisentie 43, Polvijärvi Vesimaailmakäyntikerta 7,50 /hlö (ma-pe) Intersport Joensuu, Kauppakatu 23 b, Joensuu. Intersport Erä-Urheilu, Kauppakatu 18, Joensuu. - Tekstiilit ja jalkineet ovh -15 % Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy, Torikatu 25 A 2. krs, Joensuu - 15 % alennus Joensuussa suoritettavista laboratoriotutkimuksista Joensuun KatseOptiikka, Siltakatu 10, Joensuu - Silmälasien normaalihinnoista -20 %, aurinkolasien normaalihinnoista -10 %. - Optikon näkötutkimus veloituksetta. FysioBalance, Suvantokatu 2, Joensuu - kuntosalin 10 x -kortti, alennus 5,00 nomaalihinnasta. Päivin Hiuspaletti ja Salon Raija Pitkänen, Niskakatu 7, 2 krs., Joensuu - 10 % alennus kampaamopalveluista. Kauneushoitola - Kosmetiikkaliike Anne Cosmetic, Tikkamäentie 5-10 % alennus normaalihintaisista kauneushoitolapalveluista Lääkärikeskus Suinuu Oy, Torikatu 17, Joensuu - 15 % alennus Joensuussa suoritettavista laboratoriotutkimuksista Niinivaaran Optiikka, Niinivaarantie 52, 80200 Joensuu - 20 % alennus normaalihintaisista silmälasilinsseistä ja -kehyksistä. KK-Salonki, Kauppakatu 23 b 7 (3krs.), Joensuu - 10 % alennus parturi-kampaamopalveluista, tarvittaessa kotikäyntejä asiakkaiden luona. Kulta Nalle, Kauppakatu 24, Joensuu - 20 % alennus rannekellon (1,5 v) paristonvaihdosta sekä rannekkeista (ei kultakellot eikä Polarit). Silmäasema Joensuu, Kauppakatu 23 b Silmäasema Joensuun Prisma, Voimatie 2-20 % alennus normaalihintaisista silmälaseista - 15 % alennus normaalihintaisista aurinkolaseista - joustava pääsy optikon ja silmälääkärin vastaanotolle - S-etukortilla bonusta tuotteista ja palveluista Sydänyhdistyksen jäsenet voivat hakea virkistyslomia Sydänpiirin kautta. 46 Katso valtakunnalliset jäsenedut Sydänlehden numerosta 5/2010.

JOENSUUN SYDÄNYHDISTYS RY Työtä jokaisen sydämen terveydeksi www.joensuunsydanyhdistys.fi Hallitus Jaakko Savolainen, puheenjohtaja puh. 050-539 8402 jaakko.e.savolainen@hotmail.com Sirkka-Liisa Lavikainen, varapuheenjohtaja puh. 050 467 7568 Pirkko Naumanen, Sydännaiset puh. 040 704 6630 pirkko.naumanen@netti.fi Sampo Vattulainen, sydänkerho puh. 0400 672 831 Maija Hiltula puh. 050 375 2890 Pauli Suvanto puh. 050 552 1891 paukki.suvanto@kolumbus.fi Heino Summala, matkat puh. 0500 181 630 heino.summala@telemail.fi Martti Kummunmäki puh. 050 597 2734 martti.kummunmaki@luukku.com Tuomas Kettunen puh. 050 567 9457 tuomas.kettunen@elisanet.fi Leena Matilainen, taloudenhoitaja puh. 050 540 4698 Lauri Niiranen, Tulppa-ohjelma + tukihenkilötoiminta puh. 040 709 6898 lauriniiranen1@luukku.cim Urho Pirinen, liikunta puh. 040 558 5150 upirinen@gmail.com Toivo Korpelainen, Hyvä sydänystävä-lehti 050 300 2058 Yhdistyksen osoite: Tuula Kukkonen, sihteeri Lähekummuntie 12, 82210 Suhmura puh. 050 347 4961 eevatuula.kukkonen2@luukku.com Liityn jäseneksi Joensuun Sydänyhdistykseen n:o 002 Pohjois-Karjalan Sydänpiiri n:o 010 Palauta kuponki Joensuun Sydänkerhoon tai sihteerille Sukunimi... Etunimi... Lähiosoite... Postinumero... Postitoimipaikka Henkilötunnus... Puhelinnumero Jäsenmaksu (sisältää Sydän-lehden) 16,50 euroa 47

Kirkkokonsertti Joensuun ev.lut. kirkossa sunnuntaina 6.11. klo 16.00 SINUHUN TURVAAN ESA RUUTTUNEN, laulu JANNE PIIPPONEN, urut ja piano Liput: Carelicum ja ovelta 20 euroa Joensuun Sydänyhdistys 40 vuotta sydäntyötä FYSIKAALINEN HOITOLAITOS JOENSUU, Torikatu 17, III krs Puhelin: 225125 229410 48 Lehden avustajat: Jaakko Savolainen, Tuula Kukkonen, Sirkka-Liisa Lavikainen, Urho Pirinen, Lauri Niiranen, Pentti Voutilainen, Eila Tuupanen, Toivo Korpelainen, Tuomas Kettunen ja Pauli Suvanto. Painopaikka: PunaMusta Oy Taitto: Pohjois-Karjalan Ilmoitusvalmistus Oy