KAIKKI ALKOI TYÖKOULUSTA Wetterhoffilaisen koulutuksen 125 vuotta

Transkriptio

1 1 EilaAnttila KAIKKIALKOITYÖKOULUSTA Wetterhoffilaisenkoulutuksen125vuotta FredrikaWetterhoffperustaaTyökoulunHämeenlinnassa FredrikaWetterhoff( )olikutsumukseltaanopettaja.FredrikanWetterhoffin elämästäkirjoittanutalliblomstedtkertookirjasessaan,mitenfredrikajo lapsuudenkodissaaninkalankartanossahattulassaopettilukemistajalaskutaitoa arkipäivisinkylänlapsillejasunnuntaisinlukutaidottomilleaikuisille jatätätyötäänvarten hänopetteliitseensinsuomenkieltä.taustanafredrikanennakkoluulottomuudelleoli sosiaalisestihyvinvalveutunutkotijaperhe.johänenisänsäolikantanuthuoltakansan opettamisestajasivistämisestäjaäitinsäauttanutjaneuvonutkartanonalustalaisia kaikenlaisissaongelmissa.fredrikawetterhoffinajattelutapaanjatoimintaanvaikuttivat sittemmintietystimyös1800 luvunloppupuolenyleisemmätilmiötkutennaisten koulunkäynti jamuitayhteiskunnallisiaoikeuksiaajanutliikesekäns.wrightiläinen sosialismi,jonkamukaanylemmätsosiaaliluokatpyrkivätparantamaantyöväestönasemaa. Kuva1.Lukupiiri(kentiesopiskelemassaranskankieltä)FredrikaWetterhoffinkotona. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

2 2 Hämeenlinnastaolitulluteräänlainensuomalaisenkansallisenelämänkeskus,kun SuomalainenNormaalilyseoolisiirrettysinnevuonna1873.Wetterhoffinperheenäidin kuoltuaisäjatyttäretolivatmuuttaneetvuonna1872hämeenlinnaan,januorifredrikasai isältäänluvankäydäkuuntelemassanormaalilyseossalehtorilindgreninhistorianluentoja. Samoihinaikoihinhänseurasikiinnostuneenakaupungissaperustetunnaisyhdistyksen toimintaa,johonkuuluimm.sunnuntaikouluköyhilletytöille.normaalilyseossaolipantu merkillefredrikantarmokkuusjalahjakkuus,janiinpähäntäpyydettiinranskankielenja piirustuksenopettajaksilyseoonsekävuonna1878perustettuunruotsalaiseentyttökouluun, jonkajohtajattarenakinhäntoimikaksivuotta.valmistautuakseenperusteellisestiopettajan tehtäväänfredrikamatkustipariisiinopiskelemaanranskankieltä.piirustuksenopettajan valmiuksiahänpuolestaanopiskelitukholmassateknillisessäopistossavuosina1884ja 1885.Siellähänmyöstutustuiylemmänsosiaaliluokanperustamiinkouluihin,jotenidea omastatyökoulustasyntyitodennäköisestitukholmassa. Ajankohtaisetsiveellisyys jaraittiuskysymyksetsekävierailuhämeenlinnanvankilassa olivatsaaneetfredrikanpohtimaanvakavasti,mitäkansansiveellisyydenkohottamiseksi olisitehtävä,jayhtenätoimintamuotonahänehdottitalous,ompelu jakäsityökoulun perustamista.kouluntarkoituksenaolisiopettaanuorillenaisillehäviämässäolleita käsityötaitojajatehdäoppilaskykeneväksiharjoittamaanhyödyllistäammattia,jokatakaisi hänelleaineellisentoimeentulonjamahdollisuudensiveelliseenelämään.ajatuslähti toteutumaanniin,ettähämeensanomistasaatiinmaaliskuussa1885lukea: Muutamien yksityistennaistentoimestapannaannäinäpäivinätoimeenkäsityökoulu,jossanuorille tytöilleopetetaankaikellaisiakäsitöitä,pääasiallisestiliinavaatteidenjahameittenompelua. koulunperustajienainoatarkoitusonantaanuorilletytöille,jotkaovatkansakoulusta päässeet,siisliiannuoretpalvelukseen,opetustaniintärkeissäaineissasekätotuttaaheitä järjestettyyntyöhön NäinolisyntynytFredrikaWetterhoffinTyökoulu,jokatoimialuksi Hämeenlinnanlastenkodinhuoneistossajajossaaluksiolioppilainapääasiassavankilasta päässeitänuorianaisia.kunfredrikanisävuonna1886kuoli,siirtyikoulutoimimaan Wetterhoffienkotiintyhjiksijääneisiinhuoneisiin. Työkoulussaopetettiinaluksiliinavaatteidenompelua,neulomista,virkkaustöitä,olkitöitä, puunveistoajageometristapiirustustaoppilaidenomanvalinnanmukaan.opetuksesta huolehtivatalkuunfredrikawetterhoffsekämuutkoulunperustajat.koskaoppilaatolivat varattomia,tehtiinpääasiassatilaustöitä,joitakaupunkilaisettyökoulussateettivät. Wetterhoffin100 vuotiskirjantekijöidenelsasilpalanjatuulaheinäsenmukaanfredrika Wetterhoffarvostisuurestikangaspuillakutomisentaitoajapitikutomataitoakansannaisille myösmerkittävänämahdollisuutenahankkiatoimeentuloaitselleenjaperheelleen.kesällä 1886Työkoulunopetusohjelmaanotettiinmukaankankaankudonta,jaasiastatiedotettiin HämeenSanomissa: Kankaankutojiaotetaanoppiintoukokuun10p:stä,jolloinavataan kaksikuukauttakestäväoppijaksovaippojen,ryijyjenym.kankaidenkaunokutomisessa. Taitavaopettajaontoimitettu.Varakkaammatoppilaat,joillaonomataineetmaksavat20fm. kokooppijaksolta.varattomatsaavattilatuistatöistäosantyöpalkastajaopinilmaiseksi. Tilauksiayllämainituissatöissäotetaanvastaan. FredrikaWetterhoffintarkoituksenaoli kehittääkutomakurssistaylempiosastokouluun,jakudonnanopetuksestatulivähitellen kouluntärkeinoppiaine.hänetsikouluunkutomataitoontäysinperehtyneenopettajan, NannyOdenwallin.KunFredrikavuonna1887muuttisisarensakanssaHelsinkiin,hänuskoi myösjohtajattarentehtävätodenwallille.

3 3 FredrikaWetterhoffinTyökoulutunnettiinpiankokomaassajasenantamaaopetusta arvostettiinsuuresti,muttakoulujoutuipitkääntoimimaantaloudellisessaniukkuudessa. TyötäänaloittaessaanNannyOdenwallkauhisteliopetusvälineidenpuutteellisuuttaja opettajavoimiinnähdensuurtaoppilasmäärää,kunviidessähuoneessatyöskentelijopa50 60 nuortanaista.opettajapulaaolihelpotettavanimeämälläetevimmätoppilaatapuopettajiksi, kunnestaloudellisentilanteenparannuttuavoitiinjopalkatakinapuopettajia.fredrika Wetterhoffanoivuosittainkaupungiltaapuakoululleen,muttatilannehelpottuivastakun koulualkoi1887saadavaltionapua.avunehtonaoliettätyökoulumuidenkäsityökoulujen tapaantuliteollisuushallituksenvalvontaan.kouluntaloustilannettahelpottimyösse,että sentuotteet villakankaat,ikkunaverhot,lautasliinat,pöytäliinatym. käviväthyvin kaupaksi.tilakysymysratkesilopulta,kunkoulumuutti1890palokunnankadunvarteenja FredrikaWetterhoffvieläostikokorakennuksen1893.Samassayhteydessähänpäättiitse muuttaatakaisinhämeenlinnaanjaottaataashaltuunsakoulunjohdonjaylläpidon.talo korjattiinkouluntarpeitavastaavaksikutomasaleineen,luentosaleineen,värjäämöineen, myymälöineenjaasuintiloineen. Opettajankoulutuskäynnistyy FredrikaWetterhoffinTyökoulunmainelevisinopeastikaikkialleSuomeenjasen oppilasmääräkasvoivuosivuodelta.vastaavanlaisiakoulujaalettiinperustaamuuallekin maahan,jamonettyökoulunoppilaistasaivatvalmistuttuaantoimenkutomataidon opettajananiissä.fredrikawetterhoffinmielestäkutomaosastonkurssieikuitenkaanantanut oppilailleriittäviävalmiuksiaopettajiksi,sillähänenmielestäänopettajaltavaadittiin kutomataidonhallinnanlisäksihyvääyleissivistystä,taitoaitsepiirtääjasommitellamalleja sekäperehtyneisyyttätaloudellistenasioidenhoitoon.kutomaosastonjatkoksitarvittiinsiis opettajakoulutustaomassaosastossaan. Vuonna1890FredrikaWetterhoffjaNannyOdenwalltekivätopintomatkanSaksaanAachenin kutomaopistoontutustuakseensaksalaiseenkudonnanopetukseenjaalanuusimpiin välineisiin.fredrikawetterhoffoivalsisiellä,ettäkankaankudontaolisuomessa takapajuisessatilassa.häntilasisaksastakouluunsamm.jacquard kutomakoneitaja saksalaisiakangaspuita,oppi jateoriakirjojasekäkudontaanliittyväävälineistöä. Kutomakoneidenjakangaspuidenkäyttöäohjaamaanjaniidenmyötäentistä mutkikkaammaksikäynyttäkudonnanteoriaaopettamaantuotiintyökouluunaachenista myöskutojamestaricarlneu,jokaloilujanpohjankoulunkudonnanopetukselle. OpintomatkanjälkeenFredrikaWetterhoffsuunnitteliopettajakurssinsisällönjavarsinainen kudonnanopettajienvalmennusalkoivuonna1890.opettajaosastonperustaminenjohti siihen,ettätyökoulussakeskityttiinnytkudontaanjaompeluosastolakkautettiin.koulun opetusohjelmanmukaantarkoituksenaoli kehittäätaitaviakutojiajahankkiaheille työansioita sekä käytännöllisilläharjoituksillajateoreettisellaopetuksellaantaatietoja kutomistaidossahenkilöille,jotkaaikovatvalmistuaopettajiksitaityönjohtajiksi kutomakouluihintaikutomatehtaisiin.opettajaosastonopetusohjelmaankuului käytännöllisenjateoreettisenkutomataidonlisäksiyleissivistäviäaineita,laajaäidinkielen kurssi,matematiikkaajakirjanpitoa.

4 4 CarlNeualoittiopettajantoimensatyökoulussavuoden1891alusta.Hänryhtyi uudenaikaistamaanopetustajaottikäyttöönuusiamenetelmiäjakudontamalleja.hänelläoli erityisenpaljonideoitatyövälineidenkehittämisestä.fredrikawetterhoffillaolikinpyrkimys pitääopistoajantasallamyöstekniikanosalta.kouluntyöohjelmassatodettiin,että koulun ohjelmanaonlisäksivanhantyöläänkutomatavan,jokanytonkäytännössä,vaihtaminen uudempaan,helpompaan,jotakäytetäänkaikkialla,missäkutomisellaonjokumerkitys. Kuva2.CarlNeu(vasemmalla)jaFredrikaWetterhoff(keskellä)sekäTyökoulunoppilaita. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Opetuksessapääpainoolikäytännöntyöskentelyssä,jossapyrittiinmahdollisimman itsenäiseentoimintaan.seminaarityön Satavuottakotiteollisuusopettajankoulutusta Hämeenlinnassa kirjoittaneentarjapiiroisenmukaanfredrikawetterhoffkuitenkinkorosti ohjelmassaankokonaisopetustajakasvatusta,eikäkäytännöllinentyöyksinriittänyt näin ollenopettajakoulutuksenkurssiolilaajajamonipuolinen.pianhuomattiin,ettäyhden vuodenopettajakoulutusoliliianlyhyt,janiinvuodesta1893alkaenopettajaosastooli kaksivuotinen,vaikkaopettajankoulutuksenalkuvaiheissaeivarsinaistaopetusopillista opettajavalmennustavieläollut.wetterhoffintyökoulunopettajaosastoltavalmistuneita opettajiaarvostettiinsuurestipaitsikotimaassamyösmaanrajojenulkopuolella. FredrikaWetterhoffkuoliankaransairaudenmurtamanahuhtikuussa1905.Hänolihalunnut turvataaloittamansatyönjatkumisenjakehittymisentekemälläjälkisäädöksen,jossahän ilmoittitahtonaanolevan,ettätyökouluajohtamaanasetetaankolmijäseninenjohtokunta. HännimesiitsejohtokunnanjäseniksitehtailijavonWrightin,insinööriDurchmaninja vankilanjohtajachydeniuksen.fredrikawetterhoffinsäätiöityomaisuusmuodostikoulun toiminnalletaloudellisenperustan.senaattiesittikoulunvaltionavunjatkamisenyhdeksi ehdoksisen,että Työkoulunjohtooliuskottavaasianymmärtävällenaispuolisellehenkilölle.

5 5 Kuva3.PiirustustuntiFredrikaWetterhoffinTyökoulussa1900 luvunalussa. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat,HannaWetterhoffinvalokuva albumi) Pedagoginenopettajanvalmistusalkaajakehittyy Vt.kotiteollisuustarkastajaLauriMäkinenkiinnittihuomiotaTyökoulun heikkoon kuntoisuuteen käydessäänkoulullavuonna1909.koulunjohtokunnalleosoittamassaan päivätyssäkirjeessäänhänlausuumielipiteenään,että käytännöllistäkutomistaon kaikillaosastoillaharjoitettuliiaksipaljontietopuolistenopiskelujenkustannuksella jaettä Työkoulunvalmisteissaeiilmenesitäajanvaatimaataideteollistaleimaa,jokaniillämaan ensimmäisestäoppilaitoksestaalallaanlähteneinäehdottomastitulisiolla.ratkaisuksi havaitsemiinsaongelmiinmäkinenesittihenkilömuutoksiakoulunjohdossa.tarkastajan lausunnoistakäytiinperusteellistakeskusteluajakirjeenvaihtoa,minkäseurauksenamäkinen lievensinäkemyksiään.kouluunkohdistetunarvostelunseurauksenajättisilloinenjohtajatar HelmiGrönlundkuitenkineroanomuksensa,jatoimijulistettiinhaettavaksi.Uudeksi johtajattareksivalittiinkoulunentinenoppilasannahenriksson.opetusohjelmaantehtiin seuraavinavuosinauseitauudistuksia. AmmattikoulutusolialkanutTyökoulussajoopettajankoulutuksenkäynnistyessävuonna 1890.Alkuunkutojaosastollaeiollutlainkaanteoriaopetusta,vaankaikkiammattitaito opittiinkäytännöntyössä.luonteeltaankutojaosastooliyhtäpaljontuotanto kuin koulutusyksikkö,silläkoulultatilattujentuotteidenmäärätsaattoivatollatodella huomattavia.esimerkiksihämeenpataljoonaltasaatuuntilaukseenkuului300

6 6 tyynynpäällistä,40patjanpäällistäja520voimistelupaitaa.edellämainitun kotiteollisuustarkastajanlausunnonjälkeenopetustakutojaosastollaryhdyttiinkehittämään lisäämälläsiihenaluksilyhytjaksokudonnanteoriaajapiirustusta. Rehtorienpanoskoulunoppikurssienjakoulutuksenkehittämisessäonollutalustalähtien merkittävä.annahenrikssoninaikaansaamillamuutoksillaluotiinopettajankoulutukselle malli,jokasäilyikoulutuksenpohjaratkaisunaainakinseuraavat35vuotta.tärkein muutoksistaolivuonna1911alkanutpedagoginenkotiteollisuusopettajienvalmistus.koulun ensimmäiseksikasvatusopinopettajaksitulituolloinilmikoponen.harjoitus ja näytetunneillevarattiinomatviikkotuntinsalukusuunnitelmaan. Työvuodella TyökoulunkursseinaolivatOpettajaosaston1.luokka,Opettajaosaston 2.luokka,Ammattikutojaosasto,erikoiskurssitkutomisessa(vähintäänkolmekuukautta kestäneet)sekäkolmekuukauttakestäneetvaateompelukurssitkahdestivuodessa. Työkaudenlopussa2.luokanoppilaatantoivatkaksinäytetuntiaopettajataidoissa.Tehtävät annettiinarpomallatietopuolisenkudonnanjakäsitöidenalalta.ensimmäisenluokanoppilaat olivatoppilaina,toveritjaopettajistoarvostelivatkunkinopettajanaesiintyneentuntia. KoulunopettajinatoimivatHelmiGrönlund(käytännöllinenkutominen), AnnaHenriksson(johtajatar,tietopuolinenkutomaoppi,koneoppi,laskento,raaka aineoppi, kemiajakasviväreillävärjääminen),ainokeinänen(piirustus),ilmikoponen(suomenkieli, ainekirjoitus,pedagogiikka),e.a.pesonen(kirjanpito,kauppaoppijataloustiede),siiristigell (kaavainpiirustus,leninki jaliinaompelu,nimeily,paikkaaminenjaparsiminen)sekäf. Wunch(alitzariiniväreillävärjääminen).Oppilaitaolikaikkiaan74,joista1.luokalla22,2. luokalla21,ammattikutojaosastolla3,erikoiskursseillakutomisessa3sekäensimmäisellä vaateompelukurssilla14jatoisella11.työpäivätkoulussakestivätmaanantaistaperjantaihin kello8 18jalauantaisinkello8 15.Oppilaatvalmistivatvuodenaikanahuomattavanmäärän kudonta jaompelutöitä.yleisestiottaenvoitodeta,ettätyökoulussatehtiin nimensä mukaisesti todellapaljontyötä. Kuva4.FredrikaWetterhoffinTyökoulunlukujärjestyslukuvuonna (Kuva:FredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa.Kertomustyövuodelta )

