16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21
Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUE... 1 3 KALASTUSKIRJANPITO... 2 3.1 Sotkamon reitti... 2 3.1.1 Ontojärvi... 2 3.1.2 Kallioisen allas... 6 3.1.3 Kiimasjärvet... 8 3.1.4 Sapsojärvet... 1 3.1.5 Kiantajärvi... 12 3.1.6 Nuasjärvi... 15 3.2 Hyrynsalmen reitti... 18 3.2.1 Hossanjoki-Kokkojärvi... 18 3.2.2 Kiantajärvi... 2 3.2.3 Vuokkijärvi... 24 3.2.4 Luvanjärvi... 27 3.2.5 Mikitänjärvi... 29 3.2.6 Seitenoikean allas... 3 3.2.7 Uvan ja Iijärven alue... 33 3.2.8 Iso-Pyhäntäjärvi... 35 3.3 Kalastuskirjanpitotulosten tarkastelu... 37 4 HYRYNSALMEN REITIN KALASTUSTIEDUSTELU... 37 4.1 Aineisto ja menetelmät... 37 4.2 Iijärvi... 39 4.2.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 39 4.2.2 Pyydykset ja saalis... 39 4.2.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 4 4.2.4 Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta... 41 4.3 Iso-Pyhäntäjärvi... 41 4.3.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 41 4.3.2 Pyydykset ja saalis... 42 4.3.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 43 4.3.4 Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta... 43 4.4 Hyrynjärvi... 44 4.4.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 44 4.4.2 Pyydykset ja saalis... 44 4.4.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 46 4.4.4 Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta... 46 4.5 Mikitänjärvi... 47 4.5.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 47 4.5.2 Pyydykset ja saalis... 47
2 4.5.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 48 4.5.4 Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta... 49 4.6 Luvan- ja Niemelänjärvi... 49 4.6.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 49 4.6.2 Pyydykset ja saalis... 5 4.6.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 51 4.6.4 Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta... 52 4.7 Vuokkijärvi... 52 4.7.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 52 4.7.2 Pyydykset ja saalis... 53 4.7.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 54 4.7.4 Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta... 55 4.8 Kiantajärvi... 55 4.8.1 Kalastajamäärä ja kalastusaika... 55 4.8.2 Pyydykset ja saalis... 56 4.8.3 Kalastusta haittaavat tekijät... 57 4.8.4 Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta... 58 4.9 Ammattikalastus... 58 4.1 Kalastustiedustelun kokonaistulokset... 59 4.11 Vertailu aiempiin tuloksiin... 62 5 SOTKAMON REITIN KALASTUSTIEDUSTELU... 65 5.1 Aineisto ja menetelmät... 65 5.2 Kalastajamäärä... 66 5.3 Kalastusaika... 67 5.4 Pyydykset... 68 5.5 Saalis... 69 5.6 Kalastusta haittaavat tekijät... 7 5.7 Kalastajien arvio kuhakannan vahvuudesta... 71 5.8 Vertailu aiempiin tuloksiin... 72 6 KALAKANTANÄYTTEET... 75 6.1 Aineisto ja menetelmät... 75 6.2 Sotkamon reitti... 77 6.2.1 Ontojärvi... 77 6.2.2 Kianta- ja Sapsojärvi... 78 6.2.3 Nuasjärvi... 78 6.3 Hyrynsalmen reitti... 8 6.3.1 Kiantajärvi... 8 6.3.2 Vuokkijärvi... 82 6.3.3 Hyrynjärvi... 84 6.3.4 Iijärvi... 85 6.4 Kasvun vertailu eri vesistöissä... 86 7 SIIKAISTUTUSTEN TULOKSELLISUUS... 91 8 SOTKAMON JA HYRYNSALMEN REITTIEN KALASTUKSEN JA KALASTON KEHITYS JA ARVIO KALANHOITOTOIMIEN VAIKUTUKSISTA... 92 8.1 Kalastus... 92
3 8.2 Kalasto Sotkamon reitillä... 92 8.3 Kalasto Hyrynsalmen reitillä... 93 9 ARVIO KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAN KEHITTÄMISTARPEISTA.. 94 1 TIIVISTELMÄ... 95 11 VIITTEET... 96 Liitteet Liite 1 Kartta Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteistä ja tarkkailukohteet Liite 2 Sotkamon reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 21 Liite 3 Hyrynsalmen reitin kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 21 Liite 4 Kalastustiedustelukaavake Hyrynsalmen reitillä Liite 5 Kalastustiedustelun perustulostus Hyrynsalmen reitillä Liite 6 Kalastustiedustelukaavake Sotkamon reitillä Liite 7 Kalastustiedustelun perustulostus Sotkamon reitillä Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM Juha Parviainen, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 Oulu puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
1 1 JOHDANTO Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien vesivoimalaitosten rakentamislupiin ja vesistön säännöstelylupiin liittyvien kalanhoitovelvoitteiden muuttamista koskevissa päätöksissä (PSVEO nro 26/93/2 ja 28/93/2, VYO nro 187/1994 ja 188/1994) on asetettu kalanhoito- ja tarkkailuvelvoitteet Sotkamon ja Hyrynsalmen reittivesistöille. Kunkin voimalaitos- ja säännöstelyluvan lupaehtojen mukaan luvanhaltijan on tarkkailtava alueen kalakantoja ja kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Kainuun TE-keskuksen (nyk. Kainuun ELY-keskus) hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelman vuosille 27 211 (Pöyry Environment Oy 27a) on Kainuun TE-keskus hyväksynyt 11.5.27 kirjeellään Dnro 113/5723-27. Reittien kalataloustarkkailu sisältää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä määrävuosin tehtävän kalakantanäytteiden oton, kalastustiedustelun ja siikaistutusten tuloksellisuuden tarkastelun. Tässä raportissa esitetään tarkkailun yhteenvetotulokset vuosilta 27-21. Aiempi yhteenvetoraportti on tehty vuosilta 21-26 (Pöyry Environment Oy 27b) ja väliraportti vuosilta 27-28 (Pöyry Environment Oy 29). 2 SELVITYSALUE Sotkamon ja Hyrynsalmen reitit kuuluvat Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen Oulujoen vesistön osa-alueeseen. Reittien jokivesistöt kuuluvat ns. turve- ja kangasmaiden -jokityyppeihin. Reittien järvet kuuluvat pääosin erilaisiin ja erikokoisiin humusjärvityyppeihin (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Sotkamon reitin valuma-alueen pinta-ala on 7479 km 2 ja järvisyys 11,7 %. Reitin yläosa on runsasjärvinen ja pääväylällä on vain lyhyitä jokijaksoja. Yläosan suurimmat järvet ovat säännöstelty Ontojärvi sekä Lentua, Iivantiira, Änätti- ja Kellojärvi, joiden pinta-ala on yhteensä 257 km 2. Reitin alaosaa hallitsevat säännöstellyt Nuas-, Kiimas- ja Kiantajärvi, joiden pinta-ala on yhteensä noin 123 km 2. Reitin alaosalla on kolme jokijaksoa: Kajaanin-, Tenetin- ja Ontojoki. Sotkamon reitillä on kolme voimalaitosta, joista vanhat Ämmäkoski ja Koivukoski rinnan uuden Koivukosken tunnelivoimalaitoksen kanssa sijaitsevat Kajaaninjoessa sekä Kallioinen ja Katerma Ontojoessa (liite 1.1). Sotkamon reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomaisten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä. Muutamat pääreitin sivussa olevat pienet järvet kuuluvat luokkiin tyydyttävä tai välttävä. Ontojärvi ja Ontojoki sekä Tenetin- ja Kajaaninjoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29). Hyrynsalmen reitin valuma-alueen pinta-ala on 8 665 km 2 ja järvisyys 8, %. Hyrynsalmen reitin suurin järvi on Kiantajärvi (A = 169 km 2 ), jonka pohjoispään itäiseen haaraan laskee Hossanjoki ja läntiseen haaraan Piispanjoki. Kiantajärvestä alkaa Emäjoki, johon Aittokosken voimalaitoksen tienoilla laskee Vuokkijärven reitti, Hyrynsalmen taajaman yläpuolella Luvanjoki ja alapuolella Lietejoki. Emäjoki laskee Ristijärveen, josta alkava Kiehimänjoki laskee Oulujärven Paltaselälle. Hyrynsalmen reitti on tyypillinen reittivesistö. Hyrynsalmen reitillä on viisi voimalaitosta, joista Ämmä, Aittokoski ja Seitenoikea sijaitsevat Emäjoessa, Leppikoski Kiehimänjoessa ja Pyhäntä Pyhännänjoessa (liite 1.2). Hyrynsalmen reitin yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöviranomaisten vuosien 2 23 vedenlaatuaineiston perusteella tekemän luokituksen mukaan pääasiassa hyvä, mutta Vuokkijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Valtaosa reitin pääuomasta ja suurimmista järvialtaista on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, sillä mm. vesistörakentamisen ja säännöstelyn takia vesistön ekologinen tila on todennäköisesti huonontunut (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus & Kainuun ympäristökeskus 29).
