1 EilaAnttila WETTERHOFFINVÄRIKKÄÄTVUODET TOINENOSA:WETTERHOFFILAISENTUOTESUUNNITTELUNVAIHEITA1970 LUVULTA 2000 LUVULLE Kuva1.Wetterhoffinkotiteollisuusopettajaopistonrakennuksetkadunpuoleltavuonna1975. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Oppilaitosvaltiolle90 vuotisjuhlavuotena Wetterhoffin niinoppilaitoksenkuinsäätiönkin 1970 luvunsuururakkanaolivat oppilaitoksenvaltiollistamisenvaatimattoimenpiteet.olikirjoitettavakirjelmiäeri tahoille,saatavaaikaanvuokrasopimusjollasäätiövuokrasivaltiolletilatopistoavarten, päätettävätilaratkaisuistajoillasäätiönjaopistoneritoiminnotsaatiinsijoitettuaomille paikoilleen,laadittavahenkilökunnalletoimenkuvatsekäinventoitavavarastotjakalustot. Säätiöntoimintakertomuksessavuodelta1976todetaan,että leimaaantavanapiirteenä siirtymävaiheelleovatolleetmonetneuvottelut,joitaonjouduttukäymäänvaltioneri hallintoelimienkanssa.
2 Oppilaitoksenvaltiollistamisenjälkeensäätiönsäännötuusittiinuuttatilannetta vastaaviksivuonna1977,jasennimeksivahvistettiinfredrikawetterhoff säätiö.säätiön hallitukseentulivatkuulumaanhämeenlinnankaupunginnimeämienkolmenjäsenen lisäksioppilaitoksenrehtorijasäätiöntoiminnanjohtaja.säätiöntarkoituksenatuli edelleenolemaan toteuttaafredrikawetterhoffinjälkisäädöksessäänesittämää toivomustaedistääkotiteollisuudenammattitaitoasuomessa.tätätarkoitustaansäätiö toteuttitoimimallamonipuolisestikotiteollisuusalankehityksenhyväksisekä vuokraamallaomistamiaanhuonetilojafredrikawetterhoffin kotiteollisuusopettajaopistolle.sääntömuutoksenmyötäsäätiönjohtoontuli toiminnanjohtaja,joistaensimmäinenolisiihenastimyynninjohtajanatoiminutmaija Ahtimo. Valtiollistamisurakankeskelläjaksettiinsentäänviettääopiston90 vuotisjuhlavuotta 1975.SenkunniaksijärjestettiinkeväälläoppilastöidennäyttelyHämeenlinnan Taidemuseossa,jasamanaikaisestioliWetterhoffinsisustustekstiilejäesilläTaidemuseon yläkerrassa.kesäajaksivuokrattiinnäyttelytilahelsingistäfinnishdesigncenteristä,ja kolmeksikesäkuukaudeksiavattiinwetterhoff shopsuomenkäsityönystävien myymälässä. Muidentilajärjestelyjenyhteydessäpantiinvireillemyymälänkorjaus,muutos ja uusimistyö.myymälälaajenikesäkuun1976alustaammattikutomontiloihin,kun ammattikutomosiirtyiiikerroksentiloihin.marraskuussa1976avattiinlankapuoti. Kuva2.LankaostoksillaWetterhoffin myymälässä.(kuva:wetterhoffin tekstiilikokoelmat)
3 Kotientekstiilienkäyttömuuttui Kotiensisutuksessaoli1960 luvullavieläkäytettypaljontekstiilejä,mutta1970 lukutoi tullessaanuusiatuulia.annevalkonenkirjoittaasuomenkäsityönystävien120 vuotisjulkaisussamuutoksestanäin: Moderniyhteiskuntatuntuikuoriutuvankotelostaan 1970 luvulla.kodinteknologiakehittyivoimakkaasti.uuteenajatteluuneivätenää sopineeträsymatotjaryijyt.painokankaatsyrjäyttivätkudonnaiset,kahvinkeittimet korvasivatpannumyssyt.muovivalloittimyössuomen.uudettuotantomenetelmätja materiaalitmahdollistivatteollistentuotteidenhintojenlaskun.aidoistapellava,villa, puuvilla jasilkkilangoistakudotuttuotteeteivätkyenneethinnassakilpailemaan kemiallisenteollisuudenkehittämientekokuitu,muovi