7 7 Opetusharjoittelussaharjoitus janäytetuntienpitoalkoivakiintuavuonna1913sekä käytännönettätietopuolisenopetuksentunneilla.kevätlukukaudenaikana2.luokanoppilaat antoivatjokainen4harjoitustuntiaopettajataidoissajalukukaudenlopussaantoivat opettajakokelaatvielä2näytetuntiaopettajataidoissa. Kuva5.FredrikaWetterhoffinTyökoulunopettajatjaoppilaatvuonna1917. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Vuonna1919tulikoulunjohtajattareksiHelenaBrander.Hänenjohtajakaudellaan oppikurssejakehitettiinjamuutettiinosinhyvinkinperusteellisesti.tyylioppisaiomat viikkotuntinsa,kauppaoppiotettiinopetusohjelmaan,samoinraaka aine jaainesoppi. Opettajaosastollaopetuksessaalettiin1920 luvunalussakiinnittääenemmänhuomiota opetuksensuunnitteluun,jaoppilaatkirjoittivatopetusohjelmiajaopetussuunnitelmiaeri pituisiakutomakurssejavarten.samoin1920 luvunalussaperustettiinopettajaosastolleniitä varten,joillaeiolluttarpeellisiaalkutietoja,ns.valmistavaluokka,joltaoppilaatvoivatsitten hakeutuaopettajaosastonensimmäiselleluokalle. Työvuotena1923oliFredrikaWetterhoffinTyökoulussasitenkursseinaopettajaosaston valmistava,ensimmäinenjatoinenluokka,yksivuotinenkutojaosastosekäkolmenkuukauden mittaiseterikoiskurssitkutomisessajavaateompelukurssit.oppilaitaolikaikkiaan103,joista valmistavallaluokalla7,ensimmäiselläluokalla26,toisellaluokalla23,kutojaosastolla7, erikoiskursseilla13sekäompelukursseillakeväällä15jasyksyllä12.lokakuunalussa aloitettiinharjoitustuntienpito,jolloinkukinopettajakokelasantoiyhteensä4harjoitustuntia, joista2ompeluopetuksessaja2tietopuolisenkutomaopin,arviolaskujenjakäytännöllisen kutomisentairaaka aineopinalalta.lukukaudenlopullaantoikukinkokelas2näytetuntia opettajataidoissa.koulunopettajakunnanmuodostivatjohtajahelenabrander,jonka opetusalanaolivattietopuolinenkutomaoppi,työkaluoppi,kudonnanaputieteetsekävärjäys

8 8 javärjäysoppi,lailakarttunen,jokaopettipiirustustajatyylioppia,katrilaineopetusalanaan kielioppi,ainekirjoitus,kasvatusoppi,taloustiedejayhteiskuntaoppi,käytännöllistäkutomista opettanutjennyrisula,ompeluasiihenkuuluvineaineineenopettanutjennysaarelainen, apuopettajanakäytännöllisissätöissätoiminutainotoivonensekärakelvällä,jonka opetusalanaolivatlaskento,kirjanpitojavalmistavanluokansidosoppi.koulusta valmistuneidentyönsaantitilanneolihyvä,silläedellisenvuodenlopussaolikoulustaannettu päästötodistus18opettajakokelaalle,joista16olijokevätlukukaudenaikanasaanutjoko vakinaisentailyhyempiaikaisientoimen.vuoden1923keväälläpäästötodistuksensaaneista 21opettajakokelaastaolivuosikertomuksenvalmistuessakoululletulleidentietojenmukaan jo12päässytopettajantoimeen.opettajakatrilaineenmyöhemmintehdynhaastattelun mukaanolikoulullekaikkeinominaisintatyönleima:kaikessatyöskentelyssätuliesilletyön selkeys,johdonmukaisuusjatarkoituksellisuus.tunnuslause Aikakaikella,kaikkiajallaan. Paikkakaikella,kaikkipaikallaan seisoikutomonseinälläisoillakirjaimillakirjoitettuna. Kuva6.FredrikaWetterhoffinTyökoulunopettajatjaoppilaatvuonna1925.Eturivissäkeskellä johtajatarhelenabrander.(kuva:wetterhoffintekstiilikokoelmat) Opettajankoulutuksenpääsyvaatimuksetmuuttuivatvuonna1927.Nytvalmistavalleluokalle vaadittiin18vuodenikäjakansakoulunoppimäärä,jaopettajaosastollevaadittiin keskikouluntaivähintäänkansakouluntietomääräsekävalmistavaaluokkaavastaavattiedot jataitoompelussajakudonnassa.

9 9 Kuva7.Työkoulunrakennuksetpihaltapäin. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat,Kuva8.Näkymäkoulunruokasalistavuonna1926. HannaWetterhoffinvalokuva albumi)(kuva:wetterhoffintekstiilikokoelmat) Kuva9.OpettajaEster Perheentupajaoppilaita koulunkutomossa1929. Kuva10.Ompelutunti Työkoulussavuonna1929.

10 10 TyökoulustaKotiteollisuusopistoksi 1930 luvunalussaannettiinsuomessalakijaasetuskotiteollisuusopistoista,ja WetterhoffillakintuliajankohtaiseksiTyökoulunjärjestäminensellaiseksi kotiteollisuusopistoksi,jokatulisitoimimaan tällaisilleoppilaitoksilleannetun asetuksenperusteilla.koskatyökoulunsäännötolivatjohtokunnanjäseniäkoskevien määräystenosaltahiemanristiriidassaasetuksenkanssa,olisääntöjämuutettavaniin,ettäne olivatasetuksenmukaisetmuttasiltifredrikawetterhoffintestamentinpuitteissalaaditut. Koulunnimimuutettiinnytmuotoon KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökoulu. Vuoden1930kotiteollisuusopistoasetuksenmyötäWetterhoffinopettajakurssinpituus muuttui3 vuotiseksi,kunvalmistavaluokkahyväksyttiinvirallisestikurssiinkuuluvaksi. Myösopettajankoulutuksensisältömuuttui,silläkotiteollisuusopistojavartenlaadittu ohjesääntömääräsi,kuinkaoppilaitoksensisäisistäasioistaolihuolehdittava.senmukaan opetustaoliannettavaammatillisissatöissäjatiedoissa,ammatti ja sommittelupiirustuksessa,tyyliopissa,laskennossa,mittausopissa,liikeopissa,kirjanpidossa, äidinkielessä,yhteiskunnallisissaaineissasekäkasvatus jaopetusopissa.opettajakurssin koulutuksentavoitteenaolikäsityönopettajienvalmistuskotiteollisuus ja kotitalouskouluihin,kansanopistoihinjakäsityökurssienohjaajiksi. Tammikuussa1931alkaneenatyövuotenaolivatopistonkursseinasiten3 vuotinen opettajakurssi,1 vuotinenkutojakurssi,3kuukauttakestäväkutomakurssi,jokaalkoi helmikuunjasyyskuunalussasekä3kuukauttakestäväompelukurssi,jokaalkoihelmikuun alussajasyyskuun15.päivänä. Myösammattiopetustaelikutojakurssiakehitettiin1930 luvulla,jolloinsenopetusohjelmaantulivatsivuaineinaompelu,liikunta,terveystietojalaulu. Kuva11.KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökoulunilmoitusHelsinginSanomissaja UudessaSuomessa (FredrikaWetterhoff säätiönleikekokoelmat)