3 KALASTUSKIRJANPITO 2 Tarkkailuohjelman mukaan kirjanpitäjiä tulee olla Sotkamon reitillä vuosittain 24 ja Hyrynsalmen reitillä 23 (taulukko 1). Keväällä 29 hankittiin uusia kirjanpitäjiä useille alueille, ja kirjanpito v. 29-21 oli tavoitteen mukainen. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kalastukseen liittyvät kommentit vuodelta 21 on esitetty liitteissä 2 ja 3. Vastaavat liitetiedostot vuosilta 27-29 on esitetty raporteissa Pöyry Environment Oy 29 ja Pöyry Finland Oy 21a. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu kullekin saalislajille alueittain sekä pyyntikausittain eritellyt pyydyskokukerta- (g/pkk), kalastuskerta- (g/kkr) tai vetokertakohtaiset (/vk) saalisindeksit. Saalisindeksien kehittymistä on kuvattu tärkeimpien kalalajien osalta kuvissa sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Harvojen verkkojen (# yli 4 mm) osalta kuvissa on yhdistetty vuodesta 27 lähtien kaikkien harvojen verkkojen (# 41-8 mm) aineistot. Käytetyin solmuväli on 45-6 mm. Ennen vuotta 26 olevista kuva-aineistoista puuttuu paikoin vähäinen harvimpien verkkojen (# 6-7 mm) aineisto. Tässä raportissa esitetään tulokset taulukkomuodossa vuosilta 27-21 sekä kuvalliset esitykset vuosilta 1996-21, mikäli aineistot ovat olleet vertailukelpoisia. Vuosien 24-26 numeeriset saalisindeksitiedot on esitetty raporteissa PSV- Maa ja Vesi Oy 25a ja Pöyry Environment Oy 26 ja 27b. Tiedot vuosilta 1996-23 ovat raporteista Voimalohi Oy 21, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy 22 ja 24 sekä Kantojärvi 23. Taulukko 1 Tarkkailuohjelman mukaiset kirjanpitäjien tavoitemäärät sekä kirjanpitokalastajien toteutunut lukumäärä Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä v. 27-21. Kirjanpitoalue Tavoite 27 28 29 21 Sotkamon reitti Ontojärvi 6 8 8 6 6 Kallioinen 1 1 1 1 1 Kiimasjärvet 4 3 3 4 5 Sapsojärvet 4 4 3 3 4 Kiantajärvi 3 3 4 7 6 Nuasjärvi 6 4 4 7 6 Yhteensä* 24 23 23 25 25 Hyrynsalmen reitti Hossanjoki-Kokkojärvi 1 2 2 2 2 Kiantajärvi 8 5 4 9 8 Vuokkijärvi 7 5 3 6 8 Seitenoikea 3 2 2 3 3 Luvanjärvi 1 1 1 1 1 Mikitänjärvi 1 1 1 1 1 Iso-Pyhäntä 1 1 1 1 1 Uvan alue 1 1 1 3 3 Yhteensä* 23 18 15 25 26 *osa kalastaa kahdella alueella 3.1 Sotkamon reitti 3.1.1 Ontojärvi Ontojärvellä kalasti v. 21 6 kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# 4-65 mm). Välikoon sii-
3 kaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vähän. Harvojen verkkojen lisäksi Ontojärvellä kalastettiin vähän muikkuverkoilla sekä katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui alkukesään, mutta niillä kalastettiin kuitenkin ympäri vuoden. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit v. 21 olivat kuha, hauki ja lahna (taulukko 2). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa ja ahventa. Taimenta saatiin vain hiukan. Vuosien 27-21 keskimääräisestä saaliista kuhaa on ollut 41 %, lahnaa 29 % ja haukea 16 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 78, mikä oli vuosien 27-21 keskimääräistä saalista suurempi. V. 21 mukana oli uusi kirjanpitäjä, joka kalasti verkoilla ammattimaisesti. Hänen saaliissaan oli erityisen paljon lahnaa, minkä vuoksi lahnasaalis oli v. 21 noin kaksinkertainen aiempaan verrattuna. Taulukko 2 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Ontojärvellä v. 27-21. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Taimen Kirjol. Säyne Särki Muikku Yht. /kal. 27 8 82 281 1752 156 155 956 15 7 42 44,5 4229 529 28 8 615 164 1416 11 115 813 42 58 17 52,1 3394 424 29 6 614 13 149 5 175 836 34 63 12 22 149 3494 582 21 6 413 84 165 41 8 1912 14 3 8 18 25 4248 78 Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa ja haukea vähän eli kuhaa 481 g/pkk ja haukea 93 g/pkk (taulukko 3). Lahnaa saatiin kohtalaisesti eli 749 g/pkk. Siikaa ja taimenta harvoilla verkoilla saatiin vain hiukan eli 5-29 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla siikaa saatiin myös vähän eli 228 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja varsinkin kuhaa erittäin hyvin eli haukea 1, ja kuhaa 3,4 kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saadut hauki- ja ahvensaaliit olivat pieniä eli alle,3 /pkk. Ontojärven muikkukanta on ollut viime vuosina erittäin heikko. V. 21 muikkua saatiin edelleen vain vähän eli 234 g/pkk (taulukko 4). Kalastajien v. 27-21 kommenttien mukaan Ontojärven muikkukanta on huono. Verkkojen limoittuminen vaikeutti ajoittain kalastusta. Runsaan lahnakannan mainittiin haittaavan pyyntiä. Kalojen makuvirheitä kalastajat eivät kommentoineet. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2-luvun alussa hyvä eli tasoa 1 /pkk, mistä se on laskenut kohtalaiseksi eli tasolle,5-,6 /pkk (kuva 1). Vapapyynnin kuhasaalis on kasvanut 2-luvulla erittäin hyväksi eli tasolle 3-4 kalastuskertaa kohden (kuva 2). Hauen yksikkösaalis on ollut viime vuosina pieni eli alle,3 /pkk (taulukko 3). Siian yksikkösaalis siikaverkoilla kohosi 2-luvun alussa tasolle,3 /pkk, mutta on sen jälkeen laskenut jälleen pieneksi eli tasolle,1-,2 /pkk (kuva 3).
