KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI

Transkriptio

1 Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI

2 Helsinki: S osiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2006

3 Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen: Kouluterveys 2006: Tohmajärven kuntaraportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty Tohmajärvellä huhtikuussa 1996, 1998, 2000, 2002, 2004 ja 2006 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille. Vuonna 1996 osallistui pelkästään lukion 2. luokat ja vuonna 2000 pelkästään peruskoulun luokat. Vuonna 1998 kysely tehtiin lukioiden 2. vuosikurssin ja vuodesta ja 2. vuosikurssin opiskelijoille, vuonna 2000 lukio ei osallistunut. Tässä raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen ja oppilashuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 187, 157, 144, 139 ja 118 sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilta 50, 54 ja 53. Elinolot: Yläluokkalaisilla vanhempien tupakointi ja työttömyys vähentyivät kahden viime vuoden aikana. Yläluokkalaisten viikoittaiset käyttövarat olivat aiempaa useammalla yli 17 euroa (24 % > 31 %). Yläluokkalaisista 31 % ilmoitti käyttövarojensa ylittävän 17 euroa viikossa ja lukiolaisista puolestaan 37 % sai vähintään 17 euroa viikossa. Aiempaa useamman lukiolaisen vanhemmat tiesivät nuoren viikonloppuiltojen viettopaikan, kun tilanne yläluokkalaisten vanhempien keskuudessa oli päinvastainen. Yläluokkalaisilla olikin keskimääräistä yleisemmin keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Yläluokkalaiset kokivat vuoden aikana myös keskimääräistä yleisemmin fyysistä uhkaa ja tekivät toistuvasti rikkeitä. Sen sijaan lukiolaisten joukossa fyysistä uhkaa kokeneiden osuus pieneni aiempiin vuosiin verrattuna. Kouluolot: Keskimääräistä harvemmin koulun fyysisissä työoloissa nähtiin olevan puutteita. Peruskoulujen 8.- ja 9.-luokkalaisille sattui kuitenkin vuoden aikana selvästi keskimääräistä useammin koulutapaturma. Koulun työilmapiirin ongelmat yleistyivät niin peruskouluissa kuin lukiossakin. Koulun työmäärää liian suurena pitäviä nuoria oli lukiossa hieman keskimääräistä vähemmän. Peruskoulussa kuulematta jääminen koulussa väheni, kun puolestaan koulukiusaamisen kohteeksi jouduttiin hieman aiempaa useammin. Peruskouluissa myös lintsaaminen yleistyi ja keskimääräistä harvempi piti koulunkäynnistä. Terveys: Terveydessä tapahtui Tohmajärven peruskouluissa monilta osin lähinnä kielteisiä muutoksia kahden viime vuoden aikana. Yläluokkalaisten päivittäiset ja viikoittaiset oireet lisääntyivät ja niin yleistyi myös keskivaikea tai vaikea masentuneisuus. Myös koulu-uupumusta oli keskimääräistä useammalla (18 % vs. 13 %). Peruskoululaiset tunsivatkin terveydentilansa paitsi edellistä kyselyvuotta niin myös keskimääräistä useammin keskinkertaiseksi tai huonoksi. Lukiolaisten useat päivittäiset oireet ja viikoittainen väsymys olivat hieman keskimääräistä harvinaisempia, mutta sen sijaan ylipainoisuus yleistyi. Lukiolaisilla koulu-uupumus oli harvinaisempaa kuin Pohjois-Karjalassa (3 % vs. 12 %). Terveystottumukset: Yläluokkalaiset harjasivat hampaansa keskimääräistä laiskemmin ja he myös menivät koulupäiviä edeltävinä iltoina aiempaa useammin myöhään nukkumaan. Yläluokkaisista keskimääräistä useampi oli vähintään kerran kuussa tosi humalassa (26 % vs. 17 %) ja myös laittomia huumeita oli hieman keskimääräistä yleisemmin kokeiltu (9 % vs. 5 %). Lukiolaiset puolestaan menivät keskimääräistä useammin ennen klo 23:a nukkumaan, olivat aiempaa harvemmin tosi humalassa ja olivat kokeilleet laittomia huumeita hieman aiempaa harvemmin. Terveysosaaminen ja oppilashuolto: Terveystiedon aiheet kiinnostivat keskimääräistä harvemmin yläluokkalaisia ja harvemmat oppilaat kokivatkin terveystiedon opetuksen lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä. Päihdetietous oli huonompaa kuin maakunnassa. Kouluterveydenhuollon toimivuuteen henkilökohtaisissa asioissa oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Lukiossa kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin hieman keskimääräistä helpommaksi (6 % vs. 16 %). Kouluterveyskysely

4 SISÄLLYS JOHDANTO...8 TULOSTEN RAPORTOINTI...8 AINEISTOT...10 TULOKSET...11 PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAT...11 Elinolot...11 Kouluolot...13 Terveys...16 Terveystottumukset...18 Terveysosaaminen ja oppilashuolto...20 LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIT...22 Elinolot...22 Kouluolot...24 Terveys...26 Terveystottumukset...28 Terveysosaaminen ja oppilashuolto...30 POHDINTA...32 ILON- JA HUOLENAIHEET KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN MUKAAN...33 NUORTEN TERVEYS, HYVINVOINTI JA TERVEYSTOTTUMUKSET: SUOSITUKSIA JA TUTKIMUSTULOKSIA...34 MITEN KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSIA ON HYÖDYNNETTY?...36 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN KUNNAN STRATEGIATYÖSSÄ...37 MISTÄ APUA TULOSTEN HYÖDYNTÄMISEEN?...37 Liitteet LIITE 1. INDIKAATTOREIDEN MUODOSTAMINEN...39 LIITE 2. KOULUTERVEYSKYSELYN INDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA JA VASTAAJIEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA LIITE 3. KOULUTERVEYSKYSELYN INDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUU- DET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN JA VASTAAJIEN LUKUMÄÄRÄ VUONNA LIITE 4. KOULUTERVEYSKYSELYN INDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA JA VASTAAJIEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA RAPORTEISSA ILMOITETTUJEN PROSENTTIOSUUKSIEN KANSSA...49 Kouluterveyskysely

5 Taulukot TAULUKKO 1. KOULUTERVEYSKYSELYIHIN VASTANNEET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPI- LAAT JA LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJAT KOULUITTAIN LUOKKA-ASTEEN JA SUKUPUOLEN MUKAAN VUOSINA Kuviot KUVIO 1. MALLI PROFIILIKUVIOSTA...9 KUVIO 2. ELINOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- OSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 3. ELINOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUSKOU- LUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN SEKÄ LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET VERTAILUTIEDOISTA VUONNA KUVIO 4. KOULUOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- OSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 5. KOULUOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUS- KOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN SEKÄ LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET VERTAILUTIEDOISTA VUONNA KUVIO 6. TERVEYSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- OSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 7. TERVEYSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUS- KOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN SEKÄ LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET VERTAILUTIEDOISTA VUONNA KUVIO 8. TERVEYSTOTTUMUSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PRO- SENTTIOSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 9. TERVEYSTOTTUMUSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN SEKÄ LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET VERTAILUTIEDOISTA VUONNA KUVIO 10. TERVEYSOSAAMIS- JA OPPILASHUOLTOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKU- PUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 11. TERVEYSOSAAMIS- JA OPPILASHUOLTOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTEVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKKIEN OPPILAISTA SUKUPUOLEN MUKAAN SEKÄ LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET VERTAILUTIEDOISTA VUONNA KUVIO 12. ELINOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- Kouluterveyskysely

6 OSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 13. KOULUOLOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- OSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 14. TERVEYSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PROSENTTI- OSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 15. TERVEYSTOTTUMUSINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT PRO- SENTTIOSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA OPPILAISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA KUVIO 16. TERVEYSOSAAMIS- JA OPPILASHUOLTOINDIKAATTOREIDEN LUOKKA-ASTE- JA SUKU- PUOLIVAKIOIDUT PROSENTTIOSUUDET LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIEN OPISKELIJOISTA VUOSINA SEKÄ VERTAILUTIETO VUONNA Kouluterveyskysely

7 Kouluterveyskysely

8 JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja sekä lapsia ja nuoria koskevan vertailukelpoisen tiedon saannin kahden vuoden välein. Kouluterveyskyselyyn on vuosina osallistunut lähes 400 kuntaa ja vuosittain kyselyyn on vastannut oppilasta. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomake ovat Stakesin wwwsivuilla 1. Huhtikuussa 2006 Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 148 kuntaa Lapin, Itä-Suomen ja Etelä-Suomen lääneistä. Kyselyyn vastasi noin oppilasta: yläluokkalaista ja lukiolaista. Useimmat kunnat osallistuivat Kouluterveyskyselyyn myös vuosina 1996, 1998, 2000, 2002 ja Näissä kunnissa voidaan nyt seurata kymmenen vuoden aikana tapahtunutta kehitystä. Tässä raportissa kiinnitetään erityistä huomiota Terveys kansanterveysohjelman ( tavoitteisiin. Kunkin luvun alussa kuvataan tavoitteet ja niiden toteutumisen seurantaan ehdotetut osoittimet. TULOSTEN RAPORTOINTI Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin www-sivuilla 2, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Keväästä 2005 lähtien keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia on voinut tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnet-indikaattoripankissa ( Kunta- ja koulukohtaiset tulokset lähetetään ne tilanneille kunnille. Vuonna 2006 kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) kuntaraportin ja siihen sisältyvät kuntakohtaiset profiilikuviot, 2) koulukohtaiset profiilikuviot kunnan jokaiselle koululle, 3) kaikkien kysymysten kunta- ja koulukohtaiset jakaumataulukot. Kuntaraportissa raportoidaan nuorten hyvinvoinnin muutokset kunnassa eri kyselyjen välillä sekä verrataan kunnan tilannetta viimeisimmältä vuodelta suhteessa maakuntaan. Viimeisimmältä kyselyvuodelta raportoidaan lisäksi sukupuolten väliset erot. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi kuviota. Ensimmäisessä esitetään muutostulokset ja vertailutulos koko maakunnasta viimeisimmältä vuodelta (ks. kuvio 1). Toisessa kuviossa esitetään vuoden 2006 tulokset sukupuolen mukaan, kunnasta yhteensä ja vertailutulos maakunnasta. Tämä kuvio esitetään vain, jos kunnassa on vähintään 70 vastaajaa. Kunnan jokaiselle koululle tehdään kuntakohtaisia muutoskuvioita vastaavat profiilikuviot. Lisäksi yhteen tiedostoon kootaan kunnan tulokset kaikista kysymyksistä vuodelta Tulokset esitetään sekä koko kunnan tasolla että sukupuolen mukaan. Samassa taulukossa esitetään vertailun mahdollistamiseksi vastaavat tiedot maakunnasta. Vastaavanlaiset tiedostot tehdään myös kunnan jokaisesta koulusta verrattuna kuntaan. Tietosuojan turvaamiseksi tuloksia ei toimiteta lainkaan kuntatai koulukohtaisesti, jos kunnassa tai koulussa on alle viisi vastaaja. Vastaavasti jos kyselyyn vastanneita tyttöjä tai poikia on koulussa alle viisi, sukupuoliryhmittäisiä tuloksia ei toimiteta. Edellä mainittu materiaali lähetetään ainoastaan kunnan yhdyshenkilölle, jonka toivotaan välittävän tietoa ja materiaalia eteenpäin mm. kouluihin, sosiaali- ja terveystoimeen sekä kunnan päättäjille. Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja oppilashuolto. Jokaisessa indikaattoriryhmässä on Kouluterveyskyselyn internet-sivu on 2 Valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset sekä pääkaupunkiseudun tulokset tulevat syksyn aikana osoitteeseen > Tulokset. Kouluterveyskysely

9 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Muutoskuvion (ks. kuvio 1) alin pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on koko maakunnan tieto vuodelta Muut pylväät koskevat otsikossa mainittua kuntaa niinä vuosina, joina se on osallistunut kyselyyn ja aineisto on ollut kohtuullisen vertailukelpoinen. Tummin pylväs on kunnan tulos vuodelta 2006, ja sitä voidaan verrata koko maakunnan pylvääseen. Kuvion luettavuuden takia pylväiden määrä on rajattu viiteen osallistumisvuoteen. Jos kunta on osallistunut kyselyyn kuusi kertaa, jää vuoden 1996 pylväs pois. Kuvion selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Jos lukumäärää ei ole, kunta ei ole osallistunut kyselyyn kyseisenä vuonna. Pylväitä voi myös olla vähemmän kuin kuusi, jos indikaattorin ilmoittamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi. Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokka-asteita tulokset koskevat. Raportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2004 ja 2006 tuloksissa. TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Kunta A % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta (n=1000) 2000 (n=1000) 2002 (n=1000) 2004 (n=1000) 2006 (n=1000) Maakunta, lääni tai muu alue, 2006 (n=10000) Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suurissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Tähdellä merkittyjä indikaattoreita on muutettu. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Kuvio 1. Malli profiilikuviosta Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit, vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty maakunta tai muu alue. Muutostulosten vertailtavuuden parantamiseksi indikaattoreiden prosenttiosuudet vakioidaan luokkaasteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa luokka-asteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Jos jossain luokka-asteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa on alle viisi vastannutta, tulokset ovat vakioimattomia. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös liitetaulukkoina raportin lopussa. Kouluterveyskysely

10 AINEISTOT Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 2. vuosikurssilla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet myös lukion 1. vuosikurssin opiskelijat. Siksi lukion 1. ja 2. vuosikursseilta on saatavilla tiedot korkeintaan neljältä kyselykerralta. Tohmajärvi on osallistunut Kouluterveyskyselyyn vuosina 1996, 1998, 2000, 2002, 2004 ja Vuonna 1996 osallistui pelkästään lukion 2. luokat ja vuonna 2000 pelkästään peruskoulun luokat. Vastanneiden lukumäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla oli vuosina , 157, 144, 139 ja 118 sekä lukion 1. ja 2. vuosikursseilla 50 vuonna 2002, 54 vuonna 2004 ja 53 vuonna Taulukossa 1 kuvataan aineistot koulun, luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tuloksia viimeisimmästä kyselystä verrataan Pohjois-Karjalan maakunnan aineistoon. Huom! Yläluokkalaisista vastasi vuonna 2006 pienempi osuus kuin aiempina kyselyvuosina. Varsinkin peruskoulun 9. luokan pojat vastasivat nyt aiempia vuosia heikommin. Huom! Lukio ei ole osallistunut kyselyyn vuonna Koska lukiossa on alle 70 vastaajaa vuonna 2006, sukupuolen mukaisia tuloksia ei esitetä. Lukiolaisten tuloksia tarkasteltaessa onkin huomioitava vastaajien pieni lukumäärä vuosittain. Prosenttijakaumassa yksi vastaaja vastaa nyt noin kahta prosenttiyksikköä. Lukiossa kyselyyn vastanneiden määrä on vuosittain niin pieni, että vertailtavuus eri vuosien välillä heikkenee. Tästä syystä raportissa keskitytään vuoden 2006 tuloksiin. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Perusk. 8. lkperusk. 9. lklukion 1. lk Lukion 2. lk Perus-Lukio koulu Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Tohmajärvi Peruskoulu Kuntalan koulu Tietäväisen koulu Lukio Tohmajärven lukio Kouluterveyskysely

11 TULOKSET Peruskoulun 8. ja 9. luokat Elinolot Terveys ohjelman tavoite: lasten hyvinvointi lisääntyy lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi Näitä osoittimia seurataan: niiden osuus luokkalaisista, joilla ei ole yhtään ystävää fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana kokeneiden osuus luokkalaisista Yläluokkalaisista 16 %:lla perherakenne oli jokin muu kuin ydinperhe (kuvio 2; liite 2). Oppilaiden vanhemmista ainakin yksi tupakoi aiempaa harvemmin (41 % > 34 %). Samoin vanhempien työttömyys vähentyi. Vuonna 2004 oppilaista 42 %:n vanhemmista ainakin yksi oli ollut vuoden aikana työttömänä tai pakkolomalla ja nyt 31 %:n vanhemmilla oli ollut tällainen tilanne vuoden aikana. Nyt yläluokkalaisista lähes joka kolmannella oli viikossa käytettävissään yli 17 euroa. Oppilaista 36 % ilmoitti, etteivät omat vanhemmat tiedä heidän viikonloppuiltojensa viettopaikkaa. Kaksi vuotta aiemmin näin oli hieman harvemman (31 %) oppilaan perheessä. Keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa oli yhtä monella kuin aiemminkin. Vuoden aikana fyysistä uhkaa kokeneita oli oppilaista 23 %, eli useampi kuin aiemmin. Vuoden aikana toistuvasti rikkeitä tehneitä oli lähes joka neljäs oppilaista. Tohmajärvellä yläluokkalaisten perherakenne oli keskimääräistä harvemmin jokin muu kuin ydinperhe (16 % vs. 22 %). Oppilaiden viikoittaiset käyttövarat olivat keskimääräistä yleisemmin yli 17 euroa. Useammalla kuin maakunnassa keskimäärin oli vanhempiensa kanssa keskusteluvaikeuksia (17 % vs. 11 %). Fyysistä uhkaa koettiin keskimääräistä yleisemmin ja myös toistuvia rikkeitä tehtiin vuoden aikana useammin kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin. Poikien ja tyttöjen elinoloissa oli joitain merkittäviä eroja (kuvio 3; liite 3). Fyysisen uhan kokeminen ja toistuva rikkeiden tekeminen olivat tyypillisempiä pojille kuin tytöille. Pojat olivat yleisemmin ilman läheisiä ystäviä. Heillä oli käytössään viikoittain enemmän rahaa kuin tytöillä. Pojilla oli myös hieman enemmän keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Sen sijaan vanhemmat tiesivät huonommin tyttöjen viikonloppuiltojen viettopaikan. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely

12 ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi % Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana (n=187) 2000 (n=157) 2002 (n=144) 2004 (n=139) 2006 (n=118) Pohjois-Karjala, 2006 (n=3760) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 22 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 36 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 32 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 22 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 35 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=49) Tytöt (n=69) Tohmajärvi (n=118) Pohjois-Karjala (n=3760) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

13 Kouluolot Terveys ohjelman tavoitteet: lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi suomalaisten kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: koulukiusatuiksi joutuneiden osuus luokkalaisista koulun sisäilman huonoksi kokevien osuus luokkalaisista niiden osuus luokkalaisista, jotka eivät saa apua kouluvaikeuksiin koulusta tai kotoa Tohmajärven 8. ja 9. luokkien oppilaista edellisen kyselyvuoden tapaan 37 % katsoi, että koulun fyysisissä työoloissa oli puutteita (kuvio 4; liite 2). Vuoden aikana joka kolmannelle yläluokkalaiselle oli sattunut koulutapaturma. Koulutapaturmista kysyttiin vuonna 2006 ensimmäistä kertaa. Koulun työilmapiirissä oli ongelmia 43 %:n mukaan eli selvästi useampi kuin edellisenä kyselyvuonna oli tätä mieltä. Sen sijaan kokemus kuulematta jäämisestä koulussa harvinaistui (36 % > 28 %). Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli nyt aiemman neljän prosentin sijaan joka kymmenes oppilaista. Lintsaaminen yleistyi hieman yläluokkalaisten keskuudessa. Kuukauden aikana vähintään kaksi päivää koulusta lintsanneita oli 15 %, kun kaksi vuotta aiemmin lintsanneita oli 10 % oppilaista. Selvästi keskimääräistä harvemmin Tohmajärven yläluokkalaiset kokivat koulun fyysisissä työoloissa puutteita (37 % vs. 54 %). Vuoden aikana oli Tohmajärvellä sattunut koulutapaturmia selvästi keskimääräistä useammalle. Koululaiset kokivat myös useammin koulun työilmapiirissä ongelmia (43 % vs. 28 %) ja ainakin kaksi päivää kuukauden aikana lintsanneita oli keskimääräistä enemmän Tohmajärvellä kuin Pohjois-Karjalassa. Useampi kuin keskimäärin ilmoitti, ettei pidä koulunkäynnistä. Pojille sattui yleisemmin koulutapaturmia, he pitivät koulun työmäärää hieman yleisemmin liian suurena ja joutuivat yleisemmin koulukiusaamisen kohteeksi (kuvio 5; liite 3). Lisäksi pojat lintsasivat tyttöjä useammin vähintään kaksi päivää kuussa koulussa ja he pitivät vähemmän koulunkäynnistä kuin tytöt. Tytöt puolestaan kokivat poikia yleisemmin kuulematta jäämistä koulussa ja heidän mielestään koulun fyysisissä työoloissa oli puutteita useammin kuin poikien. Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa Kouluterveyskysely

14 ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

15 KOULUOLOT Tohmajärvi Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 6 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=49) Tytöt (n=69) Tohmajärvi (n=118) Pohjois-Karjala (n=3760) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna KOULUOLOT Tohmajärvi Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 Koulutapaturma vuoden aikana 23 Koulun työilmapiirissä ongelmia 28 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 30 Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 39 Vaikeuksia opiskelussa* 29 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* 11 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 8 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 6 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1998 (n=187) 2000 (n=157) 2002 (n=144) 2004 (n=139) 2006 (n=118) Pohjois-Karjala, 2006 (n=3760) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

16 Terveys Terveys ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat eivät ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa suomalaisten koettu oma terveydentila säilyy vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus eri ikäryhmissä pitkäaikaissairaiden osuus 8. ja 9. luokan oppilaista niiden osuus luokan oppilaista, joilla on vähintään kaksi oiretta päivittäin keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden yleisyys 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki oppilaista 28 % eli hieman useampi kuin kaksi vuotta takaperin, jolloin 21 % oli tätä mieltä terveydentilastaan (kuvio 6; liite 2). Lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia oli suurin piirtein yhtä monella kuin edellisenä kyselyvuotena. Myöskään painoindeksillä (BMI) mitattuna ei ylipainoisten osuudessa ollut tapahtunut kahden vuoden aikana kovin suurta muutosta. Sen sijaan päivittäinen ja viikoittainen oirehtiminen oli lisääntynyt edelliseen kyselyvuoteen verrattuna. Vähintään kahdesta päivittäisestä oireesta ilmoitti nyt 31 % oppilaista, kun aiemmin useat päivittäiset oireet vaivasivat joka viidettä. Myös lähes päivittäistä väsymystä ilmoittaneiden osuus oli kasvanut 19 %:sta 24 %:iin. Viikoittaista päänsärkyä oli nyt joka kolmannella aiemman 28 %:n sijaan. Myös keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli aiempaa useammalla (15 % > 20 %). Tohmajärven yläluokkalaisten terveys näyttää hieman keskimääräistä heikommalta lähes kaikilla terveysindikaattoreilla tarkasteltuna. Päivittäisiä ja viikoittaisia oireita oli Tohmajärvellä yleisemmin kuin maakunnassa keskimäärin. Samoin keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli suhteessa enemmän kuin alueella keskimäärin (20 % vs. 14 %). Vuonna 2006 ensimmäistä kertaa kartoitettua koulu-uupumusta oli 18 %:lla oppilaista eli keskimääräistä useammalla, sillä Pohjois-Karjalan yläluokkalaisista 13 %:lla oli koulu-uupumusta. Tytöt pitivät terveydentilaansa poikia yleisemmin keskinkertaisena tai huonona ja kokivat selvästi yleisemmin päivittäisiä ja viikoittaisia oireita (kuvio 7; liite 3). Tytöillä oli myös useammin masentuneisuutta. Pojat olivat sen sijaan tyttöjä useammin ylipainoisia ja myös koulu-uupumusta oli pojilla useammin. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Ylipainoa: Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Väsymystä lähes päivittäin: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Koulu-uupumusta: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

17 TERVEYS Tohmajärvi Vakioidut prosenttiosuudet % Terveydentila keskinkertainen tai huono 17 Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus 11 Ylipainoa 16 Päivittäin vähintään kaksi oiretta* 17 Väsymystä lähes päivittäin 15 Niska- tai hartiakipuja viikoittain 30 Päänsärkyä viikoittain 30 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 14 Koulu-uupumusta 13 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1998 (n=187) 2000 (n=157) 2002 (n=144) 2004 (n=139) 2006 (n=118) Pohjois-Karjala, 2006 (n=3760) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYS Tohmajärvi Vakioidut prosenttiosuudet % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 13 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Pojat (n=49) Tytöt (n=69) Tohmajärvi (n=118) Pohjois-Karjala (n=3760) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

18 Terveystottumukset Terveys ohjelman tavoitteet: lasten terveydentila paranee tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa Näitä osoittimia seurataan: kouluruoan syömättä jättävien osuus luokkalaisista yöunen pituus luokkalaisilla päivittäin tupakoivien osuus luokkalaisista tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus luokkalaisista laittomia huumausaineita kokeilleiden osuus luokkalaisista Yläluokkalaisista 67 % ei syönyt kaikkia aterianosia (pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä) kouluruoalla (kuvio 8; liite 2). Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään kahdesti viikossa söi reilu viidennes oppilaista. Osuus oli hieman pienempi kuin aiemmin. Hampaita harjasi 67 % harvemmin kuin kahdesti päivässä. Nukkumaan mentiin koulupäiviä edeltävinä iltoina selvästi aiempaa yleisemmin vasta klo 23:n jälkeen (17 % > 36 %). Päivittäin tupakoivia oli suhteessa yhtä paljon kuin kaksi vuotta takaperin. Vähintään kerran kuussa tosi humalassa oli yläluokkalaisista 26 % ja ainakin kerran laittomia huumeita oli kokeillut oppilaista yhdeksän prosenttia. Epäterveellisiä välipaloja syötiin Tohmajärven 8. ja 9. luokilla hieman harvemmin kuin keskimäärin kahdesti viikossa (23 % vs. 26 %). Hieman keskimääräistä laiskemmin Tohmajärvellä harjattiin hampaita kahdesti päivässä. Nukkumaan yläluokkalaiset menivät keskimääräistä yleisemmin vasta klo 23:n jälkeen: yli kolmannes ilmoitti menevänsä koulupäiviä edeltävinä iltoina nukkumaan myöhemmin kuin klo 23, kun Pohjois-Karjalassa tätä mieltä oli hieman yli viidennes. Tosi humalassa vähintään kerran kuussa oltiin keskimääräistä yleisemmin (26 % vs. 17 %). Pojille tyypillisempiä kuin tytöille olivat epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa, hampaiden harjaamisen laiminlyöminen, myöhään valvominen ja liikunnan harrastaminen harvemmin kuin kerran viikossa (kuvio 9; liite 3). Pojat myös söivät tyttöjä harvemmin kaikki kouluruoan aterianosat. Tytöt olivat tupakoivat päivittäin yleisemmin kuin pojat, kun puolestaan pojat olivat tyttöjä yleisemmin vähintään kerran kuussa tosi humalassa. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa: Oppilas harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan korkeintaan kerran viikossa. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Tupakoi päivittäin: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. Kouluterveyskysely

19 TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 66 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 26 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 63 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 7 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (n=187) 2000 (n=157) 2002 (n=144) 2004 (n=139) 2006 (n=118) Pohjois-Karjala, 2006 (n=3760) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 66 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 26 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 63 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 7 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 5 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=49) Tytöt (n=69) Tohmajärvi (n=118) Pohjois-Karjala (n=3760) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

20 Terveysosaaminen ja oppilashuolto Terveys ohjelman tavoitteet: suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Terveystiedon aiheet eivät kiinnostaneet 37 % yläluokkalaisista (kuvio 10; liite 2). Tohmajärven yläluokkalaiset olivat selvästi harvemmin kiinnostuneita terveystiedon aiheista kuin maakunnan yläluokkalaiset keskimäärin (23 %). Tohmajärven 8.- ja 9.-luokkalaiset kokivat myös keskimääräistä yleisemmin, että terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia omasta terveydestä (42 % vs. 30 %). Heillä olikin keskimääräistä yleisemmin huonot tiedot sekä seksuaaliterveydestä että päihteistä. Oppilaista 28 %:lla oli seksuaaliterveydestä huonot tiedot, kun maakunnassa keskimäärin 19 %:lla oli huonot seksuaaliterveystiedot. Päihdetietous puolestaan oli huonoa yli neljänneksellä tohmajärveläisistä ja viidenneksellä pohjoiskarjalaisista. Oppilaista 18 % ilmoitti, että itsellä oli avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Avun puutetta kokevien osuus oli suurempi kuin maakunnassa keskimäärin. Sen sijaan kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotoille oli Tohmajärven yläluokkalaisten yhtä usein kuin keskimäärin vaikea päästä. Tyytyväisyys kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa oli oppilaiden joukossa lisääntynyt (23 % > 13 %). Terveystiedon aiheet kiinnostivat poikia vähemmän kuin tyttöjä (kuvio 11; liite 3). Poikien tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä olivat tyttöjen tietoja huonommat. Pojat kokivat enemmän avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissa. Tytöt kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeammaksi kuin pojat, kun puolestaan poikien oli tyttöjä useammin vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Pojat olivat hieman tyttöjä useammin tyytymättömiä henkilökohtaisissa asioissa saamaansa kouluterveydenhuoltoon. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveytiedon aiheet eivät kiinnosta: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Huonot tiedot päihteistä: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn on melko tai erittäin vaikeaksi. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

21 TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta 23 Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä 30 Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa 14 Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 10 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 40 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa (n=187) 2000 (n=157) 2002 (n=144) 2004 (n=139) 2006 (n=118) Pohjois-Karjala, 2006 (n=3760) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Tohmajärvi Vakioidut prosenttiosuudet % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta 23 Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä 30 Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa 14 Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle 10 Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 40 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa 19 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=49) Tytöt (n=69) Tohmajärvi (n=118) Pohjois-Karjala (n=3760) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

22 Lukion 1. ja 2. vuosikurssit HUOM! Koska lukiossa on alle 70 oppilasta, ei tässä sukupuolittaisia tuloksia esitellä. Ja pienen vastaajamäärän vuoksi raportissa keskitytään pääasiassa vuoden 2006 tuloksiin. Elinolot Lukiolaisista 16 % eli jossain muussa kuin ydinperheessä (kuvio 12; liite 4). Vanhemmista ainakin yksi tupakoi 28 %:lla. Lukiolaisista 31 % ilmoitti, että omista vanhemmista vähintään yksi oli ollut vuoden aikana työttömänä tai pakkolomalla. Lukiolaisten viikoittaiset käyttövarat olivat hieman edellistä kyselyvuotta yleisemmin yli 17 euroa (24 % > 37 %). Vuonna 2004 reilu kolmannes lukiolaisista oli sitä mieltä, että vanhemmat eivät tiedä heidän viikonloppuiltojensa viettopaikkaa. Nyt kaksi vuotta myöhemmin 23 % lukiolaisista oli tätä mieltä. Joka kymmenennellä lukiolaisella oli keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Aiempaa harvempi oli kokenut vuoden aikana fyysistä uhkaa: uhkaa kokeneiden osuus laski neljänneksestä viiteen prosenttiin. Vanhemmat tiesivät myös keskimääräistä paremmin missä nuoret viettivät viikonloppuiltansa. Tohmajärven lukiolaisista reilu viidennes ja Pohjois-Karjalan lukiolaisista hieman vajaa kolmannes oli tätä mieltä. Fyysistä uhkaa vuoden aikana kokeneita oli Tohmajärvellä keskimääräistä vähemmän (5 % vs. 12 %). Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely

23 ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi: Tohmajärven lukio % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 19 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 8 9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 12 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 6 Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat 2002 (n=50) 2004 (n=54) 2006 (n=53) Pohjois-Karjala, 2006 (n=1859) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kouluterveyskysely

24 Kouluolot Koulun fyysisissä työoloissa puutteita joka neljännen mukaan (kuvio 13; liite 4). Vuonna 2004 lukiolaisista 37 % katsoi koulun fyysiset työolot jollain tavalla puutteellisiksi. Koulutapaturma oli vuoden aikana sattunut kolmelle prosentille lukiolaisista. Koulun työilmapiirissä oli ongelmia 17 %:n mukaan. Nyt 19 % koki koulussa kuulematta jäämistä. Koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena piti useampi kuin joka kolmas. Vähintään kerran viikossa koulukiusattuna oli nyt yhdeksän prosenttia lukiolaisista, kun kaksi vuotta aiemmin kiusattuja ei ollut yhtään. Tohmajärven lukiolaisista harvempi kuin keskimäärin Pohjois-Karjalan lukiolaisista piti koulun fyysisiä työoloja puutteellisina (26 % vs. 43 %). Myös koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suurena pitäviä oli Tohmajärvellä keskimääräistä vähemmän. Sen sijaan koulukiusaamisen kohteeksi joutui keskimääräistä useampi lukiolainen kuin maakunnassa keskimäärin (9 % vs. 2 %). Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

25 KOULUOLOT Tohmajärvi: Tohmajärven lukio Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 43 Koulutapaturma vuoden aikana 7 Koulun työilmapiirissä ongelmia 12 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 17 Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 49 Vaikeuksia opiskelussa* 34 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* 10 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 2 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 10 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 2 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat 2002 (n=50) 2004 (n=54) 2006 (n=53) Pohjois-Karjala, 2006 (n=1859) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 13. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kouluterveyskysely

26 Terveys Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki 16 % lukiolaisista eli suurin piirtein yhtä moni kuin kaksi vuotta aiemmin (kuvio 14; liite 4). Sekä useita päivittäisiä oireita että lähes päivittäistä väsymystä oli kahdeksalla prosentilla lukiolaisista. Viikoittaisia niska- ja hartiakipuja oli lähes kolmanneksella ja viikoittaista päänsärkyä 16 %:lla. Oirehtimisen kohdalla muutokset aiempiin vuosiin verrattuna olivatkin melko vähäisiä. Ylipainoisten osuus oli sen sijaan kasvanut hieman edelliseen kyselyvuoteen verrattuna (11 % > 23 %) lähemmäs vuoden 2002 osuutta. Ylipainoisia oli myös keskimäärin Tohmajärven lukiolaisten keskuudessa enemmän. Sen sijaan vähintään kaksi päivittäistä oiretta vaivasi harvempia kuin maakunnassa keskimäärin (8 % vs. 15 %). Vastaavasti myös viikoittaista päänsärkyä oli Tohmajärvellä vähemmän kuin Pohjois-Karjalan lukiolaisilla keskimäärin. Maakuntaa harvemmin Tohmajärven lukiolaisilla oli myös koulu-uupumusta, vain kolmella prosentilla oli koulu-uupumusta, kun keskimäärin sitä oli 12 %:lla. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Ylipainoa: Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Väsymystä lähes päivittäin: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Koulu-uupumusta: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

27 TERVEYS Tohmajärvi: Tohmajärven lukio Vakioidut prosenttiosuudet % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 12 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat 2002 (n=50) 2004 (n=54) 2006 (n=53) Pohjois-Karjala, 2006 (n=1859) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 14. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kouluterveyskysely

28 Terveystottumukset Kouluruoan kaikkia aterianosia ei syönyt 61 % lukiolaisista (kuvio 15; liite 4). Opiskelijoista 17 % söi koulussa vähintään kahdesti viikossa epäterveellisiä välipaloja. Edelleen noin joka toinen lukiolaisista harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Vuonna % meni nukkumaan myöhemmin kuin klo 23. Hieman aiempaa harvempi tohmajärveläisistä lukiolaisista oli vähintään kerran kuussa tosi humalassa. Aiemman joka kolmannen sijaan nyt harvempi kuin joka kymmenes ilmoitti olleensa ainakin kerran kuussa tosi humalassa. Laittomia huumeita kokeilleita oli nyt yhdeksän prosenttia vastanneista. Epäterveellisiä välipaloja syötiin vähintään kahden koulupäivän aikana viikossa keskimääräistä harvemmin. Nukkumaan mentiin koulupäiviä edeltävinä iltoina keskimääräistä harvemmin vasta klo 23:n jälkeen. Samoin tosi humalaan vähintään kerran kuussa itsensä juovia lukiolaisia oli Tohmajärvellä vähemmän kuin Pohjois-Karjalassa yleensä. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa: Oppilas harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan korkeintaan kerran viikossa. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Tupakoi päivittäin: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. Kouluterveyskysely

29 TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi: Tohmajärven lukio % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 57 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 24 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 51 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 7 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin 12 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 24 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 9 Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat 2002 (n=50) 2004 (n=54) 2006 (n=53) Pohjois-Karjala, 2006 (n=1859) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 15. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kouluterveyskysely

30 Terveysosaaminen ja oppilashuolto Lukiolaisista 17 %:ia eivät kiinnostaneet terveystiedon aiheet (kuvio 16; liite 4). Keskimäärin tätä mieltä oli 21 %:ia Pohjois-Karjalan lukiolaisista. Edelleen kuudella prosentilla oli huonot tiedot seksuaaliterveydestä. Sen sijaan selvästi keskimääräistä useamman päihdetietous oli huonoa. Maakunnassa keskimäärin 13 %:lla oli päihteistä huonot tiedot, kun Tohmajärven lukiolaisista yli viidenneksen päihdetiedot olivat huonot. Tohmajärven lukiolaisten oli keskimääräistä helpompi päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle: tohmajärveläisistä kuuden prosentin mukaan vastaanotolle oli vaikea päästä, kun puolestaan keskimäärin tätä mieltä oli 16 %. Koululääkärin vastaanotolle oli vaikea päästä 38 %:n mukaan. Tyytymättömiä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa oli hieman keskimääräistä vähemmän Tohmajärvellä (14 % vs. 22 %). Tarkasteltavat indikaattorit: Terveytiedon aiheet eivät kiinnosta: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Huonot tiedot päihteistä: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn on melko tai erittäin vaikeaksi. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

31 TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Vakioidut prosenttiosuudet Tohmajärvi: Tohmajärven lukio % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta 21 Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä 28 Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* 6 Huonot tiedot päihteistä Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 43 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 22 Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat 2002 (n=50) 2004 (n=54) 2006 (n=53) Pohjois-Karjala, 2006 (n=1859) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 16. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kouluterveyskysely

32 POHDINTA Oppimisen ja terveyden yhteys on nostettu viime vuosina esiin useissa opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä käsittelevissä laeissa ja suosituksissa. Valtakunnallisessa Terveys kansanterveysohjelmassa korostetaan laaja-alaista hallintosektorit ylittävää yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelmassa kouluja pidetään keskeisinä arkipäivän terveyden edistämisen yhteisöinä 3. Toisaalta on käyty keskustelua siitä, vaaditaanko kouluilta liikaa, jos niiden odotetaan opetustehtävänsä ohella edistävän lasten ja nuorten terveyttä 4, 5. Tutkimustulosten mukaan terveys ja oppiminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Heikon terveyden on havaittu olevan oppimista haittaava tai jopa estävä tekijä. Huomion kiinnittäminen terveysasioihin koulussa on siten tärkeää oppimistulosten saavuttamisen kannalta. 6 Viime vuosikymmenten aikana terveyden edistämisen näkökulma on saanut vähitellen pysyvän sijan koulujen arjessa. Käsitys koulun terveyden edistämisestä muuttui, kun painopiste koulujen terveyden edistämisessä siirrettiin yksilöiden terveyskäyttäytymisestä terveyttä edistäviin ympäristöihin 7. Koulun terveyden edistämisessä alettiin korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka pohjautuu strategiatyöhön. Terveydestä haluttiin pysyvä osa koulun arkea, jossa tietojen ja taitojen opettelun ohella tarjotaan terveyttä tukevia ympäristöjä ja rakenteita. 8 Hyvinvointi ja terveys tulisikin ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa ja sen tulisi olla järjestelmällistä, arviointiin pohjautuvaa pitkäjänteistä työtä 9. Koulun oppilashuoltoon sisältyy lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Yhdeksi oppilashuollon tavoitteeksi on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisön tasolla. 10 Jotta hyvinvoinnin edistäminen todella toteutuisi koko kouluyhteisössä, työssä tulee olla mukana kaikki koulun toimijat. Perusopetuslaki velvoittaa kuntia ja kouluja yhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa oppilashuollon järjestämiseksi 11. Yhteistyötä korostetaan myös Kouluterveydenhuollon laatusuosituksissa 12. Suositeltavaa on tehdä yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen, kuten nuorisotoimen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat paikallisella tasolla lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän toiminnan valmistelemista, seuraamista sekä tuloksellisuuden arviointia. Kouluterveyskyselyn indikaattoreita käytetään muun muassa Terveys kansanterveysohjelman tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Tohmajärven kunta Kouluterveyskyselyn tuloksia on saatavilla vuodesta 1998 alkaen. Seuraavaksi esitetään keskeisimmät Tohmajärven kunnan vuoden 2006 tulosten ilon- ja huolenaiheet. Kuntakohtaisten tulosten jatkokäsittelyä ajatellen otetaan pohdinnassa sen jälkeen esille indikaattoreiden välillä olevia yhteyksiä. Niitä tarkastellaan Itä-Suomen läänin tasolla, jolloin aineisto on riittävän suuri. Valituin osin tarkastellaan myös tuloksiin liittyviä valtakunnallisia lakeja ja suosituksia sekä muiden tutkimusten tuloksia. Lopuksi käsitellään Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisen mahdollisuuksia. 3 Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Hagqvist, Curt & Starrin, Bengt: Health education in schools - from information to empowerment models. Health Promotion International 12 (1997): 3, St Leger, Lawrence: What s the place of schools in promoting health? Are we too optimistic? Health Promotion International 19 (2004): 4, Katso edellinen viite. 7 Ottawa Charter for Health Promotion. Geneva: WHO, Ks. myös Konu, Anne: Oppilaiden hyvinvointi koulussa. Acta Universitatis Tamperensis 887. Tampere: Tampere University Press, ja Koulun hyvinvointiprofiili 8 Katso viite 5. 9 Katso viite Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus, Ks. myös Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:33. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:8. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Kouluterveyskysely

33 Ilon- ja huolenaiheet Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan Vuoden 2006 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan erityisiä ilon- ja huolenaiheita Tohmajärvellä olivat: ILONAIHEET Peruskoulussa ja lukiossa: koulun fyysiset työolot keskimääräistä paremmat kuulematta jääminen koulussa harvinaistui epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa hieman keskimääräistä harvinaisempaa tyytymättömyys kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa väheni Lisäksi peruskoulussa vanhempien tupakointi ja työttömyys vähenivät Lisäksi lukiossa vanhemmat tiesivät keskimääräistä paremmin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan fyysistä uhkaa koettiin keskimääräistä harvemmin koulutyöhön liittyvä työmäärä keskimääräistä kohtuullisempi koulu-uupumusta keskimääräistä harvemmin useat päivittäiset oireet ja viikoittainen päänsärky keskimääräistä harvinaisempia humalajuominen keskimääräistä harvinaisempaa nukkumaan mentiin keskimääräistä yleisemmin jo ennen klo 23 kouluterveydenhoitajan vastaanotolle keskimääräistä helpompi päästä HUOLENAIHEET Peruskoulussa ja lukiossa: päihdetietous keskimääräistä huonompaa Lisäksi peruskoulussa vanhemmat tiesivät huonommin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan nuorilla keskimääräistä useammin keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa toistuvien rikkeiden tekeminen yleistyi fyysistä uhkaa kokeneita enemmän koulun työilmapiirin ongelmat yleistyivät koulutapaturmia sattui keskimääräistä enemmän koulukiusaaminen lisääntyi lintsaaminen lisääntyi keskimääräistä useampi ei pitänyt koulunkäynnistä terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi koki keskimääräistä useampi päivittäiset ja viikoittaiset oireet lisääntyivät keskivaikea tai vaikea masentuneisuus yleistyi koulu-uupumusta keskimääräistä yleisemmin hampaiden harjaamistottumukset heikkenivät nukkumaan mentiin selvästi yleisemmin vasta klo 23:n jälkeen humalajuominen ja laittomien huumeiden kokeilu keskimääräistä yleisempää terveystiedon aiheet kiinnostivat keskimääräistä harvemmin Lisäksi lukiossa koulun työilmapiirin ongelmia hieman keskimääräistä enemmän koulukiusaaminen keskimääräistä yleisempää ylipainoisuus oli yleisempää kuin keskimäärin kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa oltiin keskimääräistä useammin tyytymättömiä Kouluterveyskysely

34 Nuorten terveys, hyvinvointi ja terveystottumukset: suosituksia ja tutkimustuloksia "Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi." (Terveys kansanterveysohjelma) "Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia." (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) "Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla." (Terveys kansanterveysohjelma) "Kunnat suuntaavat voimavaroja kouluterveydenhuollon toimintaan kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaan." (Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma ) Kouluterveyskyselyn Itä-Suomen läänin aineistossa nuorten oireisuus oli yleistä. Tytöt raportoivat erilaisia oireita selvästi useammin kuin pojat. Viikoittaisia niska-hartianseudun kipuja ja päänsärkyä oli peruskoulussa lähes kolmasosalla oppilaista, lukiossa niska-hartiakivut olivat hieman yleisempiä ja päänsärky hieman harvinaisempaa. Lähes päivittäistä väsymystä poti 14 % yläluokkalaisista ja lukiolaisista. Aiemmissa selvityksissä nuorten oireilu on voimakkaassa yhteydessä nukkumaanmenoaikaan. Niillä nuorilla, jotka valvovat puoleenyöhön, on oireita 3 4-kertaisesti verrattuna nuoriin, jotka menevät nukkumaan aiemmin kuin kello Kouluterveyskyselyn Itä-Suomen läänin aineistossa myöhään valvominen oli yleisempää niillä yläluokkalaisilla, jotka lintsasivat toistuvasti, joivat itsensä säännöllisesti humalaan ja tupakoivat päivittäin. Myöhään valvoivat myös ne yläluokkalaiset, joilla oli masentuneisuutta tai keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Lukiolaisilla myöhään valvominen oli yhteydessä väsymykseen, opiskeluvaikeuksiin ja huumekokeiluihin. Kouluterveyskyselyssä mitattiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa oppilaiden koulu-uupumusta. Kysymykset perustuivat Katariina Salmela-Aron ja Petri Näätäsen laatimaan koulu-uupumusmittariin (BBI-10), joka on suunniteltu koulu-uupumuksen kartoittamiseen yksilötasolla. Koulu-uupumus on pitkittynyt stressioireyhtymä, joka kehittyy jatkuvan kouluun liittyvän stressin seurauksena. Kouluuupumukseen liittyy uupumusasteinen väsymys, voimakkaat riittämättömyyden tunteet tai voimakas kyynistynyt suhtautuminen koulunkäyntiin. 14 Aiempien tutkimustulosten mukaan joka kymmenes nuori on koulu-uupunut ja lähes joka kolmas on riskissä uupua. Koulu-uupumuksen on todettu olevan tytöillä poikia yleisempää. Peruskoululaisista 9.-luokkalaiset ovat 8.-luokkalaisia useammin uupuneita ja lukiossa uupuneisuus on puolestaan yleisempää kuin peruskoulussa. 15 Kouluterveyskyselyn Itä-Suomen aineistossa koulu-uupumus oli peruskoulun yläluokilla ja lukiossa yhtä yleistä ja sukupuolten välinen ero näkyi vain lukiossa. Koulu-uupumus oli yleisempää monioireisilla oppilailla sekä niillä, joilla oli opiskeluvaikeuksia ja jotka kokivat ongelmia koulun ilmapiirissä. Kun tarkasteltiin koulu-uupumuksen yhteyttä masentuneisuuteen, havaittiin näiden olevan yhteydessä toisiinsa. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus ei kuitenkaan selitä yksinään koulu-uupumusta, sillä uupuneista 56 %:lla ei ilmennyt masentuneisuutta. Sekä masentuneisuutta että koulu-uupumusta, oli Itä-Suomen läänissä 5 %:lla nuorista. Masentuneisuus oli yleisempää monioireisilla sekä niillä, joilla oli keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Masentuneisuus oli myös todennäköisempää oppilailla, jotka olivat ilman läheistä ystävää. Nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta on myönteistä nuorten rikoskäyttäytymisessä 2000-luvulla tapahtuneet suuret muutokset. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tulosten mukaan nuorten omaisuuteen kohdistuva rikollisuus on vähentynyt huomattavasti. Myös väkivaltaisten tekojen ja väkivaltaa kokeneiden nuorten osuudet ovat vähentyneet selvästi. Nuorten rikoskäyttäytymiseen ovat voimakkaassa yhteydessä vanhempien tuki, nuoren koulumenestys ja itsekontrolli. Perhe vaikuttaa rikoskäyttäytymistä ehkäisevästi tukiessaan nuoren koulumenestystä ja itsekontrollia. 16 Kodin ja koulun väli- 13 Rimpelä, Matti & Rimpelä, Arja: Kouluterveyskysely 2002: myöhäinen nukkumaanmenoaika ja univaje lisäävät nuorten oireisuutta. Kouluterveys tiedotuslehti n:o 15: Stakes Internet-sivuilla: info.stakes.fi/kouluterveyslehti > lehtiarkisto. (Viitattu ) 14 Salmela-Aro, Katariina & Näätänen, Petri: Nuorten koulu-uupumusmittari BBI-10. Helsinki: Edita, Katso edellä mainittu viite. 16 Kivivuori, Janne & Salmi, Venla: Nuorten rikoskäyttäytyminen Teemana sosiaalinen pääoma. Oikeuspoliittisen tutkimuslai- Kouluterveyskysely

35 nen yhteistyö voidaan nähdä ensiarvoisen tärkeäksi nuorten rikoskäyttäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Kouluterveyskyselyn Itä-Suomen läänin tuloksissa toistuva rikkeiden tekeminen ja fyysisen uhan kokeminen olivat yhteydessä päivittäiseen tupakointiin sekä humalajuomiseen. Kouluterveydenhuollon palvelujen saatavuutta tarkasteltiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa erikseen sekä kouluterveydenhoitajan että -lääkärin osalta. Itä-Suomen läänissä nuoret kokivat lääkärin vastaanotolle pääsyn selvästi vaikeammaksi kuin terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn. Noin 40 % vastaajista piti lääkärin vastaanotolle pääsyä vaikeana; tytöt poikia useammin ja lukiolaiset hieman peruskoululaisia useammin. Kouluterveydenhuollon vastaanotolle pääsyn vaikeaksi kokevista lähes puolet ilmaisi tyytymättömyytensä kouluterveydenhuollon toimivuuteen. Tyytymättömiä oltiin erityisesti, jos terveydenhoitajan palvelujen saatavuus oli heikkoa. Kouluterveydenhuollon saatavuuden ohella tarkasteltiin koulukuraattorin ja -psykologin palvelujen saatavuutta. Itä-Suomen aineistossa reilu kolmasosa vastaajista koki kuraattorin vastaanotolle pääsyn vaikeaksi. Psykologin vastaanotolle pääsyä piti vaikeana puolet vastaajista. Nuorilta kysyttiin myös, kuinka hyvin he uskovat saavansa apua koulusta muihin kuin koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviin ongelmiin. Itä-Suomen läänissä koulupsykologilta tai -kuraattorilta uskottiin saatavan apua selvästi huonommin kuin kouluterveydenhuollosta. Vastaajista yli 40 % uskoi saavansa huonosti apua psykologilta tai kuraattorilta ja yli neljäsosa kouluterveydenhuollosta. Avun saanti opettajilta ei ollut tämän yleisempää; heiltä uskoi saavansa huonosti apua reilu kolmannes oppilaista. "Koululaisilla on mahdollisuus terveelliseen kouluateriaan ja terveellisiin välipaloihin koulupäivän aikana ja mahdollisuus käyttää vettä janojuomana." (Kouluterveydenhuollon laatusuositus) "Virvoitusjuoma- ja karamelliautomaatit tai näiden tuotteiden myynti eivät kuulu kouluun." (Kouluterveydenhuolto ) "Kouluissa vältetään kouluaikaan makeisten ja virvoitusjuomien myyntiä." (Kouluterveydenhuollon laatusuositus) "Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan keskeiset periaatteet kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet." (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) Tasapainoinen kouluateria koostuu pääruoasta, salaatista, leivästä ja maidosta. Kouluterveyskyselyn Itä-Suomen läänin aineistossa runsas kolmasosa nuorista ilmoitti syövänsä koulussa kaikki aterianosat. Lähes joka viidenneltä yläluokkalaiselta ja 9 %:lta lukiolaisista jäi pääruoka yleensä syömättä. Aamupala jäi väliin lähes joka viidenneltä peruskoululaiselta ja joka kahdeksannelta lukiolaiselta. Monesti kouluruoan syömättä jäämisestä aiheutunut energiantarve korvataan epäterveellisillä välipaloilla, kuten makeisilla, limsalla, jäätelöllä tai hampurilaisilla. 18 Epäterveelliset välipalat ja napostelu ovat riski suun terveydelle erityisesti siitä syystä, että vain vähemmistö nuorista harjaa hampaansa 19, 20 suositusten mukaan. Hampaiden harjaamista laiminlyövät varsinkin pojat. Liiallinen energiansaanti ja liikunnan vähäisyys johtavat helposti painonnousuun. Itä-Suomen läänissä nuorten ylipainoisuus on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2006 ylipainoisia oli noin 15 % oppilaista. Ylipainoisuus oli pojilla tyttöjä yleisempää. Kokemus omasta terveydentilasta oli yhteydessä ylipainoon; keskinkertaiseksi tai huonoksi terveydentilansa kokevilla oli useammin ylipainoa kuin niillä, jotka pitivät terveydentilaansa hyvänä. Lasten ja nuorten ravitsemuskasvatuksen ydintavoitteisiin sisältyvät normaalin painonkehityksen ja kasvun turvaaminen ja ylipainon ehkäisy. Kouluilla on hyvät mahdollisuudet tukea lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten kehittymistä ja siten myös ehkäistä ylipainon lisääntymistä. 21 "Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huutoksen julkaisuja 214. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Oppaita 51. Saarijärvi: Stakes, Luopa, Pauliina & Räsänen, Minna & Jokela, Jukka & Rimpelä, Matti: Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina Aiheita 12/2005. Helsinki: Stakes, Honkala, Sisko & Honkala Eino: Koululaisten suun terveystottumukset vuosina Teoksessa Kannas, Lasse (toim.): Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2004, Katso viite Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi. Helsinki: Edita, Kouluterveyskysely

36 meiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa." (Terveys kansanterveysohjelma) "Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden mm. tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi." (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) Nuorten tupakointi on vähentynyt Kouluterveyskyselyn mukaan Itä-Suomen läänissä tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Tupakointi oli yleisempää niillä nuorilla, joiden vanhemmista vähintään toinen tupakoi. Alkoholin käytön osalta muutokset olivat Itä-Suomen läänissä myönteisiä. Raittiiden osuus lisääntyi ja alkoholin kuukausittainen käyttö vähentyi. Myös humalajuominen oli edellistä kyselyvuotta harvinaisempaa, joskin edelleen melko yleistä. Itä-Suomen läänissä lähes viidesosa yläluokkalaisista ja neljäsosa lukiolaisista joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Tupakointi ja humalajuominen olivat Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan yhteydessä koulusta lintsaamiseen sekä yläluokilla toistuvaan rikkeiden tekoon. Tupakoivilla ja säännöllisesti humalaan juovilla vanhemmat olivat muita useammin tietämättömiä lastensa viikonloppuiltojen viettopaikasta. Huolestuttavaa on, että tupakan ja alkoholin ostamista pidetään usein helppona. Itä-Suomen läänissä tupakan oston koki helpoksi yli puolet peruskoulun yläluokkalaisista ja kaksi kolmesta lukiolaisesta. Keskioluen ostamista piti helppona 40 % yläluokkalaisista ja yli puolet lukiolaisista. Miten Kouluterveyskyselyn tuloksia on hyödynnetty? Valtakunnallisesti Kouluterveyskyselyn hyödyntämistä on tutkittu huhtikuussa 2005 kahdella kyselyllä, jotka Stakes teki yhteistyössä Opetushallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Toinen kyselyistä kohdistettiin peruskoulun yläluokkien rehtoreille ja toinen terveyskeskusten johtaville hoitajille. Kyselyillä selvitettiin Kouluterveyskyselyn tulosten saatavuutta ja hyödyntämistä. Samalla kysyttiin terveystiedon opetuksesta sekä kouluterveydenhuollon oppaan ja laatusuosituksen hyödyntämisestä. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Kouluterveyskyselyn internetsivuilla 22. Rehtoreille tehdyn kyselyn mukaan Kouluterveyskyselyn tulokset oli esitelty oppilaille reilusti yli puolessa yläkouluista ja useimmiten niistä oli myös keskusteltu oppilaiden kanssa. Vanhemmille tulokset esiteltiin yleensä vanhempainilloissa. Tulosten esittely oppilaille ja vanhemmille ei juuri johtanut jatkotoimenpiteisiin. Tuloksia oli käyty läpi myös vanhempainyhdistysten kokouksissa ja koti-koulu -toimikunnassa. Erityisen tehokkaasti tuloksia oli hyödynnetty oppilashuollossa ja melko usein myös opettajien keskuudessa. Muiden tahojen kanssa tuloksia oli käsitelty varsin vähän. Useimmiten ne oli jaettu tiedoksi sivistystai opetuslautakunnalle, sosiaali- ja terveystoimelle sekä nuorisotoimelle. Tuloksia oli käsitelty myös erilaisissa yhteistyöryhmissä, aluepalavereissa sekä erilaissa koulu- ja alueellisten hankkeiden työryhmissä. Muita tahoja, joiden kanssa tuloksia oli käsitelty, olivat ammattikorkeakoulut, naapurikoulut, seurakunnan nuorisotyöntekijät sekä alueiden virkamiehet. Terveyskeskuksissa tulokset oli jaettu lähes aina tiedoksi kouluterveydenhoitajille, ja joka toisessa terveyskeskuksessa oli sovittu jatkotoimenpiteistä. Tulokset oli useimmiten annettu myös koululääkärien käyttöön. Avovastausten perusteella tuloksia oli käsitelty myös mielenterveystyötä tekevien ja perheneuvoloissa työskentelevien henkilöiden kanssa. Tuloksia oli hyödynnetty useissa yhteistyöprojekteissa ja työryhmissä, joissa käsiteltiin muutenkin lasten ja nuorten asioita, terveyden edistämistä, nuorten mielenterveyttä tai nuoriin kohdistettua ehkäisevää päihdetyötä. Kouluissa oli usein pyydetty erilaisia asiantuntijoita avuksi tulosten esittelyyn, esimerkiksi terveydenhoitajia, nuorisotyöntekijöitä, poliisia tai Kouluterveyslähettiläitä. Tulosten tiedottamisessa oli hyödynnetty oman koulun kotisivuja, tiedotuslehtiä ja paikallisia tiedotusvälineitä. Kouluterveyskyselyn tulokset olivat rehtorin arvion mukaan vaikuttaneet toimintaan oppilashuollossa ja terveystiedon opetuksessa sekä koulukiusaamisen ja tupakoinnin vähentämiseen tähtäävissä toimissa. Avointen vastausten mukaan Kouluterveyskysely nähtiin opettajien tai rehtorin näkemysten vahvistajana. Kyselyä käytettiin koulun tai yksittäisten toimintojen kehittämiseen ja kyselyn tuloksilla oli 22 Rimpelä, Matti & Ojajärvi, Anni & Luopa, Pauliina & Kivimäki, Hanne: Kouluterveyskysely, kouluterveydenhuolto ja terveystieto. Perusraportti kyselystä yläkouluille ja terveyskeskuksille. Työpapereita 1/2005. Helsinki: Stakes, Kouluterveyskysely

37 perusteltu muun muassa välipalakokeiluja ja työolojen parantamista. Kyselyn yhtenä vaikutuksena todettiin olevan yhteistyön lisääntyminen eri toimijoiden välillä. Terveyskeskuksissa Kouluterveyskyselyn tulokset tarkensivat kouluterveydenhuollon painopistealueita ja suuntasivat kehittämistoimintaa. Tuloksilla oli ollut vaikutusta kouluterveydenhuollon resursointiin, kouluterveydenhuollon kehittämiseen, mm. palvelujen saatavuuteen ja terveystarkastusten sisältöihin. Erillisiä aihealueita, joilla oli tehty tulosten pohjalta toimenpiteitä, olivat muun muassa nuorten päihteidenkäyttö, mielenterveys, terveystottumukset yleisesti ja koulujen fyysiset työolot. Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen kunnan strategiatyössä Paikallisesti toteutettavan terveyden edistämisen suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistamiseksi nuorten hyvinvointia tulee seurata ja arvioida säännöllisin väliajoin. Kouluterveyskysely on hyvä väline lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan sekä kunnan että koulun tasolla. Paikallistason tuloksia on mahdollisuus verrata myös maakunnan ja valtakunnan tilanteeseen. Näin voidaan myös asettaa konkreettisia tavoitteita lähivuosiksi. Useissa kunnissa Kouluterveyskyselyn tiedot on yhdistetty muuhun lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavaan tietoon erityiseksi lasten ja nuorten hyvinvointitilinpidoksi. Siihen on koottu hyvinvointia kuvaavaa ajantasaista tietoa tilastojen, tutkimusten ja kokemusten pohjalta. Hyvinvointitilinpidon pohjalta voidaan tehdä hyvinvointikertomus, jossa kuvataan tiiviisti viime vuosien hyvinvoinnin kehitystä ja toteutunutta toimintaa, sekä käytettävissä olevien voimavarojen suhdetta näihin tarpeisiin. Hyvinvointikertomus on pohjana hyvinvointiohjelmalle tai -strategialle, suunnitelmallisesti valitulle toimintalinjalle. Useissa kunnissa on laadittu erillinen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma, jossa kuvataan nuorten hyvinvointia ja jo olemassa olevia palveluita sekä kerätään kehittämisehdotuksia. Näiden pohjalta kehitetään eri tahojen toimintaa nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnat voivat käyttää kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan myös uutta SOTKAnet-indikaattoripankkia ( josta löytyy myös Kouluterveyskyselyn aiempien vuosien tuloksia 12 indikaattorin osalta. Kouluterveyskyselyn indikaattoritiedot ovat saatavissa kunta- ja seutukuntatasoilta. Mistä apua tulosten hyödyntämiseen? Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisen helpottamiseksi perustettiin marraskuussa 2003 Kouluterveyslähettiläsverkosto. Kouluterveyslähettiläät ovat sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisia, esimerkiksi ammattikorkeakoulun lehtoreita tai kouluterveydenhoitajia. He tarjoavat Kouluterveyskyselyn pohjalta räätälöityä koulutusta sekä konsultointi-, kehittämis- ja tutkimuspalveluja kunnille, kouluille ja muille yhteisöille. Kouluterveyslähettiläs voi toimia mm. luennoitsijana, asiantuntijana vanhempainilloissa, sovitun projektityön tai oppilastyönä tehtävän intervention suunnittelijana ja ohjaajana. Palvelu räätälöidään aina tilaajan toiveiden mukaisesti ja yhteistyöstä tehdään kirjallinen toimintasuunnitelma. Koulun terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nähdään Kouluterveyslähettilästoiminnassa suunnitelmallisena ja olemassa olevaan tietoon pohjautuvana toimintana. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyn tuloksista saadaan tietoa koulun ja oppilaiden hyvinvoinnin tilasta. Tärkeää on tarkastella myös koulussa käytössä olevia hyvinvointia tukevia toimintatapoja ja suunnitelmia. Kehittämisen kannalta olennaiset terveyden ja hyvinvoinnin painopistealueet saadaan kartoitetuksi olemassa olevaa tietoa ja kokemuksia analysoimalla. Analysoidun tiedon pohjalta on mahdollisuus tehdä toimintasuunnitelma. Kouluterveyslähettiläs voi auttaa kouluyhteisöä sen läpiviemisessä sekä hyvien yhteistyökumppaneiden valinnassa ja verkostoitumisessa. Kouluyhteisön terveyden edistämistyötä ohjaavat kunnan hyvinvointisuunnitelmat ja -ohjelmat sekä valtakunnallisten ohjelmien ja suositusten tavoitteet. Toiminnasta pyritään tiedottamaan muille kunnan toimijoille, mm. sivistys- ja terveystoimelle. Edellä esitettyä lähestymistapaa kokeillaan parhaillaan Oulun seudun, Kajaanin ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulujen toteuttamassa Kouluterveyskyselystä toimintaan -kehittämishankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli kouluikäisten nuorten sekä kouluyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen aikana rakennetaan myös Stakesin Kouluterveyskyselyn internetsivustoille ideapankkia nuorten terveyden edistämiseen soveltuvista hyvistä käytänteistä. Sivus- Kouluterveyskysely

38 toille kootaan myös hankekuvauksia, kalvosarjoja eri aihepiireistä ja linkitetään keskeisiä terveyttä käsitteleviä sivustoja. Kouluterveyslähettiläsverkostoa koordinoi Stakes. Lisätietoja ja yhteystiedot ovat osoitteessa Kouluterveyskysely

39 LIITTEET Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen Kysymysnumerot viittaavat vuoden 2006 Kouluterveyskyselyn lomakkeeseen. Osa indikaattoreista on muutettu, mistä on maininta indikaattorikuvauksen huomautus-kentässä. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Elinolot Perherakenteena muu kuin ydinperhe, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. 99. Kuuluuko perheeseesi? (Pisteytys: Äiti ja isä=0; Äiti ja isäpuoli, Isä ja äitipuoli, Vain äiti, Vain isä, Avo-/aviomies tai -vaimo, Joku muu huoltaja=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. 63. Ovatko vanhempasi tupakoineet Sinun elinaikanasi? - Äiti (Pisteytys: Ei ole koskaan tupakoinut, On tupakoinut, mutta lopettanut=0; Tupakoi nykyisin=1; En osaa sanoa=0) - Isä (Pisteytys: Ei ole koskaan tupakoinut, On tupakoinut, mutta lopettanut=0; Tupakoi nykyisin=1; En osaa sanoa=0). Mukaan otettiin 1-2 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2004 äidin ja isän tupakointia koskevat kysymykset yhdistettiin saman kysymyksen alakohdiksi. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. 98. Ovatko vanhempasi olleet viimeksi kuluneen vuoden aikana työttöminä tai pakkolomalla? (Pisteytys: Ei kumpikaan=0; Toinen vanhemmistani, Molemmat vanhempani=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa Kuinka paljon Sinulla on rahaa käytettävissäsi keskimäärin viikossa (viikkorahaa tai muita tuloja, jotka saat käyttää niin kuin haluat)? (Pisteytys: Alle 2 euroa, 3-6 euroa, 7-9 euroa, euroa=0; euroa, Yli 35 euroa=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2002 siirrytty markoista euroihin. Vuonna 2006 yhdistettiin vaihtoehdot "1 euroa" ja "1-2 euroa" vaihtoehdoksi "alle 2 euroa". Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. 95. Tietävätkö vanhempasi, missä vietät perjantai- ja lauantai-iltasi? (Pisteytys: Tietävät aina=0; Tietävät joskus, Useimmiten eivät tiedä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. 96. Pysytkö keskustelemaan vanhempiesi kanssa omista asioistasi? (Pisteytys: En juuri koskaan=1; Silloin tällöin, Melko usein, Usein=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Ei yhtään läheistä ystävää, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. 93. Onko Sinulla tällä hetkellä todella läheistä ystävää, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioistasi? (Pisteytys: Ei ole läheisiä ystäviä=1; On yksi läheinen ystävä, On kaksi läheistä ystävää, On useampia läheisiä ystäviä=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. 92. Onko Sinulle viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tehty seuraavia asioita? - Varastettu tai yritetty varastaa jotain käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä (Pisteytys: Kyllä=1; Ei=0) - Uhattu vahingoittaa ruumiillisesti (Pisteytys: Kyllä=1; Ei=0) - Käyty ruumiillisesti kimppuusi kuten lyöty, potkittu tai käytetty jotain asetta (Pisteytys: Kyllä=1; Ei=0). Mukaan otettiin 1-3 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2002 lomakkeesta jätetty pois elinaikana rikkeiden kohteeksi joutuminen ja kysytty sitä vain 12 kuukauden ajalta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Kouluterveyskysely

40 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. 91. Oletko viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tehnyt seuraavia asioita? - Kirjoittanut tai maalannut kirjoituksia tai graffiteja seiniin, busseihin, pysäkkikatoksiin, ikkunoihin tai muihin vastaaviin paikkoihin (Pisteytys: En ole=0; Kerran=1; 2-4 kertaa=2; Yli 4 kertaa=3) - Tahallasi vahingoittanut tai tuhonnut koulun omaisuutta tai koulurakennusta (Pisteytys: En ole=0; Kerran=1; 2-4 kertaa=2; Yli 4 kertaa=3) - Tahallisesti vahingoittanut tai tuhonnut muuta kuin koululle kuuluvaa omaisuutta (Pisteytys: En ole=0; Kerran=1; 2-4 kertaa=2; Yli 4 kertaa=3) - Varastanut jotakin kaupasta tai kioskista (Pisteytys: En ole=0; Kerran=1; 2-4 kertaa=2; Yli 4 kertaa=3) - Hakannut jonkun (Pisteytys: En ole=0; Kerran=1; 2-4 kertaa=2; Yli 4 kertaa=3). Mukaan otettiin 2-15 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2002 lomakkeesta jätetty pois elinaikana tehdyt rikkeet ja kysytty niitä vain 12 kuukauden ajalta. Alakohdaksi kysymyssarjaan lisätty "Osallistunut tappeluun" (ei mukana indikaattorissa). Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Kouluolot Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % (tieto saatavilla vuodesta 1997) Lyhyt kuvaus: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. 8. Haittaavatko seuraavat seikat työskentelyäsi koulussa? - Opiskelutilojen ahtaus (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Melu, kaiku (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Sopimaton valaistus (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Huono ilmanvaihto tai huoneilma (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Lämpötila (kuumuus, kylmyys, veto) (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Likaisuus, pölyisyys (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Epämukavat työtuolit tai -pöydät (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Huonot sosiaalitilat (WC, pukeutumis- ja peseytymistilat) (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Tapaturmavaara (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3). Mukaan otettiin pistettä saaneet vastaajat. Koulutapaturma lukuvuoden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. 90. Onko Sinulle tämän lukuvuoden aikana sattunut koulussa tai koulumatkalla tapaturma, joka on edellyttänyt lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla käyntiä? - Välitunnilla (Pisteytys: Ei kertaakaan=0; Kerran, Kaksi kertaa tai useammin=1) - Liikuntatunnilla (Pisteytys: Ei kertaakaan=0; Kerran, Kaksi kertaa tai useammin=1) - Tekstiili- tai teknisen työn tunnilla (Pisteytys: Ei kertaakaan=0; Kerran, Kaksi kertaa tai useammin=1) - Muulla tunnilla (Pisteytys: Ei kertaakaan=0; Kerran, Kaksi kertaa tai useammin=1) - Koulumatkalla (Pisteytys: Ei kertaakaan=0; Kerran, Kaksi kertaa tai useammin=1). Mukaan otettiin 1-5 pistettä saaneet vastaajat. Koulun työilmapiirissä ongelmia, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). 7. Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa (Pisteytys: Täysin samaa mieltä=3; Samaa mieltä=2; Eri mieltä, Täysin eri mieltä=0) 7. Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=2; Täysin eri mieltä=3) 7. Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=2; Täysin eri mieltä=3) 7. Luokassani on hyvä työrauha (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=2; Täysin eri mieltä=3) 8. Haittaavatko seuraavat seikat työskentelyäsi? - Työympäristön rauhattomuus (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Kiireisyys (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) 9. Miten koulunkäyntisi sujuu? Onko sinulla vaikeuksia seuraavissa asioissa? - Työskentely ryhmissä (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3) - Opettajien kanssa toimeentuleminen (Pisteytys: Ei lainkaan=0; Melko vähän=1; Melko paljon=2; Erittäin paljon=3). Mukaan otettiin pistettä saaneet vastaajat. Kouluterveyskysely

41 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). 7. Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni oppitunneilla (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=1; Täysin eri mieltä=2) 7. Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=1; Täysin eri mieltä=2) 7. Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä=1; Täysin eri mieltä=2). Mukaan otettiin 3-6 pistettä saaneet vastaajat. Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. 5. Millaiseksi olet kokenut koulutyöhön liittyvän työmääräsi tämän lukuvuoden aikana? (Pisteytys: Jatkuvasti liian suuri, Melko usein liian suuri=1; Sopiva, Melko usein liian vähäinen, Jatkuvasti liian vähäinen=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Vaikeuksia opiskelussa, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. 9. Miten koulunkäyntisi sujuu? Onko sinulla vaikeuksia seuraavissa asioissa? - Opetuksen seuraaminen oppitunneilla (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Läksyjen tai muiden vastaavien tehtävien tekeminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Kokeisiin valmistautuminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Itselleni parhaiten sopivan opiskelutavan löytäminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Omatoimisuutta vaativien tehtävien aloittaminen tai valmiiksi hoitaminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3) - Lukemista (esim. kirjasta) vaativien tehtävien tekeminen (Pisteytys: Ei lainkaan; Melko vähän=0; Melko paljon=1; Erittäin paljon=3). Mukaan otettiin 3-21 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Indikaattorin pisteytystä muutettiin v Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. 10. Jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä ja opiskelussa, kuinka usein saat apua? - Koulussa (Pisteytys: Aina kun tarvitsen, Useimmiten=0; Harvoin, En juuri koskaan=1) - Kotona (Pisteytys: Aina kun tarvitsen, Useimmiten=0; Harvoin, En juuri koskaan=1). Mukaan otettiin 2 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Indikaattorin pisteytystä muutettiin v niin, että indikaattoriin otettiin mukaan ne vastaajat, jotka eivät saaneet apua koulusta eivätkä kotoa. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. 14. Kuinka usein Sinua on kiusattu koulussa tämän lukukauden aikana? (Pisteytys: Useita kertoja viikossa, Noin kerran viikossa=1; Harvemmin, Ei lainkaan=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. 12. Kuinka monta kokonaista koulupäivää olet ollut seuraavien syiden takia poissa viimeisten 30 päivän aikana? - Pinnaamisen tai lintsauksen takia (Pisteytys: En yhtään, Yhden päivän=0; 2-3 päivää, Yli 3 päivää=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2002 lisättiin poissaolokysymyksiin alakohta "Muiden syiden takia, minkä?", joka muutettiin edelleen v muotoon "Muista syistä". Näiden muutosten vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. 4. Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä? Pidän koulunkäynnistä (Pisteytys: Hyvin paljon, Melko paljon, Melko vähän=0; En lainkaan=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Kouluterveyskysely

42 Terveys Terveydentila keskinkertainen tai huono, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. 17. Mitä mieltä olet terveydentilastasi? Onko se (Pisteytys: Erittäin hyvä, Melko hyvä=0; Keskinkertainen, Melko tai erittäin huono=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. 19. Onko Sinulla jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaasi? (Pisteytys: Ei=0; Kyllä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Ylipainoa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on painoindeksin (BMI=Body Mass Index) mukaan ylipainoa. 16. Pituus ja paino. Painoindeksi laskettu jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Ylipainon raja määritelty iän ja sukupuolen mukaan: 18- vuotiailla raja on 25 ja nuoremmilla ikäryhmillä pienempi (ks. Cole ym. BMJ 2000:320). (Pisteytys: BMI alle ylipainon rajan=0; BMI vähintään raja-arvo=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Päivittäin vähintään kaksi oiretta, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. 18. Onko Sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? - Niska- tai hartiakipuja (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Selän alaosan kipuja (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Vatsakipuja (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Päänsärkyä (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1) - Väsymystä tai heikotusta (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1). Mukaan otettiin 2-8 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Väsymystä lähes päivittäin, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. 18. Onko Sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? Väsymystä tai heikotusta (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa=0; Lähes joka päivä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Niska- tai hartiakipuja viikoittain, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. 18. Onko Sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? Niska- tai hartiakipuja (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa=0; Noin kerran viikossa, Lähes joka päivä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Päänsärkyä viikoittain, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. 18. Onko Sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? Päänsärkyä (Pisteytys: Harvoin tai ei lainkaan, Noin kerran kuussa=0; Noin kerran viikossa, Lähes joka päivä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % (tieto saatavilla vuodesta 1997) Lyhyt kuvaus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressiomittariin. Seuraavat kysymykset käsittelevät mielialan erilaisia piirteitä. Vastaa kuhunkin kysymykseen siten, millaiseksi tunnet itsesi tänään. 24. Minkälainen on mielialasi? 25. Miten suhtaudut tulevaisuuteen? 26. Miten katsot elämäsi sujuneen? 27. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? 28. Minkälaisena pidät itseäsi? 29. Onko Sinulla pettymyksen tunteita? 30. Miten suhtaudut vieraitten ihmisten tapaamiseen? Kouluterveyskysely

43 31. Miten koet päätösten tekemisen? 32. Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? 33. Minkälaista nukkumisesi on? 34. Tunnetko väsymystä ja uupumusta? 35. Minkälainen ruokahalusi on? (Pisteytys: vaihtoehdot 1,2=0; vaihtoehto 3=1; vaihtoehto 4=2; vaihtoehto 5=3). Mukaan otettiin 8-36 pistettä saaneet vastaajat. Koulu-uupumusta, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen kouluuupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. 13. Oletko kokenut seuraavanlaisia tunteita koulutyöhösi liittyen? - Tunnen hukkuvani koulutyöhön (Pisteytys: Ei juuri koskaan, Muutaman kerran kuussa=0; Muutamana päivänä viikossa=1; Lähes päivittäin=2) - Tuntuu, ettei opinnoillani ole enää merkitystä (Pisteytys: Ei juuri koskaan, Muutaman kerran kuussa=0; Muutamana päivänä viikossa=1; Lähes päivittäin=2) - Minulla on riittämättömyyden tunteita opinnoissani (Pisteytys: Ei juuri koskaan, Muutaman kerran kuussa=0; Muutamana päivänä viikossa=1; Lähes päivittäin=2). Mukaan otettiin 3-6 pistettä saaneet vastaajat. Terveystottumukset Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla, % (tieto saatavilla vuodesta 2005) Lyhyt kuvaus: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. 83. Mitä aterianosia yleensä syöt kouluruoalla? - Pääruokaa (Pisteytys: Kyllä=0; Ei=1) - Salaattia (Pisteytys: Kyllä=0; Ei=1) - Maitoa tai piimää (Pisteytys: Kyllä=0; Ei=1) - Leipää (Pisteytys: Kyllä=0; Ei=1) Jos ei vastannut em. kysymykseen, kysymyksen 82 perusteella: en syö yleensä kouluruokaa=1. Mukaan otettiin 1-4 pistettä saaneet vastaajat. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa, % (tieto saatavilla vuodesta 2004) Lyhyt kuvaus: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. 84. Mitä muuta kuin kouluruokalassa tarjottua ruokaa syöt yleensä koulussa kouluviikon aikana? - Makeaa kahvileipää (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2) - Lihapiirakkaa, hampurilaista tms. (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2) - Makeisia (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2) - Jäätelöä (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2) - Sokeroitua virvoitusjuomaa (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2) - Vähäkalorista virvoitusjuomaa (Pisteytys: Harvemmin kuin kerran viikossa=0; 1-2 kertaa viikossa=1; 3-5 kertaa viikossa=2). Mukaan otettiin 2-12 pistettä saaneet vastaajat. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä, % (tieto saatavilla vuodesta 2004) Lyhyt kuvaus: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. 89. Kuinka usein harjaat hampaasi? (Pisteytys: En koskaan, Noin kerran viikossa tai harvemmin, Noin 2-3 kertaa viikossa, Noin 4-5 kertaa viikossa, Noin kerran päivässä=1; Useampia kertoja päivässä=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan korkeintaan kerran viikossa. 77. Kuinka usein harrastat urheilua tai liikuntaa vapaa-aikanasi vähintään puolen tunnin ajan? (Pisteytys: Useita kertoja päivässä, Noin kerran päivässä, 4-6 kertaa viikossa, 2-3 kertaa viikossa, Kerran viikossa=0; Harvemmin, En lainkaan=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. 88. Mihin aikaan tavallisesti menet nukkumaan koulupäivinä? (Pisteytys: Noin tai aikaisemmin, Noin 21.30, Noin 22, Noin 22.30, Noin 23=0; Noin 23.30, Noin 24, Noin 24.30, Noin 01, Noin tai myöhemmin=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2006 vastausvaihtoehtoja on lisätty. Tupakoi päivittäin, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. 58. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistä tupakointiasi? (Pisteytys: Tupakoin kerran päivässä tai useammin=1; Tupakoin kerran viikossa tai useammin, en kuitenkaan päivittäin, Tupakoin harvemmin kuin kerran viikossa, Olen lakossa tai lopettanut tupakoinnin, Ei ole koskaan tupakoinut (kysymyksen 57 perusteella)=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Kouluterveyskysely

44 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. 68. Kuinka usein käytät alkoholia tosi humalaan asti? (Pisteytys: Kerran viikossa tai useammin, Noin 1-2 kertaa kuukaudessa=1; Harvemmin, En koskaan, En käytä alkoholijuomia (kysymyksen 67 perusteella)=0). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuodesta 2002 kysytty vain alkoholia käyttäviltä. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. 72. Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt seuraavia aineita? - Marihuanaa tai hasista (Pisteytys: En koskaan=0; Kerran, 2-4 kertaa, 5 kertaa tai useammin=1) - Ekstaasia (Pisteytys: En koskaan=0; Kerran, 2-4 kertaa, 5 kertaa tai useammin=1) - Subutexia (Pisteytys: En koskaan=0; Kerran, 2-4 kertaa, 5 kertaa tai useammin=1) - Heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita (Pisteytys: En koskaan=0; Kerran, 2-4 kertaa, 5 kertaa tai useammin=1). Mukaan otettiin 1-4 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuodesta 2002 ekstaasikokeiluja ja vuodesta 2003 Subutex-kokeiluja on kysytty omana kohtanaan. Terveysosaaminen ja oppilashuolto Terveytiedon aiheet eivät kiinnosta, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. 41. Terveystiedon opetuksen aiheet kiinnostavat minua. (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä, Täysin eri mieltä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. 41. Terveystiedon opetus on lisännyt taitojani ja valmiuksiani huolehtia terveydestäni. (Pisteytys: Täysin samaa mieltä, Samaa mieltä=0; Eri mieltä, Täysin eri mieltä=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. 44. Kuukautisten alkaminen on merkki siitä, että tyttö voi tulla raskaaksi (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 44. Ehkäisyvälineistä vain kondomi suojaa sukupuolitaudeilta (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 44. Sukupuolitauti on joskus täysin oireeton (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 44. Nainen ei voi tulla raskaaksi ensimmäisellä yhdyntäkerralla (Pisteytys: Oikein=1; Väärin=0, En tiedä=1) 44. Siemensyöksyjen alkaminen on merkki siitä, että poika on tullut sukukypsäksi ja voi siittää lapsia (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 44. Klamydiatulehdus voi aiheuttaa hedelmättömyyttä (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1). Mukaan otettiin 3-6 pistettä saaneet vastaajat. Huomautus: Vuonna 2004 poistettiin väittämä "Homoseksuaali on henkilö, joka haluaa muuttaa sukupuolensa toiseksi.". Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Huonot tiedot päihteistä, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. 43. Tupakointi aiheuttaa luuston haurastumista. (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 43. Niin sanotut kevytsavukkeet ovat terveydelle vähemmän vaarallisia kuin muut savukkeet. (Pisteytys: Oikein=1; Väärin=0, En tiedä=1) 43. Nuuskaaminen parantaa fyysistä suorituskykyä. (Pisteytys: Oikein=1; Väärin=0, En tiedä=1) 43. Nuorten säännöllinen humalaan juominen heikentää muistia ja vaikeuttaa oppimista. (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 43. Alkoholijuomien hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta. (Pisteytys: Oikein=0; Väärin, En tiedä=1) 43. Sama määrä alkoholia nostaa yhtä paljon samanpainoisen naisen ja miehen veren alkoholipitoisuutta. (Pisteytys: Oikein=1; Väärin=0, En tiedä=1). Mukaan otettiin 3-6 pistettä saaneet vastaajat. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. 11. Jos Sinulla on muita kuin koulunkäyntiin liittyviä ongelmia, kuinka hyvin saat niihin apua seuraavilta henkilöiltä? - Terveydenhoitajalta (Pisteytys: Erittäin hyvin, Melko hyvin=0; Melko huonosti, Erittäin huonosti=1) - Lääkäriltä (Pisteytys: Erittäin hyvin, Melko hyvin=0; Melko huonosti, Erittäin huonosti=1) - Koulupsykologilta (Pisteytys: Erittäin hyvin, Melko hyvin=0; Melko huonosti, Erittäin huonosti=1) - Koulukuraattorilta (Pisteytys: Erittäin hyvin, Melko hyvin=0; Melko huonosti, Erittäin huonosti=1) - Opettajalta (Pisteytys: Erittäin hyvin, Melko hyvin=0; Melko huonosti, Erittäin huonosti=1). Mukaan otettiin 5 pistettä saaneet vastaajat. Kouluterveyskysely

45 Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. 23. Jos jostakin syystä haluaisit mennä koulusi terveydenhoitajan vastaanotolle, miten helppo sinne on mielestäsi päästä? (Pisteytys: Erittäin helppo, Melko helppo=0; Melko vaikea, Erittäin vaikea=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle, % (tieto saatavilla vuodesta 2006) Lyhyt kuvaus: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn on melko tai erittäin vaikeaksi. 23. Jos jostakin syystä haluaisit mennä koulusi lääkärin vastaanotolle, miten helppo sinne on mielestäsi päästä? (Pisteytys: Erittäin helppo, Melko helppo=0; Melko vaikea, Erittäin vaikea=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. 22. Kuinka hyvin koulusi terveydenhuolto toimii silloin, kun oppilaat haluavat keskustella henkilökohtaisista asioistaan (esim. seksi, masennus)? Oletko siihen (Pisteytys: Erittäin tyytyväinen, Melko tyytyväinen=0; Melko tyytymätön, Erittäin tyytymätön=1). Mukaan otettiin 1 pistettä saaneet vastaajat. Kouluterveyskysely

46 Liite 2. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina KUNTA VUOSI Indikaattori, luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % (vastaajien lukumäärä) Tohmajärvi Perherakenteena muu kuin ydinperhe % (N) (175) (147) (138) (138) (117) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % (N) (186) (156) (144) (135) (118) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % (N) (174) (146) (141) (138) (116) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % (N) (173) (141) (140) (137) (115) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % (N) (172) (145) (141) (137) (117) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % (N) (173) (142) (139) (138) (117) Ei yhtään läheistä ystävää % (N) (172) (146) (141) (137) (117) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % (N) (0) (0) (139) (137) (115) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % (N) (0) (0) (141) (138) (116) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % (N) (178) (156) (144) (130) (111) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % (N) (0) (0) (0) (0) (107) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % (N) (152) (155) (141) (135) (117) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % (N) (169) (154) (142) (138) (117) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % (N) (184) (155) (144) (138) (118) Vaikeuksia opiskelussa* % (N) (167) (156) (143) (139) (118) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % (N) (0) (0) (144) (136) (117) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % (N) (176) (156) (144) (139) (118) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % (N) (156) (137) (135) (133) (113) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % (N) (186) (157) (144) (138) (118) Terveydentila keskinkertainen tai huono % (N) (183) (154) (144) (139) (118) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % (N) (176) (156) (144) (137) (118) Ylipainoa % (N) (162) (121) (119) (132) (106) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % (N) (169) (149) (137) (136) (118) Väsymystä lähes päivittäin % (N) (179) (157) (144) (138) (118) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % (N) (183) (156) (144) (138) (118) Päänsärkyä viikoittain % (N) (182) (157) (144) (138) (118) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % (N) (158) (154) (141) (137) (114) Koulu-uupumusta % (N) (0) (0) (0) (0) (118) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % (N) (0) (0) (0) (0) (116) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % (N) (0) (0) (0) (139) (114) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % (N) (0) (0) (0) (129) (108) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % (N) (184) (152) (142) (139) (117) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % (N) (0) (0) (142) (129) (110) Tupakoi päivittäin % (N) (183) (154) (144) (138) (118) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % (N) (184) (155) (140) (138) (116) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % (N) (163) (153) (140) (138) (117) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % (N) (0) (0) (0) (0) (118) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % (N) (0) (0) (0) (0) (118) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % (N) (163) (156) (141) (138) (117) Huonot tiedot päihteistä % (N) (0) (0) (0) (0) (118) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % (N) (0) (0) (0) (0) (109) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % (N) (0) (0) (0) (0) (115) Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % (N) (0) (0) (0) (0) (116) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % (N) (176) (154) (140) (135) (115) * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Kouluterveyskysely

47 Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna KUNTA Kunta Alue Indikaattori, vakioidut prosenttiosuudet % (vastaajien lukumäärä) Pojat Tytöt YhteensäPohjois- Karjala Tohmajärvi Perherakenteena muu kuin ydinperhe % (N) (48) (69) (117) (3708) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % (N) (49) (69) (118) (3721) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % (N) (47) (69) (116) (3699) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % (N) (46) (69) (115) (3662) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % (N) (48) (69) (117) (3711) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % (N) (48) (69) (117) (3710) Ei yhtään läheistä ystävää % (N) (48) (69) (117) (3710) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % (N) (47) (68) (115) (3694) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % (N) (47) (69) (116) (3705) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % (N) (47) (64) (111) (3619) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % (N) (42) (65) (107) (3591) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % (N) (48) (69) (117) (3650) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % (N) (49) (68) (117) (3714) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % (N) (49) (69) (118) (3749) Vaikeuksia opiskelussa* % (N) (49) (69) (118) (3722) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % (N) (48) (69) (117) (3662) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % (N) (49) (69) (118) (3752) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % (N) (49) (64) (113) (3609) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % (N) (49) (69) (118) (3751) Terveydentila keskinkertainen tai huono % (N) (49) (69) (118) (3726) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % (N) (49) (69) (118) (3724) Ylipainoa % (N) (44) (62) (106) (3434) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % (N) (49) (69) (118) (3664) Väsymystä lähes päivittäin % (N) (49) (69) (118) (3731) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % (N) (49) (69) (118) (3730) Päänsärkyä viikoittain % (N) (49) (69) (118) (3731) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % (N) (45) (69) (114) (3648) Koulu-uupumusta % (N) (49) (69) (118) (3753) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % (N) (47) (69) (116) (3702) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % (N) (46) (68) (114) (3668) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % (N) (43) (65) (108) (3596) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % (N) (48) (69) (117) (3729) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % (N) (44) (66) (110) (3603) Tupakoi päivittäin % (N) (49) (69) (118) (3698) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % (N) (48) (68) (116) (3740) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % (N) (48) (69) (117) (3731) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % (N) (49) (69) (118) (3384) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % (N) (49) (69) (118) (3349) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % (N) (48) (69) (117) (3611) Huonot tiedot päihteistä % (N) (49) (69) (118) (3613) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % (N) (49) (60) (109) (3354) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % (N) (47) (68) (115) (3672) Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % (N) (47) (69) (116) (3613) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % (N) (46) (69) (115) (3623) * Indikaattorin %-osuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen %-osuuksien kanssa Kouluterveyskysely

48 Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina KUNTA VUOSI Indikaattori, luokka-aste- ja sukupuolivakioitu % (vastaajien lukumäärä) Tohmajärven lukio Perherakenteena muu kuin ydinperhe % (N) (49) (54) (53) Ainakin yksi vanhemmista tupakoi % (N) (50) (54) (53) Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana % (N) (49) (54) (53) Käyttövarat yli 17 euroa viikossa % (N) (50) (54) (52) Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa % (N) (48) (54) (53) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa % (N) (48) (54) (53) Ei yhtään läheistä ystävää % (N) (48) (54) (53) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana % (N) (49) (53) (53) Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana % (N) (49) (54) (53) Koulun fyysisissä työoloissa on puutteita % (N) (50) (52) (48) Koulutapaturma lukuvuoden aikana % (N) (0) (0) (53) Koulun työilmapiirissä on ongelmia % (N) (49) (53) (53) Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa % (N) (49) (54) (53) Koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri % (N) (50) (54) (53) Vaikeuksia opiskelussa* % (N) (49) (54) (52) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* % (N) (49) (52) (52) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % (N) (50) (54) (53) Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana % (N) (49) (54) (53) Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä % (N) (50) (54) (53) Terveydentila keskinkertainen tai huono % (N) (50) (54) (53) Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus % (N) (50) (53) (52) Ylipainoa % (N) (43) (51) (52) Päivittäin vähintään kaksi oiretta* % (N) (48) (54) (53) Väsymystä lähes päivittäin % (N) (50) (54) (53) Niska- tai hartiakipuja viikoittain % (N) (50) (54) (53) Päänsärkyä viikoittain % (N) (50) (54) (53) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus % (N) (49) (54) (52) Koulu-uupumusta % (N) (0) (0) (53) Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla % (N) (0) (0) (53) Epäterveellisiä välipaloja koulussa väh. 2 kertaa viikossa % (N) (0) (53) (53) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä % (N) (0) (54) (53) Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa % (N) (49) (54) (53) Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 % (N) (49) (54) (53) Tupakoi päivittäin % (N) (50) (54) (53) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa % (N) (49) (54) (53) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran % (N) (48) (54) (53) Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta % (N) (0) (0) (53) Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä % (N) (0) (0) (53) Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* % (N) (49) (54) (53) Huonot tiedot päihteistä % (N) (0) (0) (53) Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvistä asioissa % (N) (0) (0) (51) Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle % (N) (0) (0) (52) Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle % (N) (0) (0) (50) Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa % (N) (50) (53) (52) * Indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien Kouluterveyskysely

49 raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Kouluterveyskysely

50

51