FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Satu Nyman/Anu Teppo Päivitys 10/ 2014
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 JOHDANTO... 3 1. Fain jätehuoltosuunnitelma... 4 1.1. Jätehuoltosuunnitelman tausta... 4 1.2. Jätehuoltolainsäädännön vaikutukset suunnitelmaan... 4 1.2.1. Eu:n uusi jätedirektiivi... 4 1.2.2. Uusi jätelaki... 5 1.2.3. Jätevero... 5 1.3. Jätehuoltosuunnitelman lähtötilannekartoitus... 6 1.4. Jätehuoltosuunnitelman tavoitteet... 6 2. Fain jätehuollon nykytila... 7 2.1. Jätehuollon nykytilanteen kuvaus... 7 2.2. Kerättävät jätejakeet keräyspisteittäin... 8 2.3. Ongelmajätekeräyksen kuvaus... 10 3. Fain jätehuollon kehittämiskohteet ja seuranta... 11 3.1. Yleistä... 11 3.2. Ongelmajätekeräyksen puutteet... 12 3.3. Jätehuoltovastaavat... 12
JOHDANTO Forssan ammatti-instituutin toiminnassa otettiin vuonna 2008 käyttöön kestävän kehityksen toimintaohjelma, minkä edistämiseksi valittiin viisi teemaa: 1) jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, 2) koulurakennukset ja pihaympäristön hoito ja ylläpito, 3) henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, 4) kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy ja 5) energia ja vesi. Jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrättämisen teeman yhdeksi toimenpiteeksi oli kirjattu oppilaitoksen jätehuoltosuunnitelman laatiminen. Jätehuoltosuunnitelma valmistui marraskuussa 2010 ja sen lyhyen aikavälin tavoitteeksi asetettiin sekajätteen määrän vähentäminen ja syntyneiden jätteiden kierrättäminen. Lisäksi tavoitteena oli saattaa oppilaitoksen jätehuolto sellaiselle tasolle, että syntyneiden jätteiden lajittelu oli mahdollista. Suunnitelmasta siirryttiin käytännön toteutukseen elokuussa 2011. Oikeanlaisia lajitteluastioita lisättiin, niitä saatiin riittävästi ja niiden tyhjennysvälit säädettiin tarkoituksenmukaisiksi. Jäteastiat ja pisteet merkittiin selkeästi opastauluilla. Suunnitelmaan kirjatuttujen toimenpiteiden muuttuessa käytännöksi saatiin muutosten aiheuttamista toimenpiteistä koulutusta henkilökunnalle, ja tätä kautta opastusta opiskelijoillekin. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi asetettiin jätehuollosta muodostuvien kustannusten pienentäminen pysyvästi, ja siksi tavoitteena on edelleen jatkaa jätteiden lajittelua ja kierrätystä osana oppilaitoksen jokapäiväistä toimintaa niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin osalta. Opetussuunnitelmissakin on mukana kestävä kehitys ja jätteiden oikeanlainen käsittely kuuluu olennaisena osana siihen. Oppilaitoksella noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita sisällyttämällä ympäristöasiat kaikkiin tutkintotavoitteisiin. Näin vahvistetaan positiivisia ympäristöasenteita ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia. Jatkossakin jätehuoltoa on kehitettävä määrätietoisesti ja seurattava lainsäädännön että paikallisten jätehuoltomääräysten muutoksia. Tällä lokakuussa 2012 päivitetyllä jätehuoltosuunnitelmalla kuvataan elokuussa 2011 käyttöön otetun jätehuollon tila ja jatkotoimien kehittäminen.
1. Fain jätehuoltosuunnitelma 1.1. Jätehuoltosuunnitelman tausta Opetushallituksessa tammikuussa 2008 vahvistettu ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus kannusti ammatillisia oppilaitoksia kestävän kehityksen toimintaohjelman rakentamiseen. Niinpä kestävä kehityksen toimintaohjelman rakentaminen otettiin mukaan Forssan ammatti-instituutin toimintaan vuoden 2008 syksystä, jolloin käynnistyi ohjelman suunnitteluprosessi. Prosessin alkuvaiheissa kestävän kehityksen toiminnan edistämiseksi oppilaitoksella valittiin viisi teemaa, jotka olivat seuraavat: 1. Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys 2. Koulurakennukset ja pihaympäristön hoito ja ylläpito 3. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4. Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy 5. Energia ja vesi Teeman jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrättämisen yhdeksi toimenpiteeksi kirjattiin oppilaitoksen jätehuoltosuunnitelman laatiminen, jonka työstäminen käynnistyi lähtötilanteen kartoituksella syyslukukaudella 2009 tavoitteena selvittää jätehuollon tilaa. Lähtötilanteen kartoitusta jatkettiin kevään ja kesän kynnyksellä 2010 ja loppuvuodesta loka-marraskuussa oli vuorossa kartoituksen yhteenveto, tavoitteen asettelu sekä jätehuoltosuunnitelman työstäminen asiakirjaksi. Lähtökohtaisesti ko. ajankohtana, oppilaitoksen jätehuoltosuunnitelman työstäminen tukeutui uuden jätelain ja EU:n jätedirektiivin mukaisten tavoitteiden valossa jätteen syntypaikkalajitteluun. Jätteen synnyn ehkäisyn ja jätteiden kierrätyksen tavoitteet antoivat uskoa siihen, että jätehuollosta tullee jatkuvaa toimintaa, mikä integroituu yhä kiinteämmin osaksi materiaali- ja luonnonvarapolitiikkaa. Taustaoletuksena oli myös, että hyödynnettäville jätteille avautuisi nykyistä vilkkaamat markkinat, kun luonnonvarojen hinnat nousevat ja globaali kulutus ja kysyntä kasvavat. 1.2. Jätehuoltolainsäädännön vaikutukset suunnitelmaan 1.2.1. Eu:n uusi jätedirektiivi Ympäristöministeriö valmisteli jätelain uudistuksen EU:n uuden jätedirektiivin 2008 pohjalta, ja uusi jätelaki astui voimaan 1.5.2012. Jätelailla pantiin täytäntöön EU:n uusi jätedirektiivi ja saatettiin jätelainsäädäntö uudistetun perustuslain periaatteiden mukaiseksi.
EU:n uuden jätedirektiivin (2008/98/EY) mukaisen jätesuunnitelman keskeisenä tavoitteena oli, että jätteen syntymistä ehkäistään, jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään, kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa lisätään ja turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus. Tavoitteena on myös, että enintään 20 % jätteestä ohjautuu kaatopaikalle, 30 % polttoon ja vähintään 50 % materiaalikierrätykseen. Uudella jätedirektiivillä vahvistettiin viisiportainen jätehierarkia, jonka keskeisiksi jätehuollon pääperiaatteiksi oli kirjattu seuraavat kohteet: 1) jätteen synnyn ehkäisy, 2) uudelleenkäyttö, 3) hyödyntäminen materiaalina, 4) hyödyntäminen energiana ja 5) loppusijoittaminen. 1.2.2. Uusi jätelaki Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena oli ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia ja EU-lainsäädännön vaatimuksia. Uudella 1.5.2012 voimaan astuneella jätelailla pantiin täytäntöön EU:n uusi jätedirektiivi ja saatettiin jätelainsäädäntö uudistetun perustuslain periaatteiden mukaiseksi. Jätelainsäädännön soveltamisala sekä keskeiset periaatteet ja velvollisuudet säilyivät jokseenkin ennallaan, velvollisuuksista säädettiin kuitenkin aiempaa täsmällisemmin. Uuteen jätelakiin otettiin uudistuneen EU-lainsäädännön mukaisesti viisiportainen jätehierarkia eli jätehuollon etusijajärjestys. Jätehierarkian toteuttamiseksi ehdotettiin toimia, joilla tähdätään jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen, jätteen kierrätyksen lisäämiseen sekä jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseen. Uuden jätelain mukaan kunnan vastuulla on edelleenkin vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete. Muutos aikaisempaan on lähinnä se, että kunnan jätehuoltovastuulle kuuluu kaikki terveys- ja sosiaalipalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte myös siltä osin kuin on kyse yksityisen omistamista laitoksista. Elinkeinotoiminnan yhdyskuntajäte on edelleenkin pääsääntöisesti kunnan vastuun ulkopuolella laissa nimenomaan säädetyin poikkeuksin. 1.2.3. Jätevero Vuonna 1996 astui voimaan jätevero, jonka tavoitteena on edistää jätteen hyödyntämistä ja vähentää kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrää. Jätevero kannetaan kaatopaikan pitäjältä mutta käytännössä vero siirtyy jätteiden vastaanottamisesta perittäviin hintoihin ja siten jätteen alkuperäisen tuottajan maksettavaksi.
Jätevero määrätään jätteen painon perusteella ja se on sama jätteen laadusta riippumatta. Vuonna 2012 katopaikalle toimitetusta jätteestä maksetaan veroa 40 / tonni ja vuoden 2013 alusta veron määrää korotetaan 50 euroon tonnilta. Jätevero koskee sekä julkista että yksityistä kaatopaikkaa, kierrätykseen menevillä hyötyjätteillä ei kuitenkaan ole jäteveroa. 1.3. Jätehuoltosuunnitelman lähtötilannekartoitus Oppilaitoksen jätehuollon lähtötilanteen kartoitustyöhön pyrittiin sitouttamaan mukaan kaikki ne tahot, jotka käytännössä tekevät jätehuoltotyötä. Eri henkilöstöryhmien kuten siivous- kiinteistö- ja asuntolahenkilöstön sekä koulutusalojen osastojohtajien kanssa käydyistä palavereista saatu arvokas näkemys viitoitti ja kirkasti matkan varrella ajatusta jätehuoltosuunnitelman lähtökohdista ja tavoitteista. Jätehuollon lähtötilannekartoitus antoi tietoa, että syntyvät jätteet kuin myös jätelajittelut olivat hyvin erilaisia osastojen välillä. Silmävaraisesti toteutetun jätepisteiden tarkastelun jälkeen saatettiin todeta, että oppilaitoksella lajitellaan seka-, bio-, keräyspaperi-, pahvi-, lasi, energia- ja metallijätettä mutta määrällisesti lajittelu oli vähäistä. Tarkastelu osoitti myös, että jätepisteiden ja -astioiden määrä oli kokolailla riittävä mutta varsinkin sekajäteastioiden sisällöstä suuri osa oli energiajakeeseen kelpaavaa jätettä. Myös muiden jätejakeiden lajitteluissa oli huomattavaa parantamisen varaa. Näin ollen jätehuollon luontevaksi lähtökohdaksi muotoutui olemassa olevan resurssin järkevä hyödyntäminen mahdollisimman pitkälle kuin myös siirtyä tehokkaampaan lajitteluun kohtuullisen pienin muutoksin ja kustannuksin. Lähtötilannekartoituksessa kävi myös ilmi, että jätehuoltoon liittyviä asioita toivottiinkin tehostettavan nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi. Lisäksi kaivattiin ohjeistusta ja neuvontaa jätteiden lajitteluun. 1.4. Jätehuoltosuunnitelman tavoitteet Jätehuollon tilannekartoituksen pohjalta määritettiin jätehuoltosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoitteeksi 1) sekajätteen määrän vähentäminen ja 2) syntyneiden jätteiden kierrättäminen Lisäksi tavoitteena oli saada oppilaitoksen jätehuolto sellaiselle tasolle, että syntyneiden jätteiden lajittelu oli mahdollista. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi asetettiin jätehuollosta muodostuvien kustannusten pienentäminen pysyvästi.
2. Fain jätehuollon nykytila 2.1. Jätehuollon nykytilanteen kuvaus Oppilaitoksen jätehuoltosuunnitelma valmistui siis vuoden 2010 marraskuussa ja käytännön toteutus oli mahdollista elokuussa 2011. Käytännön toteutus eteni suunnitelman mukaisesti ja oppilaitoksella vähennettiin keräyspisteiden sekajäteastioiden määrää muuttaen osa niistä energiajäteastioiksi. Osaan keräyspisteitä lisättiin oikeanlaisia lajitteluastioita, niitä saatiin riittävästi ja niiden tyhjennysvälit säädettiin tarkoituksenmukaisiksi. Jäteastiat ja pisteet merkittiin selkeästi opastauluilla. Käytännössä pyrkimys sekajätteen vähentämiseksi tarkoitti energiajätteen keruun lisäämistä myös luokka- ja toimistotiloihin seka- ja paperijätteen keruun rinnalle. Osassa toimistotiloja voitiin siirtyä suoraan sekajätteen keruusta energiajätteen keruuseen. Vuoropäivin kerättävät jätejakeet mahdollistavat siivouksen olemassa olevilla keruuvälineillä, joten keruuvälineiden uusimiseen ei muutoksen alkuvaiheessa ole ollut tarvetta. Luokka- ja toimistotilojen jäteastiat merkittiin myös asianmukaisin tarroin, joissa on tarkempaa tietoa kuhunkin astiaan lajiteltavasta jätteestä. Energia- ja sekajäteastioiden erottelussa käytetään tarrojen lisäksi jakeen värikoodin mukaisia pusseja. Muutoksen yhteydessä osastojen työsaleihin ja pajoihin hankittiin tarpeen mukaan jäteastioita lajittelun ajanmukaistamiseksi. Käytännön toteutuksessa oli tärkeää, että oppilaitoksen johto ja henkilökunta sitoutuivat jätehuollon toteuttamiseen, sillä jätehuollon toteuttaminen ei ole mikään lyhyen ajan projekti vaan siihen kuluu aikaa ennen kuin ihmiset oppivat jätteiden lajittelun ja tiedostavat jätteiden lajittelun merkityksen oppilaitoksen toimintaa tukevana toimintona. Tämän oppilaitoksella toteutetun muutoksen jälkeenkin jätehuoltoa on seurattava aktiivisesti myös lainsäädännön että paikallisten jätehuoltomääräysten pohjalta sekä kehitettävä määrätietoisesti. Suunnitelmaan kirjatuttujen toimenpiteiden muuttuessa käytännöksi saatiin muutosten aiheuttamista toimenpiteistä koulutusta ja ohjausta niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin. Tavoitteena on edelleen jatkaa jätteiden lajittelua ja kierrätystä osana oppilaitoksen jokapäiväistä toimintaa niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin osalta. Opetussuunnitelmissakin on mukana kestävä kehitys ja jätteiden oikeanlainen käsittely kuuluu olennaisena osana siihen.
2.2. Kerättävät jätejakeet keräyspisteittäin Seuraavat taulukot kuvaavat oppilaitoksen nykyistä jätehuollon tilaa. Taulukot on koottu keräyspisteittäin ja niissä on tiedot kerättävistä jätejakeista, keräysastioiden koot ja määrät sekä tyhjennysrytmi. Keräyspisteet on pyritty nimeämään mahdollisimman kuvaavasti niiden sijainnin mukaan. Keräyspiste: Saksankatu 27, opiskelija- ja henkilöstöravintolan, rakennus C, takapiha Astioiden Sekajäte 1 x 600 l Energiajäte 1 x 6m 3 Biojäte Keräys- ja toimistopaperi (vuokra-astia L&T:ltä) 2 x 240 l (kylmiössä) 1 x 600 l Tyhjennysväli 1krt/vko 1 krt/vko 2 krt/vko 1/2 vko Pahvi 1 x 14 m 3 tarvittaessa (Vuokra pahvipuristin Envorilta) Keräyslasi 1 x 600 l 2 krt/v Keräysmetalli 1 x 3 m 3 tarvittaessa Kartonki 1 x 600 l 1krt/vko C-rakennuksen keräyspiste on suunniteltu uudestaan, nyt odotetaan toteutusta. Keräyspiste: Saksankatu 27, kone- ja metalliosaston, rakennus E, etupiha Sekajäte Energiajäte Astioiden 1 x 600 l 1 x 600 l Tyhjennysväli 1krt/vko 1krt/vko Pahvi 1 x 240 l 1/2 vko Keräysmetalli 1 x 6 m 3 (sorvilastu) 1 x 600l (musta rauta) 1 x 600l (alumiini) 1 x 240 l (ruostumaton teräs) tarvittaessa tarvittaessa tarvittaessa tarvittaessa astia on liian pieni, tarvitaan 600 l astia
Keräyspiste: Saksankatu 27, päärakennuksen takapiha Sekajäte Energiajäte Astioiden 1 x 600 l 2 x 600 l Tyhjennysväli 1krt/vko 1rt/vko Keräys- ja toimistopaperi 1 x 600 l 1/2 vko Keräyspiste: Saksankatu 27, auto-osaston vieressä Astioiden Tyhjennysväli Sekajäte 1 x 6m 3 aina osaston harjoitustyönä Energiajäte 1 x 8m 3 aina osaston harjoitustyönä Keräysmetalli 1 x 6m 3 aina osaston harjoitustyönä Keräyspiste: Saksankatu 27, asuntolan edusta Astioiden Tyhjennysväli Sekajäte 1 x 600 l 1krt/vko Energiajäte 1 x 4m3 1krt/vko Biojäte 1 x 240 l 1krt/vko Keräys- ja toimistopaperi 1 x 240 l 1/2 vko Keräyslasi 1 x 240 l 2 krt/v Keräysmetalli 1 x 240 l 2 krt/v Kartonki 1 x 600 l tarvittaessa Keräyspiste: Saksankatu 46, viestinnän puoli Astioiden Tyhjennysväli Sekajäte 1 x 600l 1krt/vko
Keräyspiste: Saksankatu 46, kaupan ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalan puoli Astioiden Tyhjennysväli Sekajäte 1 x 600l 1/1vko Energiajäte 2 x 600l 1/1vko Biojäte 1 x 240l 1/1vko Keräys- ja toimistopaperi 1 x 600l 1/2 vko Pahvi 1 x 600l 1/2 vko Tietoturvapaperi 2 x 240 l tarvittaessa Keräyspiste: Tammelan toimipiste päärakennuksen takana jätekatoksessa Astioiden Tyhjennysväli Sekajäte 1 x 600l 1krt/vko Energiajäte 1 x 600l 1krt/vko Biojäte 1 x 240 l 1 /2 vko Keräys- ja toimistopaperi 1 x 600l 1/2 vko Pahvi 1 x 600l 1/2 vko Keräyslasi 1 x 600l 2 krt/v Keräysmetalli 1 x 240 l 2 krt/v 2.3. Ongelmajätekeräyksen kuvaus Saksankatu 27:n puolella ongelmajätteet kuten loisteputket, energiansäästölamput ja paristot kerätään kiinteistöhuollon tilassa sijaitsevaan jätelaatikkoon. Muut ongelmajätteet, kuten auto-osaston akut, moottoriöljyt, jäähdytin- ja jarrunesteet ja rakennusosaston maalit ja syövytysaineet sekä metalliosaston jäteöljyt (n. 100 l/v) ja leikkuunesteet (n. 300 l/v) varastoidaan osastoilla ja ne toimitetaan ongelmajätelaitokseen joko auto-osaston harjoitustyönä tai tarvittaessa soitetaan jätehuoltoyhtiö noutamaan jätteet. Saksankatu 46: n puolella uudeksi ongelmajätteiden välivarastointipaikaksi otettiin materiaalivarasto, jonne varastoidaan lähinnä loisteputket, energiansäästölamput ja paristot sekä tulostimien ja kopiokoneiden tyhjät
kasetit. Kiinteistöhenkilöstö huolehtii Saksankatu 46:n välivarastosta jätteet ns. päätevarastoon ja koordinoi jatkossakin ongelmajätteiden toimittamisen asianmukaiseen jätehuoltoyhtiöön tarvittaessa. Tammelan toimipisteessä on erillinen ulkovarasto ongelmajätteille. Loisteputkien, energiansäästölamppujen ja paristojen lisäksi ongelmajätettä syntyy lähinnä keramiikkaosastolta, lasitetta (n.10-15 l/v) ja kehitysnesteitä (n. 10 l/v). Kiinteistöhenkilöstö huolehtii Tammelan toimipisteen varastosta jätteet ns. päätevarastoon ja koordinoi jatkossakin ongelmajätteiden toimittamisen asianmukaiseen jätehuoltoyhtiöön tarvittaessa. 3. Fain jätehuollon kehittämiskohteet ja seuranta 3.1. Yleistä Keräyspisteiden jäteastiat ovat osin keskenään erilaisia mutta vuoden 2015 alussa jätehuoltopalveluiden kilpailutuksen myötä tämä tulee huomioida. Jätekeräysastioiden tulee olla ulkoasultaan yhdenmukaisia ja suositusvärin mukaisia. Tällä toiminnalla pyrimme tuomaan esille, että oppilaitoksemme toiminnassa jätteiden lajittelu ja kierrätys on muututtua kiinteämmin osaksi oppilaitoksen jokapäiväistä toimintaa. Jäteastioiden yhdenmukaisuudella luomme myös niin opiskelijoillemme kuin henkilökunnallekin käyttäjäystävällisen ja järjestelmällisen toimintaympäristön. Nämä toiminnat parantavat oppilaitoksemme imagon kestävän kehityksen oppilaitoksena. Jätehuoltopalveluiden kilpailutuksessa tulee miettiä syväsäiliöiden hankkimista, sillä ne voidaan punnita tyhjennyksen yhteydessä, jolloin jätteestä maksetaan sen todellisen painon perusteella jätemaksua. Tosin punnitus koskee useimmiten ainoastaan sekajätettä ja muiden jätteiden jätemaksut laskettaneen jätteen arviopainolla. Eri jätejakeille on omat suositusvärityksensä ja ne ovat seuraavat: energiajäte: oranssi sekajäte(kaatopaikkajäte): harmaa biojäte: ruskea keräyspaperi: vihreä keräyskartonki: sininen keräyslasi: valkoinen tai vaaleansininen pienmetalli: sininen sähkö- ja elektroniikkaromu SER: punainen Jätekeräysastioiden hankinnassa tulee huomioiden astioiden käytännöllisyys, puhdistettavuus, koko ja turvallisuus niiden käytössä. Astiat tulee merkitä selkeillä ja kuvaavilla tarroilla sekä osastoilla tulee olla jätejakeiden lajitteluohjeet.
3.2. Ongelmajätekeräyksen puutteet Ongelmajätteiden varastointi Forssan toimipisteessä on haasteellista ongelmajätevaraston puuttumisen takia. Ongelmajätteiden varastointi olisi asianmukaisempaa, jos ko. jätteille olisi oma tila, johon ne voisi sijoittaa siististi ja käytännöllisesti yhteen paikkaan. Tämän ongelman ratkaisuksi esitetään edelleen otettavaksi käyttöön yksi oppilaitoksen kontti. 3.3. Jätehuoltovastaavat Jätehuollon uusien käytäntöjen toteutus vaatii ennen kaikkea aikaa, mutta myös resursseja. Jätehuollon käytännön toimeenpano vaatii henkilöstön säännöllistä perehdyttämistä ja koulutusta. Kun henkilöstö kokee jätehuoltoasiat positiivisena asiana, onnistuu muutoksiin sitoutuminenkin. Koska jätehuollon kehittäminen on jatkuva prosessi, sen toteuttamiseen tuleekin nimetä jätehuollosta vastaavat henkilöt. Jätehuollon kokonaisvastuu istuu aiemman käytännön mukaisesti kiinteistöesimiehen tehtäväkokonaisuuteen ja lisäksi jokaiseen eri jätepisteeseen tulisi valita oma vastuuhenkilö osastoittain, esim. osastonjohtaja. Jätehuollon vastuuhenkilöt olisivat nimensä mukaisesti vastuussa jätehuollon toimivuudesta mm. opiskelijoiden opastamisesta, keräyspisteiden ja astioiden merkinnöistä, lajittelun onnistumisesta, jätehuollon seurannasta sekä tyhjennysrytmeistä. Seuraavassa on esitys keräyspisteiden vastuu osastoiksi Jätehuollon kokonaisvastuu: kestävän kehityksen koordinaattori keräyspisteiden vastuuhenkilöt: opiskelija- ja henkilöstöravintolarakennuksen takapiha: cateringosasto kone- ja metalliosastorakennuksen etupiha: metalliosasto päärakennuksen takapiha: siivous auto-osaston vieressä: auto-osasto asuntolan edusta: kiinteistönhuolto viestinnän puoli: kauppa ja hallinto-osasto kaupan ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalan sivu: sosiaali- ja terveysosasto Tammelan toimipiste: kulttuuriala Järjestelmällinen jätehuollon seuranta helpottaisi jatkossa kehityskohteiden löytämistä. Valitettavasti nykyinen jäteastiakanta on sen laatuinen, että jäteastioiden punnitseminen ja siten jäteraporttien saaminen jätemäärien seurantaan ei ole mahdollista. Jätehuollon seuranta olisi luonteva tehtävä jätehuollon kokonaisvastuuseen nimettävälle henkilölle ja seurantaa voisi olla mm. jätekatselmukset esim. puolivuosittain. Jätekatselmuksissa tarkasteltaisiin jätehuollon yleistä toimivuutta, jolloin voidaan havaita uusia kehittämisen ja kouluttamisenkin kohteita.