4 Taulukko 3 Ontojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 27-21. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Lahna Särki Säyne Verkot I-IV 27 44 457 18 391 12 7 - - 35 5 - # 27-33 (4) mm 28 62 127 25 22 48 185-26 3 85 - V-X 27 19 24 249 361 27 317 26-19 211-28 16 14 175 253 27 132 1 1 38 146-21 2-2 - - 15 - - - - - XI-XII 27 82 312 82 426 139 313 1-665 5 - I-XII 27 235 36 147 389 83 269 15-348 125-28 168 113 12 253 35 151 1 1 38 146-21 2-2 - - 15 - - - - - Verkot III-IV 21 8-63 2 63 38 - - - - - # 34-4 mm V-X 29 89 317 24 328 9 29 13 13 291 47-21 31 16 33 5-11 29-197 3 1 XII 21 4 - - 28 31 138-31 - 8 - III-XII 29 89 317 24 328 9 29 13 13 291 47-21 43 77 23 46 21 128 21 9 142 5 7 Verkot I-IV 27 118 185-592 72 16 2 2 231-32 # 41-65 mm 28 1627 9 1 357 31 23 16 4 119 1 3 29 1289 225 6 545 16 49 16 19 272-2 21 344 24 1 59 51 8 1-157 - 3 V-X 27 666 79 29 624 2 12 3-743 2 5 28 478 77 47 752 14 16 27-936 2 22 29 217 125 51 1183 35 412 27 166 1924-41 21 259 55 18 454 2 26 4-885 1 2 XI-XII 27 479 125-513 6 12 11 9 159-4 28 231 269-468 4 15 7 25 73 - - 29 154 375-881 7 27 37-212 - - 21 141 37 25 619 74 126 13 18 26 1 9 I-XII 27 2163 139 9 584 41 42 5 3 372 1 17 28 2336 15 1 449 28 39 17 5 282 1 6 29 166 226 23 66 23 94 2 36 483-7 21 2544 93 16 481 13 29 5 1 749 1 3 Katiskat I-IV 27 8-2238 - 25 - - - 63 - - V-X 27 367 224 45 7 44 - - - 28 36-28 27 281 41 11 81 - - 4 51 65 2 29 166 311 39 34 16 - - - 51 49-21 123 15 227 31 22 - - - - 93 - I-X 27 375 219 488 7 97 - - - 29 35-28 27 281 41 11 81 - - 4 51 65 2 29 166 311 39 34 16 - - - 51 49-21 123 15 227 31 22 - - - - 93 - Isorysä VI-IX 27 21 333-1362 238 1 - - 2771 34 224 28 4 25-11825 - - - 175 3375 25 5 Vetouistelu V-X 27 18 278 79 3383 - - - - - - - 28 16 2675 48 257 - - - - - - - 29 67 224 3 417 - - - - - - - 21 119 125 5 3352 - - - - - - - Taulukko 4 Ontojärven kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 27-21. Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VI-X 27 24 2 28 17 5 29 37 486 21 18 234
5 SAALIS KUHA Verkot # 41-65 mm 12 1 8 g/pkk 6 4 2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 1 Ontojärven verkkopyynnin (# 41-65 mm) pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 1996-21. SAALIS KUHA Vapapyynti 4 3 g/kkr 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 2 Ontojärven vapapyynnin kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 22-21.
6 5 SAALIS SIIKA S i 2 Verkot # < 4 mm 4 3 g/pkk 2 1 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 3 Ontojärven verkkopyynnin (# 34-4 mm, v. 1996-28 mukana myös # 27-33 mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 1996-21. 3.1.2 Kallioisen allas Kallioisen altaalla kalasti v. 21 edellisvuosien tapaan 1 kirjanpitokalastaja. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa pienimuotoista verkko- ja katiskapyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# 45-5 mm). Siikaverkoilla (# 27-4 mm) pyyntiä vain kokeiltiin. Harvoilla verkoilla kalastettiin vain kesällä. Kirjanpitokalastajan tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 hauki, ahven ja kuha (taulukko 5). Näiden lisäksi saatiin satunnaisesti lahnaa. Vuosien 27-21 keskimääräisestä saaliista haukea on ollut 36 %, kirjolohta ja ahventa 16-18 % sekä kuhaa, madetta ja lahnaa 8-11 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 19, mikä oli selvästi vuosien 27-21 keskimääräistä saalista pienempi. Tulokseen vaikutti todennäköisesti kirjanpitokalastajan vaihtuminen alueella v. 21. Taulukko 5 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () Kallioisen altaalla v. 27-21. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Kirjol. Lahna Säyne Yht. 27 1 53 34 9 23 18 14 151 28 1 3 19 11 1 2 11 11 29 1 38 6 6 7 2 9 2 88 21 1 8 6 4 1 19 Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa ja haukea vähän eli kuhaa 333 g/pkk ja haukea 167 g/pkk (taulukko 6). Lahnaa saatiin vain hiukan. Siikaa tai taimenta verkoilla ei saatu. Vähäisellä katiskapyynnillä saatiin haukea vähän eli 333 g/pkk ja ahventa kohtalaisesti eli 55 g/pkk. Kalastajan v. 27-21 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Hauen yksikkösaalis verkoilla on vaihdellut 2-luvulla vuosittain huomattavasti ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 4). Yksikkösaalis on ollut enimmäkseen pieni eli alle,5 /pkk. V. 21 heikkoon saaliiseen on voinut vaikuttaa myös kirjanpitäjän vaihtuminen. Kuhan yksikkösaalis verkoilla on ollut viime vuosina pieni eli tasoa,2-,3 /pkk (taulukko 6). Vuotuinen
Taulukko 6 Kallioisen altaan kirjanpitokalastajan pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 27-21. 7 kirjolohisaalis on paljolti riippuvainen istutuksista tai kalankasvatuslaitoksilta karkaavista kaloista. Pyydys kk Vuosi pkk Hauki Ahven Kuha Made Kirjol. Lahna Säyne Verkot V-X 27 5 188 39 3-7 38 - # 27-33 mm 28 15 147 34 53 - - 1-29 8-4 - - - - 21 1-15 - - - - - Verkot VIII- IX 21 3-4 - - - - - # 34-4 mm Verkot I-IV 27 23 183 22 313 235 322 491 - # 45-6 mm 28 22 718-49 - 182 1-29 26 1427-158 135 5-81 V-X 27 8 325 - - - 6 113-28 27 389 96 59 26 296 259-29 11 73-155 182 7 782-21 12 167-333 - - 83 - I-X 27 31 887 16 232 174 394 394-28 49 537 53 216 14 245 188-29 37 124-157 149 243 232 57 21 12 167-333 - - 83 - Katiskat I-IV 27 9-33 - 1989 - - - 28 13 - - - 78 - - - 29 4 - - - 275 - - - V-X 27 8 363 38 - - - - - 28 9-489 - - 122 - - 29 6-517 - - - - - 21 6 333 55 - - - - - I-X 27 17 171 35-153 - - - 28 22-2 - 418 5 - - 29 1-31 - 11 - - - 21 6 333 55 - - - - - SAALIS HAUKI Verkot # 41-6 mm 1 8 6 g/pkk 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 4 Kallioisen altaan verkkopyynnin (# 41-6 mm) pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-21.
3.1.3 Kiimasjärvet 8 Kiimasjärvillä kalasti v. 21 5 kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Käytetyimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot (# 45-7 mm). Siika- ja muikkuverkkoja ei käytetty ollenkaan. Kiimasjärvillä kalastettiin lisäksi 1 isorysällä sekä katiskoilla ja vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui poikkeuksellisesti kesään, sillä kirjanpitäjänä oli 1 uusi kalastaja, joka kalasti kuhaa kesällä ammattimaisesti. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 kuha, hauki ja lahna (taulukko 7). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi ahventa. Siikaa ja madetta saatiin vain hiukan ja taimenta ei saatu ollenkaan. Vuosien 27-21 keskimääräisestä saaliista kuhaa on ollut 52 %, lahnaa 27 % ja haukea 12 %. Lahnan osuus oli v. 21 poikkeuksellisen suuri, mikä johtui uuden ammattikalastajan saamasta saaliista. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli poikkeuksellisen suuri eli 1327, mikä johtui uuden ammattikalastajan saaliista. Taulukko 7 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Kiimasjärvillä v. 27-21. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Muikku Särki Yht. /kal. 27 3 22 83 365 67 6 46 1 797 266 28 3 131 59 239 25 27 5 1 541 181 29 4 247 15 224 52 6 59 2 8 73 175 21 5 45 164 3726 42 47 2199 5 6633 1327 Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa kohtalaisesti eli 622 g/pkk ja lahnaa vähän eli 366 g/pkk (taulukko 8). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 8 g/pkk. Siikaverkoilla ei kalastettu ollenkaan v. 21. Vetouistelemalla saatiin haukea hyvin eli 1,3 ja kuhaa vähän eli,4 kalastuskertaa kohden. Katiskoilla saatiin ahventa kohtalaisesti eli 58 g/pkk. V. 21 oli käytössä myös 1 isorysä, jolla saatiin kuhaa kohtalaisesti eli 7,7 /pkk. Kiimasjärvien muikkukanta on edelleen heikko eikä muikunpyyntiä edes kokeiltu v. 21 (taulukko 9). Kalastajien v. 27-21 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli 2-luvun alkupuolella kohtalainen eli tasoa,5-,6 /pkk, mistä se laski v. 29 mennessä pieneksi eli tasolle,2 /pkk (kuva 5). V. 21 yksikkösaalis oli kuitenkin jälleen kohtalainen. Tulokseen saattoi vaikuttaa yhden ammattikalastajan kuhan pyyntiin keskittynyt kalastus. Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut 2- luvulla v. 28 asti hyvä eli tasoa 2-4 /kkr, mutta v. 29-21 saalis on ollut pieni (kuva 6). Hauen yksikkösaalis verkoilla on ollut viime vuosina pieni eli alle,3 /pkk (taulukko 8). Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla on ollut pieni koko tarkkailujakson ajan (kuva 7). Yksikkösaalis on ollut viime vuosina enää tasoa 5 g/pkk.
Taulukko 8 9 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 27-21. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Särki Verkot V-VII 28 2 5 195 75-5 - 135 - # 34-4 mm 29 1 41 15 41-3 - - - Verkot I-IV 27 52 262-32 115 6-58 - # 45-7 mm 28 68 16-336 17 33-45 - 29 91 156-123 46 3-4 - 21 54 326 2 458 43 1-95 - V-X 27 16 131 94 181 75 31-125 - 28 45 29 27 331 42 71-271 - 29 17 112 59 465 82 71-412 - 21 5224 36 14 634-8 - 396 - XI-XII 27 269 218-587 13 6-5 - 28 114 271-19 67 28-72 - 29 39 151 4 285 21 6-46 - 21 94 75 13 83 144 - - 162 - I-XII 27 85 245 2 47 8 7-57 - 28 767 137 2 32 26 34-62 - 29 1227 155 2 169 4 4-47 - 21 5822 72 13 622 6 8-366 - Katiskat V-X 27 249 77 316 4 9 - - 1 2 28 21 12 258 7 26 - - - 44 29 197 72 512 3 14 - - 4 42 21 156 81 58 27 28 - - - 31 Isorysä VI-X 27 9 367 344 3578-39 - - 511 21 13 946 62 77 162 46 169 5131 23 Vetouistelu VI-IX 27 2 5-215 - - - - - 28 2 18-21 - - - - - 29 26 1485-469 - - - - - 21 6 1333-433 - - - - - Taulukko 9 Kiimasjärvien kirjanpitokalastajien muikkuverkkopyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) ja pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 28-29. Pyydys kk Vuosi pkk Muikku Muikkuverkot VI-IX 28 4 1 29 19 95 8 7 6 5 SAALIS KUHA Verkot # 41-7 mm g/pkk 4 3 2 1 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 5 Kiimasjärvien verkkopyynnin (# 41-7 mm) pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 1997-21.
1 SAALIS KUHA Vapapyynti 9 8 7 6 g/kkr 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 6 Kiimasjärvien vapapyynnin kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 23-21. SAALIS SIIKA Verkot # 34-4 mm 7 6 5 g/pkk 4 3 2 1 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Kuva 7 Kiimasjärvien verkkopyynnin (# 34-4 mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 1997-29. 3.1.4 Sapsojärvet Sapsojärvillä kalasti v. 21 4 kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 5-55 mm). Sapsojärvillä kalastettiin lisäksi pari kertaa vetouistelemalla. Harvojen verkkojen käyttö painottui talveen, mutta niillä kalastettiin kohtuullisen paljon myös kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 kuha, hauki ja lahna (taulukko 1). Näiden lisäksi saatiin hiukan ahventa ja madetta. Siikaa saatiin vain satunnaisesti ja taimenta ei saatu ollenkaan. Vuosien 27-21 keskimääräisestä saaliista kuhaa on ollut 45 %, lahnaa 28 % ja haukea 19 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 85, mikä oli selvästi vuosien 27-21 keskimääräistä saalista pienempi.
11 Taulukko 1 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Sapsojärvellä v. 27-21. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Yht. /kal. 27 4 13 17 326 41 1 213 728 182 28 3 143 18 26 23 3 19 637 212 29 3 95 31 247 7 3 146 529 176 21 4 61 11 18 12 2 74 34 85 Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa kohtalaisesti eli 551 g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli 168-236 g/pkk (taulukko 11). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 4 g/pkk. Vähäisellä vetouistelulla saatiin haukea ja kuhaa erittäin hyvin eli 3,7-4,2 kalastuskertaa kohden. Kalastajien v. 27-21 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Likaantuminen oli kuitenkin pääosin vähäistä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut tarkkailujakson aikana kohtalaiseksi eli tasolle,5 /pkk (kuva 8). Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut 2-luvulla erittäin hyvä eli tasoa 4,-4,5 kalastuskertaa kohden (kuva 9). Vapakalastusaineisto on kuitenkin useilta vuosilta vähäinen. Hauen yksikkösaalis on ollut viime vuosina pieni eli alle,3 /pkk (taulukko 11). Siikaa harvoilla verkoilla on saatu viime vuosina lähinnä satunnaisesti (taulukko 11). Taulukko 11 Sapsojärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 27-21. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Verkot I-IV 27 41 166 11 58 73 1 23 # 41-6 mm 28 352 211 5 351 66 4 34 29 192 296-449 3 13 396 21 24 181 1 42 57 6 23 V-X 27 92 287 52 299 75-884 28 157 232 1 3-6 494 29 81 348 33 689 1 6 786 21 69 149 128 568 - - 229 XI-XII 27 18 196 2 5 22 3 26 28 12 458-625 - - 525 29 42 167 17 1198 - - 15 21 41 132-1261 - 17 276 I-XII 27 682 19 14 477 6 2 312 28 521 223 33 342 45 5 366 29 315 292 87 61 21 1 463 21 314 168 35 551 37 6 236 Vetouistelu V-VII 28 13 1523-4623 - - - 29 8 - - 4425 - - - 21 2 42-365 - - -
12 SAALIS KUHA Verkot # 41-6 mm 7 6 5 g/kk 4 3 2 1 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 8 Sapsojärven verkkopyynnin (# 41-6 mm) pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 1996-21. 5 SAALIS KUHA Vapapyynti 4 g/kkr 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 9 Sapsojärven vapapyynnin kalastuskertakohtainen kuhasaalis (g/kkr) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 23-21. 3.1.5 Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti v. 21 6 kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 45-6 mm). Sen lisäksi Kiantajärvellä kalastettiin välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) sekä vähän vetouistelemalla. Harvoilla verkoilla kalastettiin käytännössä vain talvella ja välikoon siikaverkoilla kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 kuha, hauki ja lahna (taulukko 12). Näiden lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti siikaa ja särkeä. Vuosien 27-21 keskimääräisestä saaliista kuhaa on ollut 59 %, lahnaa 18 % ja haukea 15 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 234, mikä oli vuosien 27-21 keskimääräistä saalista pienempi.
13 Taulukko 12 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Kiantajärvellä v. 27-21. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Kirjol. Lahna Taimen Särki Yht. /kal. 27 3 93 23 639 19 18 4 146 942 314 28 4 253 49 92 42 17 292 12 1585 396 29 7 239 48 88 23 23 153 368 1 1 1736 248 21 6 272 3 877 22 7 192 4 144 234 Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa hyvin eli 176 g/pkk ja haukea sekä lahnaa vähän eli 264-296 g/pkk (taulukko 13). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 4 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) ei saatu siikaa ollenkaan. Vetouistelemalla saatiin haukea ja erityisesti kuhaa erittäin hyvin. Hauen yksikkösaalis oli 6,3 ja kuhan 12,3 kalastuskertaa kohden. Kalastajien v. 27-21 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Likaantuminen oli kuitenkin pääosin vähäistä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on kohonnut 2-luvulla (kuva 1). Yksikkösaalis on ollut viime vuosina kohtalainen-hyvä eli tasoa,6-1,1 /pkk. Hauen yksikkösaalis on 2- luvulla alentunut kohtalaisesta pieneksi, mihin on voinut vaikuttaa osaltaan pyyntitekniikan muuttuminen pyynnin keskittyessä enenevässä määrin kuhan kalastukseen (kuva 11). Välikoon siikaverkoilla saatu siikasaalis on ollut koko 2-luvun pieni eli tasoa 2-6 g/pkk (kuva 12). V. 21 siikaa ei saatu näillä verkoilla ollenkaan. Vapapyynnin kuhan yksikkösaalis on ollut viime vuosina erittäin hyvä eli tasoa 5-12 kalastuskertaa kohden (taulukko 13). Taulukko 13 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 27-29. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Kirjol. Taimen Verkot V-X 27 61 149 233 83-18 149-7 - # 34-4 mm 28 84 28 221 463 39 4 125 86 - - 29 13 341 353 688-61 18 - - - 21 94 254 251 573 22-14 43 - - XI-XII 27 5 38-1484 - - 182 - - - I-XII 27 111 99 128 79-59 164-39 - 28 84 28 221 463 39 4 125 86 - - 29 13 341 353 688-61 18 - - - 21 94 254 251 573 22-14 43 - - Verkot I-IV 27 484 22 17 1449 68 25 252 - - - # 41-7 mm 28 543 13 9 674 55 17 27 - - - 29 568 165 7 544 16 24 227-4 2 21 511 281 1 99 25 1 312 - - - V 21 6 1617 65 683 - - 417 - - - XI-XII 27 75 429 24 152 47 69 2 - - - 28 111 146-477 - 36 65 - - - 29 63 125 13 1643 9 29 49-239 - 21 88 78 19 1597 78 19 195 - - - I-XII 27 559 248 18 1396 65 31 245 - - - 28 654 133 7 641 46 2 235 - - - 29 631 161 7 654 23 24 254-242 2 21 65 264 1 176 32 11 296 - - - Isorysä V-IX 28 24 2229 142 122 375 8 5333 28 - - 29 19 115 342 9684 421 58 9945 - - - Vetouistelu V-X 27 7 3457-97 - - - - - - 28 33 2867-5118 - - - - - - 29 24 3379-8867 - - - - - - 21 14 6264-12293 - - - - - -
14 SAALIS KUHA Verkot # 41-7 mm 14 12 1 g/pkk 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 1 Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-7 mm) pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-21. SAALIS HAUKI Verkot # 41-7 mm 8 6 g/pkk 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 11 Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-7 mm) pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-21.
15 SAALIS SIIKA Verkot # 34-4 mm 1 8 6 g/pkk 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 12 Kiantajärven verkkopyynnin (# 34-4 mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-21. 3.1.6 Nuasjärvi Nuasjärvellä kalasti v. 21 6 kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä harvoilla verkoilla (# 5-6 mm). Nuasjärvellä kalastettiin lisäksi hiukan isorysällä, katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta pyyntiä harjoitettiin jonkin verran myös kesällä. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 kuha, hauki, ahven ja lahna (taulukko 14). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, madetta ja särkeä sekä lähinnä satunnaisesti taimenta. Vuosien 27-21 keskimääräisestä saaliista kuhaa on ollut 45 %, haukea 22 %, ahventa 13 % ja lahnaa 8 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 151, mikä oli lähellä vuosien 27-21 keskimääräistä saalistasoa. Taulukko 14 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Nuasjärvellä v. 27-21. Vuosi Kalastajia Hauki Ahven Kuha Made Siika Lahna Särki Taimen Säyne Yht. /kal. 27 4 182 218 435 51 38 57 9 1 991 248 28 4 185 54 252 76 1 8 3 1 589 147 29 7 168 76 388 45 25 132 4 11 849 121 21 6 194 72 413 33 36 89 58 9 94 151 Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 kuhaa kohtalaisesti eli 582 g/pkk ja haukea vähän eli 283 g/pkk (taulukko 15). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat pieniä eli alle 6 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) siikaa saatiin vähän eli 198 g/pkk. Isorysällä pyydettiin vain hiukan toukokuussa ja saalis oli pääasiassa lahnaa ja särkeä. Vetouistelemalla saatiin kuhaa ja haukea hyvin eli 1,-2,8 kalastuskertaa kohden. Kalastajien v. 27-21 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä kommentoi kerran 1 kalastaja, jonka mukaan Jormaslahden kaloissa oli mudan makua toukokuussa 21.