11 11 Wetterhoffiltavuonna1934kotiteollisuusopettajaksivalmistunutnimimerkki Eeva muistelikoulun100 vuotisjuhlanyhteydessävuonna1985julkaistussa sanomalehtipakinassaanopiskeluaikaansamm.seuraavasti: Opetusolitäysinkoulumaista, teoriaajakäytäntöä. Kaikessajohdateltiinoppilaitaluovaantyöhön. Kaikkiteoriaopetus, vaikkaolikintärkeätä,eiainaollutmieleen.pakkoolikuitenkinpiirrellämillimetripaperille kankaansidoksienmerkkejäillatpitkät. Eiolluttytöillävapaa ajanongelmia.nuoriaoltiinja vaikkaulko ovisuljettiinillallakello20.00olimeilläomatkonstimmeuloslähdettyämme päästämyöhäänkinsisään. Arjanlinnassameilläolijokakerroksessaitsevalitsemamme päivystäjä jasovitutmerkit,jotkanähtyäänhänkipittiavaamaanoven. Kouluolitiukka. Kolmisenkymmentäaloitti,muttamatkanvarrellakarsiutui,niinettämeitäsamanaikaisesti valmistuivainkaksitoista. Kuva12.OpiskelijoidenasuinhuoneArjanlinna rakennuksessa1930 luvulla. (Kuva:Wetterhoffintekstiili kokoelmat) KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluviettikoulun50 vuotisjuhlaa TilaisuudenohjelmassaolikauppaneuvosA.Gust.SkogsterinjatarkastajaAnnaHenrikssonin puheidenlisäksimm.kuoro jayksinlaulua,juhlarunosekäviulunsoittoa.lopuksivoitiin harjoittaavapaatasananvaihtoa. Wetterhoffinkoulu jatuotantorakennustenlaajentaminenolialkanutjopiansenjälkeen,kun FredrikaWetterhoffostiPalokunnankadunvarrellaolevantalon.Alkuperäinenrakennus korotettiinensinkahdessavaiheessa2 kerroksisesta3 kerroksiseksi.1920 luvunlopulla valmistuierillinenvärjäämörakennus.tontinlinja autoasemanpuoleiseenreunaankohosi vuonna1933komeakivinenkoulu jaasuntolarakennus Arjanlinna.Lopuksiyhdistettiin vanhakoulurakennusjaarjanlinnatontinkulmaannousseella Torniksi nimitetyllä lisärakennuksellavuonna1937.kuntorninperuskivimuurattiin,kätkettiinperustuksiin asiakirja,jostailmenimm.ettäkotiteollisuusopistossaolituolloinoppilaitaopettajaosaston IIIluokalla16,opettajaosastonIIluokalla17,opettajaosastonIluokalla22,vuodenkutoma ja ompelukurssilla25sekä3kuukaudenkutoma jaompelukurssilla26.

12 12 Kuva13.Wetterhoffinrakennukset1930 luvunlopulla,jolloinvanajavesivieläulottuiaivan Arjanlinnanjavärjäämönviereen.(Kuva:Hämeenlinnankaupunginhistoriallinenmuseo) Opettajakokelaidenharjoitustunnitlisääntyivätneljästäkuuteenvuonna1939.Näytetunteja oliedelleenkaksi.harjoitustunneistakaksioliompelussajakaksisidosopissa,yksi jommassakummassajayksiolins.havaintotuntikudonnanalalta.kolmannenluokankeväällä kokelaatantoivatkaksinäytetuntia,joidenaiheetolivatkudonnanjaompelunteorian alueelta.opetus jaharjoitusohjelmienlaadintaalkoivakiintuakasvatusopintunneilla1930 luvulla.käytännöntyönohjauskudonnanjaompeluntunneillaaloitettiin1930 luvun loppupuolella.tämätapahtuiparinviikonpituisinavuoroinaniin,ettäkokelasohjasi oppilaitaluokanopettajanopastamana. Kuva14.WetterhoffinKotiteollisuusopistonkutomovuonna1935.Takaseinälläontunnuslause Aika kaikelle,kaikkiajallaan paikkakaikelle,kaikkipaikallaan. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

13 13 Sota ajanjapulavuosienpoikkeusoloja 1930 luvunajanjatkunutulkonaisenlaajentumisenjataloudellisennousunsuotuisakehitys Kotiteollisuusopistontoiminnassakatkesimoneltaosinvuosikymmenenlopussaalkaneeseen sota aikaan.puhuessaanvuonna1940eläkkeellejääneenhelenabranderinmuotokuvan paljastustilaisuudessalausuikoulunjohtokunnanpitkäaikainenjäsena.gust.skogster puheessaanmm.seuraavaa: Opistontaloudenvakiintuminentietääyhälisääntyville oppilasjoukoillemahdollisuuttapäästäosalliseksisiitätärkeästäopetuksesta,mitäoppilaitos jakaa,harjaantumiseenkäsitöissäjauseissatärkeissätietopuolisissaaineissa,levitenheidän kauttaankotimaammejokakolkkaan. Samallahänjoutuikuitenkintoteamaan,että edellisenäsyksynäalkanuttalvisotaolihäirinnytopistontyöjärjestystäpahoin. Tammikuussa1939alkaneetoppikurssitsaatiinlopullisestipäätökseenvastajoulukuussa 1940.Kertomuksessatyökaudelta nostettiinmyönteisenäseikkanakuitenkin esillese,ettälailakarttunenolipalannutkotiteollisuusopistoonpiirustuksenopettajaksi vuonna1940: Hänentoimintansakautta kotiteollisuusalaanyleensäjaerikoisesti suomalaiseenkansanomaiseenkotiteollisuuteenperehtyneenä voitoivoasuomalaisen kansallisenkulttuurikäsitteenkirkastumistajasyvenemistäopettajiksivalmistuvien oppilaidenmielissäjaheidänkauttaanlaajoissapiirissäympärisuomenmaata. Opettajakuntajaoppiaineidenvalikoimaolivat1930 luvunpäättyessäkasvaneetjomelkoisen suuriksi.kertomustyökaudelta luetteleeopettajistonseuraavasti:HelenaBrander (johtaja asti,opettanutraaka aineoppia),alliblomstedt(kotiteollisuusopettaja, johtaja alkaen,opettanutkasvatus jaopetusoppia),lyylivanhatalo,sveakorhonen, KyllikkiUronoja,HiljaPalomäki(piirustuksenopettajia,opettaneetkukinlyhyenaikaa piirustusta,tyylioppia,tekstaustajamalliensommittelua),esterperheentupa (kotiteollisuusopettaja,opettanutopettajaopistossasidosoppia,työvälineoppia,kehräämistä jakutomista),ilmanieminen(käsityönopettaja,opettanutompeluajaammattipiirustusta), RakelVällä(kotiteollisuusopettaja,opettanutlaskentoa),ToiniSkogster(voimistelunopettaja, opettanutterveysoppiajavoimistelua),kallekalliola(kansakoulunjohtaja,opettanut kansantaloutta,yhteiskuntaoppiajaliikeoppia),maurikittelä(kansakoulunopettaja, toimittaja,opettanutsuomenkieltäjaainekirjoitustasekäkasvatus jaopetusoppia),paavo Kouri(fil.maisteri,opettanutkirjanpitoa),JaakkoTuuri(musiikkitirehtööri,opettanut laulua),anjaharkko(kotiteollisuusopettaja,opettanutsidosoppiajakudontaavuoden kurssillejanypläämistäopettajaopistossa)sekälearäväsmäki(kotiteollisuusopettaja, opettanutsidosoppiajakudontaa3kkkutomakurssille). AlliBlomstedtinjohtajakaudelle,jotakestivuoteen1954saakka,osuivatsota japulavuodet. Tilojenjaraaka aineidenpuutehaittasiopetustaaina1950 luvunalkuvuosiinasti. JatkosodanaikanaolivattyöskentelyolosuhteetKotiteollisuusopistossaajoittainhyvin vaikeat.kouluntiloistaolisuuriosamuussakäytössä,mm.sotasairaalana,voimistelusalioli vuokrattulaskuvarjo ompelimolle,suistamonseminaaritoimikouluntiloissajne.niinpä opiskelutapahtuivälillämuuallasijainneissatiloissa,jotkaolivatkylmiäjamuutenkin huonostikotiteollisuusopistollesopivia.myösmaataloudentyövoimapulavaikuttiopiskeluun siten,ettäkeväisinjasyksyisinosaopiskelijoistajoutuiolemaanpoissakoulusta työskennellessäänmaataloustöissä.opiskelijathalusivatkuitenkinmyösosallistuaomalta osaltaanvaikeissaoloissaelävienauttamiseen:kouluunperustettiinkarjalakerho,joka

14 14 valmistisukkiajalapasiarajantakaisenkarjalanlapsille,kunneslankavarastoloppuijakerho lakkautettiin. Kuva15.KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökoulunilmoitusHelsinginSanomissaja UudessaSuomessa (FredrikaWetterhoff säätiönleikekokoelmat) Sodankeskelläkinkoulupääsialoittamaan60.työvuotensatammikuussa1944.Silloin alkoivat3 vuotinenopettajakurssi,jonkapääsyvaatimuksinaolivat18vuodenikä, yksivuotisenkotiteollisuuskoulunkurssisekäkeskikoulukurssitaikansakoulukurssinlisäksi keskikoulunoppimäärääidinkielessä,matematiikassajaluonnontieteissä,sekäyksivuotinen kutoma jaompelukurssi,jonkapääsyvaatimuksinaolivat16vuodenikäjakansakoulukurssi. Koulussatoimineetkudonnanjaompelunkurssitmuutettiin1944kotiteollisuuskouluksieli harjoituskouluksi,jossaopettajakokelaatvoivatsuorittaaopetusharjoitteluaan. Kurssitarjontalisääntyyjauudistuusotienjälkeen Sodanjälkeisenäpulakautenaolitarvettajakysyntäätaidoillevalmistaaitsekäsinkodin ja vaatetustekstiilejä.käsityöneuvoloitaperustettiinympärimaata.maatalousseurojen keskusliittokääntyiwetterhoffinpuoleen,jottaopistollajärjestettäisiinkurssi kotiteollisuusopastajien kouluttamiseksi.kudonnanneuvojakurssialkoikinsyksyllä1946. Syksyllä1950alkoi kauanodotettujakaivattu ompeluneuvojienkurssi.ompeluneuvojistaja ohjaajistaoliolluttavattomankovakysyntä,silläkoulut,seuratjayhdistyksettarvitsisivat kipeästitällaisiaopettajia.alkavalleompeluneuvojakurssilleolitarkoitusottaa15 20 oppilasta.ompeluneuvoloidenhoitajienjajohtajienkouluttamistavartentarvittiin

15 15 tilausompelimo,jossaopistostavalmistuneetopettajatvoivatharjoitellajaharjaantua sellaisentyönjohtamiseen. Kudonnan jaompeluneuvojiakoulutettiinsittenwetterhoffilla aina1970 luvunpuoliväliinasti. Kuva16.PukuompelutuntiWetterhoffillavuonna1947. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Opistossaolijopitkäänkeskusteltukaupallisenlinjanaikaansaamisestaopistonyhteyteen. Vuonna1947lopultaperustettiin3 vuotinenkotiteollisuudenliikelinja. Viimeisetopiskelijat liikelinjaltavalmistuivataikanaanvuonna1965.uusisuomijahämeensanomatuutisoivat liikelinjanalkamisestaotsikolla Naiskotiteollisuudenkorkeintaopetustatehostetaan. Lehtiartikkelinmukaanmaassammeoli meneilläänkotikudonnanja kudontakurssitoiminnanuusikukoistusaika,janaiskotiteollisuusopettajistaoliollut puutetta.samalla olisikuitenkinluotavakotiteollisuusopetukselleuusia,nykyajantarpeen luomiamuotoja.niinpäwetterhoffinkotiteollisuusopistolaajensinytohjelmaansa liikelinjalla.johtajaalliblomstedtinmukaantämänaloitteentakanaolise,että köyhtynyt maammesaisipula ajantavarasäännöstelystäpäästyäänkotiteollisuudestahuomattavan kansantaloudellisentulolähteenpieneläjientoimeentuloajatarvikkeidenulkomaistavientiä ajatellen. Elokuunpuolivälissä1947WetterhoffinKotiteollisuusopistossaalkaneillekursseillehaettiin uusiaoppilaitahuhtikuussasanomalehdissäjulkaistuillailmoituksilla.kurssejaolivatensinnä 3 vuotinenkotiteollisuusopisto,jokasisälsiopettajalinjanjaliikelinjan.pääsyvaatimuksina olivat18vuodenikä,käytännöllisenkutoma jaompelutaidontakeeksisuoritettuvähintään yksivuotisenkotiteollisuuskoulunoppimääräsekäkeskikoulunkurssitaikansakoulun oppimääränlisäksikeskikoulunoppimäärääidinkielessä,matematiikassajaluonnontieteissä. Opettaja jaliikelinjanoudattivatsamaaohjelmaaensimmäisenluokanajanjaerosivat toisestaluokastalähtien.liikelinjaltavalmistuikotiteollisuusliikkeidenhoitajiaja kotiteollisuusyhdistystenkonsulentteja.toisenakurssinaalkoikotiteollisuuskoulu,jokaoli yksivuotinenkutoma jaompelukurssi.pääsyvaatimuksetsinneolivatvähintään16vuoden ikäjasuoritettukansakoulunoppimäärä.kotiteollisuusopistoonja kouluunhakijanoli

16 16 ilmoitettava, minkäverranhänelläonliinavaate japukuompeluavartenerilaisiakankaita. Kolmantenakurssinaalkoi10kuukauttakestänytKudonnan jakehruuneuvojakurssi,jonne pääsyvaatimuksenaolikotiteollisuuskoulunkutomaosastonhyvinsuoritettukurssi. Neuvojakurssiavartentuli varatalankoja(pellava,villaym.)mallisarjankutomistavarten. Tilaustöidenkutomisestamaksettiintyöpalkkaa. Kasvatusopissakiinnitettiin1940 luvunloppupuolellayhäenemmänhuomiota omatoimisuuteen.uusiaaiheitakasvatusopintunneillaolivattyönjohdonpsykologia, ammatinvalintaakoskevatkysymyksetjajärjestötoiminta.opetusoppipainottuiyhä enemmän. Kuva17.OpettajaEster Perheentupajaoppilaita ryhmäkuvassavuodelta1946. (Kuva:Wetterhoffin tekstiilikokoelmat) Vuoden1947syyslukukaudellaopistossaoliyhteensä107oppilasta.Heistäoli opettajaopistonensimmäiselläluokalla21,toisellaluokalla20(joistaopettajalinjalla16ja liikelinjalla4),kolmannellab:llä10jakolmannellaa:lla14,kotiteollisuuskoulussa24ja kudonnankotineuvojakurssilla18. Wetterhoffinkoulunnimivaihtuitaas,muttavainlyhyeksiaikaa.Vuosina oppilaitoksennimenäolifredrikawetterhoffinnaiskotiteollisuuskoulu. Kuva18.Havainnollista opetustawetterhoffillavuonna 1951:esityslampaankeritse misestä.(kuva:wetterhoffin tekstiilikokoelmat)

17 17 Työntäyteisiävuosia KotiteollisuusopettajatarpeentyydyttämiseksiperustettiinWetterhoffin Kotiteollisuusopistoonvuonna1953erillinenlinjaompelualankotiteollisuusopettajiksi aikoville.näinopettajalinjajaettiinkudonnanvaltaiseenjaompeluvaltaiseenosastoon. Opistonompeluopetusalkoikehittyäjauudistua1950 luvulla.senaluettalaajennettiin pukuompeluun,kaavaopinopetusuudistuijakaikkiatyömenetelmiäkehitettiin. Ompeluopettajienja neuvojientarvejatkuiedelleenlähivuosina,jasitenjatkettiinedelleen opettajaosastonjakamistakudonnan jaompeluvaltaiseenlinjaansekäompeluneuvojien koulutusta. Opistonuudeksijohtajaksivalittiinvuonna1954VeeraVallinheimo,jokakuitenkinsiirtyijo kahdenvuodenpäästäalanvaltakunnallisiinkehittämis jahallintotehtäviin.hänen seuraajansa,helvipyysalon,johtajakausiolitaaspitkä seulottuiainavuoteen1967asti. Kuva19 20:Oppilaatharjoittelemassapellavankäsittelyäopistonpihalla.Opettajatseuraavattyön kulkua.vasemmallaistuujohtajahelvipyysalo.(kuvat:wetterhoffintekstiilikokoelmat) Opettajalinjanensimmäinenlukuvuosioli1950 luvullaopiskelijoillekoeaikaa,jonkajälkeen oppilasjaopettajaharkitsivat,olikojatkaminenopettajalinjallasuotavaa.tulevien kotiteollisuusopettajienolihallittavakudonta,ompelujamuuttyölajitsekäniidenopetus. Näinollenaineitaolipaljonjaopiskeluveienemmänaikaakuinmuissavastaavissa opettajankoulutuslaitoksissayleensä.opiskeluilmeisestikävitoisinaanvoimille,sillä tammikuussa1956pidetyssäopettajainkokouksessajoutuivatopettajattoteamaan,että opistoniluokanoppilaissaolihavaittavissayleistäherpaantumistatehtäviensä hoitamisessa.tilanteenkorjaamiseksivaltuutettiinjohtajavallinheimo yleisellä varoituksellamuistuttamaanjatkuvankilvoituksentärkeyttäopiskelussa. Myösopettajatkokivattyömääränsäsuureksi.Kokouksessaanhuhtikuussa1956opettajat totesivat,ettäheidäntuntimääränsäolivatniinkorkeat,ettäopetustaeivoitusuorittaa tehokkaastijaajanvaatimuksiavastaavasti.samoinhetotesivat,ettäopettajienlisäkoulutus onvälttämätöntä.myöstodettiinpalkkatasonalhaisuusverrattunaammattikoulujenja kansakoulunopettajienpalkkoihinsekäylituntipalkkioittenpienuusyleiseentasoon verrattuna.

18 18 Kuva21.Kotiteollisuusopettajaoppilaspitämässänäytetuntiavuonna1958aiheenaansidosoppi. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Opettajaosastonkolmasluokkaolivarsinaisestikeskittynytopettajankoulutukseen.Silloin perehdyttiintarkemminopetusopinperuskysymyksiinnimenomaankäsityönopetusta silmälläpitäenopettajaosastonkolmannellaluokallaoli1950 luvullakuusiharjoitustuntia: yksihavaintotunti,kaksisidosoppia,kaksiompeluajayksijostakinmuustaaineesta. Näytetuntejaolikaksi,jakuuntelutuntienmäärävaihteli.Jokaisellakolmannenluokan kokelaallaoli1950 luvunalussakäytännöntyönsuunnittelua,ohjaustajatyöskentelyn valvontaakolmeviikkoaharjoituskoulunompelunjakudonnantunneilla. Työnjohtoharjoituksetvarsinaisinaoppitunteinaalkoivatvuonna1950opettajaosaston kolmannellaluokallajaniitäjatkettiin1960 luvullesaakka.kudontataidonammattityönäyte elins.lopputyöolikoekangas.arpomallamäärättiin,mikätuotekankaastaolitehtävä. Tunneillaopetetuistasidoksistatehtiinmallikirja.Tyypillistä1950 luvulleolikansanomaisten töidenjaperinteenentistäsuurempihuomioonottaminenopetuksessa.opistonohjelmaan kuuluimyösjokakuukausijärjestettyillanvietto,johonkaikkienoliosallistuttava. Kotiteollisuuskouluunpuolestaanperustettiinvuonna1956toinenluokka,jolleotettiinvain kansakoulunkäyneitähakijoita. Elokuussa1957aloitettiinopistossaterapeuttikurssintoiminta,jotajatkettiinvuonna1958. Terapeuttikurssillaannettiinkoulutustaopettajiksivalmistuvilleopiskelijoille.Tavoitteena oli,ettähevalmistuttuaanvoisivattyöskennelläesimerkiksiparantoloissa,sairaaloissaja erilaisissalaitoksissa.

19 19 Kuva22.Piirustustunti Wetterhoffillavuonna1959. (Kuva:Wetterhoffin tekstiilikokoelmat) Kuva23.Wetterhoffin kotiteollisuusopistonruokasali vuonna1960. (Kuva:Wetterhoffin tekstiilikokoelmat) Kuva24.Vuonna1960 valmistuneet kotiteollisuusopettajatsekä johtajahelvipyysalo. (Kuva:Wetterhoffin tekstiilikokoelmat)

20 20 KotiteollisuusopistostaKotiteollisuusopettajaopistoksi Vuonna1962säädettiinmaassammeuusilakikotiteollisuusoppilaitoksista.Senmukaan kotiteollisuusopettajaopistoissatulivalmistaaopettajiakotiteollisuusoppilaitoksiavarten, muttamyöskäsityönopettajiasekätoimihenkilöitäneuvonta jamuitakotiteollisuuden tehtäviävarten.fredrikawetterhoffinkotiteollisuusopistoakoskevanasetuksenperusteella tulioppilaitoksennimeksivuonna1962fredrikawetterhoffinkotiteollisuusopettajaopisto. Opistonliikelinjallaoliollutkokosentoiminnanajanhyvinvähänoppilaita,jaheistäkinvain osaolisijoittunutkoulutustaanvastaavaantyöhön.vuonna1962todettiin,ettäkoulutuksen jatkaminenentiseentapaaneinäyttänytolevanaiheellista.liikelinjaelikaupallistenaineiden osastojasitenkotiteollisuusteknikoidenkouluttaminenlakkautettiinvuonna1964. Kotiteollisuuskoulunpuolellepuolestaanperustettiinerillisetompelunjakudonnanlinjat vuonna1966. Kotiteollisuusopettajaopistoista1960 luvunalussaannetunohjesäännönmukaanolisi opistoissaopetettavamyöstoistakotimaistataivierastakieltä.wetterhoffin Kotiteollisuusopettajaopistossaasiastakäytiinkeskusteluakeväällä1963.Oppilaiden mielipidettätiedusteltiinsiitä,mitäkieltä(ruotsi,englanti,saksa)heopiskelisivat.lopulta katsottiinaiheelliseksiottaaseuraavantyövuodenalustaalkaenopetusohjelmaanenglannin kielenopettaminen.syksyllä1963alkaneeseenenglanninkielenkurssiinosallistuivatijaii luokanoppilaat,jatarpeelliseksikatsottiinjärjestääalkeiskurssijatoinenkurssijo aikaisemminenglantiaopiskelleille. Oppilaitoksentilaongelmiaratkaistiin1960 luvullataasuudellarakennushankkeella.vuonna 1963valmistuiWetterhoffinkorttelinsisäpihalle, värjäämönviereen,uudisrakennusjokasainimen Maijala. Kuva25.Wetterhoffinoppilaitakarstaamassavillaa uuden Maijala rakennuksenseinustalla. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

21 21 Wetterhoffinkotiteollisuusopettajaopistossapyrittiinyleensä1960 luvullaentistä aktiivisemminsuuntautumaanoppilaitoksenulkopuolelle:tehtiinopintomatkojaulkomaille sekävierailtiinmuissakouluissa,museoissa,näyttelyissäjatehtaissa.oppilaitoksenomaa Avointenovienpäivää alettiinviettäävuonna1968.opistossajärjestettiinomianäyttelyjäja osallistuttiinmuittenjärjestämiinnäyttelyihinkoti jaulkomailla.opettajakokelaat suunnittelivatjajärjestivätuseinnäyttelynmm.hämeenlinnantaidemuseoontai oppilastöidennäyttelynomaanoppilaitokseen.myösvierailutoppilaitokseenlisääntyivät,ja sitenopettajakokelailletulitilaisuuksiaesitelläomaakoulutustaanjaoppilaitostaan. Vuosikymmenenvaihteessalukuvuotena oliWetterhoffin kotiteollisuusopettajaopistossaedelleenkursseinakudonnanvaltainenjaompeluvaltainen kurssiopettajaosastolla,kudonnanvaltainenjaompeluvaltainenkurssikotiteollisuuskoulussa sekäompeluneuvojakurssi.näidenlisäksiehdotettiinvuodelle1970lyhyempinä ammattikursseinatoteutettaviksikahdenkuukaudenmittaistakudontakurssia,kahta20 tunninnypläyskurssia,25tunninpukuompelukurssiasekä15tunninpituistaliinavaatteiden valmistuskurssia. Kuva26.FredrikaWetterhoffin kotiteollisuusopettajaopistonilmoitus HämeenSanomissa (FredrikaWetterhoff säätiön leikekokoelma) Kymmenvuotiskaudella olikasvatusaineita(kasvatus jaopetusoppi,psykologia) opettajaosastonjokaisellavuosiluokallakaksituntiaviikossa.kasvatus jaopetusopissa alettiin1970 luvunalussakäsitelläyleisiäpedagogisiajadidaktisiatavoitteita. Harjoitustuntienmääräkasvoiensin1960 luvunloppuakohden,jolloinniitäoli opettajaosastonkolmannellaluokalla11,mutta1970 luvulletultaessaharjoitustuntienmäärä vähenikahdeksaan.

22 22 Koulutusjärjestelmäuudistuu Koulutusjärjestelmänuudistaminenmaassamme1970 luvullajohtimyös opettajakoulutuksenkokonaisvaltaiseenuudistamiseen.käsi jataideteollisuusalan koulutuksenuudelleenorganisoinnistajatehostamisestakäydyssäkeskustelussatodettiin, ettäkäsi jakotiteollisuusammateillaoliyhteiskunnanmuuttumisestahuolimattakysyntääja koulutustarvetta.alanopettajakoulutuksenvähentämistäpidettiinkuitenkintarpeellisena, silläjo1960 luvunlopullaolitodettuepäsuhdekotiteollisuuskoulujenopettajatarpeenja opettajanvalmistuskapasiteetinvälillä.käsi jataideteollisuusalojenopettajakoulutusoli perinteisestiollutsisäänrakennettunaalanammatilliseenopistoasteenkoulutukseen.nyt katsottiin,ettäkoulutuksenkehittämiseksiolitarpeellistasijoittaaopettajankoulutus opistoasteenammatillisentutkinnonjälkeiseksiomaksikoulutusjaksoksi.käsi ja taideteollisuusalanopetusmenetelmiäpohdittaessakorostettiinsilleominaistatietojenja taitojenlaaja alaistahallintaa:opettajavoiopettaaammatillisetsisällötsekätietopuolisesti ettätyöharjoituksissa.lisäksitodettiin,ettäkäsi jataideteollisuusalanammatillinenkoulutus tulirakentaatieteellisentutkimuksenpohjallejaettäopetussisältöjä,työtapoja,välineitäja materiaalejaolipidettäväajantasallajakehitettäväjatkuvastivastaamaantyöelämän tarpeita. FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopettajaopistossa1970 lukuolisiirtymävaihettakohti1 vuotistaopettajankoulutusta.opettajankoulutuksenkolmannenluokanopetustavoitteetoli opistossamääriteltynimenomaanopettajanvalmistuksenkannalta.kunkeskiasteenkouluuudistusmaassammetoteutettiin,erotettiinammatillinenopistoasteenkoulutusja opettajankoulutustoisistaan.wetterhoffillaolivatopettajankoulutukseenpääsyvaatimuksina peruskouluja2 vuotinenkotiteollisuuskoulu.opetuksenyleistavoitteeksimääriteltiin ammatillisenjapedagogisenkoulutuksenantaminenniin,ettäopiskelijapystyy tarkoituksenmukaisellatavallaopettamaanomanalueensaaineitakotiteollisuuskoulussaja aikuiskasvatustyössä.rehtoripirkkomiikkulaisenansiostaopetusohjelmatuudistettiin 1970 luvullapelkistäopetussisältöluetteloistasuunnitelmiksi,joissamääriteltiinaivan uudellatavallaopetuksentavoitteet. Wetterhoffin1970 luvunalkupuolenkurssitarjonnastaolkoonesimerkkinälukuvuosi Syksylläpäätettiinaloittaasekäkudonnan ettäompeluvaltainenopettajakurssi,kaikki kotiteollisuuskoulunkurssitsekäkudonnanneuvojakurssi.opistonulkopuolellaoleville päätettiintalven aikanajärjestääpitkienhousujentekokurssi,fransukurssi, nypläyskurssi,lastenvaatekurssi,revinnäiskurssisekäfrivolité jamakramékurssi. Kotiteollisuuskoulunensimmäisenvuosikurssinopetussuunnitelmastapäätettiinelokuussa 1973,ettäopetusohjelmasisältäisipuoleksikudonta japuoleksiompeluaineitaja erikoistuminentulisitapahtumaantoisellavuosikurssilla.asiastapäätettiinpyytäämyös oppilaskunnaltalausuntoa. IsompienmuutostenrinnallatapahtuiWetterhoffinopistossamoniapienempiäuudistuksiaja käytäntöjenmuutoksia.yhtenäuutenapiirteenäolise,ettäoppilaskunnanmielipidettä alettiinkysyäjakuunnellayhäuseammissaasioissa.oppilaskuntatoimiaktiivisesti opiskelijoidenetujenajajana.vuoden1971alussaoppilaskuntalähettiopetusministerille kirjelmän,jossaseilmoittiolevansahuolestunutwetterhoffinopettajakoulutuksen vanhanaikaisuudestajatoivoi pikaisestikiinnitettävänhuomiotakotiteollisuusopettajien koulutuksenkehittämiseenjauudistamiseen.

23 23 Opettajakuntapuolestaanehdottivuonna1972suunnittelunopettajanvakanssin perustamista.asiaavartenperustettutyöryhmälaatiluettelonopetusalueestajaperusteli virantarpeellisuutta.johtokuntatekiviranperustamisestaehdotuksen Ammattikasvatushallitukselle,jatekstiilisuunnittelunopettajanvakanssisaatiinkinsitten koulullevuonna1973. Wetterhoffinkotiteollisuusopettajaopistontoiminnassatapahtui1970 luvunalussauseita muutoksiakäytännöntoiminnassa.työvuoden alussasiirryttiin5 päiväiseen työviikkoon,jolloinlauantaitolivatvapaat.vuoden1972alussarehtoriesittiajatuksen oppilasasuntolanlopettamisestajatilojenkäytöstäopetustiloiksisyksystä1972lähtien. Vuonna1974oppilaskuntaehdotti,ettäkoulutyössäotettaisiinsinuttelupuhuttelumuodoksi. Asiastaolikoulussakeskusteltuaikaisemminkinjakäytäntöolipitkäänollutkirjavaa.Nyt tehtiinopettajainkokouksessapäätös,ettäopettajienjaoppilaidenvälisessäpuhuttelussa siirrytäänsinutteluun.samallarehtoripirkkomiikkulainenesittiopettajakunnalleerityisen toivomuksen,ettäkäyttäytymisasioihinkiinnitetäänyhäenemmänhuomiota.samanavuonna todettiinkuitenkinmyös,ettäkäyttäytyminenarvosananaonsyytäjättääpoistämän luonteisessaoppilaitoksessa. Oppilaskunnankokouksessaolikeskusteltukeväällä1974myös ylitöistä jatodettu,että nykyinentyömääräonhuomattavansuuri,jaehdotettuettäseotettaisiinhuomioon opetussuunnitelmialaadittaessa.opettajakuntatotesikokouksessaanettäeipitäisikäyttää sanontaaylityöt,vaanettäkysymyksessäovatkoulutyöt,jotkasisältyvätopiskeluun opiskelueirajoituklo7.55ja16.30välille.kokouksessapäätettiin,ettäopettajientulee antaaopiskelijoilleohjetuntimäärätkuhunkintyöhön.ryhmätyötilojensaamisesta opiskelijoillekeskusteltiinopettajainkokouksessasyksyllä1974,jatilojasitten järjestettiinkin. Kuva27.TyöskentelyäWetterhoffinkudontaluokassalukuvuonna TaustallaopettajatTellervoStrömmerjaMarjattaRistiluoma. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

24 24 Kotiteollisuusopettajaopistostavaltionoppilaitos FredrikaWetterhoffinTyökoulunsäätiössäjaWetterhoffinKotiteollisuusopettajaopistossa alettiin1970 luvunalkupuolellasuunnitellaopistonvaltiollistamista,silläsenylläpitoalkoi ollaliianraskastayksityisellesäätiölle.valtiollistaminentoteutettiinsittenvuonna1976. Valtiollistamisenedelläjayhteydessäoliratkaistavasuurimääräerilaisiakysymyksiämm. tilaratkaisuihinjaopettajavakansseihinliittyen.samaanaikaanolisopeutettava opetusmenetelmiäja sisältöjämuuttuvienvaatimustenmukaisiksi. Opetuksessapäätettiinaloittaalukuvuonna moduuliopetuskokeiluopistoasteella. Opettaja jaoppilaskunnanyhteistyölisääntyijavakiintui,kunvuonna1975perustettiin yhteistyöelinjahyväksyttiinoppilaskunnanedustajanläsnäoloopettajakunnankokouksissa. Myöhemminsamanasyksynäesitettiinvieläoppilaitosneuvostokokeilunaloittamista opistossa. Vuosina WetterhoffinkotiteollisuusopettajankoulutuksenIluokallaopiskeltiin psykologiaa78tuntia,iiluokallakasvatusoppia78tuntiajaiiiluokallakasvatusoppia117 tuntia.opettajakokelaideniiivuosikurssillaolivuonna1974opetusharjoittelua (harjoitustunteja,työnohjaustunteja,kenttätyötä)yhteensä620tuntia. Vuodesta1975lähtienaloitettiinyhteistyöJyväskylänyliopistonkanssa,jolloin kotiteollisuusopettajaopistonkolmansienluokkienopetussuunnitelmaamuutettiinniin,että opiskelijatvoivatsuorittaakasvatustieteenapprobatur arvosananyliopiston tutkintovaatimustenmukaisesti.lukuvuonna kasvatustieteenarvosanan suorittaminenmuuttuitampereenyliopistonkasvatustieteentiedekunnan tutkintovaatimustenmukaiseksi. FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopettajaopistossaalkoiensimmäistäkertaa uusimuotoinenopistokoulutusvuonna1979,jolloinopistoasteenammatillinenkoulutusja opettajakoulutuseriytettiintoisistaan.lukuvuonna lisättiinkolmannellaluokalla oppimateriaalinlaadintaan,tutkielmantekoonjaseminaareihintuntejaniin,ettäsamalla opetusharjoitustunnitsekäkokeilu jalaboratoriotunnitvähenivät.ulkopuolisten luennoitsijoidenmäärälisääntyioppilaitoksessa1970 luvunlopulla. Kuva28.Kenttätutkimustatekemään lähtevätoppilaatsaamassaopetusta valokuvauskamerankäytöstävuonna 1980.(Kuva:Wetterhoffin tekstiilikokoelmat)

25 25 Kuva29.Wetterhoffinopettajialukuvuodenpäättäjäispäivänä Vasemmalta:ArmiParikka, RiittaSalminen,AiliHenriksson,TerttuHeikkinen,MichikoYoshikawa,EinikkiSauri,Sirkka Hämäläinen,MarittaPäivinen,MarjattaRistiluoma,EilaNiskanen,RaijaLoikkanen,KirstiKesälä,Virpi Mikkola,ElsaSilpala.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Käsi jataideteollisuusalankeskiasteenkoulunuudistus FredrikaWetterhoffinperustamaTyökouluolisadassavuodessakasvanut Kotiteollisuusopettajaopistoksi,jossa1980 luvunpuolimaissaopiskelivuosittainnoin250 oppilasta.käsityönarvostuksennousunäkyialallepyrkivienopiskelijoidenmäärässäniin, ettäwetterhoffinopistoasteellepääsiopiskelemaanvain5 10prosenttiahakijoista.Lisätiloja oppilaitokselleolivuosikymmentenmittaansaatuuseaanotteeseenlaajentamallavanhaaja rakentamallauutta.1980 luvullajouduttiinjoottamaankäyttöönkaupunginkunnostamia tilojavanhaltaverkatehtaaltakilometrinpäästäwetterhoffinpäärakennuksesta.kaupungilta olivuokrattutilojamyöshopeakeskuksenentisistätehdastiloista. Opistonrehtoriksitulivuonna1981SirkkaHämäläinen.Samanavuonnavalmistuivat viimeiset3 vuotiseenopettajakoulutukseenosallistuneetopettajat.vuonna1982puolestaan valmistuivatensimmäisetkeskiasteenkoulunuudistuksenmukaisentutkinnonsuorittaneet käsi jataideteollisuusalansuunnittelijat. Koulutuksenuudistuksenjälkeenoppilaitoksestavoivalmistuaopettajaksi,suunnittelijaksi opistoasteeltataiammattityöntekijäksikouluasteelta.parhaimmillaanolivatsuunnittelijat saaneetylioppilastutkinnonjälkeen5 vuotisenammatillisenkoulutuksen.ensinheolivat käyneet2 vuotisenkotiteollisuuskoulun,jokaantoivalmiudetsuoritustasoiseen ammatilliseentyöhön.senjälkeen3 vuotinenopistovalmensiheidätpientenjakeskisuurten

26 26 käsi jataideteollisuusalanyritystenjayhdistystentyönjohdon,ylemmänjohdon,tuotannon jatuotesuunnitteluntehtäviin.opistossaoliyhäkudonta jaompelulinjat.molempienlinjojen opiskelijatsuorittivatsamatoppimäärätyleissivistävissäaineissa,joidenosuus kokonaistuntimäärästäolinoinpuolet:ammattikielet(ruotsi,englanti),yritystalousaineet (markkinointi,taloussuunnittelu,johtamistaito),yhteiskunnallisetaineet(psykologia,työn psykologia,yhteiskuntatalous),matemaattis luonnontieteellisetaineetsekäkirjallinenja suullinenviestintä.kansatieteenopiskelunyhteydessäjokainenopiskelijatallensiperinnettä jollakinpaikkakunnallavalokuvaamallajahaastattelemalla.viimeisenopiskeluvuoden ohjelmaankuului3kuukaudentyöharjoittelujalopputyönätutkielmajostakinammattialaan liittyvästäaiheesta.uusinaopintolinjoinatulivatmukaansavenvalanta,neuletyöja turkisompelu.ensimmäisetsavenvalajatjaneulealaanerikoistuneetsuunnittelijaohjaajat valmistuivatkeväällä1985,turkisompelussakouluasteenopetusjaopistoasteenkokeilu alkoivat1983. Syksyllä1983kirjoitettiinWetterhoffinhistoriaanuusilukusiinä,ettäensimmäistäkertaa opiskelemaantulimiespuolisiaopiskelijoita.toinenpojistaaloittikouluasteenompelulinjalla, toinensavityössä.poikienvähäinenmääräolijohtunutpaitsikiinnostuksenpuutteesta perinteisestinaistenalanajakoulunapidettyälaitostakohtaanmyössiitä,ettäpojillaoli yleisestiniinpaljonhuonommatkoulutodistukset,ettäheeivätvalintatilanteessapärjänneet tytöille. Kuva30 31:UusiaopintomahdollisuuksiaWetterhoffilla1985 savenvalantajaneuletyö. (Kuvat:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Käsi jataideteollisuusalankeskiasteenkoulunuudistuksenmukaisiinuusiinopetusohjelmiin Wetterhoffillasiirryttiinsyksyllä1985 hetikoulun100 vuotisjuhlienjälkeen.keskiasteen koulunuudistuksenmyötätehtiinselväeroylioppilaidenjaei ylioppilaidenvälillä oppilaitokseenhaettaessa.tämämerkitsikoulupohjaisenperuslinjanyleisjaksonja ylioppilaspohjaistenerillistenopintolinjojenmuodostamista.oppilaidenvalintaalettiintehdä yhteisvalinnankautta.kouluuntulivuodenmittainenyleisjakso,johontultiinperuskoulusta. Senjälkeenvoijatkaakouluasteen2 vuotisellaerikoistumisjaksollajokokudonta,ompelu, turkisompelu taisavenvalajanlinjalla.toinenmahdollisuusolihakea4 vuotisen opistoasteenerikoistumislinjoille,joitaoliompelua,neulettajakudontaavarten.ylioppilaat

27 27 voivathakeutuaopiskelemaan2,5 vuotisellekouluasteenerikoistumisjaksollejokokudonta, ompelu,turkisompelu taisavenvalajanlinjalle.toinenmahdollisuusheilläkinoli opistoasteenerikoistumisjaksonlinjatompelua,neulettajakudontaavarten.ylioppilaiden linjakesti4,5vuotta.kotiteollisuusopettajiksiolimahdollistapäästäopiskelemaanvastakun olisuorittanutopistoasteentutkinnonjahankkinutsenjälkeen1 2vuodentyökokemuksen. Opettajaopistonharjoituskoulunatoimioppilaitoksenkouluaste,kotiteollisuuskoulu. Vuonna1986otettiinWetterhoffinkotiteollisuusopettajaopistossakäyttöönuusi opettajankoulutuksenopetussuunnitelma.pääsyvaatimuksina kotiteollisuusopettajakoulutukseenolisiitälähtiensoveltuvaopistoasteentutkintotai korkeakoulututkinto.lisäksihakijallaolioltavakaksivuottakäytännöntyökokemustaalalta. Uudistettukotiteollisuusopettajakoulutusolimahdollistasuorittaakahdenlukuvuoden aikana.opetusharjoittelutapahtuiopettajaopistonharjoittelukoulussasekä ammattikasvatushallituksenhyväksymissäkenttäharjoittelukouluissa.yleisestiottaen1980 lukuawetterhoffinkotiteollisuusopettajaopistontoiminnassaluonnehtikorostunut kurssitoiminta,opettajienjahenkilökunnantäydennys jalisäkoulutussekäulospäin suuntautuneisuusjayhteistyöulkopuolistenryhmienkanssa. ElsaSilpalajaTuulaHeinänentotesivat Wetterhoff100vuotta kirjassaanvuonna1985, että sekäkoulu ettäopistoasteellateoria aineidenjayleissivistävienaineidenosuus opetuksessaonkasvanut.entuudestaantuttujenäidinkielenjavieraidenkielten, matematiikanjayhteiskunnallistenaineidenlisäksisaavattulevatkäsityöalanammattilaiset oppiatärkeäätuotesuunnittelua,yritystietoaineita,tietojenkäsittelyäjamarkkinointia.myös työpolitiikkajataloussuunnitteluantavatopistotasoltavalmistuvilletyöelämässätarpeellisia tietoja. Kuva32.Opiskelijoitasuunnittelutehtävänparissa (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)