japaperimateriaalista tehdasmaisestivalmistettujenkäyttötavaroidenkanssa,jotkahalpuutensatakiaovat kaikkienulottuvilla. SamastamuutoksestakirjoittiEeva LiisaLyytikäinenAvotakka lehdessävuonna1980 näin: Talouspaperinmyötäkatosivatastiapyyhkeet.Kaupoissaolikauniita rohdinpellavaisiapyyheliinoja,joitaosteltiintoisillelahjoiksijajoitakäytettiinuseimmiten vieraittensaunaliinoina.kylpypyyhkeinäajateltiinmilteiyksinomaanfroteepyyhkeitä. Koskavaltaosanaisistakävitöissä,eijuurikukaanpystynytitseomiaseinätekstiilejään valmistamaanjaneoliostettavavalmiina.käsityönkallishintarajoittikorkeatasoisten taidetekstiilienostajakuntaa.vähitellentaiteilijoidenvalmistamattekstiilitalettiinmieltää lähinnäjulkistentilojenkoristeiksijateoksiksi,joitakäytiinihailemassanäyttelyissä. TässämuuttuvassamaailmassaoliWetterhoffinlöydettäväpaikkansa kotiteollisuuden ammattitaidonedistäjänä jalaadukkaiden,käsinkudottujentekstiilienvalmistajana. Wetterhoffinammattikutomossavalmistettiin1970 luvullaryijyjäjamuitatekstiilejämm. LailaKarttusenjaHelenaKoskivaaranmalleista.Sielläkudottiinmyöspellavaliinojaja pukukankaita.mallejaniihinvoitiinhakeawetterhoffintekstiilikokoelmistataisuunnitella kutomossatilaajantoivomustenmukaan. Kuva3.LailaKarttusensuunnittelemiatekstiilejäWetterhoffinsisustustekstiilinäyttelyssäHämeenlinnan Taidemuseossavuonna1975.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)
4 Seurakuntientekemistäkirkkotekstiilitilauksistamuodostuiyksisuuriammattikutomon työsarka.esimerkiksitellervoströmmersuunnitteli1970 luvunloppupuolella tekstiilisarjojamoneenkirkkoon.ehkähuomatuinnäistätöistäolihelsingintaivallahden seurakunnantemppeliaukionkirkontekstiilit TellervoStrömmervoittikirkontekstiilien suunnittelukilpailun.wetterhoffinammattikutomonkutojattoteuttivatnämäkin suuritöisetjahaasteellisettilaukset. Kansallispukujajakuultokirjontaa Kuva4.TuuloksenpukuWetterhoffin kansallispukuvalikoimasta. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) FredrikaWetterhoff säätiöalkoi1970 luvunlopussajälleentuottaamyyntiin kansallispukujajaniidentarvikkeita.kansallispukujaoliaikoinaanalettuvalmistaa FredrikaWetterhoffinTyökoulussapiansenperustamisenjälkeen,jotennytpalattiin jatkamaanvanhaaperinnettä.pukujenvalmistuksessanoudatettiinsuomen kansallispukuneuvostonhyväksymiäohjeitajaperiaatteita,joihinkuuluualkuperäisten kansanpukujenperinteistentyötapojensekäpukujenyleisilmeenhuomioonottaminen. PukujenkankaatkudottiinWetterhoffinkutomossa.Rinnanpukujenkehittelynkanssa tutkittiinmateriaalejajatyömenetelmiä.tuloksenaolimuunmuassans. kansallispukulanka,jokavastaaalkuperäisissäkansallispuvuissakäytettyäkarstalankaa. LankojenväritsaatiinMuseovirastonvanhoistapuvuista.Wetterhoffillakehiteltiinmyös karjalaisiinpukuihinsopivapoimutettujavanutettuhamekangassekävanutettu liivikangas.wetterhoffillatuotantoonotetuistapuvuistaalettiinrohkeastitehdäpitkiä. Aluksitämäherättiepäilyksiä,muttakunensimmäisetpitkätpuvutolivatesillämessuilla Helsingissä1982,olivastaanottohyvininnostunut oltiinsitämieltä,ettänyt kansallispukunäyttäätodellajuhlapuvulta.
5 Kuva5.TerttujaRailiAholaesittelevätWetterhoffillakehitettyäkuultokirjontatekniikkaa työnäytöksessähelsinginmessuhallissa1973.(kuva:wetterhoffintekstiilikokoelmat) Wetterhoffillakehiteltyuusikäsityötekniikkaolikuultokirjonta,jotaesiteltiinmonissaeri tapahtumissajamessuilla1970 luvulla.tekniikanlähtökohtanaonkarjalainen revinnäiskirjonta.kuultokirjontataulutvalmistetaanvirkkaamallakuviokehykseen pingotetulleharvallepohjankankaallemallipiirroksenmukaan.kuultokirjontakoki1980 luvullavielätoisennousukauden,muttajäisenjälkeenhiemanunohduksiin,vaikka tarvikepakettejajavalmiitatöitäonkylläollutjatkuvastiwetterhoffintuotevalikoimassa. Kuultokirjontamallejasuunnittelivatmm.TellervoStrömmer1970 luvullajaanja Wirtanen1980 90 luvulla.wetterhoffin125 vuotisjuhlavuoden2010merkeissä kuultokirjontatuodaantaasuudelleenesiin,jauusiakuultokirjontamallejatuleevuoden aikanavalikoimaan. Wetterhoff100vuotta! Kuva6.ElsaSilpalanjaTuulaHeinäsentekemän Wetterhoffin100 vuotisjuhlakirjankansikuva (ArviA.KaristoOy,Hämeenlinna,1985).
6 Oppilaitoksen100 vuotisjuhlatolivatwetterhoffilla1980 luvunsuurivoimainponnistus. 100 vuotisnäyttelyoliesillähelsingissätaideteollisuusmuseossa,hämeenlinnan Taidemuseonnäyttelyssäesiteltiinoppilastöitä,japienoisnäyttelykiersiKanta Hämeen Säästöpankinkonttoreissa.ElsaSilpalanjaTuulaHeinäsenkirjoittamajuhlakirja Wetterhoffsatavuotta julkaistiin.juhlavuodenmerkeissätoteutettiinkansalaisopistoille lainattaviksitarkoitetutmallisarjat,joihinsisältyinäytteitäjakankaidenrakenteita erilaisistaverhoista,matkahuovistajapukukankaista. SuomalaisentekstiilitaiteenkärkinimetMaijaLavonen,IrmaKukkasjärvijaKatariina Metsovaara Heikinheimokutsuttiinsuunnittelemaanjuhlavuodentekstiilit,joidentuliolla nykypäivänjatulevaisuudensuomalaistenkotienseinätekstiilejä.hankettatuki Kansallispankki,tekstiilittoteutettiinWetterhoffinkutomossajaneolivatesillä Taideteollisuusmuseonnäyttelyssä.Suunnittelunyhtenälähtökohtanaoli,ettätekstiilejä pystyisivalmistamaanmyöskäsityönharrastaja,janetulivatsittentarjollemyöstarvike ja työohjepaketteina. IrmaKukkasjärvisuunnitteli100 vuotistekstiiliksimodernintäkänän.työnlähtökohtana olinauha,jotavoimuunnellaeritavoinyhdistäenjataitellen.ajatuksenaoli,ettäseolisi pieneenkinkotiinsopivatilanjakaja.myösmaijalavosentyölähtinauha ajattelusta:hän suunnittelikapeistayhteenliitettävistäkaistaleistakoostuvanrakenteellisentekstiilin. Siinäolierivärivaihtoehtoja,senkokoolimuunneltavissa,jasensaattoijokoripustaa seinälletaiasettaalattialle.katariinametsovaara Heikinheimosuunnitteliilmavia huoneenjakajia,jotkaolivatnimeltään Kiitos ja Kesäpäivä. Kuva7.Wetterhoffin100 vuotisjuhlavuodentekstiilejä:vasemmallamaijalavosen Syksyllä ja Heinäkuu, oikeallamarjattametsovaara Heikinheimon Kiitos.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)
7 Seinätekstiilejä,esirippujajatarvikepaketteja Julkistentilojenkaunistamisessaseinätekstiiliensuosioolialkanutkasvaa1960 luvulla. Wetterhoffinammattikutomossatehtiin1980 luvullapaljontöitäjulkisiintiloihin,jasiten pidettiinylläsuomalaisenseinätekstiilinmainetta.suunnittelijoinatoimivattalon ulkopuolisettaiteilijat,japrojektittoteutettiinuseinarkkitehtien,taiteilijoidenjakutomon tiiviinäyhteistyönä.julkisiintiloihin kirjastoihin,pankkeihin,yrityksiin,eduskuntaan, teattereihinjne. kudottiinverhoja,verhoilukankaita,seinätekstiilejä,pöytätekstiilejäja valtavansuuriaesirippuja.myösisotkirkkotekstiiliprojektitjatkuivat.ajanjakson suunnittelijanimiäolivatmm.leenaerkamo,irmakukkasjärvijakatariinametsovaara Heikinheimo.Tekstiilitilaus,esimerkiksiverhokangas,saatettiintoisinaansuunnitella kutomonvoiminilmanulkopuolistataiteilijaa, arkkitehdinohjeidenmukaan. Kuva8.IrmaKukkasjärvensuunnittelemaJyväskylänkaupunginteatterinesirippuvuodelta1982. EsirippukudottiinWetterhoffinammattikutomossa.(Kuva:Wetterhoff100vuotta esite) Wetterhoffintilausompelimontoimintaolivähitellenhiipunut,ja1980 luvunpuolimaissa ompelimossavalmistettiinenääkansallispukuja.kansallispukumallistostajulkaistiin vuonna1990hienovärillinenesitevihko,jossaon11eripukua.pukujenhankintaanolieri vaihtoehtoja:joshalusivalmistaapuvunitsealustaalkaen,niinläheskaikkiinvalikoiman kansallispukujenhame jaliivikankaisiinolisaatavanakudontaohje.kankaatsaattoimyös ostaavalmiinawetterhoffilta,mistäsaikaavat,valmistusohjeetjaompelutarvikkeetkin. Puvunvoiostaamyösvalmiina,jolloinsetehtiintilaustyönäasiakkaanmittojenmukaan. PukukokonaisuuksiinkuuluviakorujajaasusteitasaiWetterhoffinmyymälästä. Kansallispukujenvalmistustajatkettiinvuoteen2000astijakansallispukutarvikkeiden myyntiävuoden2004loppuunasti.
8 Säätiöntoiminnan näyteikkuna olimyymälä,jossamyytiinlähinnäoman ammattikutomontuotteita.myymäläolimyössuosittuturisti javierailukohde,jotatultiin bussilasteittainkauempaakinkatsomaan. Kuva9.NäkymäWetterhoffinmyymälästävuonna1988.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Osakeyhtiöaloittaatoimintansa Wetterhoffinliiketoimintayhtiöitettiinvuonna1993,jolloinperustettiinWetterhoffOy. OsakeyhtiötoiminnankäynnistäjäksipalkattiinEsaKolehmainen,keskeinenmuotoilualan vaikuttaja.maaliskuussa1993avattiintampereellawetterhoffinomamyymälä,jokaoli toiminnassaparivuotta.vuonna1994wetterhoffoy:ntoimitusjohtajanaaloittijaana Rantanen,jokahoitaatätätehtävääedelleen. MyösWetterhoffinoppilaitoksenpuolellatapahtui1990 luvunpuolivälissäsuurimuutos, kunsiitätuliosahämeenammattikorkeakoulua.wetterhoff korttelilaajenivuonna1993, kunkoulullevalmistuiomamuotoilunkoulutustavartensuunniteltutoimitalo. FredrikaWetterhoff säätiönaloitteestajahämeenmessujentoteuttamanajärjestettiin Hämeenkaari hallissahämeenlinnassavuonna1993käsityöalanideatapahtuma Luo langasta,jostatulikäsi jataideteollisuusalanmessujenesikuvasuomessa.wetterhoffin
9 yhteistyökumppaneinaolivathelmivuorelmaoyjatoikaky.samaanaikaanolihämeen Suojassaesilläryijynäyttely,jossaSuomenKäsityönYstävät,VuorelmajaWetterhoffensi kertaaesittelivätvalikoimiaanyhdessä. Vuosina1992 93toteutettiinFolklore hanke,jotarahoittiosaltaankauppa ja teollisuusministeriö.hankkeessasuunniteltiinuusiaraitakuosejakudottuihinkankaisiin Wetterhoffintekstiilikokoelmissaolevienpatjakankaidenpohjalta.Kangasmalleja toteutettiinkaikkiaan10,janiidenraidoituksetjaväritsuunnittelijuhalaurikainen. KankaistavalmistetunvaatemallistonsuunnitteliMarjattaNissinen.Kankaattoteutettiin yhdessätampereenteknillisenoppilaitoksenkanssa,janiitäsekäkankaistavalmistettuja tuotteitaesiteltiinnäyttelyssämyössaksassaheimtextil messuilla. Kuva10.Folklore kokoelmantakkijaverhoilukankaita.(kuva:juhalaurikaisenkokoelmasta) WetterhoffOy:ntarvikepakettivalikoimanmonipuolistamistakokeiltiin1990 luvun puolivälissäkatariinametsovaaransuunnittelemillamoderneillatäkänöillä. Muisto, Yllätys ja Juoksu nimistentäkänöidenmateriaaleinaolivatpellavalankajasiima,ja täkänöihinkudotuttaskutsaattoitäyttääpienilläesineillätaierivärisillälangoilla. Tarvikepaketitolisuunnittelijanmukaantarkoitettu ennakkoluulottomalleja kokeilunhaluisellekutojalle. LailaKarttusenelämäntyötäjasyntymänsatavuotismuistoajuhlistettiinvuonna1995 Ilmanlintu näyttelyllähämeenlinnantaidemuseossa.näyttelynrungonmuodostivat KarttusentestamenttilahjoituksenaTaidemuseolletulleettyöt,jalisäksiteoksialainattiin mm.wetterhoffoy:ltäjafredrikawetterhoff säätiöltä.näyttelynasiantuntija apunatoimi SinikkaPeltovuori,LailaKarttusestaväitöskirjansatehnytWetterhoffinoppilaitoksen kulttuuritiedonopettaja.
10 Suuriatilaustöitäjauusiahankkeita Kuva11.IrmaKukkasjärvijaVappuOravalaWetterhoffinkutomossa. Suuret,eritaiteilijoidensuunnittelemienjulkistentilojentekstiilientilauksettyöllistivät Wetterhoffinkutomoa1990 luvulla.tasavallanpresidentinvirka asuntoonmäntyniemeen valmistettiinvuosina1992 94IrmaKukkasjärvensuunnittelemathuonekalu ja tyynykankaatsekäpellavat,kutojanaolivappuoravala.vappuoravalasaitoisinaantoimia myössuunnittelijana,esimerkiksikunkeravankirkkoonvalmistettiinvuonna1993 verhoilukankaatarkkitehdin,professoriahtikorhosenluonnostenmukaan.1990 luvun suuriatilaustöitäolivatmyöshämeenlinnankirkontekstiilit,jotkasuunnitteliirma Kukkasjärvi.Tekstiilit,kaksikappaletta1,5x10metrinkokoisialehteritekstiilejäsekä muutkirkontekstiilit,valmistuivatmarraskuussa1998.hopeanjakuparinvärisiinteoksiin tarvitutlangatvärjäsierkkiyrjöläwetterhoffinvärjäämössä.helsingintuomiokirkkoon toteutettiinvuosikymmenenvaihteessapäikkiprihansuunnittelemattekstiilit,joiden ompelu jakirjontatyöttoteutettiinwetterhoffilla,kirjojanasirpakarevaara. WetterhoffinKorttelijoulujärjestettiinensimmäisenkerranvuonna1996.Seoliikäänkuin jatkoaaikaisemminjärjestetyillehoffinjoulumyyjäisille,muttanyttapahtumalaajenija siitätulikaksipäiväinen.samallakorttelijoulustahaluttiintehdäkoulutustapahtuma opiskelijoille,jamyyntiintarjottujentuotteidenraaditusaloitettiin.wetterhoffinmyymälän ilmejavalikoimakokipienenmuodonmuutoksenvuonna1999,jolloin askartelutarvikeliikesinooperialoittitoimintansasiellä.sinooperi yhteistyötäjatkui vuoteen2004asti. Wetterhoffinkansainvälinenyhteistyöjanäyttelytoimintaalkoivatvilkastua1990 luvun lopulla.hamk/wetterhoffkoordinoi1998 99kansainvälisenEU rahoitteisen Linenon Net TheCommonRootsoftheEuropeanLinenPatterns projektin,jossatutkittiinja vertailtiinkäsinkudottujapellavaisiapöytäliinamallejapohjoisenjaeteläiseneuroopan välillä.projektinyhteydessäfredrikawetterhoff säätiöjärjesti Eläköönpellava
11 näyttelynjajulkaisielsasilpalankirjan Eläköönpellava,johononkoottuWetterhoffin tekstiilikokoelmistavalittuja,nykymateriaaleillesovitettujapellavapöytäliinamalleja. Uusivuosituhatalkaaprojekteilla Vuonna2000FredrikaWetterhoff säätiösaiuudentoiminnanjohtajan,hanneleyrjö Koskisen.Wetterhoffintekstiilikokoelmienkäytettävyysparani2000 luvunalussa,kun kokoelmienkallisarvoisiatekstiili jamalliaineistojasaatiindigitaaliseenmuotooneurahoitteisentekstiilikokoelmat2001 2003 projektinpuitteissa.projektinyhteydessä julkaistiinelsasilpalankirja Saalit,jokasisältääasiantuntevanpaketinsaalitietoutta sekäkudontaohjeetwetterhoffintekstiilikokoelmissaoleviinsaalinäytteisiinpohjautuviin uusiinsaaleihin. Kuva12.FredrikaWetterhoff säätiönprojekteissa syntyneitäelsasilpalan kirjoittamiakirjoja: Eläköön pellava (1999)ja Saalit (2003). FredrikaWetterhoff säätiön, osakeyhtiönja oppilaitoksen2000 luvunalunsuurihanke olieu rahoitteinenwetterhoff brandi projekti,jokakäynnistyivuoden2002alussaja päättyikesäkuussa2005.hankkeentavoitteenaoli kehittääjalaajentaawetterhofftuotemerkkiäniin,ettäerilaisiakulttuuritoimintoja,toisenjakorkea asteen koulutustoimintaa,jatko jatäydennyskoulutusta,yritystoimintaajamuotoiluakoskevaa tutkimus jakehittämistoimintaavoidaanharjoittaamonipuolisestiyhdentuotemerkin alla. HankkeentuellatoteutettiinuseitatuotekehitysprojektejakutenKennokynttilälyhdyt(suunnittelijaJukkaKorpihete),pellavaisetsauna javuodevaatteet (suunnittelijateilaanttilajajuhalaurikainen)sekätoukokuu tuotesarja(suunnittelija EmmaKuoppamäki).HankkeenmyötäsaatiinFredrikaWetterhoff säätiöllejawetterhoff Oy:lleverkkosivustot,joihinsisältyymyösverkkokauppa. Vuonna2005vietettiinWetterhoffin120 vuotisjuhlaajärjestämällämm.kuluneitten vuosikymmententoiminnastakertonutvalokuvanäyttelysekäjuhlatilaisuus,jossa juhlapuhujanavierailitasavallanpresidenttitarjahalonen.juhlavuodenmerkeissäjärjesti FredrikaWetterhoff säätiöyhteistyössäornamonkanssaseinätekstiilikilpailu,jossa etsittiinvaihtoehtojaperinteiselleryijylle.
12 2000 lukuonollutfredrikawetterhoff säätiöllevilkastaaikaaerilaisiinkotimaisiinja kansainvälisiinnäyttelyprojekteihinosallistumisessa.design&photofromhäme hanke, jonkasäätiötoteuttiyhteistyössähämeentaidetoimikunnanjahamk:nmuotoilun koulutusohjelmankanssa,veihämäläistämuotoiluaeurooppaanjaloihämäläisille muotoilijoillekansainvälisiäkontakteja.hankkeenpuitteissatoteutettiinvuonna2007 Eurooppa kiertue,jonkaaikanajärjestettiinnäyttelytunkarissa,kahdessakaupungissa SaksassasekäHollannissa. Kuva13.Wetterhoffin120 vuotisjuhlavuodentunnusjaemmakuoppamäensuunnitteleman Toukokuu sarjantuotteita.(kuva:wetterhoffoy) Uusiataiteilijoita uusiamalleja YhteistyötaiteilijoidenkanssatuotesuunnittelussaontuonutWetterhoffillejatkuvasti uusiamallejavarsinkinryijyvalikoimaan.1990 ja2000 luvunsuunnittelijanimiäovatmm. LeenaAalto,AnnukkaMikkola,MaaritHirvonen,TeaRahkamaa,MinnaVehviläinen, MarianneMattila,MinnaPolusjaJaanaMurtonen.Osamalleistaontulluterikilpailujen kautta,osanovattaiteilijattarjonneetsuoraanwetterhoffille,jaosaonsaatu oppilaitosyhteydenkauttaopiskeleviltajavalmistuneiltanuoriltasuunnittelijoilta. HAMK/WetterhoffinopettajistaJuhaLaurikainenonpitänytylläopettaja suunnittelijoiden perinnettäpellavatekstiili jaryijymalleillaan.tee itse valikoimaanonsaatuuusiamalleja yhteistyössäoppilaitostenkanssajamm.työharjoittelijoidensuunnittelemina. WetterhoffOy:nomankutomontoimintaolivähitellenheikentynytsiinämäärin,että kutomotoimintajouduttiinlopettamaanvuonna2004.lopettamisenjälkeenkutojavappu OravalaperustiWetterhoffStudiokutomoVappuOravalan,jokajatkaakutomotoimintaa lisenssiyrityksenä.omastakutomostaluopuminenvähensiwetterhoffoy:ntarvettaostaa uusiatekstiilimallejasuunnittelijoilta.
13 Kuva14.WetterhoffOy:nuusiatarvikepaketti jatuotemalleja: Siksak baskeri, huivija lapaset (suunnittelijamaritametsäkylä), Kukkasinulle ryijy(suunnittelijamaarithirvonen),lasten Sofia myssy(suunnittelijamaritametsäkylä), Vanhatvalokuvat kasseja.(kuva:wetterhoffoy UutenaalueenaWetterhoffintuotevalikoimaantulivat2000 luvullaneuleet,joitamyydään etupäässätarvikepaketteina.neuleita,kutenhuiveja,myssyjäjalapasia,suunnittelimarita Metsäkylä.Neulemallistoperustuiuudellelankalaadulle,silkkivillalangalle,jonkakanssa tehtiintuotekehittelyäjajollelaadittiinomavärikarttansa tässäolivatwetterhoffin värjäämöjavärjärimestarierkkiyrjöläavainasemassa. Wetterhoffinomanvärjäämönmerkitysonollutkauttaaikojenavainasemassa liiketoiminnassajaonsitäedelleenmitäsuurimmassamäärin.omatlankalaadutjaomat värikartatovatkeskeisiätekijöitäsiinäerikoistumisenstrategiassa,jollawetterhoffvoi lankamarkkinoillamenestyä.menestyksentakaajanaonmyöslankalaatujenja värikarttojenpysyvyys:ryijyntekijätaikankaankutojavoiollavarma,ettäsamojalankoja onsaatavillamyöstulevaisuudessa. NykyäänWetterhoffOy:nohjelmanaonottaajokavuosivalikoimaanvähintäänneljäuutta mallia,joistayksionryijymalli,yksineulemalli,yksikutojilletarkoitettusekäyksi Wetterhoffintekstiilikokoelmistanykymateriaaleillesovitettumalli.Uusissatuotteissaon viimeaikoinaollutlinjauksenavanhojenkäsityötekniikoidentuominenesille:tätälinjausta edustavatmm.haarukkapitsi janeuleharppukeepit,virkattulapanenjaputkineulesukka. Uusiasuunnittelijanimiäjauudenlaisiatuoteideoitaonnoussutesillekilpailujentuloksena. FredrikaWetterhoff säätiönvuonna2008järjestämässä Langoillaleikiten ideakilpailussamenestyivätmm.ryijytekniikallatoteutetun Hipsunhapsun laukun ideoinutsiskosälpäkivi,neuleharppukeepinsuunnitellutmarjopylväsjavirkatut Kiedottavaksi korutsuunnitellutleenamiettinen. Kuva15. Langoilla leikiten ideakilpailussavuonna 2008menestyneitä tuotteita(kuva: WetterhoffOy)
14 WetterhoffOy:ntuotteidenpääasiallisetmyyntikanavatovatverkkokauppajaoma myymälä.yhtiönomiatuotteita lankojajatarvikepaketteja markkinoidaan valtakunnallisestiverkkokaupan,messujensekäalanlehtien(taito,loimienlomassa) kanssatehtävänyhteistyönkautta.myymälänmarkkina alueonpaikallinen,sekattaa Hämeenlinnanjaympäristökunnat,jasenasiakaskunnanmuodostavatkäsityöharrastajat, lahjanostajatjamatkailijat.messuihinosallistutaansyksyisin:vakituisestitampereella Suomenkädentaidot tapahtumaansekävaihdelleneripaikkakunnilla2 3muihin messuihin.messuosastollaonainaoltavaesilläjoitainuusiatuotteita. Kuva16.WetterhoffOy:nosastoSeinäjoenKäsityömessuillavuonna2008.(Kuva:WetterhoffOy) Toisaaltaperinteidenvaaliminenjaasiakkaidenmielikuviavastaavantuotevalikoiman ylläpitäminen,toisaaltajatkuvauusientuotteidenesiintuominenkuluttajienmielenkiinnon herättämiseksijaylläpitämiseksi siinäonseyhtälö,jonkapuitteissawetterhoffoy:n tuotesuunnittelunontoimittava.kokowetterhoff korttelikinonnytuudistumassa,kun oppilaitosmuuttikokonaisuudessaanhamk:nkampusalueellevisamäkeenjoulukuuhun 2008mennessä.VisioWetterhoff korttelistaontaasottamassauusiaaskelialuovienalojen talona. LÄHTEET: FredrikaWetterhoff säätiönleikekokoelma Wetterhoffinammattikutomonarkisto JaanaRantasenhaastattelu15.10.2009(haastattelijaEilaAnttila) Kaukonen,Toini Inkeri:KansallispuvutjaWetterhoff. Wetterhoffinkansallispuvut esite, Hämeenlinna1990 Laurikainen,Juha:WetterhoffinmuotoilijatjaHämeenlinna.LuentoHämeenkesäyliopiston Häme seminaarissa15.8.2009
15 Lyytikäinen,Eeva Liisa:1960 ja1970 luku.värinvillitvuodet. Kodintekstiilien vuosikymmenet3.avotakkan:o2/1980 Silpala,Elsa Heinänen,Tuula:Wetterhoffsatavuotta.FredrikaWetterhoff säätiö. Hämeenlinna,1985 Valkonen,Anne:Punapaulastavalokuituun. Kirjassa:Sidos.SuomenKäsityönYstävät120 vuotta.taideteollisuusmuseo.helsinki Vammala,1999 Wetterhoff keskuksenbrandinkehityshanke.esr projektinloppuraportintiivistelmä. http://esrlomake.mol.fi/esrtiepa/loppuraportti_s82514.html. Luettu28.10.2009