16 Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla on 2-luvulla vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä; yksikkösaalis on ollut pieni-kohtalainen eli tasoa,3-,6 /pkk (kuva 13). Rysäpyynnin kuhasaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni-kohtalainen eli tasoa 6-1 /pkk (kuva 14). Vuoden 21 rysäpyynti jäi lähinnä kokeiluksi. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on 2-luvulla vaihdellut ilman yksisuuntaista kehitystä; yksikkösaalis on ollut pieni eli enimmäkseen tasoa,2-,4 /pkk (kuva 15). Taulukko 15 Nuasjärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 27-21. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Lahna Särki Säyne Kirjol. Verkot V-X 27 12 76 133 522-177 5-53 - - # 34-4 mm 28 12 141 36 464 2 76-2 2 - - 29 74 13 63 285 14 18-2 38 - - 21 19 177 481 417 9 29 18 9 27 - - XI 21 6 - - 5 333 - - - - - V-XI 27 12 76 133 522-177 5-53 - - 28 12 141 36 464 2 76-2 2 - - 29 74 13 63 285 14 18-2 38 - - 21 115 168 456 421 26 198 17 9 25 - - Verkot I-IV 27 76 239-151 23 - - - - - - # 45-6 mm 28 346 278 1 276 122 3-6 - 3-29 458 211 13 388 47 3 1 22 - - 3 21 294 436-413 78 11 6 24 - - 2 V-X 27 86 453 45 428 74 181-97 - - - 28 28 561 29 596 196 43-79 - - - 29 14 321 279 93 43 - - - - - 236 21 127 66 41 74-37 31 8 - - 5 XI-XII 27 5 316-76 22 - - - - - - 28 45 64-156 12 - - 44 - - - 29 4 63-325 138 18-163 - - - 21 136 158-831 5-7 79 - - - I-XII 27 212 344 18 246 167 12-39 - - - 28 419 332 3 284 125 5-15 - 3-29 512 247 2 375 54 4 9 33 - - 9 21 557 283 9 582 53 14 12 34 - - 12 Isorysä V-X 29 27 296 111 5519 593 778 222 4222 - - - 21 4 5 125 25-125 5 1725 1375 - - Katiskat V-VI 27 9 144 72 - - - - - 78 - - 28 8-625 - 25 - - - - - - 29 28-589 - 18 - - - 36 - - Vetouistelu V-X 27 9 1411 2 13 - - - - - - - 28 14 225 136 671 - - - - - - - 29 11 291 191 249 - - - - - - - 21 14 136 429 2814 - - - - - - -
17 SAALIS KUHA Verkot # 41-6 mm 7 6 5 g/pkk 4 3 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 13 Nuasjärven verkkopyynnin (# 41-6 mm) pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 22-21. SAALIS KUHA Rysä 12 1 8 g/pkk 6 4 2 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 14 Nuasjärven rysäpyynnin pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 22-21.
18 SAALIS HAUKI Verkot # 41-6 mm 8 6 g/pkk 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 15 Nuasjärven verkkopyynnin (# 41-6 mm) pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-21. 3.2 Hyrynsalmen reitti 3.2.1 Hossanjoki-Kokkojärvi Hossanjoen-Kokkojärven alueella kalasti v. 21 edellisvuosien tavoin 2 kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli verkko- ja katiskakalastusta. Verkoilla kalastettiin sekä talvella että kesällä. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat hauki, ahven, siika, muikku ja made (taulukko 16). Näiden lisäksi saatiin satunnaisesti taimenta ja säynettä. Vuosien 27-21 keskimääräisestä saaliista haukea on ollut 48 %, siikaa 15 %, ahventa 14 % ja madeta 1 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 217, mikä oli vähän vuosien 27-21 keskimääräistä saalista pienempi. Taulukko 16 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Hossanjoen-Kokkojärven alueella v. 27-21. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Muikku Kuha Ahven Made Säyne Särki Yht. /kal. 27 2 81 5 1 34 51 54 49 31 6 411 26 28 2 413 16 27 28 6 67 14 715 358 29 2 22 38 3 79 25 2 349 175 21 2 213 1 47 34 27 65 42 4 433 217 Harvoilla verkoilla saatiin v. 21 haukea hyvin eli 1137 g/pkk sekä siikaa ja kuhaa vähän eli 12-248 g/pkk (taulukko 17). Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni eli 25 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) siikaa saatiin vähän eli 14 g/pkk. Vähäisellä muikkuverkkopyynnillä muikkua saatiin hyvin eli 118 g/pkk. Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 19 g/pkk. Kalastajien v. 27-21 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen haittasi kalastusta. Likaantuminen oli ajoittain voimakasta. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu.
19 Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on 2-luvulla vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä (kuva 16). Yksikkösaalis on ollut yleensä kohtalainen-hyvä eli enimmäkseen tasoa,5-1, /pkk. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) on ollut pieni koko 2-luvun ajan eli enimmäkseen alle,4 /pkk ja se on viime vuosina laskenut tasolle,1-,2 /pkk (kuva 17). Taulukko 17 Hossanjoen-Kokkojärven alueen kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat (pkk) sekä pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) v. 27-21. Pyydys kk Vuosi pkk Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Säyne Särki Muikku Verkot I-IV 28 114 52 41 68 153 125-26 - - # 34-4 mm 21 5 468 1 23 144 172 - - - - V-X 27 51 39 12 2-278 33 22 - - 28 32 769 3 49 19 255 1 28 - - 29 13 185 123-38 377-38 - - 21 6 25 67 1-1 - 67 - - XI-XII 27 6 248 1 162 17 347 5 17 7-29 7 366 26 41 66 164-16 - - 21 24 467 117-254 83-25 - - I-XII 27 111 152 11 96 9 315 18 19 4-28 434 699 33 54 121 221 1 28 - - 29 83 337 41 35 61 198-19 - - 21 8 451 13 151 166 14-13 - - Verkot I-IV 27 19 185 5 15 211 47-56 - - # 41-6 mm 28 142 651-3 14 73-15 - - 29 52 712 - - 38 85-1 - - 21 94 814-143 25 22 11 28 - - V-X 27 123 146-59 - 357 24 15 - - 29 71 1799 - - - 225 - - - - 21 42 1881 - - 19 633 - - - - - XI-XII 27 45 78-287 171 267 - - - - 28 - - - - - - - - - - 29 8 563 - - 438 125 - - - - 21 1 15-15 6 75 - - - - I-XII 27 358 158 3 112 134 181 8 81 - - 28 142 651-3 14 73-15 - - 29 131 1292 - - 149 163-4 - - 21 146 1137-12 179 248 7 18 - - Katiskat V-X 27 63 121 816-8 - - - - - 28 67 251 682 - - - - - - - 29 69 74 157 - - - - - - - 21 56 188 19-46 - - - - - Muikkuverkot VII-X 27 58 - - - - - - - - 593 28 38 - - - - - - - - 78 21 33 - - - - - - - - 118
2 SAALIS HAUKI Verkot # 41-6 mm 14 12 1 g/pkk 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 16 Hossanjoen-Kokkojärven alueen verkkopyynnin (# 41-6 mm, v. 24 # < 4 mm) pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-21. SAALIS SIIKA Verkot # 34-4 mm 7 6 5 g/pkk 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 17 Hossanjoen-Kokkojärven alueen verkkopyynnin (# 34-4 mm, v. 23 ja 25 # 41-56 mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 2-21. 3.2.2 Kiantajärvi Kiantajärvellä kalasti v. 21 8 kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkopyyntiä. Kiantajärvellä kalastettiin lisäksi isorysillä, nuotalla, katiskoilla ja vetouistelemalla. Troolia vedettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21. Kalastus harvoilla verkoilla painottui avovesikauteen. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain kesällä. Nuottaa vedettiin vain talvella. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 muikku, siika, kuha, ahven ja hauki (taulukko 18). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi madetta ja taimenta. Vuosien 27-21 kes-
21 kimääräisestä saaliista muikkua on ollut 55 %, siikaa 12 % sekä kuhaa ja ahventa 9 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 4488, mikä oli selvästi vuosien 27-21 keskimääräistä saalista suurempi. Kiantajärvellä on ollut v. 29-21 kirjanpitäjinä myös useita ammattikalastajia, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. Taulukko 18 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Kiantajärvellä v. 27-21. Ei sisällä troolisaalista. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Kirjol. Siika Harjus Muikku Kuore Kuha Ahven Järvil. Made Särki Säyne Yht. /kal. 27 5 276 47 6 148 1 1956 4 46 3 136 1111 14345 2869 28 4 199 33 239 295 5 131 18 173 33 1216 34 29 9 1332 221 3 441 2 13129 142 1467 342 4 423 71 1 26155 296 21 8 2196 215 3627 1 18432 18 4885 2826 51 147 12 3592 4488 Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 21 runsaasti (122 pkk) ja niillä saadun siian ja kuhan yksikkösaaliit olivat pieniä eli siialla 169 g/pkk ja kuhalla 323 g/pkk (taulukko 19). Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat myös pieniä eli alle 1 g/pkk. Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli myös pieni eli 125 g/pkk. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) saadun siian yksikkösaalis oli pieni eli 433 g/pkk. Isorysillä siikaa saatiin melko vähän eli 5,9 /pkk (taulukko 2). Katiskoilla saatiin ahventa hyvin eli 1,9 /pkk (taulukko 19). Vetouistelemalla taimenta saatiin kohtalaisesti eli 616 g kalastuskertaa kohden. Muikku pyydettiin pääasiassa troolilla, isorysillä ja nuotalla. Muikkuverkoilla muikkua saatiin vain vähän eli 351 g/pkk (taulukko 2). Rysillä saadun muikun yksikkösaalis oli hyvä eli 79 /pkk. Myös talvinuotalla saatiin hyviä muikkusaaliita eli 28 vetokertaa kohden. Troolausta harjoitettiin ensimmäistä kertaa kesällä 21 ja muikkua saatiin hyvin eli 347 vetokertaa kohden. Kalastajien v. 27-21 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain. Kalojen makuvirheitä kommentoitiin lähinnä lahtialueilla. Toisaalta todettiin, että varsinaisella Kiantajärvellä ei ole makuvirheitä. Kiantajärvi poikkeaa reitin muista järvistä sikäli, että siellä siika ja muikku ovat edelleen merkittävimpiä saalislajeja. Siian yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) oli 2- luvun alkuun asti hyvä eli tasoa 1,2 /pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut pieneksi eli tasolle,2-,4 /pkk (kuva 18). Harvoilla verkoilla saadun siian yksikkösaalis on ollut koko 2-luvun ajan pieni eli yleensä tasoa,1-,3 /pkk (kuva 19). Muikkuverkoilla saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2-luvulla v. 28 asti varsin hyvä eli yli 1, /pkk, mutta v. 29-21 yksikkösaalis oli selvästi sitä alempi (kuva 2). Edelleen vahvaan muikkukantaan viittaavat kuitenkin hyvät rysä-, nuotta- ja troolisaaliit. Isorysillä on saatu muikkua viime vuosina 72-17 kokukertaa kohden ja talvinuotalla 16-28 vetokertaa kohden (taulukko 2). Muikun troolisaalis v. 21 oli myös hyvä. Kiantajärvellä muikkua ammatikseen pyytävän mukaan muikku on ollut jo 3 vuotta hyvin pientä eli sitä pitäisi pyytää # 1-11 mm:n verkoilla. Muikun pieni koko on aiheuttanut markkinointivaikeuksia eikä sitä ole voitu esimerkiksi troolata täydellä teholla.
22 Taulukko 19 Kiantajärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskokukerta- tai kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 27-21. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Kirjol. Harjus Särki Verkot I-IV 28 536 181 3 46 115 27 - - - 1 # 34-4 mm 29 359 151 9 38 19 159 3 - - - V-X 27 151 15 36 24 51 18 13 12-18 28 483 93 31 12 116 349 1 - - 12 29 244 66 31 256 26 187 - - - - 21 29 19 128 111 32 433 45-2 9 XI-XII 27 22 35 141 145 19 149 - - - 91 I-XII 27 173 51 47 39 58 31 12 1-25 28 119 139 16 72 115 18 5 - - 6 29 63 117 18 126 75 17 2 - - - 21 29 19 128 111 32 433 45-2 9 Verkot I-IV 27 337 131 7 26 193 7 - - - - # 41-65 mm 28 36 372-144 142 11 - - - - 29 393 19 5 18 171 142-8 - - 21 558 26-146 125 81 1 - - 1 V-X 27 819 79 25 76 3 15 33 3 1 26 28 183 111 79 122 95 272 29 - - 83 29 131 51 26 75 22 254 14 - - 1 21 135 71 42 211 37 2 13 - - 1 XI-XII 27 187 329 6 42 125 52-1 - 7 28 27 3 89 78 874 122 - - - - 29 85 367-316 171 185 42 - - - 21 1639 194 123 173 13 7 - - - - I-XII 27 1343 127 18 59 84 11 2 3 1 17 28 246 3 89 78 187 122 - - - - 29 13479 57 25 77 26 251 13 - - 1 21 12232 94 51 323 38 169 11 - - 1 Katiskat V-X 27 3 117 573 - - - - - - 33 28 42 176 145-114 - - - - - 29 1931 144 1458-3 - - - - 72 21 743 274 189 - - - - - - 7 Vetouistelu VI-IX 27 7 271 243 - - - 429 - - - 28 7-329 - - - 557 - - - 29 1 16 36 - - - 82 - - - 21 19 53 526 - - - 616 - - - Taulukko 2 Kiantajärven kirjanpitokalastajien muikunpyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskokukerrat ja vetokerrat (pkk/vk) sekä pyydyskokukerta- tai vetokertakohtainen saalis (g/pkk, g/vk) v. 27-21. Pyydys kk Vuosi pkk/vk Muikku Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Särki Kuore Muikkuverkot V-X 27 39 179-39 - - 4-25 13 28 246 121-19 - - - - 43 19 29 222 627-14 - - - - 16 6 21 Isorysät V-VIII 27 99 173 9 21 38 1 87 2 19-29 125 719 8 16 16-58 2 4 3 21 136 787 2 55 49 3 59 4 12 - Nuotta III-IV 29 25 16 4 2 6-8 - 2 4 21 37 281 149-68 - 181 - - 486 Trooli VII-X 21 45 3467 11 4 - - - - 2 8
23 14 SAALIS SIIKA Verkot # 34-4 mm 12 1 g/pkk 8 6 4 2 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 18 Kiantajärven verkkopyynnin (# 34-4 mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 1996-21. SAALIS SIIKA Verkot # 41-65 mm 7 6 5 g/pkk 4 3 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 19 Kiantajärven verkkopyynnin (# 41-65 mm) pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 22-21
24 SAALIS MUIKKU Muikkuverkot g/pkk 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kuva 2 Kiantajärven muikkuverkkopyynnin pyydyskokukertakohtainen muikkusaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) sekä kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) v. 22-21. 3.2.3 Vuokkijärvi Vuokkijärvellä kalasti v. 21 8 kirjanpitokalastajaa. Aiempien vuosien tapaan pyynti oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla (# 45-7 mm). Vuokkijärvellä kalastettiin lisäksi vähän välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm), katiskoilla, koukuilla ja vetouistelemalla. Katiskoilla pyydettiin ahventa ammattimaisesti. Kalastus harvoilla verkoilla painottui selvästi talveen, mutta niillä kalastettiin vähän myös läpi kesän. Kirjanpitokalastajien tärkeimmät saalislajit olivat v. 21 ahven, kuha, hauki ja made (taulukko 21). Näiden lisäksi saatiin merkittävästi siikaa ja vähän säynettä. Taimenta saatiin vain satunnaisesti. Vuosien 27-21 keskimääräisestä saaliista ahventa on ollut 41 %, haukea 27 % ja kuhaa 22 %. Kalastajakohtainen saalis v. 21 oli 218, mikä oli selvästi vuosien 27-21 keskimääräistä saalista suurempi. Vuokkijärvellä on ollut v. 29-21 kirjanpitäjänä myös ammattikalastaja, mistä johtuen saaliit ovat olleet kohtuullisen suuria. Taulukko 21 Kirjanpitokalastuksen lajikohtainen kokonaissaalis () ja kokonaissaalis/kalastaja () Vuokkijärvellä v. 27-21. Vuosi Kalastajia Hauki Taimen Siika Harjus Kuha Ahven Made Säyne Särki Kuore Muikku Yht. /kal. 27 5 318 2 52 21 141 65 22 13 814 163 28 3 127 44 2 126 51 33 2 4 389 13 29 6 469 16 2985 5351 15 6 462 8 1 14713 2452 21 8 3673 1 13 45 781 86 43 326 16866 218 Harvoilla verkoilla kalastettiin v. 21 runsaasti (27 pkk) ja niillä saadun kuhan ja hauen yksikkösaaliit olivat hyviä eli kuhalla 1392 g/pkk ja hauella 19 g/pkk (taulukko 22). Mateen yksikkösaalis kevättalvella oli pieni eli 29 g/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit olivat vähäisiä. Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) pyyntiä vain kokeiltiin ja siikaa saatiin niillä vähän eli 378 g/pkk. Vetouistelemalla saatiin haukea ja kuhaa erittäin hyvin eli haukea 5,4 ja kuhaa 4,1 kalastuskertaa kohden. Katiskoilla pyydettiin ammattimaisesti ahventa ja kokukertoja kertyi yli 1 (taulukko 22). Ahvenen kokonaissaalis oli 7,6 t (liite 3) ja yksikkösaalis oli pyynnin laajuudesta huolimatta kohtalainen eli 741 g/pkk.
25 Kalastajien v. 27-21 kommenttien mukaan pyydysten likaantuminen ja roskaantuminen haittasivat kalastusta ajoittain. Vesistön säännöstely ja nopeat juoksutusmuutokset haittasivat kalastusta talvella. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla kohosi 2-luvun alkupuolella kohtalaiseksi eli tasolle,5 /pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis aleni pieneksi eli tasolle,2-,4 /pkk (kuva 21). V. 21 kuhan yksikkösaalis oli poikkeuksellisen hyvä. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2-luvulla pieni-kohtalainen eli tasoa,2-,5 /pkk, mutta v. 21 saalis oli poikkeuksellisen hyvä (kuva 22). Siian yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut sekä harvojen että välikoon siikaverkkojen osalta (kuvat 23 ja 24). Viime vuosina siian yksikkösaalis on ollut tasoa,1 /pkk tai sen alle. Vuoden 21 aiempaa parempi yksikkösaalis välikoon siikaverkoilla voi johtua vähäisen pyynnin (6 pkk) aiheuttamasta sattumasta. Taulukko 22 Vuokkijärven kirjanpitokalastajien pääpyyntimuotojen pyynnin ajoittuminen (I-XII), pyydyskoku- ja kalastuskerrat (pkk/kkr) sekä pyydyskoku- ja kalastuskertakohtainen saalis (g/pkk, g/kkr) v. 27-21. Pyydys kk Vuosi pkk/kkr Hauki Ahven Kuha Made Siika Taimen Harjus Säyne Särki Verkot V-X 27 112 61 45 31-69 - - 4 - # 34-4 mm 28 74 89 2 282 18 119 - - - 4 21 6-28 839-378 - - - - Verkot I-IV 27 16 418 23 249 297 119 9 - - - # 45-7 mm 28 153 542 7 238 136 22 - - - 1 29 629 571-312 134 15 - - 7-21 1852 1148 6 1327 29 26 1-22 - V-X 27 36 314 37 267 15 81 3-15 - 28 388 58 7 156 29 83 - - 5-29 236 23 58 362-128 - - 1 3 21 174 239 19 1254 13 135 - - - - XI-XII 29 155 33-86 19 23 - - 11-21 717 838-1593 11 15 - - - - I-XII 27 466 35 32 261 112 94 5-1 - 28 541 195 7 179 59 66 - - 4-29 75 516 2 391 114 2 - - 8-21 2743 19 5 1392 223 3-15 - Katiskat V-IX 27 7 114 4557 - - - - - - - 28 3-8333 - - - - - - - 29 7789 72 658-2 - - - - 53 21 1251 56 741 3 23 - - - - 26 Vetouistelu VI-IX 27 23 5343 765 1991 - - - - - - 28 6 2217 467 145 - - - 25 - - 29 36 42 347 1417 - - - - - - 21 39 5433 39 4131 - - - - - - Taulukko 23 Vuokkijärven nuottakalastuksen pyynnin ajoittuminen (I-XII), vetokerrat (vk) sekä vetokertakohtainen saalis (/vk) v. 29. Pyydys kk Vuosi vk Muikku Siika Ahven Särki Kuore Nuotta IX 29 2,5,8 2, 2, 4,