KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI

Transkriptio

1 Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI

2 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2008

3 Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen Kouluterveys 2008: Sodankylän kuntaraportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty Sodankylässä huhtikuussa 1998, 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille. Vuonna 1998 kyselyyn osallistuivat Syväjärven koulu, Jeesiönrannan koulu ja Lokan koulu.vuonna 2000 Syväjärven koulu ja Jeesiönrannan koulu.vuosina 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008 kysely on tehty myös lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Tässä raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 237, 249, 254, 222 ja 212 sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilta 104, 81, 98, 114 ja 69. Elinolot: Sodankylässä muu kuin ydinperhe yleistyi perherakenteena. Yläkoululaisten vanhempien tupakointi lisääntyi ja lukiolaisten vanhempien vähentyi. Yläkoululaisten vanhempien työttömyys lisääntyi 35 prosentista 41 prosenttiin. Lukiolaisten käyttövarat vähentyivät. Yläkoululaisten vanhempien tietämättömyys nuorten viikonloppuiltojen viettopaikasta lisääntyi ja lukiolaisten vähentyi. Yläkoululaisten vanhemmista 39 prosenttia ei tiennyt aina nuorten viikonloppuiltojen viettopaikkaa 2008, kun kahta vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli 29 prosenttia. Osuus yläkoululaisista kasvoi, joilla ei ollut yhtään läheistä ystävää. Fyysisen uhkaa kokeneiden yläkoululaisten osuus kasvoi. Yläkoululaisten osuus vähentyi, jotka tekivät toistuvasti rikkeitä. Kouluolot: Osuus niistä Sodankylän lukiolaisista, jotka kokivat koulun fyysisissä työoloissa puutteita, lisääntyi kahdessa vuodessa 59 prosentista 68 prosenttiin. Osuus niistä lukiolaisista lisääntyi, joille oli sattunut koulutapaturma. Koulun työilmapiirin ongelmallisiksi kokevien yläkoululaisten osuus kasvoi 24 prosentista 37 prosenttiin. Myös lukiolaiset kokivat työilmapiirin ongelmien lisääntyvän. Osuus yläkoululaisista, jotka eivät kokeneet tulevansa kuulluksi koulussa, lisääntyi. Vaikeuksia opiskelussa kokevien yläkoululaisten osuus kasvoi ja lukiolaisten osuus vähentyi. Yläkoululaisten osuus, jotka kokevat avun puutetta opiskelussa ja koulunkäynnissä kasvoi. Lintsaus lisääntyi sekä yläkoulussa että lukiossa. Terveys: Terveydentilansa heikoksi tai keskinkertaiseksi kokevien lukiolaisten osuus pienentyi. Niiden lukiolaisten osuus lisääntyi, joilla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Ylipainoisten yläkoululaisten osuus vähentyi. Niiden yläkoululaisten osuus lisääntyi, joilla on päivittäin vähintään kaksi oiretta. Lukiolaisten viikoittaiset niska- ja hartiakivut vähentyivät. Osuus niistä lukiolaisista kasvoi, joilla on päänsärkyä viikoittain. Kun vuonna 2006 väsymystä lähes päivittäin koki 12 prosenttia yläkoululaisista, niin vuonna 2008 vastaava osuus oli 20 prosenttia. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus vähentyi lukiolaisilla. Koulu-uupuneiden yläkoululaisten osuus kasvoi kahdessa vuodessa 14 prosentista 22 prosenttiin. Terveystottumukset: Kaikkien aterianosien syönti kouluruoalla vähentyi hieman nuorilla. Vähintään kaksi kertaa viikossa epäterveellisiä välipaloja koulussa nauttivien yläkoululaisten osuus vähentyi ja lukiolaisten osuus lisääntyi. Nuorten liikunnan harrastaminen lisääntyi. Niiden lukiolaisten osuus, jotka menevät nukkumaan vähentyi. Lukiolaisten tupakointi, humalajuominen ja laittomien huumeiden kokeilu vähentyivät. Tupakoivien yläkoululaisten osuus lisääntyi 15 prosentista 21 prosenttiin. Terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto: Suhtautuminen terveystietoon parantui yläkoululaisilla ja terveystiedon aiheet kiinnostivat lukiolaisia enemmän verrattuna edelliseen kyselykertaan. Yläkoululaisten päihdetiedot parantuivat ja lukiolaisten huonontuivat. Lukiolaisten tiedot seksuaaliterveydestä parantuivat. Lukiolaisten osuus kasvoi, jotka kokivat avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Lukiolaisten kokemat vaikeudet päästä koululääkärin ja kouluterveydenhoitajan vastaanotolle lisääntyivät. Kahdessa vuodessa vähentyi yläkoululaisten kokemus siitä, että on vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle. Nuorten tyytymättömyys kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa lisääntyi. Kouluterveyskysely

4 SISÄLLYS JOHDANTO... 7 TULOSTEN RAPORTOINTI... 7 AINEISTOT... 9 TULOKSET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAT Elinolot Terveys Terveystottumukset Terveysosaaminen ja oppilashuolto LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIT Elinolot Kouluolot Terveys Terveystottumukset Terveysosaaminen ja opiskelijahuolto ILON- JA HUOLENAIHEET VUONNA 2008 SODANKYLÄSSÄ POHDINTA Liitteet Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen Liite 2. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina Kouluterveyskysely

5 Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Kuviot Kuvio 1. Malli profiilikuviosta... 8 Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 13. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 14. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 15. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 16. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 17. Toimintamalli Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen Kouluterveyskysely

6 Kouluterveyskysely

7 JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja sekä lapsia ja nuoria koskevan vertailukelpoisen tiedon saannin kahden vuoden välein. Huhtikuussa 2008 Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 146 kuntaa Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä. Kyselyyn vastasi nuorta: yläluokkalaista, lukiolaista ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomake ovat Stakesin www-sivuilla 1. Raportin lopussa kuvataan lyhyesti lasten ja nuorten terveyden edistämisen saralla viime aikoina tapahtunutta kehitystä, joitakin Kouluterveyskyselyn tuloksissa ilmenneitä erityisiä haasteita sekä kerrotaan Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisestä. TULOSTEN RAPORTOINTI Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin wwwsivuilla 2, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Lisäksi keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia voi tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnet-indikaattoripankissa 3. Kunta- ja koulukohtaiset tulokset lähetetään tulokset tilanneille kunnille. Vuonna 2008 kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) kuntaraportin ja siihen sisältyvät kuntakohtaiset profiilikuviot, 2) koulukohtaiset profiilikuviot kunnan jokaiselle koululle, 3) kaikkien kysymysten kunta- ja koulukohtaiset jakaumataulukot. Kuntaraportissa raportoidaan Kouluterveyskyselyn kuntakohtaiset tulokset sekä verrataan kunnan tilannetta lääniin. Viimeisimmältä kyselyvuodelta raportoidaan lisäksi sukupuolten väliset erot. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi kuviota. Ensimmäisessä esitetään kunnan aiempien vuosien tulokset ja vertailutulos koko läänistä viimeisimmältä vuodelta (ks. kuvio 1). Toisessa kuviossa esitetään vuoden 2008 tulokset sukupuolen mukaan, kunnasta yhteensä ja vertailutulos läänistä. Tämä kuvio esitetään kuitenkin vain, jos kunnassa on vähintään 70 vastaajaa. Kunnan jokaiselle koululle tehdään kuntakohtaisia indikaattorikuvioita vastaavat profiilikuviot. Lisäksi yhteen tiedostoon kootaan kunnan tulokset kaikista kysymyksistä vuodelta Tulokset esitetään sekä koko kunnan tasolla että sukupuolen mukaan. Samassa taulukossa esitetään vertailun mahdollistamiseksi vastaavat tiedot läänistä. Vastaavanlaiset tiedostot tehdään myös kunnan jokaisesta koulusta verrattuna kuntaan. Tietosuojan turvaamiseksi tuloksia ei toimiteta lainkaan kunta- tai koulukohtaisesti, jos kunnassa tai koulussa on alle viisi vastaaja. Vastaavasti jos kyselyyn vastanneita tyttöjä tai poikia on koulussa alle viisi, sukupuoliryhmittäisiä tuloksia ei toimiteta. Edellä mainittu materiaali lähetetään ainoastaan kunnan yhdyshenkilölle, jonka toivotaan välittävän tietoa ja materiaalia eteenpäin mm. kouluihin, kunnan eri hallinnonaloille kuten sosiaali- ja terveystoimeen, opetus- ja sivistystoimeen sekä kunnan päättäjille. Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto. Jokaisessa indikaattoriryhmässä on 8 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. 1 Kouluterveyskyselyn nettisivu on 2 Valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset tulokset tulevat syksyn aikana osoitteeseen > Tulokset. 3 Ks. SOTKAnet-indikaattoripankin Internet-sivut: Kouluterveyskysely

8 Indikaattorikuvion (ks. kuvio 1) yksittäisen pylvässarjan alin pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on kuntaraporteissa koko läänin tieto vuodelta Muut pylväät koskevat otsikossa mainittua kuntaa niinä vuosina, joina se on osallistunut kyselyyn ja aineisto on ollut kohtuullisen vertailukelpoinen. Tummin pylväs on kunnan tulos vuodelta 2008, ja sitä voidaan verrata koko läänin pylvääseen. Kuvion luettavuuden takia pylväiden määrä on rajattu viiteen osallistumisvuoteen. Jos kunta on osallistunut kyselyyn useampia kertoja, jää aiempien vuosien pylväät pois. Kuvion selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Jos lukumäärää ei ole, kunta ei ole osallistunut kyselyyn kyseisenä vuonna. Pylväitä voi myös olla yhteensä vähemmän kuin kuusi, jos indikaattorin kuvaamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi. Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokka-asteita tulokset koskevat. Raportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2006 ja 2008 tuloksissa. TERVEYS Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta Koulu, kunta tai maakunta Vakioidut prosenttiosuudet Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suurissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Tähdellä merkittyjä indikaattoreita on muutettu. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa % 2000 (n=140) 2002 (n=130) 2004 (n=140) 2006 (n=130) 2008 (n=110) Maakunta tai lääni, 2008 (n=5 000) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit, vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty maakunta tai muu alue. Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 1. Malli profiilikuviosta Muutostulosten vertailtavuuden parantamiseksi indikaattoreiden prosenttiosuudet vakioidaan luokkaasteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa luokka-asteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Jos jossain luokka-asteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa on alle viisi vastannutta, tulokset ovat vakioimattomia. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös liitetaulukkoina raportin lopussa. Tässä raportissa raportoidaan peruskoulujen 8.- ja 9.- luokkalaisten ja lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tulokset. Ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tulokset raportoidaan erillisessä raportissa. Kouluterveyskysely

9 AINEISTOT Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 2. vuosikurssilla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet myös lukion 1. vuosikurssin opiskelijat. Siksi lukion 1. ja 2. vuosikursseilta on saatavilla tiedot korkeintaan viideltä kyselykerralta. Sodankylä on osallistunut Kouluterveyskyselyyn vuosina 1998, 2000, 2002, 2004, 2006 ja Vastanneiden lukumäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla oli edellä mainittuina vuosina 252, 237, 249, 254, 222 ja 212 sekä lukion 1. ja 2. vuosikursseilla 104 vuonna 2000, 81 vuonna 2002, 98 vuonna 2004, 114 vuonna 2006 ja 69 vuonna Jos kunta on osallistunut kyselyyn seitsemänä vuotena, ei vuoden 1996 ja 1998 tuloksia oteta mukaan analyysiin indikaattorikuvioiden selkeyden vuoksi. Tulosten raportoinnissa on yleensä analysoitu kunnan kahden edellisen kyselyvuoden välillä tapahtuneita muutoksia ja verrattu kunnan ja läänin vuoden 2008 tuloksia toisiinsa. Tuloksia viimeisimmästä kyselystä verrataan Lapin läänin aineistoon. Tämän lisäksi huomiota on kiinnitetty mahdollisiin pidemmän aikavälin trendeihin ja siihen, jos jokin ilmiö on huomattavan yleinen kunnassa. Taulukossa 1 kuvataan aineistot luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Huom! Raportissa ei käsitellä vuoden 1998 tuloksia. Huom! Koska lukiossa on alle 70 vastaajaa vuonna 2007, sukupuolen mukaisia tuloksia ei esitetä. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Perusk. 8. lkperusk. 9. lklukion 1. lk Lukion 2. lk Perus-Lukio koulu Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Sodankylä Peruskoulu Kirkonkylän koulu Lokan koulu Syväjärven koulu Vuotson koulu Lukio Sodankylän lukio Kouluterveyskysely

10 TULOKSET Peruskoulun 8. ja 9. luokat Elinolot Sodankylässä muu kuin ydinperhe yleistyi perherakenteena vuodesta 2006 vuoteen 2008 (kuvio 2; liite 2). Vanhempien tupakointi lisääntyi kahdessa vuodessa 36 prosentista 45 prosenttiin. Vanhempien työttömyys lisääntyi 35 prosentista 41 prosenttiin ja oli yleisempää kuin Lapin läänissä. Vanhempien tietämättömyys nuorten viikonloppuiltojen viettopaikasta lisääntyi ja oli yleisempää kuin Lapin läänissä. Vanhemmista 39 prosenttia ei tiennyt aina nuorten viikonloppuiltojen viettopaikkaa 2008, kun kahta vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli 29 prosenttia. Osuus yläkoululaisista, joilla ei ollut yhtään läheistä ystävää, kasvoi 7 prosentista 12 prosenttiin. Fyysisen uhkaa kokeneiden yläkoululaisten osuus kasvoi kahdessa vuodessa 15 prosentista 19 prosenttiin. Yläkoululaisten osuus, jotka tekivät toistuvasti rikkeitä, vähentyi Sodankylässä 24 prosentista 21 prosenttiin. Pojat ilmoittivat tyttöjä useammin keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (kuvio 3; liite 3). Pojat olivat ilman läheisiä ystäviä useammin kuin tytöt. Tytöistä suurempi osa kuin pojista oli viimeksi kuluneen vuoden aikana tehnyt rikkeitä. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely

11 ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Sodankylä % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 24 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 36 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2000 (n=237) 2002 (n=249) 2004 (n=254) 2006 (n=222) 2008 (n=212) Lappi, 2008 (n=4153) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Sodankylä % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 24 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 36 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=105) Tytöt (n=107) Sodankylä (n=212) Lappi (n=4153) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

12 Kouluolot Koulun työilmapiirin ongelmallisiksi kokevien yläkoululaisten osuus kasvoi 24 prosentista 37 prosenttiin ja oli suurempi kuin Lapin läänissä (kuvio 4; liite 2). Osuus yläkoululaisista, jotka eivät kokeneet tulevansa kuulluksi koulussa, lisääntyi 34 prosentista 39 prosenttiin ja oli suurempi kuin läänissä. Vaikeuksia opiskelussa kokevien yläkoululaisten osuus kasvoi kahdessa vuodessa 36 prosentista 41 prosenttiin ja oli suurempi kuin läänissä keskimäärin. Yläkoululaisten osuus, jotka kokevat avun puutetta opiskelussa ja koulunkäynnissä kasvoi kahdessa vuodessa seitsemästä prosentista kymmeneen prosenttiin. Lapin läänissä vastaava osuus oli 13 prosenttia. Myös lintsaus lisääntyi kahdessa vuodessa. Sodankyläläisista yläkoululaisista kuusi (6) prosenttia oli lintsannut vuonna 2006, kun vastaava osuus vuonna 2008 oli 12 prosenttia. Tytöt kokivat poikia useammin puutteita koulun fyysisissä työoloissa (kuvio 5; liite 3). Tytöt kokivat yleisemmin koulun työilmapiirin ongelmia kuin pojat. Tytöt kokivat yleisemmin, että eivät tule kuulluksi koulussa. Tytöt pitivät koulun työmäärää yleisemmin liian suurena kuin pojat. Pojilla oli yleisemmin vaikeuksia opiskelussa kuin tytöillä. Pojat olivat yleisemmin koulukiusattuja kuin tytöt. Pojat eivät yleisemmin kuin tytöt pidä lainkaan koulunkäynnistä. Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas on joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

13 KOULUOLOT Sodankylä Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa (n=237) 2002 (n=249) 2004 (n=254) 2006 (n=222) 2008 (n=212) Lappi, 2008 (n=4153) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna KOULUOLOT Sodankylä Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 7 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=105) Tytöt (n=107) Sodankylä (n=212) Lappi (n=4153) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

14 Terveys Ylipainoisten yläkoululaisten osuus vähentyi 17 prosentista 13 prosenttiin vuodesta 2006 vuoteen 2008 (kuvio 6; liite 2). Niiden yläkoululaisten osuus, joilla on päivittäin vähintään kaksi oiretta, lisääntyi kahdessa vuodessa 19 prosentista 23 prosenttiin ja oli suurempi kuin läänissä. Oireilu Sodankylässä oli hieman yleisempää kuin Lapin läänissä. Väsymystä lähes päivittäin kokevien osuus kasvoi. Kun vuonna 2006 väsymystä lähes päivittäin koki 12 prosenttia yläkoululaisista, niin vuonna 2008 vastaava osuus oli 20 prosenttia. Koulu-uupuneiden osuus kasvoi kahdessa vuodessa 14 prosentista 22 prosenttiin ja oli suurempi kuin läänissä (14 prosenttia). Tyttöjen koettu terveydentila oli huonompi kuin poikien (kuvio 7; liite 3). Tytöillä oli enemmän lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia kuin pojilla. Pojat olivat yleisemmin ylipainoisia kuin tytöt. Tytöt kokivat huomattavasti poikia yleisemmin päivittäisiä oireita ja väsymystä sekä viikoittaisia niska- tai hartiakipuja ja päänsärkyä. Tytöillä oli huomattavasti useammin keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kuin pojilla sekä koulu-uupumusta. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Ylipainoa: Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Väsymystä lähes päivittäin: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Koulu-uupumusta: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

15 TERVEYS Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Vakioidut prosenttiosuudet Sodankylä % Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 14 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 2000 (n=237) 2002 (n=249) 2004 (n=254) 2006 (n=222) 2008 (n=212) Lappi, 2008 (n=4153) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYS Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Vakioidut prosenttiosuudet Sodankylä % Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 14 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=105) Tytöt (n=107) Sodankylä (n=212) Lappi (n=4153) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

16 Terveystottumukset Kaikkien aterianosien syönti kouluruoalla vähentyi hieman Sodankylän yläkoululaisilla (kuvio 8; liite 2). Yläkoululaisista 57 prosenttia ei syönyt kaikkia aterianosia kouluruoalla vuonna 2006, kun vastaava osuus vuonna 2008 oli 61 prosenttia. Kuitenkin Lapin läänissä kaikkien aterianosien syömättömyys oli yleisempää kuin Sodankylässä. Vähintään kaksi kertaa viikossa epäterveellisiä välipaloja koulussa nauttivien osuus vähentyi 26 prosentista 22 prosenttiin kahdessa vuodessa. Osuus oli pienempi kuin läänissä (27 prosenttia). Niiden osuus, jotka harrastavat liian vähän liikuntaa on vähentynyt 2000-luvun alusta asti, ja vähentyi kahden viime vuoden aikana 51 prosentista 46 prosenttiin. Osuus oli pienempi kuin Lapin läänissä. Niiden osuus, jotka menevät myöhemmin nukkumaan kuin klo 23, oli pienempi kuin läänissä. Myönteinen kehitys tupakoinnin vähentymisestä päättyi. Tupakoivien osuus lisääntyi 15 prosentista 21 prosenttiin vuodesta 2006 vuoteen 2008, ja oli suurempi kuin läänissä. Pojat söivät kaikki aterianosat kouluruoalla yleisemmin kuin tytöt (kuvio 9; liite 3). Pojat laiminlöivät suositusten mukaisen hampaiden harjauksen tyttöjä huomattavasti yleisemmin. Liian vähäinen liikunnan harrastaminen viikoittain oli yleisempää pojilla kun tytöillä. Pojat tupakoivat ja kokeilivat laittomia huumeita yleisemmin kuin tytöt. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa*: Oppilas harrastaa liian vähän liikuntaa, jos kumpikin tai toinen seuraavista ehdoista täyttyy: 1) harrastaa vapaa-aikanaan urheilua tai liikuntaa harvemmin kuin neljä kertaa viikossa ainakin puoli tuntia kerrallaan, 2) harrastaa vapaa-aikanaan hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vähemmän kuin kaksi tuntia viikossa. Liikuntaindikaattori pohjautuu UKK-instituutin liikuntapiirakassa annettuun terveysliikuntasuositukseen nuorille. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Tupakoi päivittäin: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. * Liikuntaindikaattori muutettiin vuonna Muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

17 TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Sodankylä % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 58 Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa* 52 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2000 (n=237) 2002 (n=249) 2004 (n=254) 2006 (n=222) 2008 (n=212) Lappi, 2008 (n=4153) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Sodankylä % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 72 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 27 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 58 Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa* 52 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=105) Tytöt (n=107) Sodankylä (n=212) Lappi (n=4153) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

18 Terveysosaaminen ja oppilashuolto Suhtautuminen terveystietoon parantui Sodankylän yläkoululaisilla ja oli parempaa kuin läänissä (kuvio 10; liite 2). Verrattuna kahden vuoden takaiseen suurempi osa nuorista oli sitä mieltä, että terveystiedon aiheet ovat kiinnostavia ja että terveystiedon opetus lisää valmiuksia huolehtia terveydestä. Sodankylän yläkoululaisten päihdetiedot parantuivat ja olivat paremmat kuin Lapin läänissä. Huonot tiedot päihteistä oli 15 prosentilla vuonna 2006, kun vuonna 2008 huonot tiedot päihteistä oli 11 prosentilla nuorista. Kahdessa vuodessa vähentyi kokemus siitä, että on vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle (63 prosenttia 59 prosenttia). Lapin läänissä vastaava osuus oli 49 prosenttia. Tyytymättömyys kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa lisääntyi 21 prosentista 29 prosenttiin kahdessa vuodessa ja oli yleisempää kuin Lapin läänissä. Tytöt olivat yleisemmin kuin pojat sitä mieltä, että terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä (kuvio 11; liite 3). Pojilla oli tyttöjä huonommat tiedot päihteistä ja seksuaaliterveydestä. Tytöt kokivat vaikeammaksi päästä koululääkärin vastaanotolle pääsemisen kuin pojat. Tytöt olivat selvästi enemmän tyytymättömiä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa kuin pojat. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Huonot tiedot päihteistä: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

19 TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Vakioidut prosenttiosuudet Sodankylä % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 49 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 26 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2000 (n=237) 2002 (n=249) 2004 (n=254) 2006 (n=222) 2008 (n=212) Lappi, 2008 (n=4153) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Vakioidut prosenttiosuudet Sodankylä % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 49 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 26 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=105) Tytöt (n=107) Sodankylä (n=212) Lappi (n=4153) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

20 Lukion 1. ja 2. vuosikurssit Elinolot Ydinperhe yleistyi perherakenteena Sodankylän lukiolaisilla vuodesta 2006 vuoteen 2008 (kuvio 12; liite 4). Tupakoitsevien vanhempien osuus vähentyi ja oli pienempi kuin Lapin läänissä. Lukiolaisten käyttövarat vähentyivät kahdessa vuodessa. Lukiolaisista 42 prosentilla oli yli 17 euroa viikossa käytettävissä vuonna 2006, kun vastaava osuus vuonna 2008 oli 36 prosenttia. Lukiolaisten vanhemmat tiesivät useammin viikonloppuiltojen viettopaikan vuonna 2008 kuin kaksi vuotta sitten. Vuonna 2006 lukiolaisten vanhemmista 44 prosenttia ei tiennyt nuortensa viikonloppuiltojen viettopaikkaa, kun vastaava osuus vuonna 2008 oli 39 prosenttia. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät hieman. Vuonna 2006 keskusteluvaikeuksia koki 10 prosenttia lukiolaisista, kun vuonna 2008 keskusteluvaikeuksia koki 13 prosenttia lukiolaisista. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely