KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI

Transkriptio

1 Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI

2 Helsinki: S osiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2006

3 Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen: Kouluterveys 2006: Tohmajärven kuntaraportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty Tohmajärvellä huhtikuussa 1996, 1998, 2000, 2002, 2004 ja 2006 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille. Vuonna 1996 osallistui pelkästään lukion 2. luokat ja vuonna 2000 pelkästään peruskoulun luokat. Vuonna 1998 kysely tehtiin lukioiden 2. vuosikurssin ja vuodesta ja 2. vuosikurssin opiskelijoille, vuonna 2000 lukio ei osallistunut. Tässä raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen ja oppilashuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 187, 157, 144, 139 ja 118 sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilta 50, 54 ja 53. Elinolot: Yläluokkalaisilla vanhempien tupakointi ja työttömyys vähentyivät kahden viime vuoden aikana. Yläluokkalaisten viikoittaiset käyttövarat olivat aiempaa useammalla yli 17 euroa (24 % > 31 %). Yläluokkalaisista 31 % ilmoitti käyttövarojensa ylittävän 17 euroa viikossa ja lukiolaisista puolestaan 37 % sai vähintään 17 euroa viikossa. Aiempaa useamman lukiolaisen vanhemmat tiesivät nuoren viikonloppuiltojen viettopaikan, kun tilanne yläluokkalaisten vanhempien keskuudessa oli päinvastainen. Yläluokkalaisilla olikin keskimääräistä yleisemmin keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Yläluokkalaiset kokivat vuoden aikana myös keskimääräistä yleisemmin fyysistä uhkaa ja tekivät toistuvasti rikkeitä. Sen sijaan lukiolaisten joukossa fyysistä uhkaa kokeneiden osuus pieneni aiempiin vuosiin verrattuna. Kouluolot: Keskimääräistä harvemmin koulun fyysisissä työoloissa nähtiin olevan puutteita. Peruskoulujen 8.- ja 9.-luokkalaisille sattui kuitenkin vuoden aikana selvästi keskimääräistä useammin koulutapaturma. Koulun työilmapiirin ongelmat yleistyivät niin peruskouluissa kuin lukiossakin. Koulun työmäärää liian suurena pitäviä nuoria oli lukiossa hieman keskimääräistä vähemmän. Peruskoulussa kuulematta jääminen koulussa väheni, kun puolestaan koulukiusaamisen kohteeksi jouduttiin hieman aiempaa useammin. Peruskouluissa myös lintsaaminen yleistyi ja keskimääräistä harvempi piti koulunkäynnistä. Terveys: Terveydessä tapahtui Tohmajärven peruskouluissa monilta osin lähinnä kielteisiä muutoksia kahden viime vuoden aikana. Yläluokkalaisten päivittäiset ja viikoittaiset oireet lisääntyivät ja niin yleistyi myös keskivaikea tai vaikea masentuneisuus. Myös koulu-uupumusta oli keskimääräistä useammalla (18 % vs. 13 %). Peruskoululaiset tunsivatkin terveydentilansa paitsi edellistä kyselyvuotta niin myös keskimääräistä useammin keskinkertaiseksi tai huonoksi. Lukiolaisten useat päivittäiset oireet ja viikoittainen väsymys olivat hieman keskimääräistä harvinaisempia, mutta sen sijaan ylipainoisuus yleistyi. Lukiolaisilla koulu-uupumus oli harvinaisempaa kuin Pohjois-Karjalassa (3 % vs. 12 %). Terveystottumukset: Yläluokkalaiset harjasivat hampaansa keskimääräistä laiskemmin ja he myös menivät koulupäiviä edeltävinä iltoina aiempaa useammin myöhään nukkumaan. Yläluokkaisista keskimääräistä useampi oli vähintään kerran kuussa tosi humalassa (26 % vs. 17 %) ja myös laittomia huumeita oli hieman keskimääräistä yleisemmin kokeiltu (9 % vs. 5 %). Lukiolaiset puolestaan menivät keskimääräistä useammin ennen klo 23:a nukkumaan, olivat aiempaa harvemmin tosi humalassa ja olivat kokeilleet laittomia huumeita hieman aiempaa harvemmin. Terveysosaaminen ja oppilashuolto: Terveystiedon aiheet kiinnostivat keskimääräistä harvemmin yläluokkalaisia ja harvemmat oppilaat kokivatkin terveystiedon opetuksen lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä. Päihdetietous oli huonompaa kuin maakunnassa. Kouluterveydenhuollon toimivuuteen henkilökohtaisissa asioissa oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Lukiossa kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin hieman keskimääräistä helpommaksi (6 % vs. 16 %). Kouluterveyskysely

4 SISÄLLYS JOHDANTO...8 TULOSTEN RAPORTOINTI...8 AINEISTOT...10 TULOKSET...11 PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAT...11 Elinolot...11 Kouluolot...13 Terveys...16 Terveystottumukset...18 Terveysosaaminen ja oppilashuolto...20 LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIT...22 Elinolot...22 Kouluolot...24 Terveys...26 Terveystottumukset...28 Terveysosaaminen ja oppilashuolto...30 POHDINTA...32 ILON- JA HUOLENAIHEET KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN MUKAAN...33 NUORTEN TERVEYS, HYVINVOINTI JA TERVEYSTOTTUMUKSET: SUOSITUKSIA JA TUTKIMUSTULOKSIA...34 MITEN KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSIA ON HYÖDYNNETTY?...36 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN KUNNAN STRATEGIATYÖSSÄ...37 MISTÄ APUA TULOSTEN HYÖDYNTÄMISEEN?...37 Liitteet LIITE 1. INDIKAATTOREIDEN MUODOSTAMINEN...39 LIITE 2. KOULUTERVEYSKYSELYN INDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA JA VASTAAJIEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA LIITE 3. KOULUTERVEYSKYSELYN INDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUU- DET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN JA VASTAAJIEN LUKUMÄÄRÄ VUONNA LIITE 4. KOULUTERVEYSKYSELYN INDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA JA VASTAAJIEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA RAPORTEISSA ILMOITETTUJEN PROSENTTIOSUUKSIEN KANSSA...49 Kouluterveyskysely

5 Taulukot TAULUKKO 1. KOULUTERVEYSKYSELYIHIN VASTANNEET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPI- LAAT JA LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJAT KOULUITTAIN LUOKKA-ASTEEN JA SUKUPUOLEN MUKAAN VUOSINA Kuviot KUVIO 1. MALLI PROFIILIKUVIOSTA...9 KUVIO 2. ELINOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- OSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 3. ELINOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUSKOU- LUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN SEKÄ LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET VERTAILUTIEDOISTA VUONNA KUVIO 4. KOULUOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- OSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 5. KOULUOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUS- KOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN SEKÄ LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET VERTAILUTIEDOISTA VUONNA KUVIO 6. TERVEYSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- OSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 7. TERVEYSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUS- KOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN SEKÄ LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET VERTAILUTIEDOISTA VUONNA KUVIO 8. TERVEYSTOTTUMUSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PRO- SENTTIOSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 9. TERVEYSTOTTUMUSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN SEKÄ LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET VERTAILUTIEDOISTA VUONNA KUVIO 10. TERVEYSOSAAMIS- JA OPPILASHUOLTOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKU- PUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 11. TERVEYSOSAAMIS- JA OPPILASHUOLTOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN SEKÄ LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET VERTAILUTIEDOISTA VUONNA KUVIO 12. ELINOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- Kouluterveyskysely

6 OSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 13. KOULUOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- OSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 14. TERVEYSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- OSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 15. TERVEYSTOTTUMUSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PRO- SENTTIOSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 16. TERVEYSOSAAMIS- JA OPPILASHUOLTOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKU- PUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA Kouluterveyskysely

7 Kouluterveyskysely

8 JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja sekä lapsia ja nuoria koskevan vertailukelpoisen tiedon saannin kahden vuoden välein. Kouluterveyskyselyyn on vuosina osallistunut lähes 400 kuntaa ja vuosittain kyselyyn on vastannut oppilasta. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomake ovat Stakesin wwwsivuilla 1. Huhtikuussa 2006 Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 148 kuntaa Lapin, Itä-Suomen ja Etelä-Suomen lääneistä. Kyselyyn vastasi noin oppilasta: yläluokkalaista ja lukiolaista. Useimmat kunnat osallistuivat Kouluterveyskyselyyn myös vuosina 1996, 1998, 2000, 2002 ja Näissä kunnissa voidaan nyt seurata kymmenen vuoden aikana tapahtunutta kehitystä. Tässä raportissa kiinnitetään erityistä huomiota Terveys kansanterveysohjelman ( tavoitteisiin. Kunkin luvun alussa kuvataan tavoitteet ja niiden toteutumisen seurantaan ehdotetut osoittimet. TULOSTEN RAPORTOINTI Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin www-sivuilla 2, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Keväästä 2005 lähtien keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia on voinut tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnet-indikaattoripankissa ( Kunta- ja koulukohtaiset tulokset lähetetään ne tilanneille kunnille. Vuonna 2006 kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) kuntaraportin ja siihen sisältyvät kuntakohtaiset profiilikuviot, 2) koulukohtaiset profiilikuviot kunnan jokaiselle koululle, 3) kaikkien kysymysten kunta- ja koulukohtaiset jakaumataulukot. Kuntaraportissa raportoidaan nuorten hyvinvoinnin muutokset kunnassa eri kyselyjen välillä sekä verrataan kunnan tilannetta viimeisimmältä vuodelta suhteessa maakuntaan. Viimeisimmältä kyselyvuodelta raportoidaan lisäksi sukupuolten väliset erot. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi kuviota. Ensimmäisessä esitetään muutostulokset ja vertailutulos koko maakunnasta viimeisimmältä vuodelta (ks. kuvio 1). Toisessa kuviossa esitetään vuoden 2006 tulokset sukupuolen mukaan, kunnasta yhteensä ja vertailutulos maakunnasta. Tämä kuvio esitetään vain, jos kunnassa on vähintään 70 vastaajaa. Kunnan jokaiselle koululle tehdään kuntakohtaisia muutoskuvioita vastaavat profiilikuviot. Lisäksi yhteen tiedostoon kootaan kunnan tulokset kaikista kysymyksistä vuodelta Tulokset esitetään sekä koko kunnan tasolla että sukupuolen mukaan. Samassa taulukossa esitetään vertailun mahdollistamiseksi vastaavat tiedot maakunnasta. Vastaavanlaiset tiedostot tehdään myös kunnan jokaisesta koulusta verrattuna kuntaan. Tietosuojan turvaamiseksi tuloksia ei toimiteta lainkaan kuntatai koulukohtaisesti, jos kunnassa tai koulussa on alle viisi vastaaja. Vastaavasti jos kyselyyn vastanneita tyttöjä tai poikia on koulussa alle viisi, sukupuoliryhmittäisiä tuloksia ei toimiteta. Edellä mainittu materiaali lähetetään ainoastaan kunnan yhdyshenkilölle, jonka toivotaan välittävän tietoa ja materiaalia eteenpäin mm. kouluihin, sosiaali- ja terveystoimeen sekä kunnan päättäjille. Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja oppilashuolto. Jokaisessa indikaattoriryhmässä on Kouluterveyskyselyn internet-sivu on 2 Valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset sekä pääkaupunkiseudun tulokset tulevat syksyn aikana osoitteeseen > Tulokset. Kouluterveyskysely

9 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Muutoskuvion (ks. kuvio 1) alin pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on koko maakunnan tieto vuodelta Muut pylväät koskevat otsikossa mainittua kuntaa niinä vuosina, joina se on osallistunut kyselyyn ja aineisto on ollut kohtuullisen vertailukelpoinen. Tummin pylväs on kunnan tulos vuodelta 2006, ja sitä voidaan verrata koko maakunnan pylvääseen. Kuvion luettavuuden takia pylväiden määrä on rajattu viiteen osallistumisvuoteen. Jos kunta on osallistunut kyselyyn kuusi kertaa, jää vuoden 1996 pylväs pois. Kuvion selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Jos lukumäärää ei ole, kunta ei ole osallistunut kyselyyn kyseisenä vuonna. Pylväitä voi myös olla vähemmän kuin kuusi, jos indikaattorin ilmoittamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi. Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokka-asteita tulokset koskevat. Raportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2004 ja 2006 tuloksissa. TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Kunta A % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta (n=1000) 2000 (n=1000) 2002 (n=1000) 2004 (n=1000) 2006 (n=1000) Maakunta, lääni tai muu alue, 2006 (n=10000) Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suurissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Tähdellä merkittyjä indikaattoreita on muutettu. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Kuvio 1. Malli profiilikuviosta Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit, vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty maakunta tai muu alue. Muutostulosten vertailtavuuden parantamiseksi indikaattoreiden prosenttiosuudet vakioidaan luokkaasteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa luokka-asteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Jos jossain luokka-asteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa on alle viisi vastannutta, tulokset ovat vakioimattomia. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös liitetaulukkoina raportin lopussa. Kouluterveyskysely

10 AINEISTOT Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 2. vuosikurssilla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet myös lukion 1. vuosikurssin opiskelijat. Siksi lukion 1. ja 2. vuosikursseilta on saatavilla tiedot korkeintaan neljältä kyselykerralta. Tohmajärvi on osallistunut Kouluterveyskyselyyn vuosina 1996, 1998, 2000, 2002, 2004 ja Vuonna 1996 osallistui pelkästään lukion 2. luokat ja vuonna 2000 pelkästään peruskoulun luokat. Vastanneiden lukumäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla oli vuosina , 157, 144, 139 ja 118 sekä lukion 1. ja 2. vuosikursseilla 50 vuonna 2002, 54 vuonna 2004 ja 53 vuonna Taulukossa 1 kuvataan aineistot koulun, luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tuloksia viimeisimmästä kyselystä verrataan Pohjois-Karjalan maakunnan aineistoon. Huom! Yläluokkalaisista vastasi vuonna 2006 pienempi osuus kuin aiempina kyselyvuosina. Varsinkin peruskoulun 9. luokan pojat vastasivat nyt aiempia vuosia heikommin. Huom! Lukio ei ole osallistunut kyselyyn vuonna Koska lukiossa on alle 70 vastaajaa vuonna 2006, sukupuolen mukaisia tuloksia ei esitetä. Lukiolaisten tuloksia tarkasteltaessa onkin huomioitava vastaajien pieni lukumäärä vuosittain. Prosenttijakaumassa yksi vastaaja vastaa nyt noin kahta prosenttiyksikköä. Lukiossa kyselyyn vastanneiden määrä on vuosittain niin pieni, että vertailtavuus eri vuosien välillä heikkenee. Tästä syystä raportissa keskitytään vuoden 2006 tuloksiin. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Perusk. 8. lkperusk. 9. lklukion 1. lk Lukion 2. lk Perus-Lukio koulu Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Tohmajärvi Peruskoulu Kuntalan koulu Tietäväisen koulu Lukio Tohmajärven lukio Kouluterveyskysely

11 TULOKSET Peruskoulun 8. ja 9. luokat Elinolot Terveys ohjelman tavoite: lasten hyvinvointi lisääntyy lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi Näitä osoittimia seurataan: niiden osuus luokkalaisista, joilla ei ole yhtään ystävää fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana kokeneiden osuus luokkalaisista Yläluokkalaisista 16 %:lla perherakenne oli jokin muu kuin ydinperhe (kuvio 2; liite 2). Oppilaiden vanhemmista ainakin yksi tupakoi aiempaa harvemmin (41 % > 34 %). Samoin vanhempien työttömyys vähentyi. Vuonna 2004 oppilaista 42 %:n vanhemmista ainakin yksi oli ollut vuoden aikana työttömänä tai pakkolomalla ja nyt 31 %:n vanhemmilla oli ollut tällainen tilanne vuoden aikana. Nyt yläluokkalaisista lähes joka kolmannella oli viikossa käytettävissään yli 17 euroa. Oppilaista 36 % ilmoitti, etteivät omat vanhemmat tiedä heidän viikonloppuiltojensa viettopaikkaa. Kaksi vuotta aiemmin näin oli hieman harvemman (31 %) oppilaan perheessä. Keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa oli yhtä monella kuin aiemminkin. Vuoden aikana fyysistä uhkaa kokeneita oli oppilaista 23 %, eli useampi kuin aiemmin. Vuoden aikana toistuvasti rikkeitä tehneitä oli lähes joka neljäs oppilaista. Tohmajärvellä yläluokkalaisten perherakenne oli keskimääräistä harvemmin jokin muu kuin ydinperhe (16 % vs. 22 %). Oppilaiden viikoittaiset käyttövarat olivat keskimääräistä yleisemmin yli 17 euroa. Useammalla kuin maakunnassa keskimäärin oli vanhempiensa kanssa keskusteluvaikeuksia (17 % vs. 11 %). Fyysistä uhkaa koettiin keskimääräistä yleisemmin ja myös toistuvia rikkeitä tehtiin vuoden aikana useammin kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin. Poikien ja tyttöjen elinoloissa oli joitain merkittäviä eroja (kuvio 3; liite 3). Fyysisen uhan kokeminen ja toistuva rikkeiden tekeminen olivat tyypillisempiä pojille kuin tytöille. Pojat olivat yleisemmin ilman läheisiä ystäviä. Heillä oli käytössään viikoittain enemmän rahaa kuin tytöillä. Pojilla oli myös hieman enemmän keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Sen sijaan vanhemmat tiesivät huonommin tyttöjen viikonloppuiltojen viettopaikan. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely

12 ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi % Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana (n=187) 2000 (n=157) 2002 (n=144) 2004 (n=139) 2006 (n=118) Pohjois-Karjala, 2006 (n=3760) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 22 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 36 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 32 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 22 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 35 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=49) Tytöt (n=69) Tohmajärvi (n=118) Pohjois-Karjala (n=3760) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

13 Kouluolot Terveys ohjelman tavoitteet: lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi suomalaisten kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: koulukiusatuiksi joutuneiden osuus luokkalaisista koulun sisäilman huonoksi kokevien osuus luokkalaisista niiden osuus luokkalaisista, jotka eivät saa apua kouluvaikeuksiin koulusta tai kotoa Tohmajärven 8. ja 9. luokkien oppilaista edellisen kyselyvuoden tapaan 37 % katsoi, että koulun fyysisissä työoloissa oli puutteita (kuvio 4; liite 2). Vuoden aikana joka kolmannelle yläluokkalaiselle oli sattunut koulutapaturma. Koulutapaturmista kysyttiin vuonna 2006 ensimmäistä kertaa. Koulun työilmapiirissä oli ongelmia 43 %:n mukaan eli selvästi useampi kuin edellisenä kyselyvuonna oli tätä mieltä. Sen sijaan kokemus kuulematta jäämisestä koulussa harvinaistui (36 % > 28 %). Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli nyt aiemman neljän prosentin sijaan joka kymmenes oppilaista. Lintsaaminen yleistyi hieman yläluokkalaisten keskuudessa. Kuukauden aikana vähintään kaksi päivää koulusta lintsanneita oli 15 %, kun kaksi vuotta aiemmin lintsanneita oli 10 % oppilaista. Selvästi keskimääräistä harvemmin Tohmajärven yläluokkalaiset kokivat koulun fyysisissä työoloissa puutteita (37 % vs. 54 %). Vuoden aikana oli Tohmajärvellä sattunut koulutapaturmia selvästi keskimääräistä useammalle. Koululaiset kokivat myös useammin koulun työilmapiirissä ongelmia (43 % vs. 28 %) ja ainakin kaksi päivää kuukauden aikana lintsanneita oli keskimääräistä enemmän Tohmajärvellä kuin Pohjois-Karjalassa. Useampi kuin keskimäärin ilmoitti, ettei pidä koulunkäynnistä. Pojille sattui yleisemmin koulutapaturmia, he pitivät koulun työmäärää hieman yleisemmin liian suurena ja joutuivat yleisemmin koulukiusaamisen kohteeksi (kuvio 5; liite 3). Lisäksi pojat lintsasivat tyttöjä useammin vähintään kaksi päivää kuussa koulussa ja he pitivät vähemmän koulunkäynnistä kuin tytöt. Tytöt puolestaan kokivat poikia yleisemmin kuulematta jäämistä koulussa ja heidän mielestään koulun fyysisissä työoloissa oli puutteita useammin kuin poikien. Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa Kouluterveyskysely

14 ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

15 KOULUOLOT Tohmajärvi Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 6 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=49) Tytöt (n=69) Tohmajärvi (n=118) Pohjois-Karjala (n=3760) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna KOULUOLOT Tohmajärvi Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 Koulutapaturma vuoden aikana 23 Koulun työilmapiirissä ongelmia 28 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 30 Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 39 Vaikeuksia opiskelussa* 29 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* 11 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 8 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 6 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1998 (n=187) 2000 (n=157) 2002 (n=144) 2004 (n=139) 2006 (n=118) Pohjois-Karjala, 2006 (n=3760) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

