ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy
ESITYKSEN SISÄLTÖ Maankäytön suunnittelu CO 2 e-päästövähennysten ohjauskeinona Päästölaskentamalli Asemakaavoitus ja energiatehokkuus Päästölaskennan hyödyntäminen suunnitteluprosessissa Ilmastotavoitteita toteuttavan asemakaavan ratkaisumalleja Lähteet: Energiakaavoituksen mallit hanke 2010-12 Aurinkoenergiaselvitys Oulun kaupungille 2014
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS 1 ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN 2 ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU CO 2 e-päästövähennysten OHJAUSKEINONA
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU CO 2 e-päästövähennysten OHJAUSKEINONA Kaavoitus poikkeaa ohjauskeinona merkittävästi esim. rakentamismääräyksista Rakentamismääräykset asettavat vähimmäisvaatimuksia Kaavasuunnittelu mahdollistaa vähäpäästöisen rakennetun ympäristön Asemakaavoituksella voidaan tukea muiden ohjauskeinojen toteutumista Tavoitteena energia- ja päästönäkökulman johdonmukainen huomiointi suunnittelun eri tasoilla Kaavoitusjärjestelmän kautta tapahtuva ohjaus on vaikuttavuudeltaan merkittävä keino kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseen
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU CO 2 e-päästövähennysten OHJAUSKEINONA Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan mm. seuraaviin kokonaispäästöjen osatekijöihin: liikenne rakennusmateriaalivalinnat rakennusten energiankäyttö Merkittävää osaa kaavasuunnitteluratkaisujen päästövaikutuksista voidaan tarkastella laskennallisesti
MAAKUNTAKAAVA KESKIMÄÄRÄISET CO 2 e -PÄÄSTÖT YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSSUUNNITTELU KÄYTTÄJÄN VALINNAT MATALAT CO 2 e-päästöt KORKEAT CO 2 e -PÄÄSTÖT
MAAKUNTAKAAVA KESKIMÄÄRÄISET CO 2 e-päästöt YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSSUUNNITTELU KÄYTTÄJÄN VALINNAT MATALAT CO 2 e-päästöt KORKEAT CO 2 e-päästöt
VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET ERI KAAVATASOILLA
YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄT TOIMENPITEET 4.4 tco 2 e/(asukas, a)
PÄÄSTÖLASKENTAMALLI
ASEMAKAAVATASON PÄÄSTÖLASKENTA Alueellinen päästölaskenta on yleensä hyödyntänyt rakennustason laskentamenetelmiä ja se on kohdennettu kokemusperäisesti merkittävimmiksi tiedettyihin kasvihuonekaasupäästötekijöihin LIIKENNE MATERIAALIT ENERGIANKÄYTTÖ Päästölaskentamallissa on noudatettu rakennustason päästölaskentaa harmonisoivien EN-standardien lähestymistapaa Tarkasteluihin on lisätty MAANKÄYTÖN MUUTOS Mittayksikkönä tco 2 e/(asukas, a)
PÄÄSTÖLASKENTAMALLI
OLETUSARVOJA TARKEMMAT LÄHTÖTIEDOT TUOTEVAIHEEN HIILIJALANJÄLKI: PÄÄRAKENNUSOSIEN HIILIJALANJÄLKI EN 15804 mukaisiin ympäristöselosteisiin perustuen Synergia-laskuri Ilmari-laskuri KÄYTTÖVAIHEEN CO 2 e-päästö: ENERGIANKULUTUSTASOT RakMK D3:n ja D5:n mukainen laskenta (ostoenergia) Alueellinen kaukolämmön päästökerroin LASKENTAMALLI MAANKÄYTÖN MUUTOKSEN CO 2 e-päästö: HAKATTAVAN PUUSTON TILAVUUS Metsän inventointitiedot LASKENTATAPOJEN YHDENMUKAISUUS EN 15978 -standardi GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) laskentaohje: rakennuksen hiilijalanjälki Rakentamismääräyskokoelman mukainen ostoenergian laskenta
ENERGIA
LIIKENNE Laskentamalli: Määritellään kohdealueen sijainti ja luonne alueen henkilöliikennesuoritteet kulkutavoittain Huomioidaan paikalliset erityispiirteet Lasketaan liikenteen kokonaispäästöt liikennemuotojen päästökertoimien avulla Arvioidaan kaavassa tehtävien valintojen vaikutukset (negatiiviset/positiiviset) valintamahdollisuuksia on käytännössä lukemattomia (esimerkki alla), työkalussa on päädytty hyvin yksinkertaiseen/realistiseen valikkoon, joka pohjautuu vaikutuksiin, joihin todellisuudessa on voitu päästä toimenpiteen jälkeen muuttunut kulkutapajakauma toimenpiteen toimenpiteen voimakkuusaste voimakkuuden mukaan (%-osuus) -4-2 -1 +1 +2 +4 toimenpide 1: kävelyn osuus 16 18 19 21 22 24 toimenpide 2: pyöräilyn osuus 6 8 10 12 16 24 toimenpide 3: henkilöautoilun osuus 25 30 40 50 60 75 toimenpide 4: lähijunien osuus 0 2 4 6 8 10 toimenpide 5: kävelyn ja pyöräilyn osuus 22 26 29 33 38 48 toimenpide 6: joukkoliikenteen osuus 0 2 4 6 8 10
LIIKENNE Henkilöautoliikenteen kulkutapaosuutta vähentäviä suunnitteluratkaisuja: Laadukkaat jalankulkuympäristöt Erilliset pyörätiet ja kunnolliset pyörien pysäköintitilat Keskitetyt autojen pysäköintiratkaisut (tonttikohtaisten sijaan) Lähijunien tai metron asema alueella Lähipalvelut korttelissa tai enintään 400 m etäisyydellä Tiheät ja laadukkaat bussi- ja ratikkalinjat
RAKENNUSMATERIAALIVALINNAT
Ruuska et al 2013: Pohjarakenteiden osuus jopa n. 37 % rakennuksen materiaaleista johtuvista päästöistä; merkittävät päästöt mm. maa-aineksen stabiloinnista KUVAT: Ahonen, Mika: Suunnitteluohjeet. Hyvinkään Hangonsillan alueen ideakilpailu 18.4. 19.10.2012. Esitys ideakilpailun seminaarissa Hyvinkäällä 29.5.2012. [viitattu 31.10.2012] http://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto_rakentaminen/hangonratapiha-uudistuu/hangonsillan-alueen-ideakilpailu/
ASEMAKAAVOITUS JA ENERGIATEHOKKUUS
Vainio, Tuukka: Asuinrakennusten energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta osana päästöohjaavaa kaavoitusta. Jätetty tarkastettavaksi diplomityönä Aalto-yliopistossa, Insinööritieteiden korkeakoulussa, Energiatekniikan laitoksella 2011. Energiakaavoituksen mallit hanke. 45 kgco 2 / brm 2 a VAATIMUSTASOT 30 kgco2/(brm² a) 25 kgco2/(brm² a) 15 kgco2/(brm² a). SKAFTKÄRR PORVOO KRUUNUVUORENRANTA HELSINKI HARMAAKALLIO LOVIISA SIIRLAAKSO MÄNTYHARJU
ONKO 45 kgco 2 / brm 2 a MERKITTÄVÄ PÄÄSTÖVÄHENNYS? Jos asumisväljyydeksi oletetaan n. 40 htm²/as eli n. 50 brm²/as 45 kg CO 2 e/(brm² a) 50 brm² / as = 2250 kgco 2 e/(as, a) = 2.25 tco 2 e/(as, a)
ALUEKOHTAINEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTOPOTENTIAALI Lähde: Fortel Components Oy
RAKENNUSKOHTAINEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTOPOTENTIAALI
UUSIUTUVAN OMAVARAISENERGIAN MITOITUKSIA OULUSSA AURINKOLÄMPÖ AURINKOKERÄIMET asukkaita keräin-m² 50 % KÄYTTÖVEDEN 2 1.2-2 LÄMMITYKSESTÄ + KOSTEIDEN TILOJEN 4 4.8-8 LATTIALÄMMITYS OMAKOTITALOSSA 6 7.2-12 30 % KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKSESTÄ 1 keräin-m²/asukas ASUINKERROSTALOSSA AURINKOSÄHKÖ AURINKOPANEELIT KORVAA OSAN RAKENNUKSEN OSTOSÄHKÖENERGIASTA YHDEN PANEELINELIÖMETRIN VAIKUTUS E-LUKUUN -1...-2 kwh/m²a 1.6 12.8 paneeli-m²/okt (1 8 paneelia) JULKISIVUSSA TAI KATOLLA TUULISÄHKÖ TUULITURBIINIT KORVAA OSAN RAKENNUKSEN OSTOSÄHKÖENERGIASTA
RAKENNUKSEN SUUNTAUKSEN VAIKUTUS TAVANOMAINEN OMAKOTITALO OULUSSA IKKUNOITA JA TILOJA EI ERITYISESTI SUUNNATTU AURINKOON IKKUNAN g-arvo (AURINGONSÄTEILYN LÄPÄISEVYYS) MATALA kwh/a 10000 8000 PIENI IKKUNAPINTA- ALA (6% JULKISIVUSTA) SUURI IKKUNAPINTA- ALA (20% JULKISIVUSTA) 6000 4000 2000 0 POHJOISEEN KOILLISEEN ITÄÄN KAAKKOON ETELÄÄN LOUNAASEEN LÄNTEEN LUOTEESEEN
AURINKOENERGIAA PASSIIVISESTI HYÖDYNTÄVÄ OMAKOTITALO g 0.5 U 0.7
AURINKOENERGIAA PASSIIVISESTI HYÖDYNTÄVÄ OMAKOTITALO g = 0.35 g = 0.50 g = 0.65 tavanomainen markkinoiden tulevaisuuden ikkuna parhaiten soveltuvat ikkunaratkaisut aurinkoarkkitehtuurilla aurinkoarkkitehtuurilla eniten aukotetun vähennys saavutettava vähennys saavutettava vähennys julkisivun suuntaus energiatehokkuustaso tilojen lämmitystarpeessa tilojen lämmitystarpeessa KAAKKOON normitaso 4-14 % 8-19 % passiivitaso 5-19 % 10-25 % ETELÄÄN normitaso 5-17 % 9-22 % passiivitaso 7-24 % 12-31 % LOUNAASEEN normitaso 4-15 % 8-20 % passiivitaso 5-20 % 10-26 %
VAATIMUKSET TONTILLE
PÄÄSTÖLASKENNAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUPROSESSISSA
PÄÄSTÖLASKENNAN HYÖDYNTÄMINEN KAAVASUUNNITTELUPROSESSISSA Vaihtoehtojen asettaminen tarkasteltavat vaihtoehdot kartottavat riittävällä tarkkuudella saavutettavissa olevat päästötasot (liikenne, energiankäyttö, rakennusmateriaalit) vaihtoehtojen oltava toteutuskelpoisia Kehitettävän vaihtoehdon valinta laskentatulosta voidaan käyttää valinnan perusteluna myös kustannukset arvioitava Ratkaisumallin kehittäminen laskentaa hyödyntävä vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi Suunnitteluprosessin dokumentointi kaavaehdotuksen perustelut Kaavamääräykset, rakennustapaohjeet vaatimusten / suositusten perustelut
ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVAN ASEMAKAAVAN RATKAISUMALLEJA
TOUKOVUORI, PORVOO
VIITANNUMMI, SALO
NURMI-SORILA, TAMPERE LÄHDE: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. www.aa-r.fi
NURMI-SORILA, TAMPERE RAKENTAMISEN OHJAUS LÄHDE: Oy Eero Paloheimo Ecocity ltd, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, Pascdata Oy: Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila. Hiilineutraalin ja ekotehokkaan kaupunginosan toteutussuunnitelma. Luonnos 21.11.2012.
HAVAINTOJA ASEMAKAAVATASON CO 2 e- PÄÄSTÖTARKASTELUISTA Yleis- ja asemakaavoitus on oikea suunnitteluvaihe päästötarkastelujen tekemiselle Kasvihuonekaasupäästöt ovat olennainen ympäristövaikutus, ja siksi niiden laskeminen tulisi sisällyttää osaksi ympäristövaikutusten arviointia kaikessa asemakaavoituksessa Asemakaavoituksen päästöohjauksessa on tarkoituksenmukaista - luoda visio vähäpäästöisestä kokonaisuudesta - mahdollistaa vähäpäästöisten ratkaisujen toteutuminen ja muiden ohjauskeinojen hyvä vaikuttavuus sitovat asemakaavamääräykset eivät välttämättömiä - ohjata pois ilmeisen epäedullisista tai ympäristöä kuormittavista ratkaisuista asemakaavamääräyksiä tarvittaisiin; mahdollisuudet kaipaavat täsmentämistä
ILMASTOTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN On tärkeää muodostaa paikallinen visio ja asemakaavatasoinen näkemys vähäpäästöisestä rakennetusta ympäristöstä ja välittää se rakennusten suunnittelijoille Rakentamismääräykset eivät esitä suosituksia ratkaisuista, ainoastaan vähimmäisvaatimukset Rakentamistapaohje voi kuvata alueellisiin lähtökohtiin perustuvia suositustasoja
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE