Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti



Samankaltaiset tiedostot
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Kouluterveyskysely 2008

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Kouluterveyskysely 2008

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen oppilaitostasolla

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Kouluterveyskysely 2011

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveys Tyrnävän kuntaraportti.

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

Kouluterveyskysely 2017

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Kouluterveys Lapuan kuntaraportti.

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveys Kaustisen kuntaraportti.

FYYSISET TYÖOLOT. Pohjois-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 %

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Transkriptio:

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite Terveyden edistämisen hanketyön tavoitteena on kemijärveläisten terveyden edistämisen painopisteiden valinta ja vahvistaminen ja terveyden edistämisen toimintaohjelman tekeminen. Tavoitteena on sitouttaa kaikki sidosryhmät yhteiseen työskentelyyn kuntalaisten terveyden edistämiseksi. Toteutus Hanketyössä ovat työskennelleet ylihoitaja Sirpa Lohi, joka on myös Kemijärven terveyden edistämisen yhdyshenkilö ja terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja, sairaalasihteeri Pirkko Karjalainen ja terveydenhoitaja Paula Kokko. Työajankäyttö on eriteltynä 19.10.2010 lähetetyssä laskussa (Liite 1). Työnjako hanketyössä on ollut sellainen, että Sirpa Lohi suunnitellut ja koordinoinut hanketta, Pirkko Karjalainen on tehnyt pyydetyt tilastoselvitykset, koosteet ja raportit, Paula Kokko on ollut asiantuntijana tiedotusmateriaalin koostamisessa sekä ryhmämuotoisen toiminnan suunnittelussa. 1

Työskentelyssä tärkeinä osallistujina ovat olleet myös terveyden edistämisen työryhmä, joka on moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Mainittakoon, että heidän osaltaan ei ole tehty työajan laskutusta. Terveyden edistämisen työryhmä on osaltaan toiminut hankkeen ohjausryhmänä. Lisäksi työstä on raportoitu Kemijärven kaupungin hyvinvointia koordinoivalle ohjausryhmälle. Tulokset Hanketyössä koottiin ensin tilastotiedot ja niistä on seulottu ja sovittu terveyden edistämisen työryhmässä ne tiedot, joita käytetään terveyden edistämisen osalta indikaattoreina. Näitä tietoja ja niiden käyttöä on analysoitu useamman asiantuntijan ja hyvinvointia koordinoivan työryhmän kanssa. Tiedoista tehtiin useita koosteita ja tähän raporttiin liitetään ainoastaan yhteisesti hyväksytyt koosteet. Liitteenä ovat Kemijärvellä käyttöön otetut koosteet sekä kouluterveyskyselystä valittuista indikaattoreista että hyvinvoinnin indikaattoreista ja tuloksista (Liite 2 ja Liite 3). Hanketyön tuloksena tärkeimpänä on strateginen suunnitelma terveyden edistämisestä Kemijärvellä. Suunnitelma haluttiin mahdollisimman selkeäksi ja laaja-alaiseksi. Suunnitelma on mukana liitteenä (Liite 4). Hanketyön tarkoituksena oli myös toteuttaa terveyden edistämisen suunnitelman osalta kysely kaupungin henkilöstölle ja luottamusmiehille. Ajatuksena oli tehdä se webropolin avulla. Kysely rakennettiin jo varsin pitkälle, mutta tilanne kuitenkin muuttui tältä osin. Kaupungissa on parhaillaan menossa useampi strategisen tason suunnitelma. Terveyden edistämisen strategia linkittyy näihin suunnitelmiin, eikä ole syytä 2

nostaa jotakin suunnitelmaa ohitse muiden. Koska terveyden edistämisen osalta painopisteeksi nousinyt lasten ja nuorten ja sitä kautta perheiden hyvinvointi, niin toiminnassa on huomioitava kaupungissa meneillään olevat suunnitelmat, kuten lastensuojelusuunnitelma, neuvola-asetuksen 380/2009 mukainen toimintasuunnitelma ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2011-2014. Tässä vaiheessa hyvinvointia koordinoivan työryhmän tulee ottaa kantaa näihin suunnitelmiin ja niiden sisältöön. Tarkoitus on, että suunnitelmat tukevat toisiaan ja vahvistavat toimintamalleja. Terveyden edistämiseen kuuluu vahvasti tiedottaminen ja siihen haetaan nyt uudenlaista näkökulmaa ja aiheesta on viritetty keskustelua useammalla taholla. Työryhmän työ painottuu jatkossa tähän. Arviointi Terveyden edistämisen työryhmä osoittautui varsin kriittiseksi haettaessa hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita. Tämä teetti aika lailla töitä hanketyöntekijöillä. Työryhmä edellytti, että terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat luvut samoin kuin strateginen suunnitelma oli saatava mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon ja mieluiten kukin asia yhdelle paperiarkille. Mitä tiivistetymmin tietoa esitetään, sen tarkemmin on harkittava mitä tietoa käytetään. Työryhmä perusteli asiaa siten, että indikaattorit toimivat myös toimintaa ohjaavina tekijöinä ja sen vuoksi niitä ei voi olla liian paljon. Hanketyön osalta joudumme tekemään nyt uudelleen arviointia, koska tässä on huomioitava myös kaupungissa meneillään olevat muut suunnitelmat. Tarkoituksena on saada koordinoitua niitä yhteen ja tehdä työnjakoa vastuualueiden välillä. 3

Terveyden edistämisen työ jatkuu hankkeen osalta keskittyen tiedottamiseen ja loput hankerahat suunnataan siihen. 4

LIITTEET LIITE 1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveysosasto Sirpa Lohi PL14 98101 Kemijärvi p. 040-7158572 e-mail: sirpa.lohi@kemijarvi.fi LASKU 19.10.2010 Terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Aihe: Terveyden edistämisen painopisteiden valinta ja terveyden edistämisen toimintaohjelman tekeminen Kemijärvellä Työntekijät: Sirpa Lohi, ylihoitaja, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Pirkko Karjalainen, sairaalasihteeri Paula Kokko, terveydenhoitaja Työskentelyjakson sisältö: Ylihoitaja Sirpa Lohi on työskennellyt hankkeessa osa-aikaisesti siten, että huhtikuu kesäkuun ja elokuu lokakuun aikana neljänä päivänä kuukaudessa eli yhteensä 24 työpäivää. Työaikaa on mennyt 20 % kuukaudessa hanketyöhön. Sairaalasihteeri Pirkko Karjalainen on työskennellyt hankkeessa osaaikaisesti siten, että huhtikuu kesäkuun ja elokuun aikana yksi työpäivä/kuukausi (yhteensä 4 työpäivää ja 5 % työajasta) ja syyskuu lokakuun aikana kaksi työpäivää/kuukausi (yhteensä 4 työpäivää ja 10 % työajasta). Terveydenhoitaja Paula Kokko on työskennellyt hankkeessa osa-aikaisesti hankkeessa elokuu lokakuun aikana kahtena päivänä/kuukausi eli yhteensä 6 työpäivää (10 % työajasta). 5

Laskutus: Sirpa Lohen palkka ja sivukulut 6 kk 20 % työajasta 5 495,53 Pirkko Karjalaisen palkka ja sivukulut 4 kk 5 % työajasta 559,01 2 kk 10 % työajasta 559,01 Paula Kokon palkka ja sivukulut 3 kk 10 % työajasta 990,74 Yhteensä 7 604,29 Työntekijöiden palkat on kirjattu Kemijärven kaupungin projektitilille (4005), jossa alaviitteellä (0425) on osoitettu tämä kyseessä oleva hanke. Palkat on kirjattu mainitulle tilille toteutuneiden työpäivien mukaan. Tämän laskun mukana lähetetään skannatut kopiot näistä tilikirjauksista. Hankerahat ohjataan seuraavalle tilille: Sampopankki IBAN: FI83 8000 1700 4183 88 BIC: DABAFIHH Kuntatili: 800017-00418388 6

LIITE 2 KOULUTERVEYSKYSELYJEN KOOSTE VUODELTA 2008 Tämän koosteen on sovitusti koonnut ylihoitaja Sirpa Lohi. Kemijärveläisten yläasteikäisten (8. ja 9. luokkalaisten), lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien elin- ja kouluoloja, terveyttä, terveystottumuksia ja terveysosaamista on selvitetty valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä vuonna 2008. Se on toteutettu kyselytutkimuksena eli kyseessä on koululaisten ja nuorten omat vastaukset. Tutkimuksen tuloksia on koottuna seuraavassa taulukossa. Taulukkoon on koottu valikoidusti tiedot. Taulukko kertoo oppilaiden vuonna 2008 antamien vastausten prosentuaaliset luvut. Mainittakoon, että siinä ei ole vertailutietoja edelliseen kyselyyn. Päädyimme kokoamaan tiedot tähän muotoon, koska ne haluttiin selkeästi yhdelle arkille koottuna ja vertailtavaksi indikaattorien osalta keskenään. 7

Kouluterveyskysely 2008 (tulokset on ilmoitettu prosentteina) Indikaattori Peruskoulun 8. ja 9. Lukiolaiset Ammattiin luokka N= 401 N= opiskelevat 221 N=86 Terveydentila 17 18 20 keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama 15 16 14 pitkäaikaissairaus Ylipainoa 17 16 30 Keskivaikea tai vaikea 12 13 15 masentuneisuus Harrastaa liian vähän 47 47 64 liikuntaa Tosi humalassa vähintään 18 17 44 kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia 4 4 12 huumeita ainakin kerran Tupakoi päivittäin 17 16 52 Nukkumaanmeno 33 32 45 myöhemmin kuin klo 23 Hampaiden harjaus 63 62 70 harvemmin kuin kahdesti päivässä Huonot tiedot 17 15 13 seksuaaliterveydestä Huonot tiedot päihteistä 19 18 28 Kokenut fyysistä uhkaa 22 22 21 vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä 15 16 14 vuoden aikana Ei yhtään läheistä ystävää 14 13 11 Koulun fyysisissä 53 53 43 työoloissa on puutteita Koulun työilmapiirissä on 30 29 20 ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi 40 39 26 koulussa Koulutapaturma 22 22 14 lukuvuoden aikana Koulu-uupumusta 16 16 5 Vaikeuksia opiskelussa 38 38 29 8

LIITE 3 Tilastotietoa kemijärveläisten terveydestä ja hyvinvoinnista Tilastotiedot ovat vuodelta 2008. Tämä taulukko on kooste, johon on sovitusti otettu tietyt indikaattorit kuvaamaan kemijärveläisten terveyttä ja hyvinvointia. Indikaattori Kemijärvi Lappi Koko maa Sairastavuus indeksi * 117,5 113,0 100 Kansantauti-indeksi * 126,8 119,7 100 Diabetesindeksi * 106,2 103,7 100 Sepelvaltimotauti-indeksi * 129,5 128,2 100 Verenpainetauti-indeksi * 116,7 109,5 100 Astma-indeksi * 129,8 121,6 100 Nivelreumaindeksi * 115,9 107,2 100 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina litroina Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat/10 000 asukasta 2007 Toimeentuloa saaneet 17-24 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2007 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä 2007 11,4 12,0 8,5 196,1 182,5 153,8 25,7 17,6 12,3 67,5 49,8 38,2 * Ikävakioitu sairastavuusindeksi, joka kertoo että siinä on huomioitu väestön ikärakenne eli jos Kemijärven ikärakenne olisi sama kuin koko maassa. 9

TERVEYDEN EDISTÄMINEN KEMIJÄRVELLÄ LIITE 4 Perusteluina terveyden edistämistyölle ovat tilastotiedot kemijärveläisten terveydentilasta ja hyvinvoinnista. Alla olevassa taulukossa on Kelan ja Sotkanetin tietokannoista kerättyjä tietoja. Näiden tietojen mukaan kemijärveläisten ikävakioitu sairastavuus- ja kansantauti-indeksi on selvästi huonompi kuin keskimäärin muualla Lapissa. Myös terveydenhuollon palvelujen käyttö on suurempaa ja kustannukset ovat korkeammat kuin keskimäärin Lapissa. Toiminnan tavoitteeksi terveyden edistämisen työryhmä esittää teemaa: Juniorista senioriksi tervettä ja hyvää elämää Kemijärvellä Työryhmä esittää keskeisiksi toiminta-alueiksi, joihin vaikutetaan: Ympäristö: Ympäristöllä tarkoitetaan rakennettua ympäristöä ja luontoa Kemijärvellä. Oppiminen: Ihmisen elämä on jatkuvaa oppimista. Oppiminen on muutosta, joka näkyy ihmisen tiedoissa, taidoissa ja asenteissa. Elintavat: Terveelliset elintavat ovat terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn kulmakivi. Terveyden edistämisen ja kansansairauksien kannalta merkittävimpinä nousevat esiin ruokatottumukset, liikunta ja päihteiden käyttö. Yhteisöllisyys: Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen huomioidaan kaikessa toiminnassa. Kohderyhmä: Kaikki kemijärveläiset ja nyt aluksi erityisesti lapset ja nuoret 10