30. Asumisen edistäminen S e l v i t y s o s a : Hidastunut talouskasvu, muuttoliikkeen väheneminen sekä vilkas asuntorakentaminen yhdessä edullisen korkotason kanssa ovat tasapainottaneet asuntomarkkinoita. Oman asunnon hankinnan kynnys on madaltunut ja vuokra-asunnon saaminen helpottunut. Omistusasuntoihin siirtymistä on pitänyt yllä ennätysmatala korkotaso. Omistusasuntojen riittämättömän tarjonnan vuoksi hinnat nousivat vuonna 2002 noin 10 prosenttia. Vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä nousu hidastui noin 6 prosentiksi, mutta kiihtyi omakotitonttien osalta pääkaupunkiseudulla 19 prosentiksi. Sen sijaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu hidastui ja oli huhtikuussa 2003 edellisvuoteen verrattuna koko maassa 3,1 % ja pääkaupunkiseudulla 3,3 %. Arava- ja korkotukivuokra-asuntojonoissa oli vuoden 2002 lopussa noin 111 000 hakijaruokakuntaa, yli tuhat hakijaruokakuntaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvukeskuksissa arava- tai korkotukivuokra-asunnon sai 27 % sitä hakeneista ruokakunnista, kun vuonna 2001 osuus oli 25 %. Asunnottomien määrä väheni alimmilleen kuuteen vuoteen, mutta edelleen asunnottomana oli 9 600 yksinäistä ja 800 perhettä. Asuntojen kokonaistuotanto pysyi edellisvuoden tasolla noin 28 000 asuntona vapaarahoitteisen tuotannon kasvun korvatessa valtion tukeman tuotannnon vähenemän. Kokonaisasuntotuotannon arvioidaan pysyvän jokseenkin samalla tasolla vuosina 2003 2004. Kokonaismäärän sijasta keskeistä on asuntotuotanto voimakkaan asuntokysynnän alueilla sekä kansalaisille halutuimpien asumismuotojen osuus tuotannosta. Vilkastunut siirtyminen vuokralta ja asumisoikeusasunnoista omaan asuntoon sekä hakeutuminen kerrostaloista pientaloihin on parantanut etenkin muiden kuin pienimpien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen saatavuutta. Kohtuuhintaisten pienasuntojen riittämätön tarjonta erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa kasvukeskuksissa johtaa monilla pienipalkkaisten alojen työntekijöillä kohtuuttoman suuriin asumismenoihin, joita siksi huojennetaan asumistuella. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen niukkuus on edelleen suurin. Vuonna 2004 valtion tukemista uusista asunnoista pääosa rakennetaan kuten aikaisempinakin vuosina Helsingin seudulle ja muihin suurimpiin kasvukeskuksiin sekä niiden lähialueille. Vuonna 2002 näiden alueiden osuus uusista aravaja korkotukiasunnoista oli kolme neljäsosaa. Uustuotannon tuen suuntaamisella ja painottamisella voimakkaan ylikysynnän kohteena jatkuvasti oleviin pieniin vuokra-asuntoihin pyritään parantamaan erityisesti pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden asuntotilannetta ja hillitsemään samalla myös lainoista ja takauksista valtiolle syntyviä riskejä. Valtion ja kuntien yhteistoiminnalla edistetään tonttimaan saatavuutta ja poistetaan asuntotuotannon käynnistymisen esteitä. Asuntotarjonnan edellytysten parantaminen on myös tehokkain tapa alentaa asunnonsaannin kynnystä. Muuttotappioalueilla tyhjinä on vielä varsin vähän asuntoja, mutta muuttoliikkeen jatkuminen heikentää tilannetta ja myös sosiaalisen asuntokannan kysyntää. Näiden seutujen asuntomarkkinoiden tasapainoa pyritään parantamaan erityistoimin. Väestöltään vähenevillä alueilla vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin sisältyviä valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään tarpeen mukaan vapauttamalla taloja rajoituksista. Korjausrakentamisessa kiinnitetään edelleen huomiota korjausten vaiheittaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen sekä korostetaan kiinteistöjen korjausten elinkaarivaikutuksia. Suunnitelmallista kiinteistönpitoa edistämällä pyritään eroon raskaista kertakorjauksista. Asuntojen korjausavustuksia myönnetään edelleen erityisesti korjaushankkeisiin, jotka tekevät mahdolliseksi ikääntyvän väestön asumisen kotonaan. Avustuksilla tuetaan myös suunnitelmallisia korjauskäytäntöjä sekä terveyshaittojen poistamista. Asuinrakennusten korjausten energia-avustuksilla toteutetaan kansallista ilmastostrategiaa. Yleistä asumistukea maksettiin vuoden 2002 lopussa 159 600 ruokakunnalle. Tukea maksettiin kaikkiaan 415 milj. euroa, josta 54 % lapsiperheille. Tuensaajien keskivuokra oli vuoden lopussa arava-asunnoissa 7,29 euroa neliöltä kuukaudessa ja vapaarahoitteisissa 7,53 euroa neliöltä kuukaudessa. Vuokralla asuvien asumistuen saajien asumismenojen osuus bruttotuloista oli vuonna 2002 ilman asumistukea keskimäärin 55 % ja se aleni asumistuen jälkeen 27 %:iin. Asumistuen osuus tuensaajien keskimääräisestä vuokrasta oli 51 %. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Tuensaajien lukumäärä kasvoi 1 100 ruokakunnalla vuonna 2002, mikä johtui tuettavien enimmäisasumismenojen korotuksesta. Työttömiä tuensaajia oli 1 600 vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta edelleenkin heitä oli 63 % tuensaajista. Asunnottomuuden vähentämiseksi asunnottomat asetetaan etusijalle sosiaalisten vuokra-asuntojen jaossa sekä toteutetaan köyhyyden ja syrjäytymisen kansallista toimenpideohjelmaa, ympäristöministeriön asunnottomuuden vähentämisohjelmaa sekä asunnottomuuden vähentämiseksi pääkaupunkiseudulla laadittua omaa toimenpideohjelmaa. Tukea suunnataan erityisesti pääkaupunkiseudulle sekä erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asunnottomuuden vähentämiseen. Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2002 ja arvio vuosista 2003 2004 2002 2003 2004 arvio arvio asuntoa asuntoa asuntoa Aloitetut uudet asunnot yhteensä (n. 28 000) (n. 28 000) 1) (n. 28 000) Arava-, korkotuki- ja takauslainoitetut asunnot 8 740 6 000 8 000 10 000 vuokra-asunnot 5 927 asumisoikeusasunnot 1 527 as. oy talot ja -asunnot 554 omakotitalot 637 osaomistusasunnot 95 Muut asunnot n. 19 260 n. 20 000 22 000 n. 18 000 Korjauslainoitus (arava ja korkotuki) 5 264 14 000 6 000 Asuntojen hankinta 32 689 36 100 36 100 asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 1 577 2 500 2 500 arava ja korkotuki 262 600 600 kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 30 850 33 000 33 000 Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2002 2004 (milj. euroa) 2002 2003 2004 Yleinen asumistuki 415 430 428 Eläkeläisten asumistuki 258 272 285 Opiskelijoiden asumislisä 220 222 224 Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki 420 440 440 Aravalainojen myöntämisvaltuus 490 600 410 Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 292 670 600 Takausvaltuus vuokra- ja as.oik.asunnoille - - 50 Takausvaltuus kotitalouksien asuntolainoille 258 300 300 Maksetut korkotuet ja takauskorvaukset asuntolainojen korkotuki 89,6 67,0 72,0 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja asuntosäästöpalkkio 3,0 2,0 3,0 1) Kappalemääriin vaikuttaa oleellisesti myös se, minkälaisena asuntojen tyyppijakauma toteutuu ja kuinka hyvin rakennuskustannusten hillinnässä onnistutaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
takauskorvaukset 0,01 0,06 0,1 Avustusvaltuudet korjaus- ja energia-avustukset 31,0 75,0 70,0 rakennusperintöavustukset - - 1,5 avustukset vuokrataloille 1,9 2,6 2,6 avustukset opiskelija-asuntoihin 1,6 3,4 3,4 avustukset asunnottomille ja pakolaisille 1,9 8,4 8,4 lainojen anteeksianto, purettavat talot - 3,5 3,5 avustus kunnallistekn. rakentamiseen 4,0 6,0 3,5 54. Asumistuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 428 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja. 2004 talousarvio 428 000 000 2003 talousarvio 430 000 000 2002 tilinpäätös 415 482 000 60. Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Aravalainat Vuonna 2004 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja yhteensä enintään 410 000 000 euroa mukaan lukien vuodelta 2003 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta vastaava määrä. Vuonna 2004 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, lyhytaikaisia perusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja omaksilunastamislainoja lukuun ottamatta. Pääkaupunkiseudun ja muiden suurimpien kasvukeskusten sekä niiden lähialueiden vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2005 2007 myönnettävistä aravalainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla yhteensä enintään 60 000 000 euroa. Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2004 aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään 1 000 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä luopua osasta asuntorahaston varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan henkilökohtaisen asuntolainan pääomaa ja korkoa. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla voidaan valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 500 000 euroa. Korkotukilainat ja valtiontakaukset Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001), vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993) omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993), asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996), oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja eräisiin lämmityslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta annetun lain (83/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeusja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa (126/2003) sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa (204/1996) tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Vuonna 2004 saa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasun- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
tolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä korkotukilainoiksi yhteensä enintään 600 000 000 euroa mukaan lukien vuodelta 2003 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä hyväksymisvaltuutta vastaava määrä. Vuonna 2004 saadaan asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 50 000 000 euroa. Pääkaupunkiseudun ja muiden suurimpien kasvukeskusten sekä niiden lähialueiden vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2005 2007 hyväksyttävistä korkotukilainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan hyväksyttävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla yhteensä enintään 80 000 000 euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 000 000 000 euroa vuoden 2004 lopussa. Lisäksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Vanhojen korkotukilainojen korkotuen määrät Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 :n 1 momentin 1 5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajille lainavuosina 6 10 6 %, kuitenkin enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Avustukset Vuonna 2004 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (102/2002) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 70 000 000 euroa mukaan lukien vuodelta 2003 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä valtuutta vastaava määrä. Vuonna 2004 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia vuokratalojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, omapääoma-avustuksia asunnottomien asuttamiseksi yhteensä enintään 8 400 000 euroa ja opiskelija-asuntojen omapääoma-avustuksia yhteensä enintään 3 400 000 euroa. Vuokratalojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustusvaltuudesta Valtiokonttori saa käyttää enintään 50 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna 2004 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan allekirjoittaneille kunnille uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen yhteensä enintään 3 500 000 euroa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Vuonna 2004 alueelliset ympäristökeskukset saavat asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla asuntorahaston niille osoittamien valtuusosuuksien rajoissa, myöntää avustuksia rakennusperinnön hoitoon yhteensä enintään 1 500 000 euroa. Avustusta voi myöntää yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden asuinrakennuskohteiden tai asuinkäyttöön kunnostettavien kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen tai kohteeseen, jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia kustannuksista. Varainhankintavaltuudet Maksuvalmiudessa esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa asuntorahastolla saa kerralla olla yhteensä enintään 500 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Asuinrakennuksia ja niiden välitöntä lähiympäristöä koskevat rakennusperintöavustukset siirretään myönnettäviksi ja maksettaviksi valtion asuntorahaston varoista 1.1.2004 alkaen. Asuntojen korjaus- ja energia-avustusvaltuudesta 17 000 000 euroa varataan asuntojen energia-avustuksiin. Kotitalouksien pääsyä omaan asuntoon helpotetaan asuntolainatakauksilla, jotka kohdistuvat tehokkaasti nuorille perheille, sekä osaomistusasuntojen korkotuella. Asunto-osakeyhtiöille korkotukilainoja ei vuonna 2004 myönnetä, koska omistusasuntojen rakentamiseen ja korjaustoimintaan on muutoinkin saatavissa rahoitusta alhaisella korolla. Sen sijaan korkotukea painotetaan sosiaalisten vuokraasuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen. Arava- ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
korkotukilainavaltuuksien käytössä kiinnitetään erityistä huomiota jatkuvan ylikysynnän kohteena olevien pienten vuokra-asuntojen osuuden lisäämiseen ja asunnottomuuden vähentämiseen. Luovuttaessa asunto-osakeyhtiötalolainojen hyväksymisestä korkotukilainoiksi huolehditaan jo annettujen lainavarauksien kattamisesta. Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien asuntoalueiden kunnallistekniikan määräaikainen valtionavustusjärjestelmä on voimassa vuoden 2005 loppuun asti. Vuonna 2004 valtion asuntorahastolla ei ole tarvetta nettomääräiseen pitkäaikaiseen varainhankintaan. Arvopaperistettuja lainoja erääntyy lunastettavaksi 536 milj. euroa. Arvio asuntorahaston rahoitusrakenteesta vuonna 2004 milj. Arvioitu saldo 1.1.2004 982 Tulot Tulot asuntolainoista ja takausmaksuista 730 Menot Luotonanto 440 Korkotuki-, avustus- ja takausmenot 165 Rahaston pitkäaikaisten velkojen menot korot 147 kuoletukset 536 Arvioitu saldo 31.12.2004 424 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 4 5 / 2 0 0 3 v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosaan kohtaan Aravalainat neljänneksi kappaleeksi viitaten luvun 15.01 selvitysosan perusteluihin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : A r a v a l a i n a j ä r j e s t e l m ä n t o i m i v u u s j a k e- h i t t ä m i s t a r p e e t Valtion tukeman asuntotuotannon tavoite oli kuluvana vuonna 10 000 asuntoa, mutta tuotanto jää noin 6 000 asuntoon. Vuoden 2004 tavoitteeksi asetetaan myös 10 000 valtion tukemaa asuntoa, mutta tämäkään tavoite ei todennäköisesti toteudu. Syynä tähän on mm. se, että aravalainaehdot eivät ole uustuotannossa vieläkään kilpailukykyisiä markkinakorkojen kanssa ja että yleishyödyllisyysmääräykset vaikeuttavat uustuotannon käynnistymistä. Markkinakorkojen ollessa jo pitkään poikkeuksellisen alhaisia vuokralaisia on myös yhä enenevässä määrin siirtynyt vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin. Lisäksi tonttien vaikea saatavuus ja kuntien vaikeudet tuottaa ja rahoittaa palveluja väestönkasvun edellyttämässä tahdissa hidastavat aravatuotantoa. Aravajärjestelmän epäkohtiin on jo useiden vuosien ajan kiinnitetty huomiota. Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta muutti budjetin perusteluja siten, että aravalainajärjestelmän pahimpiin epäkohtiin oli tehtävä selkeitä parannuksia. Kuluvan vuoden aikana on kahdessa eri yhteydessä parannettu aravalainan ehtoja mm. alentamalla vuonna 1990 tai sen jälkeen myönnettyjen aravayhtenäislainojen korkoja markkinakorkojen tasolle. Nykyisen vuosimaksulainan rinnalle on myös 1.10.2003 lukien tullut kiinteälyhenteinen laina, jossa omistaja tietää etukäteen lyhennysten määrän. Tehdyt muutokset ovat tärkeitä, mutta eivät kuitenkaan vielä riittäviä. Valiokunta toteaa, että uusien ja vanhojen aravalainojen ehtojen on oltava jatkuvasti kilpailukykyisiä suhteessa markkinakorkoihin. Hallituksen aiemmin tänä vuonna tekemät muutokset eivät ole koskeneet ennen vuotta 1990 myönnettyjen lainojen korkoja. Myös perusparannuslainojen korkotaso on vielä liian korkea. Valiokunta kiirehtii sitä, että myös näiden lainojen korkotasoa kohtuullistetaan ja että myös muilla toimenpiteillä helpotetaan lainanottajan asemaa. Myös yleishyödyllisyyslainsäädäntöä on tarpeen kehittää edelleen tarkoituksenmukaisemmaksi ja toimivammaksi. Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan ja toteaa, että sosiaalisen asuntotuotannon riittävyydestä tulee huolehtia tulevaisuudessakin. Valiokunta katsoo, että aravajärjestelmää ei tule kuitenkaan kehittää siihen suuntaan, että sillä tuettaisiin vain kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä. Tämä voisi johtaa asukkaiden ja asuinalueiden leimautumiseen. Etenkin kasvukeskuksissa on edelleen suurta tarvetta valtion tukemiin, vuokraehdoiltaan kohtuullisiin asuntoihin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki tulee tarvitsemaan noin 20 000 uutta työntekijää vuoteen 2010 mennessä ja kohtuuhintaisten asuntojen riittämätön tarjonta vaikeuttaa jo nyt uusien työntekijöiden rekrytointia. Valiokunnan mielestä aravajärjestelmään liittyvät tulorajat on syytä poistaa mahdollisimman pian. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että asukasvalinnat tapahtuvat valtioneuvoston hyväksymien asukasvalintaperusteiden mukaisesti. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjelman valmistuttua ryhdytään ripeästi kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää arava- ja korkotukituotannon käynnistymistä ja parantaa muutoinkin järjestelmien toimivuutta. A r a v a l a i n o j e n k ä y t t ö p e r u s p a r a n n u k- s e e n Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousarvioesityksen mukaan perusparannukseen ei enää myönnetä aravalainaa, vaan rahoitus turvataan korkotukilainoituksella. Asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että erityisesti opiskelija-asuntojen peruskorjaaminen vaikeutuu, sillä niiden peruskorjaukset soluasunnoista yksiöiksi tai perheasunnoiksi ovat varsin kalliita ja matalakorkoisen vapaarahoitteisen lainan ottaminen ei ole mahdollista vakuuksien puuttuessa. Korkotukilainoitukseen liittyy valtion täytetakaus. Tästä huolimatta siirtyminen yksinomaan korkotukilainoitukseen saattaa tuottaa monelle yhteisölle ongelmia ja vaarantaa sosiaalisen asuntokannan peruskorjaamisen. Valiokunta pitää perusteltuna, että aravalainoitus säilyy vaihtoehtona myös perusparantamisessa ja ehdottaa, että aloitteen TAA 853/2003 vp perusteella momentin perusteluihin tehdään muutos, joka mahdollistaa pitkäaikaisten perusparannuslainojen myöntämisen myös vuonna 2004. Aravalainojen lainaehtoja on parannettu, mutta muutokset eivät ole koskeneet perusparannuslainoja. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös perusparannusaravalainojen ehtoja kohtuullistetaan niin, että nekin ovat kilpailukykyisiä markkinaehtoisen rahoituksen kanssa. Perusparannusaravan jatkamisesta johtuen talousarvioesityksessä mainittu aravalainojen myöntämisvaltuus ei todennäköisesti ole riittävä. Vastaavasti korkotukilainojen kysyntä perusparannukseen jäänee ensi vuonna ennakoitua pienemmäksi. Valiokunta toteaa, että lainavaltuuksiin tarvittavat muutokset tulee ottaa huomioon vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 1 0 : Eduskunta edellyttää, että perusparantamiseen myönnettävien aravalainojen lainaehtoja uudistetaan niin, että ne ovat nykyistä kilpailukykyisempiä markkinaehtoisiin lainoihin verrattuna ja että lainavaltuuksiin tarvittavat muutokset otetaan huomioon vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa. A s u n t o - o s a k e y h t i ö t a l o j e n k o r k o t u k i- l a i n a t p e r u s p a r a n t a m i s e e n Syksyllä 2002 kaksivuotisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä palautettiin asunto-osakeyhtiöille mahdollisuus saada korkotukilainaa peruskorjauksiin. Ensi vuoden talousarvioesitykseen tätä tukimuotoa ei kuitenkaan enää sisälly. Tuen poistamista perustellaan mm. edullisella markkinakorkotasolla. Vaikka tuki on kattanut vain pienen osan kuluista, on sillä valiokunnan mielestä ollut tärkeä merkitys ja sen jatkaminen olisi ollut perusteltua. Monet asunto-osakeyhtiöt ovat teknisesti huonommassa kunnossa kuin vuokratalot, kun laajempia perusparannuksia ei ole voitu rahoitussyistä tehdä. Tuki on kuitenkin rohkaissut monia taloyhtiöitä tekemään korjauspäätöksiä ja siten parantamaan asumisen ja ympäristön laatua. Korkotukilainoja on haettu Valtion asuntorahastosta yli 10 000 asunnolle, mikä on osoitus siitä, että tuelle on ollut tarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että asuntopoliittisessa ohjelmassa harkitaan vielä uudelleen mahdollisuudet korkotukilainoituksen jatkamiseen. K o r j a u s - j a e n e r g i a - a v u s t u k s e t Talousarvioesityksen mukaan korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan 60 miljoonan euron myöntämisvaltuutta, mikä on 15 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta alhaisempi. Korjaus- ja energia-avustukset ovat merkittävä edistäjä asuntokannan kunnon säilyttämisessä ja kohentamisessa. Korjausavustuksilla on huomattava merkitys mm. vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamisessa, hissien rakentamisessa sekä liikuntaesteiden poistamisessa. Niillä on voitu edistää selkeästi vanhusten, veteraanien ja vammaisten mahdollisuuksia kotona selviytymiseen. Suomen noin miljoonasta kerrostaloasunnosta 40 prosenttia on hissittömissä taloissa, joissa asuu noin 700 000 asukasta. Mikäli asuinympäristöjen esteettömyyttä ei paranneta nykyistä ripeämmin, aiheutuu yhteiskunnalle tulevaisuudessa suuria kustannuksia mm. lisääntyvänä laitoshoitona. Korjausrakentamisen tarve kasvaa jatkuvasti myös siitä syystä, että rakennuskanta vanhenee. Korjausrakentamisella on myös huomattava työllistävä vaikutus. Myöntämisvaltuudesta on tarkoitus osoittaa energiaavustuksiin 15 miljoonaa euroa. Energia-avustusjärjestelmä otettiin käyttöön vasta kuluvana vuonna, mutta lyhyestä hakuajasta huolimatta avustuksia haettiin noin 18 miljoonaa euroa. Energia-avustuksia voidaan käyttää kerros- ja rivitalojen energiakorjauksiin. Niillä tuetaan mm. kansallisessa ilmastostrategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Valiokunta pitää korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotettua valtuutta riittämättömänä ja ehdottaa, että korjausja energia-avustuksiin tarkoitettu myöntämisvaltuus korotetaan 70 miljoonaan euroon, josta energia-avustuksiin suunnataan ilmasto-ohjelman mukaiset 17 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että energia-avustusten myöntämistä laajennetaan tulevaisuudessa siten, että niitä voidaan suunnata koko rakennuskantaan. A v u s t u s k u n n a l l i s t e k n i i k a n r a k e n t a m i- s e e n Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa sijaitsevien uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen voidaan ensi vuonna myöntää hankekohtaisia avustuksia 3,5 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaan avustus on tarkoitus laajentaa myös muiden kasvavien alueiden asuntotuotannon ja uusien asuntoalueiden toteuttamisen edistämiseen. Ensi vuoden talousarvioesitykseen tätä laajennusta ei kuitenkaan vielä sisälly. Eduskunta on pitänyt kunnallistekniikka-avustusta tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena keinona käynnistää asuntopulasta kärsivän alueen asuntotuotantoa sekä edesauttaa aluerakenteen tarkoituksenmukaista kehittymistä. Eduskunta on myös katsonut, että vastaavanlaiset valtion tukitoimet tulee ulottaa myös niihin muihin alue- ja kasvukeskuksiin, joissa tapahtuu vastaavanlaista sitoutumista alueen kehittämiseen kuin valtion, pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien kanssa on tehty. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on useita voimakkaasti kasvavia alueita, joissa mainittu avustus olisi erittäin tärkeä. Myös keväällä 2003 valmistuneessa kaupunkipoliittisessa tavoite- ja toimenpideohjelmassa korostetaan sitä, että suurille kaupungeille tulee myöntää kohdennettua erityistukea sellaisiin investointeihin, jotka tähtäävät asuntotuotannon lisäämiseen ja yhdyskuntarakentamisen eheytymiseen. Tampereen ja Lempäälän yhteinen Vuores-projekti on esimerkki hankkeesta, jossa avustus myötävaikuttaisi merkittävästi hankkeen käynnistymiseen sekä samalla koko kaupunkiseudun kehittymiseen. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 1 1 : Eduskunta edellyttää, että viimeistään vuoden 2005 talousarviossa uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen tarkoitetun avustuksen käyttöä laajennetaan pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien lisäksi myös muihin kasvukeskuksiin ja että avustuksen kokonaismäärää nostetaan tuntuvasti. T y h j i e n a s u n t o j e n o n g e l m a t Väestöennusteiden mukaan väestö vähenee kulumassa olevana kymmenvuotiskautena noin 300 kunnassa. Tyhjien vuokra-asuntojen ongelma on toistaiseksi melko rajallinen, mutta tulevina vuosina aravavuokratalojen vajaakäyttöongelmien arvellaan lisääntyvän. Tyhjien asuntojen ongelmaan on pyrittävä vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi ja asunnoille tulisi myös löytää muuta käyttöä. Kuten talousarvioesityksessä on todettu, vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin sisältyviä valtion laina- ja takausriskejä on syytä ehkäistä vapauttamalla taloja tarpeen mukaan rajoituksista. Myös lainapääoman osittainen anteeksiantaminen voi olla joissakin tilanteissa perusteltua. Mikäli tyhjien asuntojen ongelma pahenee, on välttämätöntä selvittää myös talojen purkamiskustannuksiin liittyviä kysymyksiä ja harkita esim. purkuavustusten käyttöönottamista. A s u n n o t t o m u u s Valtiovallan, pääkaupunkiseudun kuntien, vuokratalojen omistajien ja palveluja tuottavien järjestöjen yhteinen asunnottomuuden vähentämisohjelma käynnistettiin vuoden 2002 alussa. Ohjelman tavoitteena on rakentaa ja hankkia asunnottomille vuosittain 1 000 uutta asuntoa ja organisoida tarvittavat tukipalvelut. Asunnottomuus on hieman vähentynyt, mutta asunnottomia on edelleen varsin paljon etenkin pääkaupunkiseudulla. Valiokunta katsoo, että pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten kuntien tulee edelleen tehostaa toimenpiteitä asunnottomuuden vähentämiseksi. Pienten ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen ohella tarvetta on myös tukiasunnoista sekä asumista tukevista palveluista. Asunnottomuuden ennalta ehkäiseminen on tärkeää, sillä asunnottomuus aiheuttaa huomattavia kustannuksia etenkin kuntien sosiaali- ja terveystoimelle. E d u s k u n n a n l a u s u m a 1 0 : Eduskunta edellyttää, että perusparantamiseen myönnettävien aravalainojen lainaehtoja uudistetaan niin, että ne ovat nykyistä kilpailukykyisempiä markkinaehtoisiin lainoihin verrattuna ja että lainavaltuuksiin tarvittavat muutokset otetaan huomioon vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa. E d u s k u n n a n l a u s u m a 1 1 : Eduskunta edellyttää, että viimeistään vuoden 2005 talousarviossa uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen tarkoitetun avustuksen käyttöä laajennetaan pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien lisäksi myös muihin kasvukeskuksiin ja että avustuksen kokonaismäärää nostetaan tuntuvasti. 2004 talousarvio 2003 I lisätalousarvio 2003 talousarvio 2002 tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7