16 Terveys Terveys ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat eivät ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa suomalaisten koettu oma terveydentila säilyy vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus eri ikäryhmissä pitkäaikaissairaiden osuus 8. ja 9. luokan oppilaista niiden osuus luokan oppilaista, joilla on vähintään kaksi oiretta päivittäin keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden yleisyys 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki oppilaista 28 % eli hieman useampi kuin kaksi vuotta takaperin, jolloin 21 % oli tätä mieltä terveydentilastaan (kuvio 6; liite 2). Lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia oli suurin piirtein yhtä monella kuin edellisenä kyselyvuotena. Myöskään painoindeksillä (BMI) mitattuna ei ylipainoisten osuudessa ollut tapahtunut kahden vuoden aikana kovin suurta muutosta. Sen sijaan päivittäinen ja viikoittainen oirehtiminen oli lisääntynyt edelliseen kyselyvuoteen verrattuna. Vähintään kahdesta päivittäisestä oireesta ilmoitti nyt 31 % oppilaista, kun aiemmin useat päivittäiset oireet vaivasivat joka viidettä. Myös lähes päivittäistä väsymystä ilmoittaneiden osuus oli kasvanut 19 %:sta 24 %:iin. Viikoittaista päänsärkyä oli nyt joka kolmannella aiemman 28 %:n sijaan. Myös keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli aiempaa useammalla (15 % > 20 %). Tohmajärven yläluokkalaisten terveys näyttää hieman keskimääräistä heikommalta lähes kaikilla terveysindikaattoreilla tarkasteltuna. Päivittäisiä ja viikoittaisia oireita oli Tohmajärvellä yleisemmin kuin maakunnassa keskimäärin. Samoin keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli suhteessa enemmän kuin alueella keskimäärin (20 % vs. 14 %). Vuonna 2006 ensimmäistä kertaa kartoitettua koulu-uupumusta oli 18 %:lla oppilaista eli keskimääräistä useammalla, sillä Pohjois-Karjalan yläluokkalaisista 13 %:lla oli koulu-uupumusta. Tytöt pitivät terveydentilaansa poikia yleisemmin keskinkertaisena tai huonona ja kokivat selvästi yleisemmin päivittäisiä ja viikoittaisia oireita (kuvio 7; liite 3). Tytöillä oli myös useammin masentuneisuutta. Pojat olivat sen sijaan tyttöjä useammin ylipainoisia ja myös koulu-uupumusta oli pojilla useammin. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Ylipainoa: Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Väsymystä lähes päivittäin: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Koulu-uupumusta: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

17 TERVEYS Tohmajärvi Vakioidut prosenttiosuudet % Terveydentila keskinkertainen tai huono 17 Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus 11 Ylipainoa 16 Päivittäin vähintään kaksi oiretta* 17 Väsymystä lähes päivittäin 15 Niska- tai hartiakipuja viikoittain 30 Päänsärkyä viikoittain 30 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 14 Koulu-uupumusta 13 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1998 (n=187) 2000 (n=157) 2002 (n=144) 2004 (n=139) 2006 (n=118) Pohjois-Karjala, 2006 (n=3760) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYS Tohmajärvi Vakioidut prosenttiosuudet % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 13 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Pojat (n=49) Tytöt (n=69) Tohmajärvi (n=118) Pohjois-Karjala (n=3760) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

18 Terveystottumukset Terveys ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa Näitä osoittimia seurataan: kouluruoan syömättä jättävien osuus luokkalaisista yöunen pituus luokkalaisilla päivittäin tupakoivien osuus luokkalaisista tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus luokkalaisista laittomia huumausaineita kokeilleiden osuus luokkalaisista Yläluokkalaisista 67 % ei syönyt kaikkia aterianosia (pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä) kouluruoalla (kuvio 8; liite 2). Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään kahdesti viikossa söi reilu viidennes oppilaista. Osuus oli hieman pienempi kuin aiemmin. Hampaita harjasi 67 % harvemmin kuin kahdesti päivässä. Nukkumaan mentiin koulupäiviä edeltävinä iltoina selvästi aiempaa yleisemmin vasta klo 23:n jälkeen (17 % > 36 %). Päivittäin tupakoivia oli suhteessa yhtä paljon kuin kaksi vuotta takaperin. Vähintään kerran kuussa tosi humalassa oli yläluokkalaisista 26 % ja ainakin kerran laittomia huumeita oli kokeillut oppilaista yhdeksän prosenttia. Epäterveellisiä välipaloja syötiin Tohmajärven 8. ja 9. luokilla hieman harvemmin kuin keskimäärin kahdesti viikossa (23 % vs. 26 %). Hieman keskimääräistä laiskemmin Tohmajärvellä harjattiin hampaita kahdesti päivässä. Nukkumaan yläluokkalaiset menivät keskimääräistä yleisemmin vasta klo 23:n jälkeen: yli kolmannes ilmoitti menevänsä koulupäiviä edeltävinä iltoina nukkumaan myöhemmin kuin klo 23, kun Pohjois-Karjalassa tätä mieltä oli hieman yli viidennes. Tosi humalassa vähintään kerran kuussa oltiin keskimääräistä yleisemmin (26 % vs. 17 %). Pojille tyypillisempiä kuin tytöille olivat epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa, hampaiden harjaamisen laiminlyöminen, myöhään valvominen ja liikunnan harrastaminen harvemmin kuin kerran viikossa (kuvio 9; liite 3). Pojat myös söivät tyttöjä harvemmin kaikki kouluruoan aterianosat. Tytöt olivat tupakoivat päivittäin yleisemmin kuin pojat, kun puolestaan pojat olivat tyttöjä yleisemmin vähintään kerran kuussa tosi humalassa. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa: Oppilas harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan korkeintaan kerran viikossa. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Tupakoi päivittäin: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. Kouluterveyskysely

19 TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 66 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 26 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 63 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 7 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (n=187) 2000 (n=157) 2002 (n=144) 2004 (n=139) 2006 (n=118) Pohjois-Karjala, 2006 (n=3760) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 66 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 26 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 63 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 7 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=49) Tytöt (n=69) Tohmajärvi (n=118) Pohjois-Karjala (n=3760) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

20 Terveysosaaminen ja oppilashuolto Terveys ohjelman tavoitteet: suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Terveystiedon aiheet eivät kiinnostaneet 37 % yläluokkalaisista (kuvio 10; liite 2). Tohmajärven yläluokkalaiset olivat selvästi harvemmin kiinnostuneita terveystiedon aiheista kuin maakunnan yläluokkalaiset keskimäärin (23 %). Tohmajärven 8.- ja 9.-luokkalaiset kokivat myös keskimääräistä yleisemmin, että terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia omasta terveydestä (42 % vs. 30 %). Heillä olikin keskimääräistä yleisemmin huonot tiedot sekä seksuaaliterveydestä että päihteistä. Oppilaista 28 %:lla oli seksuaaliterveydestä huonot tiedot, kun maakunnassa keskimäärin 19 %:lla oli huonot seksuaaliterveystiedot. Päihdetietous puolestaan oli huonoa yli neljänneksellä tohmajärveläisistä ja viidenneksellä pohjoiskarjalaisista. Oppilaista 18 % ilmoitti, että itsellä oli avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Avun puutetta kokevien osuus oli suurempi kuin maakunnassa keskimäärin. Sen sijaan kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotoille oli Tohmajärven yläluokkalaisten yhtä usein kuin keskimäärin vaikea päästä. Tyytyväisyys kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa oli oppilaiden joukossa lisääntynyt (23 % > 13 %). Terveystiedon aiheet kiinnostivat poikia vähemmän kuin tyttöjä (kuvio 11; liite 3). Poikien tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä olivat tyttöjen tietoja huonommat. Pojat kokivat enemmän avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa. Tytöt kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeammaksi kuin pojat, kun puolestaan poikien oli tyttöjä useammin vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Pojat olivat hieman tyttöjä useammin tyytymättömiä henkilökohtaisissa asioissa saamaansa kouluterveydenhuoltoon. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveytiedon aiheet eivät kiinnosta: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Huonot tiedot päihteistä: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn on melko tai erittäin vaikeaksi. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely