Hankinnat ja valmistus Keski- ja Itä-Euroopassa

Hankinnat ja valmistus Keski- ja Itä-Euroopassa -Kustannukset ja maavertailut Toimittaja: Sami Humala, Finpro ry 24.11.2008

Sisältö Tiivistelmä ja taustaa 3-7 Maaryhmittelyt ja yleiskuvaus Keski- ja Itä-Euroopasta 8-13 Maiden vertailuja 14-21 Palkkavertailut 22-31 Esimerkkejä toimintamalleista 32-37 Yrityksien kokemuksia valmistuksesta ja hankinnoista 38-59 2

Tiivistelmä Tämä on loppuraportti keskeisistä tuloksista Teknologiateollisuus ry:n ja Finpron hankkeesta: Hankinnat ja valmistus Keski- ja Itä- Euroopassa. Tavoitteena oli koota luotettavaa perustietoa kustannuksista, mahdollisuuksista ja haasteista valmistuksen suhteen, kun ns. LCCS-toiminta eli hankinta ja valmistus edullisempien kustannustasojen maista on yleistymässä Suomessa. Kohdemaat ovat ryhmiteltävissä kieli- ja liiketoimintakulttuurien perusteella muutamaan alaryhmään eli EU:n ulkopuolisiin markkinoihin, Baltian alueeseen, integraatio-vaiheen EU-maihin ja uusimpiin EU-maihin. Valmistuksen kustannukset vaihtelevat kuitenkin jopa maan sisällä niin huomattavasti, että sijaintipaikan valinta ei ole yksiselitteinen maavalintakysymys. Parhaisiin tuloksiin pääsee vertailemalla useampaa sijaintipaikkaa omalle operaatiolle tai tutkimalla yhteistyömahdollisuudet useamman kumppanin kanssa. Myös sosiaalikustannukset ja verotus vaikuttavat palkkakustannuksiin ja niiden vaihtelu tulee huomioida. Yleisesti ottaen maan liiketoiminnan kehittyneisyys ja mm. alihankintatoiminnan ja verkostojen yleisyys kulkevat käsikädessä maan kustannustason kanssa. Tyypillisesti palkkakustannukset voivat olla edulliset, mutta samalla on hyväksyttävä heikompi laatu, korruptio yhteiskunnassa ja heikompi tuottavuus. Kustannustasot eri työnimikkeittäin mm. metalliteollisuudessa korreloivat hyvin yleisen palkkatason kanssa, mutta poikkeuksiakin löytyy: mm. Romaniassa hitsaajien palkkakustannukset ovat korkeammat kuin yleinen palkkataso antaisi olettaa. Tyypillisesti tällaiset erot selittyvät uudella EU-jäsenyydellä, sen tuomalla nopealla kasvulla ja työvoiman liikkuvuudella sekä suhteellisen pienellä toimialan koolla. Kokoonsa verrattuna merkittävimpiä koneiden ja laitteiden tuottajia ovat Tsekki, Puola, Slovakia ja Unkari, jolloin maissa on tyypillisesti myös merkittävä määrä alan koulutusta ja osaajia. Näissä maissa on myös kehittynein infrastruktuuri ja liiketoimintakulttuuri. Kustannukset ovat edullisimmat EU:n ulkopuolisilla markkinoilla, mutta näistä Venäjällä Pietarin alue on jo noussut kustannustasoissa korkealle ja monet yritykset ovat havainneet alihankintatoiminnan puutteelliseksi ja paikallisten toimittajien ja verkostojen löytäminen on ollut mahdotonta. Selvityksen perustiedot ja erityisesti yrityshaastattelut vahvistavat Finpron kokemusta yleistyksien vaarallisuudesta: vaikka toimiminen Virossa voi olla kallista jollekin yritykselle, voi se toiselle olla vielä varsin kannattavaa. Selkeä yhteinen tekijä kaikissa onnistumisissa on ollut riittävien resurssien varaaminen omalle toiminnalle ja riittävän laaja vaihtoehtoisten toimintamallien ja sijaintipaikkojen tutkiminen. 3

Selvityksen tausta Tämä on loppuraportti keskeisistä tuloksista Teknologiateollisuus ry:n ja Finpron hankkeesta: Hankinnat ja valmistus Keski- ja Itä- Euroopassa. Hankkeen lähtökohtana oli kerätä ja tarjota luotettavaa perustietoa suomalaisille teknologiateollisuuden yrityksille kilpailukyvyn kehittämiseksi. Tähän on pyritty vertailemalla tusinan Itä-Euroopan maan kustannustasoja, osaajien saatavuutta ja laatua sekä maiden ja alueiden liiketoimintaympäristöjä. Itä-Eurooppa valittiin selvityksen fokukseksi, koska globaalien mahdollisuuksien tutkiminen kerralla on liian laaja aihe ja toisaalta teknologiateollisuuden ja erityisesti alihankkijoiden kannalta maantieteen ja liiketoimintakulttuurin suhteen läheisemmät markkinat tarjoavat eniten vaihtoehtoja. Huomioitavaa on, että kustannustasot esimerkiksi Aasiassa ovat edelleen huomattavasti eurooppalaista tasoa edullisemmat. Aasian suhteen tulee kuitenkin huomioida myös kokonaiskustannukset sisältäen kuljetuskustannukset loppumarkkinalle sekä toimitusten luotettavuus. Hankintoihin ja valmistukseen keskityttiin sen roolin kehittyessä ja korostuessa globaalissa kilpailutilanteessa. Mm. monet koneenrakennusteollisuuden päähankkijat ovat korostaneet tarvetta alihankkijoidensa kansainvälistymiseen Tätä raporttia ja projektia ei ole tarkoitettu tieteelliseksi tutkimukseksi ja monet sen tiedot voidaan kiistää, koska alueelliset erot ovat suuria. Korostettavaa onkin, että tämä raportti tulee nähdä perustietopakettina, jota voidaan käyttää erityisesti arvioidessa hankinta- ja valmistusmahdollisuuksia oman liiketoiminnan perspektiivistä. Teknologiateollisuus ry on projektin päärahoittaja ja toimeksiantaja. Lisäksi hanketta ohjasi myös arvokkaita näkemyksiä tarjonnut yrityksistä muodostettu ohjausryhmä. Teknologiateollisuuden asiantuntijoilta kuten Harri Jokiselta ja Matti Spolanderilta saatiin hyviä tietoja, vinkkejä ja ohjeistuksia. Ohjausryhmän jäsenet: Jalo Pirhonen, TP-Yhtiöt Oy Jukka Kerola, Xpoint International Oy Harri Ojala, Hiab Oy Jukka-Pekka Nikula, Komas Oy Jani Leppänen, KMT Group Oy Erkki Lehtonen, Lehtosen Konepaja Oy 4

Kohdemaat ja muutama sana metodologiasta Kerätyt tiedot ja painotukset valittiin ohjausryhmän ja muiden yrityksien toivomuksien perusteella. Selvitys tehtiin kokoamalla Finpron ja sen paikallisten yhteistyökumppaneiden näkemykset eri markkinoista sekä tekemällä puhelinhaastatteluita puuttuvien tietojen keräämiseksi ja mm. nykyisen kustannustason selvittämiseksi. Selvitys tehtiin kevään ja kesän 2008 aikana ja luvut ja arviot ovat tältä ajalta. Finpron asiantuntijat, jotka osallistuivat työhön ja keräsivät maakohtaiset tiedot: Maa Pietari/ Venäjä Estonia Latvia Liettua Valkovenäjä Ukraina Puola Tsekin Tasavalta Slovakia Unkari Romania Bulgaria Asiantuntija Elizaveta Iljina, konsultti (Huom. venäjän laajuuden vuoksi keskityttiin vain Pietarin alueeseen) Pilvi Põdramägi, konsultti Baiba Auzane, markkina-analyytikko Lina Rudzianskiene ja Jasaityte Neringa, markkina-analyytikot Lina Rudzianskiene markkina-analyytikko Victoriya Yakovlyeva, konsultti ja Sergii Malynovskyi, markkina-analyytikko Marcin Cendrowicz, seniorikonsultti Katarina Jankovic, markkina-analyytikko ja Paula Holst, markkina-analyytikko Katarina Jankovic, markkina-analyytikko ja Paula Holst, markkina-analyytikko Attila Debreczeni, seniorikonsultti Ada Bacalum, seniorikonsultti & Alina Ionita, markkina-analyytikko Stoyan Nedev, markkina-analyytikko Kohdemarkkinoilla tehtyjen haastatteluiden lisäksi hyödynnnettiin Finpron yrityskohtaisten toimeksiantojen yhteydessä keräämiä yleisiä tietoja sekä haastateltiin 15 yritystä. Osalta yrityksiä pyydettiin esimerkkejä, jotka esitellään tässä raportissa. Ohjausryhmän ja yrityshaastatteluiden perusteella pyrittiin materiaalit pitämään mahdollisimman tarkkaan todellisuutta kuvaavina ja karsittiin mm. tilastollisia väärinkäsityksiä, joita yhä syntyy tutkituilla markkinoilla. Tyypillinen esimerkki tilastollisesta harhasta on harmaan talouden osuuden puuttuminen palkkatilastoista. 5

Taustaa: kansainvälisen hankinnan haasteet Talent Partners toteutti syyskuussa 2007 Low-cost country sourcing -kartoituksen. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden näkemyksiä ja kokemuksia halvemman kustannustason maista tapahtuvasta hankintatoimesta (LCCS -toiminta). Keskeisimmät tulokset tutkimuksen toteuttajan Ismo Anttilan mukaan: a) Kansainvälinen hankintatoimi on tullut jäädäkseen suomalaisiin organisaatioihin Vastanneista 55 % ilmoittaa harjoittavansa LCCS -toimintaa. Vastaajista 51 % ilmoittaa kansainvälisen hankinnan olevan integroitu osa organisaation hankintastrategiaa, vastaajat arvioivat osuuden nousevan 65 prosenttiin. Vastanneiden mukaan organisaation johto näkee LCCS -toiminnan lähinnä normaalina toimintamallina globaalissa taloudessa. b) Palvelujen osuus LCC -hankinnoista on merkittävä Merkittävimmät hankintaryhmät ovat valmiit tuotteet (58,8 % vastanneista) ja sopimusvalmistus (50 %), mutta jopa 46 % vastanneista ilmoitti hankkivansa palveluita (ml. suunnittelutyö) halvemman kustannustason maista. Raaka-aineita ilmoitti hankkivansa 41 % vastanneista. c) Suomesta katoaa merkittävä määrä ostoja seuraavien vuosien kuluessa Tutkimuksen valossa voidaan arvioida, että tulevina vuosina suomalaisten yritysten hankinnat halvemman kustannustason maista kasvavat sadoilla miljoonilla, jopa miljardeilla euroilla. Viisi tärkeintä alkuperämaata ovat Kiina, Puola, Intia, Venäjä ja Tsekki. d) LCCS -toiminnan tavoitteiden saavuttaminen ei ole helppoa Vain 6 % vastanneista ilmoitti organisaationsa saavuttaneen tai ylittäneen LCCS -toiminnalle asettamansa tavoitteet. 72 % vastanneista ilmoitti saavuttaneensa asettamansa tavoitteet kohtalaisesti. Tutkimustuloksista käy ilmi, että LCCS -toiminnan käynnistäminen kestää pitkään ja tuloksien saavuttaminen vaatii odotettua pidempään. e) Halv emman kustannustason maiden hyödyntäminen on vielä hyvin kapea-alaista. Vastanneista harvat ilmoittivat harjoittavansa myyntiä Aasiassa tai Itä-Euroopan maissa. Vain 4 % LCCS -toimintaa harjoittavista ilmoitti aikovansa laajentaa muuta toimintaansa (esim. myyntiä tai T&K -toimintaa) nykyisillä hankinta-alueillaan. 6

Taustaa: kansainvälisen hankinnan haasteet Muutama yhteenveto Talent Partnersin Ismo Anttilan 2007 toteuttamasta selvityksestä: Yritysten hankintojen osuus halvemman kustannustason maista kaksinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä Pääsyyt hankinnan suunnitteluun halvemman kustannustason maista (LCCS toiminta eli low cost country sourcing): Kustannuksien alentaminen Kilpailutilanteen kiristyminen Yrityksen kapasiteettitarpeen tyydyttäminen Tarve toissijaisille toimittajille (saatavuuden varmistaminen) Asiakaskysyntään vastaaminen sijoittumalla lähelle asiakasta Suurimmat haasteet LCCS toiminnan aloittamisessa Toimitusten luotettavuus Hankittavien tuotteiden laatu Sopivien toimittajien löytäminen Maantieteellinen etäisyys toimittajiin Sisäinen muutosvastarinta Kulttuuriset tekijät Menestystekijöitä LCCS toiminnassa Osaavat avainhenkilöt Asiantuntevat yhteistyökumppanit Kohdemaan tuntemus Strategialähtöisyys Oikea ajoitus Yrityksen sisäiset toimintamallit ja paikallisorganisaatio Yrityksen ostovoima Ismo Anttilan esitys seminaarissa: Tulevaisuuden ostaja rakentaa kumppanuutta ja vaatii kilpailukykyä on katsottavissa osoitteesta http://webcast.magneetto.com/sitra/ Koko raporttia voi tiedustella: ismo.anttila@talentpartners.fi 7

Maaryhmittelyt ja yleiskuvaus Keski- ja Itä-Euroopasta 1/2 Selvityksessä tutkittiin yhteensä 12 maan tuotantoon ja valmistukseen ja erityisesti alihankintaan liittyviä tekijöitä. Huomioitavaa on, että nyt tutkittujen maiden lisäksi lähialueilta löytyy myös muita maita. Maiden suuresta lukumäärästä johtuen on selvää, että vaihtoehtoja ja eroja on paljon. Koska lyhyessä raportissa on mahdotonta käydä lävitse kaikkia markkinoiden erityispiirteitä tai edes käsitellä kaikkia maita koko ajan rinnakkain, on järkevää ryhmitellä maat samankaltaisiin ja yksinkertaistaa asioita. Kuitenkin harkittaessa uuden toiminnan aloittamista alueella ja tehtäessä siihen liittyvää markkinavalintaa on ehdottomasti pidettävä mielessä, että jo eri maiden sisäiset erot ovat suuria ja ainoa vaihtoehto on tehdä markkinavalinta perustuen riittävän laajaan otokseen vaihtoehtoja ja oman yrityksen liiketoimintastrategiaan. Mailla on kaikkiaan mm. seuraavia yhtäläisyyksiä: Keskimääräistä nopeampi talouskehitys viime vuosina ja kaikkien arvioiden mukaan myös lähivuosina Alueelle siirtyy koko ajan tuotantoa läntisestä Euroopasta ja ulkomaisia investointeja tehdään paljon Kustannustasot ovat alhaisemmat kuin Suomessa Byrokratia ja siihen liittyvä korruptio sekä harmaan talouden osuus ovat suurempia kuin mm. Suomessa Näiden yleispiirteiden jälkeen alkaakin löytyä keskeisiä eroja mm. seuraavien tekijöiden suhteen Kielitaito Liiketoimintakulttuurin ja alihankintatoiminnan kehittyneisyys EU-jäsenyys Infrastruktuurin taso ja logistiset yhteydet Näiden eroavaisuuksien perusteella maat voidaan jaotella karkeasti seuraaviin ryhmiin: EU:n ulkopuoliset maat: Venäjä, Valkovenäjä ja Ukraina Lähimarkkina eli Baltia Kehittyneet uudet EU maat: Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari ja Slovenia Uusimmat EU tulokkaat: Romania ja Bulgaria 8

Maaryhmittelyt ja yleiskuvaus Keski- ja Itä-Euroopasta 2/2 EU:n ulkopuoliset maat: Venäjä, Valkovenäjä ja Ukraina Lähimarkkina eli Baltia Kehittyneet uudet EU maat: EU:n Puola, ulkopuoliset Tsekki, Slovakia, maat: Venäjä, ja Unkari Valkovenäjä ja Ukraina Lähimarkkina Uusimmat EU eli tulokkaat: Baltia Romania ja Bulgaria Kehittyneet uudet EU maat: Puola, Tsekki, Slovakia, ja Unkari Uusimmat EU tulokkaat: Romania ja Bulgaria 9

EU:n ulkopuoliset maat Yleistä EU:n ulkopuolisia markkinoita, joissa selvitettävä mm. tullit ja huomioitava mahdolliset viiveet rajoilla Infrastruktuuri EU-alueita kehnommassa kunnossa Liiketoimintakulttuurien erot eli ilman paikallista osaajaa tai aiempaa kokemusta on vaikeaa tai mahdotonta toimia Negatiivista Venäjän kustannukset ovat kasvaneet ja tyypillisiä ongelmia ovat kunnollisen ja osaavan kumppanin löytäminen Valkovenäjälle ei uskalla vielä juuri kukaan investoida, mutta sieltä virtaa jonkin verran osaavia työntekijöitä naapurimaihin Ukraina kiinnostaa monia, mutta investoinnit ja kehitys ovat hidastuneet muutaman vuoden takaisen nopeamman kehityksen jälkeen. Tämä johtuu osittain maan kahtia jakaantuneesta poliittisesta tilanteesta. Positiivista Vaikka Pietarin alueella valmistaminen on todettu melko kalliiksi, myös hyviä kumppaneita löytyy. Lisäksi kauempana Venäjällä on edullisempaa toimia Ukrainan valtava markkina tarjonnee mahdollisuuksia jatkossakin 10

Lähimarkkina Yleistä Suomea maantieteellisesti lähellä olevat EU-maat Pieniä ja nopeasti kehittyneitä markkinoita, joista Viro selkeästi edelläkävijä ja ulkomaisten investointien kerääjä Melko pienet populaatiot ja rajoitettu työvoima osan lähdettyä muihin EU-maihin töihin Jonkin verran metalliteollisuutta, mutta ei vastaavia keskittymiä kuten esim. sosialistisen ajan Ukrainassa tai Tsekeissä Latvia ja Liettua alihyödynnettyjä ja -tutkittuja verrattuna Viroon Negatiivista Monen yrittäjän mielestä kaikki hyvät firmat on jo ostettu ja omaa uutta ei kannata perustaa, koska rakentaminen on kallista ja työvoimaa ei löydy Kustannustasot kasvaneet rajusti Positiivista Esim. maiden itäosissa on vielä kustannusetuja ja osaajia ainakin pienempiin operaatioihin Kokemusta alihankinnasta ja paikoitellen kehittynyt liiketoimintakulttuuri Kieliedut esim. Virossa Ulkomaiset investoinnit kasvattaneet myös asiakkaita alueelle 11

Kehittyneet uudet EU-maat Yleistä Keski-Euroopassa tai ainakin sitä lähellä olevat markkinat, joilla jo kokemusta EU-sisämarkkinoista Keränneet paljon investointeja ja erityisesti eurooppalainen tuotanto on kasvanut tällä alueella osittain johtuen tuotannon siirroista Puola, Tsekki ja Unkari kehittyivät vauhdilla ja ovat paikoin menneet ohi joistakin vanhemmista EU-maista Slovakia on kirinyt eroa umpeen hitaamman alun jälkeen Alueelliset erot ovat suuria myös maiden sisällä ja myös jatkokehityksen askeleet eri tahdissa mm. Euro-alueeseen liittymisen suhteen Negatiivista Kovasta kasvusta johtuen hintatasot ovat nousseet Maat fokusoivat itsekin jo T&K-investointeihin ja mm. Tsekeissä suorat investointituet valmistavalle teollisuudelle ajetaan alas vuoden loppuun mennessä Positiivista Kohtuullisen kookkaita maita, joissa liiketoimintakulttuuri ja alihankintatoimintamallit jo kehittyneet Hyvä tekninen osaaminen Alikehittyneempiä alueita hyödyntäen yhä haettavissa kustannushyötyjä Isojen investointien jatkaessa itään tältä alueelta voi löytyä tilaa pienemmille operaatiolle 12

Uusimmat EU-tulokkaat Romania ja Bulgaria kiinnostavat uusimpina EUmaina useita toimialoja, mutta ovat parina viime vuotena keränneet erityisesti valmistukseen liittyviä investointeja Palkkatasot ja verotus ovat EU-alueen edullisimpia Edustavat EU-alueen kehittymättömimpiä maita, joissa vielä suuret investoinnit infrastruktuuriin ja maiden integroimiseen EU-käytäntöihin tarpeen Romania on jättänyt pienemmän Bulgarian varjoonsa investoinneissa Negatiivista Romaniaan suuntautunut todella paljon investointeja, mikä on johtanut kustannusten nousuun (palkat, tontit, raaka-aineet) Byrokratia ja siihen liittyvä korruptio (joista byrokratia ja liiketoimintakulttuurin kehittymättömyys suuremmat ongelmat kuin varsinainen korruptio tai esim. kauhukuvat mafiasta) Positiivista Kustannustasot Markkinat yhä murroksessa, joka tarjoaa mahdollisuuksia Suuret projektit ja isojen kansainvälisten yritysten kokoonpanotehtaiden siirtyminen itään kasvattavat paikallisia markkinoita 13

Perusvertailua (2007) Maa Populaatio (milj.) BKT (Meuro) BKT per capita BKT kasvu % Inflaatio Työttöm yys Ulkom. investoinnit / BKT (%) Ulkom. investoinnit Meuro Teollisuus tuotannon kasvu (%) Viro 1,34 15,400 11 585 7,1 6,6 5,3 11,7 1 802 3,2 Latvia 2,8 20,000 8 760 10,2 10,1 6,0 7,9 1 580-6,3 Liettua 3,37 28,000 8 330 8,8 5,7 4,3 5,0 1 400 7,2 Venäjä 142 942,000 6 640 8,1 11,9 6,1 3,7 34 854 n.a. Valkovenäjä 9,7 30,400 3 129 n.a. 8,9 1,0* n.a. n.a. n.a. Ukraina 46,4 102,600 2 200 7,6 12,8 6,9 6,6 6 772 n.a. Puola 38,5 308,400 8 090 6,6 2,5 9,6 4,2 12 953 6,3 Tsekki 10,2 128,000 12 410 6,5 2,8 6,6 5,2 6 656 7,6 Slovakia 5,5 55,000 10 160 10,4 2,8 8,4 3,8 2 090 6,5 Unkari 10,0 101,000 10 040 1,3 8,0 7,3 4,0 4 040 5,3 Romania 22,7 121,400 5 640 6,5 4,8 4,3 5,8 7 042-0,1 Bulgaria 7,7 28,100 3 782 6,2 8,4 6,9 21,1 5 930 5,0 Suomi 5,3 179,900 33 900 4,4 1,4 6,9 3,5 5 174 4,6 * Virallinen tilasto, todellinen työttömyys korkeammalla tasolla 14

Perusvertailua (2007) Bruttokansantuote (BKT, M EUR) Venäjä Puola Suomi Tsekki Romania Ukraina Unkari Slovakia Valkovenäjä Luonnollisesti isot maat kuten Venäjä ovat bruttokansantuotteella vertailtuna suurimpia. Taulukkoa tulee käyttää vain maiden talouksien kokonaisvertailuun. Bulgaria Liettua Latvia Viro 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 15

Perusvertailua (2007) Suomi BKT per capita (EUR) Tsekki Viro Slovakia Unkari Latvia Liettua BKT per henkilö on hyvä, vaikkakin karkea maiden kehittyneisyyden yleismittari mitä korkeampi se on, sitä kehittyneempi on talous ja samalla liiketoimintakulttuuri. Puola Venäjä Romania Bulgaria Valkovenäjä Ukraina 0 10 000 20 000 30 000 40 000 16

Talouden kehityksestä BKT kasvu % (2007) Suorat ulkomaiset investoinnit FDI/BKT % Slovakia 10,4 Bulgaria 21,1 Latvia 10,2 Viro 11,7 Valkovenäjä 9,9 Latvia 7,9 Liettua 8,8 Ukraina 6,6 Venäjä 8,1 Romania 5,8 Ukraina 7,6 Tsekki 5,2 Viro 7,1 Liettua 5 Puola 6,6 Puola 4,2 Romania 6,5 Unkari 4 Tsekki 6,5 Slovakia 3,8 Bulgaria Suomi Unkari 1,3 4,4 6,2 Venäjä Suomi Valkovenäjä 0,8 3,7 3,5 0 2 4 6 8 10 12 0 5 10 15 20 25 17

Maavertailua: Metallit ja metallituotteet Perustuu osin arvioihin ja Finpron sekä markkinoilla toimivien yrityksien mielipiteisiin. Venäjä 83 mrd Slovakia 8,7 mrd Nopea 8 % Ukraina 23,5 mrd (karkea arvio, koska tilastointi erilaista) Bulgaria 3,5 mrd Romania 8,9 mrd Puola 21,5 mrd Liettua 1,4 Latvia 0,7 Tsekki 18,7 mrd Unkari 6,2 mrd Viro Odotettu Talouskasvu (2008 2010) mrd Markkinan koko: Metallien ja metallituotteiden valmistus maassa 7,2 mrd Hidas 2 % Korkea Liiketoimintakulttuurin haasteelisuus = maariskit = Korruptio, maksukyky, kilpailukyky matala 18

Maavertailua: kone ja laitevalmistus Perustuu osin arvioihin ja Finpron sekä markkinoilla toimivien yrityksien mielipiteisiin. Nopea Venäjä 21,7 mrd Slovakia 3,6 mrd 8 % Valkovenäjä 0,748 mrd Ukraina 12,3 mrd Bulgaria 1,4mrd Romania 2,8 mrd Puola 9,83 mrd Liettua 0,4 Latvia 0,2 Tsekki 10,82 mrd Unkari 4,43 mrd Viro 0,29 Odotettu Talouskasvu (2008-2010) mrd Markkinan koko: Kone ja laitevalmistuksen tuotanto Hidas 2 % Korkea Liiketoimintakulttuurin haasteelisuus = maariskit = Korruptio, maksukyky, kilpailukyky matala 19

Tuonti alueen maista Suomeen (2007) Ylin luku: Tuonti maasta miljoonaa euroa. Tuonnin jakautuminen sektoreittain (%) Liettua 145,5 Meuro Tekstiilit ja nahka (22) Puutuotteet (21) Huonekalut (7) Muut (6) Kemikaalit (6) Luonnontuotteet (5) Koneet ja laitteet (2) Muovit (2) Latvia 213,0 Meuro Puutuotteet (55) Metallituotteet (10) Tekstiilit ja nahka (10) Luonnontuotteet (5) Muut (4) Huonekalut (3) Koneet ja laiteet (2) Viljatuotteet (1) Tsekin tasavalta 515 Meuro Koneet ja laiteet (43) Metallituotteet (12) ICT (12) Tupakka (5) FR IT Unkari 387 Meuro ICT (39) Koneet ja laiteet (37) Hedelmät ja vihannekset (2) Tekstiilit (1) Muut (1) Viro 1249 Meuro Koneet ja laiteet (23) Muut (10) Huonekalut (8) Puutuotteet (7) ICT (7) Metallituotteet (5) Paperituotteet (4) Sähkö(4) Slovakia 291 Meuro Koneet(37) ICT (35) Metallituotteet (9) Jalkineet (3) Muut (3) Muovit (2) Romania 68,5 Meuro GR Metallituotteet (32) Koneet ja laiteet (24) Tekstiilit ja nahka (22) Kemikaalit (10) Huonekalut (4) Kumituotteet (4) Muut (3) Puola 797,4 Meuro Metallituotteet (14) Koneet ja laiteet (13) ICT (10) Mineraalit (7) Tekstiilit ja nahka (4) Muut (4) Huonekalut (3) TR Venäjä 8408 Meuro Öljy ja kaasu (62) Puutuotteet (7) Kemikaalit (7) Metallituotteet (13) Mineraalit(3) Sähkö (3) Valkovenäjä 50,8 Meuro Öljy ja kaasu (49) Metallituotteet (29) Lannoitteet (9) Tekstiilit ja nahka (7) Koneet ja laitteet (4) Huonekalut (1) Bulgaria 42,3 Meuro Metallituotteet (34) Koneet ja laitteet (31) Tekstiilit ja nahka (18) Luonnontuotteet (4) Muut (3) Ukraina 55,4 Meuro Metallituotteet (40) Puutuotteet (12) Koneet ja laitteet (11) Kemikaalit(10) Tekstiilit ja nahka (9) Elintarvikkeet (6) 20

Korruptio: Transparency Internationalin korruptiovertailu Transparency Internationalin korruptiovertailu toteutetaan vuosittain kokoamalla useamman muun lähteen vertailut yhteen. Vertailu kuvastaa nimensä mukaisesti tuhansien eri tahojen käsitystä eri maiden korruption tasosta. Finpron kokemuksen mukaan tämä on varsin yleinen mittari, mutta kuvaa kohtuullisen luotettavasti myös toimintaympäristöjen haasteellisuutta. Oheista taulukkoa on hyödynnetty myös aiempien kalvojen maavertailuissa (korruptio). 2007 CPI Score 10 9,4 9 8 7 6,6 6,5 6 5,3 5,2 4,9 4,8 4,8 5 4,2 4,1 4,1 3,7 4 3 2,7 2,3 2 1 0 Suom i Slovenia Viro Unkari Tsekki Slovakia Latvia Liettua Puola Bulgaria Turkki Romania Ukrain a Venäjä 21

Palkkakulut: Taustaa ja huomioitavaa Seuraavassa taulukossa on esitelty tutkittujen maiden valmistavan teollisuuden palkkakuluja perustuen virallisiin ja mm. Eurostatin keräämiin tilastoihin. Ehdottoman tärkeää on huomioida, että lukuja ei voi ottaa esim. kustannuslaskelmiin sellaisinaan. Myöhemmin esitellyt palkkakulut ovat tarkempia arvioita vuoden 2008 kesän todellisista kustannuksista eri markkinoilla perustuen markkinoilla tehtyihin haastatteluihin. Virallisia tilastoja pitää tulita edellisen sivun korruptiovertailun valossa ja tiedostaen, että osassa maista yli puolet kokonaistaloudesta on harmaata eli jopa 65% palkoista saatetaan maksaa ns. pöydän alta. 22

Palkkakustannukset: keskipalkat ja sivukulut työnantajalle (2007) Maa Yhteensä Palkakustannukset (EUR) Puola 1092 Puola 920 172 Tsekki 1053 Tsekki 780 273 Viro 1042 Viro 780 262 Unkari 968 Unkari 725 243 Latvia 787 Latvia 635 152 Slovakia 784 Liettua 778 Romania 535 Venäjä 474 Bulgaria 301 Ukraina 254 Slovakia Liettua Romania Venäjä Bulgaria Ukraina 580 204 594 184 430 105 376 98 250 51 185 69 0 200 400 600 800 1000 1200 *Lähde: Maiden tilastokeskukset Keskipalkka (brutto) Sivukulut 23

Työn tuottavuus ja palkkakulut Kuukausittaiset palkkakustannukset (EUR) 1.700 1.600 1.500 1.400 1.300 1.200 1.100 1.000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Romania Bulgaria Tsekin Tasavalta Unkari Puola Viro Slovakia Slovenia 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Työn tuottavuus per tehty työtunti BKT ostovoimakorjattuna per tehty työtunti vertailukohtana EU-15 keskiarvo (EU-15 = 100) *Lähde: Interest group survey 2007 Latvia Lithuania Suomi 3 685 24

Verotus ja sivukulut (2007) 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Sivukulut Yritysvero ALV 25 Viro Latvia Liettua Venäjä Valkovenäjä Ukraina Puola Tsekki Slovakia Unkari Romania Bulgaria

Palkkakustannukset: Valmistava teollisuus (EUR Brutto/kk) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Viro 360 395 426 478 564 677 Latvia 239 275 297 350 428 569 Liettua 326 340 365 399 479 565 Venäjä 123 155 190 233 284 344 Valkovenäjä 112 107 130 173 219 226 Ukraina 57 76 97 125 157 181 Puola 682 612 607 716 785 871 Tsekki 701 713 767 853 945 875 Slovakia 485 533 618 663 729 780 Unkari 696 721 800 908 890 860 Romania 217 212 240 309 358 415 Bulgaria 177 184 192 206 217 358 Suomi n.a. n.a. n.a. n.a. 2312 2385 Lähde: Eurostat ja Tilastokeskus 26

Palkkakustannukset: Hitsaaja (2008) Hitsaaja: Bruttopalkat EUR/kk 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 KA MAX MIN V iro Latvia L ie ttua V enäjä V a lko ve näjä Ukraina Puola Tsekki Slovakia U nkari Romania Bulgaria KA eli keskipalkka on tilastoihin ja paikallisten rekrytointifirmojen sekä yrityksien haastatteluihin perustuva arvio ja maksimi on kustannus maan kalleimmilla alueilla ja minimi edullisimmalla. HUOM! Poikkeuksia keskiarvoista löytyy molempiin suuntiin ja mm. Valkovenäjän lukuihin tulee suhtautua varovaisuudella. 27

Palkka ja sivukulut: Hitsaaja (2008) Hitsaaja: Kustannus työnantajalle Palkat ja sivukulut EUR/kk 2000 1500 1000 500 0 Viro Latvia Liettua Venäjä Valkovenäjä Ukraina Puola Tsekki Slovakia Unkari Romania Bulgaria KA yhteensä MAX yhteensä MIN yhteensä Tässä taulukossa työntekijän bruttopalkkaan on lisätty työnantajan sivukulut. KA eli keskipalkka on tilastoihin ja paikallisten rekrytointifirmojen sekä yrityksien haastatteluihin perustuva arvio ja maksimi on kustannus maan kalleimmilla alueilla ja minimi edullisimmalla. HUOM! Poikkeuksia keskiarvoista löytyy molempiin suuntiin ja mm. Valkovenäjän lukuihin tulee suhtautua varovaisuudella. 28

Palkkakustannukset: Levyseppä (2008) Levyseppä: Bruttopalkka EUR/kk 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 KA MAX MIN V iro Latvia L ie ttua Venäjä V alkove näjä U kraina Puola Tsekki S lovakia Unkari R omania Bulgaria KA eli keskipalkka on tilastoihin ja paikallisten rekrytointifirmojen sekä yrityksien haastatteluihin perustuva arvio ja maksimi on kustannus maan kalleimmilla alueilla ja minimi edullisimmalla. HUOM! Poikkeuksia keskiarvoista löytyy molempiin suuntiin ja mm. Valkovenäjän lukuihin tulee suhtautua varovaisuudella. 29

Palkka ja sivukulut: Levyseppä (2008) Levyseppä: Kustannus työnantajalle Palkat ja sivukulut EUR/kk 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 KA yhteensä MAX yhteensä MIN yhteens ä Viro Latvia Liettua Venäjä Valkovenäjä Ukraina Puola Tshekki Slovakia Unkari Romania Bulgaria Tässä taulukossa työntekijän bruttopalkkaan on lisätty työnantajan sivukulut. KA eli keskipalkka on tilastoihin ja paikallisten rekrytointifirmojen sekä yrityksien haastatteluihin perustuva arvio ja maksimi on kustannus maan kalleimmilla alueilla ja minimi edullisimmalla. HUOM! Poikkeuksia keskiarvoista löytyy molempiin suuntiin ja mm. Valkovenäjän lukuihin tulee suhtautua varovaisuudella. 30

Palkkakustannukset: Työnjohtaja (2008) Palkkakulut: Työnjohtaja 3000 2500 EUR/kk 2000 1500 1000 Sivukulut Bruttopalkka 500 0 Viro Latvia Liettu a Venäjä Valkov enäjä U kraina Puola Ts ek ki Slovak ia U nk ari Palkkakulut vaihtelevat alueittain ja sektoreittain voimakkaasti siirryttäessä keskijohtoon ja asiantuntijatehtäviin. Erityisesti kielitaitoisten tiimin vetäjien tai ulkomailla jo työskennelleiden henkilöiden palkkauksessa erot kasvavat. R omania Bulgaria 31

Hankinta ja valmistus: Yleisiä toimintamalleja, yritysesimerkkejä ja esimerkki suomalaisista rahoitusmahdollisuuksista

Vaihtoehtoisia toimintamalleja Ostot / sopimuspohjaiset toimintamallit Alihankinta Sopimusvalmistus Hankintojen ulkoistaminen Oma valmistus ulkomailla Greenfield Yritysosto Yhteisyritys Lisensointi Yhteistyösopimukset Yhteishankinnat tai kuljetukset T&K toiminta 33

Keskeisiä kysymyksiä toimintamallin valinnan jälkeen Maavalinta tai sijaintipaikan valinta ylipäänsä Missä kannattaa toimia, kuinka suurelta alueelta vaihtoehtoja haetaan? Ratkaisevatko asiakkaat tai raaka-aineiden saatavuus valinnan? Missä on osaavaa työvoimaa ja millä kustannuksilla? Mikä on logistiikan ja infrastruktuurin merkitys? Entä liiketoimintaympäristö ja sen riskit ylipäänsä? Partnerinhaku ja valinta Olisiko olemassa oleva yritys sittenkin uusinvestointia parempi vaihtoehto? Millaiset kriteerit asetan partnerille? Mitä lupaan partnerille? Toimintamalli ja voitonjako? Omat resursoinnit ja yhteistyökumppanit Rekrytoinnit ja omat henkilöstöpanostukset? Lakipalvelut, paikallinen palkanlaskenta ja muut asiantuntijat? 34

Perusmalli: Alihankinnan aloittaminen Markkinatietoa ja maavalinnat Kriteerit ja yrityksien tunnistus Arviointi ja rankkaus Tarjouspyynnöt ja vertailut Vierailut ja neuvottelut Koetilaukset Yllä on kuvattu tyypillisen hankintaprosessin kulku. Kyseistä prosessia voidaan soveltaa tapauksesta riippuen ja esim. tarjouspyynnöt ja koeostot voidaan perustuotteiden kohdalla tehdä ennen vierailuja ja neuvotteluja. Mitä vaativampi tuote, ratkaisu tai yhteistyö on kyseessä, sitä varmemmin joudutaan vierailemaan yrityksissä jo alkuvaiheessa ja varaamaan paljon aikaa neuvotteluihin. Täytyy myös muistaa, että parhaiden toimittajien tilauskirjat ovat harvoin tyhjiä ja toimitusajat voivat venyä näiltä lähialueiltakin. Maavalinnan jälkeen kannattaa varata 2-3 kuukautta ensimmäisen neuvottelukierroksen loppuun. Samaa prosessia voidaan käyttää potentiaalisten ostokohteiden kartoittamiseen. 35

Perusmalli: Investointi omaan tuotantoon Vaiheistus: Alustavat maavalinnat maatason vertailujen perusteella Sijaintipaikkojen tunnistaminen valituissa maissa Sijaintipaikkaselvitykset ja ensimmäiset valinnat Neuvottelut paikallisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa (tontit, investointituet, rekrytoinnit...) Yrityksen perustaminen kohdemaahan Maakaupat, luvat ja rakennusprosessi Tehtaan koneet ja laitteet, rekrytoinnit ja koulutukset Tuotannon käynnistäminen Keskeisiä huomioitavia seikkoja: Selkeät tavoitteet ja kriteerit investoinnille Iteratiivinen prosessi: maista alueisiin kuntiin teollisuusalueisiin tontteihin Riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja suoraviivainen prosessi näihin Työvoiman saatavuus ja kustannustason varmistettava Tonttien ja rakennusten omistukset ja taustat selvitettävä Logistiikka alueella ja loppumarkkinoille selvitettävä Liiketoimintaympäristö mukaan lukien poliittinen tilanne tunnettava Verot, tuet ja lait Muiden investoijien kokemuksia tulee hyödyntää (myös muilta toimialoilta) Kilpailijat, toimittajat ja asiakkaat on hyvä tuntea myös alueilta Sijaintipaikan valitseminen, neuvottelut toimittajien kanssa, rekrytoinnit ja muut vaiheet vaativat paljon aikaa ja resursseja, jotka on hyvä varata ajoissa ja tyypillisesti ensimmäisen arvion tuplaaminen tuo yrityksen lähemmäksi totuutta 36

Yhteenveto kansainvälistymisrahoituksesta pk-yrityksille TUOTANTO- KONSEPTIT 1. Pkyrityksen kansainvälisty misessä on yleensä luontevinta ja helpointa lähteä liikkeelle näillä *) 2. Ja jatkaa esim. tällä Tukimuoto TE-Keskuksen Kehittämisavustus TE-Keskuksen Valmistelurahoitus Tekesin de minimis - avustus Tekesin Asiantuntijapalveluraha Tekesin kannustava t&kavustus Tekesin T&k-avustus, myös suurille yrityksille Avustus De minimis- Kumulaatio 200 000/3 v Max. 15000. De minimis- Kumulaatio 200 000 /3 v 15000-50 000 >15 000. Kumulaatio 200 000/3 v Ei ylärajaa Ei ylärajaa Rahoitus taso % 50 70 50 75 35-65 25-50 Käyttökohde esim. Asiantuntijapalvelu Messutapahtumaan Markkinatutkimusrahat Uuden henkilön palkkaja matkakustannukset Esivalmistelu-hanke kv-selvitykset, markkinakartoitus, kansainvälistymissuunnitelma Esiselvitykset, markkinakartoitus, kansainvälistyminen, liiketoiminnan kehittäminen Ulkopuoliset palvelut Kansainvälistymisen valmiuksien luomiseen Tutkimuksellinen kv-t & k & i -projekti yhteishankkeen valmistelu Laajempi t&k hanke, esim. innovatiivisen tuotantokonseptin kehittäminen *) Rahoitus kohdistuu ensisijaisesti projektin palkkoihin, matkoihin ja ulkopuolisiin ostopalveluihin. Tekesissä Tuotantokonseptit ohjelma tarjoaa osaamista, kontakteja ja rahoitusta yritysten tuotantotoimintojen kehittämiseen sekä kotimaassa että globaalisti www.tekes.fi/tuotantokonseptit 12.12.08 Tekes/Juha Suuronen 37

Yrityksien kokemuksia valmistuksesta ja hankinnoista Itä-Euroopassa

Case: Alihankinta Virosta Merkittävä komponentti- ja järjestelmätoimittaja Suomesta, joka halusi tässä yhteydessä jäädä nimettömäksi, kuvasi omaa alihankintatoimintaansa Virosta seuraavasti: Yritys tutki alihankintamahdollisuuksia Virosta jo noin 8-9 vuotta sitten. Varsinaista alihankintaa on tehty noin 5 vuoden ajan ja yhteistyökumppaneita on ollut useita. Näistä puolisenkymmentä yritystä on vakiintunut toimittajiksi. Suomalaisen yrityksen valitsema toimintamalli on ollut selkeä alihankintamalli, joka perustuu toimituksittain sovittuihin tilauksiin, mutta käytännössä vakiintuneihin hintatasoihin. Pitkäaikaisia sopimuksia ei olla tehty ja Viron alihankkijat voidaan nähdä myös puskurina eli helposti säädeltävänä lisäresurssina, joka on ollut tarpeen erityisesti viime vuosina kysynnän ollessa voimakasta. Kaikki yhteistyökumppanit Virossa ovat pk-yrityksiä, joiden henkilöstömäärä vaihtelee 50 100 välillä. Kaikki kumppanit ovat myös yrittäjävetoisia. Yhteistyö on suoraviivaista ja tehdään ilman välikäsiä. Virolaiset alihankkijat hoitavat pääsääntöisesti itse raakaaineiden hankkimisen ja toimittavat vakiokappaleita. Kappaleet ovat riittävän pieniä ja kevyitä, jotta niiden kuljettaminen omalle tehtaalle Suomessa ei aiheuta liian suuria kustannuksia. 39

Case: Alihankinta Virosta kokemuksia ja huomioita Alkuperäinen syy alihankinnan aloittamiseen Virosta oli yksiselitteisesti kustannussäästöt ja toiminta on yrityksen arvion mukaan parantanut heidän kilpailukykyään. Seuraavien viiden vuoden suhteen ei voikaan olla varma, koska jo nyt kustannustasot ovat nousseet merkittävästi Suomea nopeammin ja joissakin tuotteissa on mahdollista löytää kustannustehokkaampia vaihtoehtoja Suomestakin. Positiivisia kokemuksia alihankinnasta: Virolaiset toimittajat ovat olleet aktiivisia tai jopa nälkäisiä, kun uudet yrittäjät ovat hyödyntäneet demokratian mukanaan tuomia mahdollisuuksia Kustannustasot ovat olleet kilpailukykyisiä Alihankinnan käyttö on toiminut lisäresurssina Markkinan läheisyys Useimpien alihankkijoiden kanssa on pärjännyt suomella Negatiivisia huomioita: Yrittäjien liiankin kova usko omiin mahdollisuuksiin voi johtaa liikojen lupaamiseen Viron kansantalous on kokonaisuudessaan pieni ja useiden yrityksien liikkuessa markkinalla kilpailu resursseista on kiihdyttänyt kustannusten nousua ja työvoiman liikkuvuus kaventaa palkkaeroja esim. Suomeen jatkossakin Tasalaadun tuottaminen usein haasteellista ja edes koulutuspanostukset eivät takaa kehitystä Kun kaikkea ei voi tarkistaa Virossa, saa aina jonkin verran suttakin Toimitusaikojen pitävyys ei Suomen tasolla Kustannustasot nousseet häiritsevän nopeasti 40

Case: Alihankinta Virosta vinkkejä muille Alihankinnan aloittaminen vaatii aikaa ja resursseja Uusien kumppanien opastaminen ja koulutus on tarpeen Kumppanin harjaantumiseen tuotantoon ja toimituksiin pitää varata aikaa Laadunvalvontaan pitää panostaa Riskit vaihtelevasta laadusta ja toimitusajoista on huomioitava omissa sitoumuksissa Alueelliset erot kannattaa huomioida, koska esim. Tallinnan alue on jo pilattu, mutta esim. venäjänkielisiltä alueilta löytyy vielä jonkin verran vapaita resursseja EU-integraatio tasoittaa markkinoiden eroja vauhdilla ja erityisesti pienempien markkinoiden kohdalla tämä tarkoittaa kustannusten nousua nopeasti Alihankintaa edullisemman kustannustason maista harkitsevien yrityksien kannattaa harkita tarkkaan vaihtoehtonsa ja ne voivat olla jo myöhässä Viron suhteen, jos ratkaiseva tekijä on kustannussäästöt 41

Esimerkki toimittajasta: Arginta UAB Liettuassa Yritysmuoto Perustettu 1991 Osakeyhtiö, 2 omistajaa Työntekijöitä Yhteensä 115 (konepajassa suoraan 60 hlöä) Pääoma MEUR 0.29 Tase MEUR 1.4 Liikevaihto 2007 (*ennuste 2008) Investoinnit 2006 ja 2007 MEUR 4.78 (*MEUR 4.5 (konepaja) + MEUR 4.5 (jätevesiprojektit) MEUR 5.5 UAB Arginta www.arginta.lt Johtaja: Arturas Mrazauskas Tuotantojohtaja: Gintautas Kvietkauskas Markkinointijohtaja: Tomas Jaskelevicius Vienti 70% (Ruotsi, Suomi, Alankomaat, Tanska, Italia, Latvia) Arginta UAB on valmistanut runkoja ja muita teräsrakenteita mm. suomalaisille yrityksille jo viimeisen 5 vuoden ajan: Andritz Oy Metso Paper Oy Raute Oyj 42

Lyhyt kuvaus: Arginta UAB (2) Toiminnan fokus: Korkean laadun standardituotteiden tuotanto, komponentteja ja osia teräksestä, ruostumattomasta teräksestä ja alumiinista. Tuotanto asiakkaan kuvien perusteella Jäteveden käsittely ja vesiprojektit (50%) Sertifikaatit: Yleiset: ISO 9001: 2000, TÜV Thüringen, issued in 21-11-2007 ISO 14001: 2005, TÜV Thüringen, issued in 21-11-2007 Hitsaus: ISO 3834-3:2005, TÜV Thuringen, issued in 21-11-2007 IWE & EWE welding engineer EN 473 welding engineer Each welder has personal competence certificate Materiaalit: Stainless steel: AISI 304/L, AISI 316/L/Ti, AISI 321 Plates, round bars, pipes, profiles Origin: Italy, Sweden, Germany Carbon steel: S235, RAEX, HARDOX< WELDOX Plates, round bars, pipes, profiles Origin: Finland, Sweden, Poland, Germany, Ukraine, Russia, Czech Republic Aluminium: AW 1050, AW 5754, AW 6060, AW 6082, AW 6082 T6 Plates, round bars, pipes, profiles Origin: Finland, Germany, Italy, Hungary 43

Tuotanto ja teknologiat Engineering ability to produce manufacturing drawings; CAD system SolidWorks Plate cut Laser cut, up to 25mm thickness, table 1500x3000mm Plasma cut, up to 40 thickness, table 2000x6000mm Water - jet cutting up to 120mm thickness, table 2000*3000 mm Bending 115 tons press brake, length 3000mm, max thickness 8mm 400 tons press brake, length 4000mm, max thickness 16mm Rolling 30 roll rolling machine including pre-bending Length 3000mm, max thickness 12 mm Min diameter 500mm Possibility for pipe and profile rolling Welding Stainless steel MIG/MAG, ROD, TIG Carbon steel MIG/MAG Aluminum TIG Machines KEMPPI Fixture and conventional welding for stainless and carbon steel Conventional welding for aluminum Milling Conventional max work peace dimensions: 1000x500x500mm Subcontracted milling CNC max work peace dimensions: 7000x4000x1500mm Turning CNC max work peace dimensions: D330x400mm Conventional max work peace dimensions: D1500x1500mm All horizontal lathes Subcontracted turning Conventional max work peace dimensions: D1500x1500mm Vertical boring: Conventional max work peace dimensions: 1500x1500x1500mm Subcontracted vertical lathe: Conventional max work peace dimensions: D2500x2000mm Surface Treatment Glass blasting Subcontracted pickling & painting + galvanization and zinc plating Subcontracted heat treatment 44

Liettualaisen yrityksen arviot yhteistyöstä Yhteistyön perussyyt Matalammat tuotantokustannukset Laadun takaaminen erikoistumalla Lyhyt etäisyys esim. Suomesta ja hyvät mahdollisuudet sekä tie- että vesikuljetuksiin Muuta Arginta UAB hakee jatkossakin kumppanuuksia ulkomaisten yrityksien kanssa ja näiden lukumäärän lisääntyessä uskottavuus kasvaa samalla Positiivisia kokemuksia Markkinointijohtaja Tomas Jaskeleviciusen mukaan yhteistyö ulkomaisten kumppaneiden kanssa on sujuvaa ja molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä alihankintatoimintamalliin 45

Case valmistuksesta Itä-Euroopassa: Slovakian palkkitehtaan tarina Peikko Group Peikko Group on Euroopan johtava yritys betonirakenteiden kiinnitystekniikassa ja ohuet välipohjarakenteet mahdollistavissa liittopalkeissa. Kyseessä on lahtelainen perheyritys, jonka liikevaihto oli vuonna 2007 94 miljoonaa euroa ja vuoden 2008 ennuste on 125 Meuroa. Työntekijöitä Peikolla on noin 800, joista 450 Suomessa ja 350 Suomen ulkopuolella. Pääasiakasryhmät ovat rakennusliikkeet, elementtitehtaat sekä kone- ja laiterakentajat. Ryhmään kuuluu 19 yhtiötä ja tuotantoa on neljässä tehtaassa: Suomessa, Liettuassa, Saksassa ja Slovakiassa. Toiminta keskittyy Eurooppaan, mutta Peikolla on myös aluillaan toimintaa Kanadassa ja Lähi- Idässä. Peikko on kasvattanut tuotantoaan Lahden tehtaalla tasaisesti. Markkinoiden ollessa Euroopassa Peikko on tehnyt selkeän ratkaisun valmistuksen kasvattamiseksi myös muissa maissa vastatakseen ratkaisujensa kasvavaan kysyntään. Peikko aloitti operaatiot Slovakiassa 2005 hankkimalla olemassa olleen peltihallin, jossa perusteknologiat olivat kunnossa (leikkaus, taonta, hitsaus, kierteitys) ja henkilöstöä kasvatettiin alun 20 osaajasta parissa vuodessa n. 80 työntekijään tuotannossa ja 32 toimihenkilöön. Tehdas pystyi alusta alkaen tuottavaan toimintaan. Nykyisellään Peikko on rakentanut Slovakiaan uuden ja modernin palkkitehtaan. Peikkon greenfield investointi on suomalaisten yrityksien suurin tähän mennessä Slovakiassa. Tästä investoinnista huomioita ja kokemuksia seuraavilla sivuilla. Lähde: Topi Paananen, Peikko Group 46

Peikko Group & Slovakia: Investoinnin laajuus Kaksinkertaistaa Peikon deltapalkkikapasiteetti uusi liikevaihtopotentiaali EUR 20-25 miljoonaa 250-300 palkkia viikossa Uusi tehdasrakennus 6000 m2 ja uudet tuotantolaitteet Investoinnin koko noin EUR 11 miljoonaa Investoinnilla ei vaikutusta Peikon muihin tehtaisiin (Suomi, Liettua, Saksa), koska kyseessä ei tuotantosiirto Tuotannon aloitus Q2/2008 Uuden insinööritoimiston perustaminen Bratislavaan tavoite 2008 noin 30 insinööriä, suunnittelijaa ja piirtäjää. 47

Peikon kokemuksia Slovakiasta Alkuperäiset syyt maavalintaan Osaavaa työvoimaa? OK! Tuotannon työvoimakustannus? OK! (4-5 EUR/h) Etäisyys päämarkkinoihin? OK! (Saksa 8 tuntia) Etäisyys Peikon uusiin, potentiaalisiin markkinoihin (Itä-Eurooppa) OK! Poliittinen tilanne, EU-jäsenyys? OK! Länsieurooppalainen lainsäädäntö ja sen noudattaminen? OK! Omat kokemukset? OK! Saatavilla olevat vanhat tehtaat tai tontit? OK! Verotusaste? OK! (19%) Valtion tukitoimet mahdollisia saada? OK! Positiivisia kokemuksia Tuotannon työntekijöiden saatavuus Toimihenkilöiden laatu, mm. kielitaito erittäin hyvä Henkilöstön vaihtuvuus alhainen Avoin ja myönteinen keskusteluilmapiiri paikallisviranomaisten kanssa Tonttimaan hinta edullinen Vastaan tulleita haasteita Tonttimaan omistusoikeuspulmia Ongelmia tuotannon työntekijöiden kanssa puutteellinen teollisuuskulttuuri Aikaa vievät ympäristö- ja rakennusluvat Luotettavan toimittajaverkoston puuttuminen Mittavat epäselvyydet investointitukipäätöksissä -> Peikko haastanut Slovakian valtion oikeuteen 48

Peikon yleiset vinkit muille investointeja aikoville Paikallinen johto ja päivittäinen seuranta Paikkakunnan ja tehdaspaikan valintaan menee aikaa ja siihen kannattaa panostaa Varaa aikaa ainakin 6-8 kuukautta ennen kuin peruskiven muurausta voi haaveilla Panosta toimittajavalintoihin, kirjallisiin sopimuksiin ja toimittajavalvontaan (rakennusprosessi) Avainrekrytointeihin voi mennä PALJON aikaa, esim. hyvät talouspäälliköt kiven takana Peikon tehdas Slovakiassa 49

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Konecranes on yksi maailman johtavista uudenaikaisiin nostolaiteratkaisuihin ja kunnossapitopalveluihin erikoistuneista yrityksistä. Konecranesin asiakkaita ovat muun muassa koneenrakennus- ja prosessiteollisuus, telakat, satamat ja terminaalit. Yritys toimittaa asiakkailleen toimintaa tehostavia nostoratkaisuja ja huoltopalveluita kaikille nosturimerkeille ja työstökoneille. Vuonna 2007 Konecranes-konsernin liikevaihto oli yhteensä 1 750 miljoonaa euroa. Konecranes Oyj:n osake on noteerattu OMX Pohjoismainen Pörssi Helsingissä. Yhtiön liikevaihto ja myynti sekä kansainvälinen verkosto ovat kasvaneet nopeasti myös viime vuosina. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Hyvinkäällä, mutta suuri osa henkilöstöstä toimii Suomen ulkopuolella, koska yrityksellä on 9 350 työntekijää ja yli 470 huoltopistettä 43 maassa. Konecranes hakee kasvua parhaalla asiakaspalvelulla, tuote- ja palveluinnovaatioilla, joustavalla ja kustannustehokkaalla toimitusketjulla sekä lisäarvoa tuottavilla yritysostoilla. Osana kasvua Konecranes on hankkinut useita entisiä kumppaneita ja komponentin toimittajia osaksi konsernia. Yksi hankituista yrityksistä on Zaporozhye Heavy Crane Building Plant eli Zaporozhcrane Ukrainasta, joka ostettiin 2005. Zaporozhcranen toimintaa on kehitetty aktiivisesti viime vuodet ja tuotanto on jatkunut koko ajan. Samalla tuotantoa on modernisoitu ja uudistettu sekä kytketty tehdas Konecranesin toimitusketjuun entistä vahvemmin. Nosturi- ja komponenttitoimituksia tehdään sekä paikalliselle että Venäjän markkinoille, jossa yritys ja Ukrainan tehdas on varsin tunnettu, mutta toimituksia on tehty myös globaaleille markkinoille. Yksikön toiminta on tuottavaa, mutta vaatii edelleen investointeja toiminnan laajentuessa. Tavoitteena onkin 2-3 kertaistaa tuotannon volyymi vuoteen 2010 mennessä. Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes, www.konecranes.fi 50

Case kuvaus: Konecranes Ukrainassa Haettiin olemassa olevaa tehdasta ja osaamista eli ns. brownfield investointia, koska nollasta aloittaminen on hitaampaa ja raskaampaa Konecranes tutki Venäjän, Ukrainan, itäisen Saksan sekä pienempien Itä-Euroopan maiden olemassa olevat tehtaat Ukrainan Zaporozhcrane oli vuonna 1994 yksityistetty ja osaamiseltaan hyvä yritys, joka oli kuitenkin kutistunut ja taloudellisissa vaikeuksissa. Tämän tehtaan lisäksi neuvoteltiin myös muista vaihtoehdoista ja kilpailutettiin tehtaita Vuonna 2005 päästiin sopimukseen yritysostosta, johon sisältyi 240.000 m2 tontti ja noin 100.000m2 rakennuksia Tehdas työllisti aiemmin yli 1000 henkilöä ja mm. hallinnossa ja työnjohdossa oli suhteettoman paljon resursseja Osa hallinnosta piti purkaa ja työntekijöiden määrä on puolitettu hyödyntämällä mm. eläkepoistumaa Finnfund oli mukana yritysostossa tasaamassa riskejä ja tuomassa vakautta 51

Konecranesin kokemuksia Ukrainasta Alkuperäiset syyt yritysostoon Yritysosto nähtiin nopeampana tapana saada tuotanto toimimaan, vaikka se vaatiikin ostavalta yritykseltä huomattavaa panostusta ja oston mukana tuleekin tyypillisesti myös ei toivottuja osia Haluttiin valmis organisaatio, jolla on suhteet muihin toimijoihin kuten paikallisiin asiakkaisiin sekä hallintoon Yrityksessä ja alueella on pitkä raskaan teollisuuden historia ja nosturirakentamisen osaaminen Noin 800.000 asukkaan kaupunki, jossa 7 yliopistoa sekä vesi- ja ydinvoimalat Sijainti hyvä kompromissi eli yhteydet sekä itään Venäjän markkinoille, että länteen EU-markkinoille Ukrainassa ja lähialueilla paljon potentiaalisia asiakkaita, joihin kyseisellä tehtaalla on jo suhteet tai vanhoja toimituksia Edullinen kustannustaso Paikkakunnalla ja tehtaassa on riittävä määrä osaavaa työvoimaa Positiivisia kokemuksia Hitsaajien ja muiden työntekijöiden osaaminen korkeatasoista Yrityksen brändi tunnettu alueella Lisenssit ja sertifikaatit olivat kunnossa Saatiin isot tuotantotilat Yrityksellä laaja vanha asiakaskunta Yritys toimintavalmis ja tuottavuutta helppo lisätä Rekrytointi on ollut helppoa ja henkilöstön kierto hallittavissa Nuorempi sukupolvi on motivoitunutta Vastaan tulleita haasteita Tuotantoteknologia vanhentunutta ja investointien tarpeessa mukaan lukien hallinto ja tietotekniikka Kansainvälisen kokemuksen puute ja raskas organisaatio Kuljetukset länteen kalliita Vanhempi työntekijäpolvi on muutoshalutonta Osaajien vuoto markkinalta töihin ulkomaille nähtävissä, vaikkei Konecranesia vielä kosketakaan Paikallinen hallinto ei kykene toimimaan maan ollessa jakaantunut kahteen leiriin Ei paikallisia alihankkijoita tai toimittajia, koska tehdas teki aiemmin kaiken itse 52

Muita huomioita ja suosituksia muille yrityksille Vanhan ostamalla saattaa mukana tulla tarpeettomiakin osia, mutta prosessi on nopeampi kuin uuden perustaminen Valmiissa yrityksessä paikallisjohto osaa hoitaa paikallisen byrokratian ja Ukrainassa tämä on tarpeen erityisesti tullin ja verohallinnon suhteen Paikan ja yrityksen valintaan tulee varata riittävästi eli runsaasti aikaa Tarjontaa pitää tutkia kattavasti ja yrityksiä vertailla keskenään Kannattaa suunnitella pidemmällä aikavälillä ja nähdä mahdollisuudet Infrastruktuuriin ja sijaintipaikan kokoon kannattaa kiinnittää huomiota, koska esim. pääkaupungit ovat usein kalliita ja pieneltä paikkakunnalta saattavat loppua osaajat kesken Yritysoston kohdalla kannattaa ennen neuvotteluja tai vähintäänkin niiden aikana ostaa jo toimituksia ja perehtyä yrityksen osaamiseen Paikallinen raha Ukrainassa on edelleen varsin kallista Kuvia Ukrainan tuotannosta 53

Esimerkki valmistuksesta Tshekissä: KONE KONEen tavoitteena on tarjota paras käyttäjäkokemus kehittämällä ja toimittamalla ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti, mukavasti ja viivytyksettä yhä enemmän kaupungistuvassa ympäristössä. KONE tarjoaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä ja liukuportaita sekä monipuolisia ratkaisuja niiden huoltoon ja modernisointiin ja kuuluu alansa johtaviin yrityksiin. Vuonna 2007 KONEen liikevaihto oli 4,1 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 32 500. Yhtiön keskeisiä asiakkaita ovat rakennusurakoitsijat, rakennusten omistajat, kiinteistönhallintayhtiöt ja kiinteistöjen kehittämiseen keskittyvät toimijat. Lisäksi arkkitehdit ja konsultit ovat tärkeitä vaikuttajia ja päätöksentekijöitä hissien ja liukuportaiden ostoprosessissa. KONEella on maailmanlaajuisesti noin 250 000 asiakasta, joista suurin osa on huollon asiakkaita. Kunnossapitosopimukset ulottuvat vuosisopimuksia tekevistä yhden hissin asunto-osakeyhtiöistä suuriin kansainvälisiin asiakkaisiin, joilla on usean vuoden mittainen palvelusopimus. KONE on läsnä noin 50 maassa ympäri maailman. KONEella on kahdeksan tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat kaikilla päämarkkinoilla ja seitsemän globaalia tutkimus- ja tuotekehityskeskusta. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Tsekissä yhtiöllä on Usti nad Labemissa eli maan luoteisosassa sijaitsevassa noin 100.000 asukkaan kaupungissa hissiovitehdas. Lähde: Simo Lassila, johtaja, KONE industrial www.kone.com 54