2/2016 Hyvässä hoidossa Virtaa vaihdevuosiin s.4 Ihonhoitoa kesälläkin s. 3 Geeniperimää selville s. 6 Diabeteshoitoa yksilöllisesti s. 7
Meillä mietittyä Käpysoppaa ja mutakakkua Ihan oikeastiko?, neljävuotiaani kysyi viime kesänä minulta silmät suurina, kun kehotin häntä vesisateella heittämään vaatteet pois ja menemään kaatosateeseen hyppimään. Ja voi sitä riemua, kun lämmin kesäsade vihmoi ja ruohikko tuoksui. Ilakoinnin jälkeen keitettiin lämpimät kaakaot, ja hymy pysyi pienillä kasvoilla koko päivän. Silloin oivalsin, ettei onneen tarvita paljon. Viikko sitten pääsimme ensi kertaa tänä kesänä mökkisaarellemme, ja sillä samalla sekunnilla, kun samaisen lapsen jalat olivat laiturilla, lähti hän kirmaamaan ympäri pihaa - eikä pysähtynyt ennen kuin nukkumaan mennessä. Jälleennäkeminen puusta roikkuvan laudanpätkän, jota keinuksikin kutsutaan, oli iloinen ja riemunkiljahduksia täynnä. Eikä aikaakaan, kun minut kutsuttiin ravintolaan syömään käpysoppaa ja mutakakkuja. Silloin oivalsin, ettei onneen tarvita paljon. Nyt kun kesäsuunnitelmia tehdään monessa lapsiperheessä, kannattaa ujuttautua takaisin omiin muistoihin, ja pohtia, mitä asioita omasta lapsuudesta muistaa. Minä muistan, kun olimme koko perheellä matkalla jonnekin ja pysähdyimme levähdyspaikalle syömään eväitä takakontin reunalla istuen. Vanhemmilla oli termospullossa kahvia, lapsille eväspullossa valmiiksi laimennettua mehua. Tupperwaren-rasiassa oli kaikille setsuuriviipaleita, joiden päällä oli lauantaimakkaraa ja voipaperi välissä. Joskus sitä voipaperia eksyi palanen suuhunkin. Vasta näiden muistojen jälkeen muistin, mihin olimme edes menossa. Ikimuistoista siltä reissulta ei ollutkaan siis itse huvipuisto. Siitä taitaa olla sanontakin: "Ei se määränpää, vaan se matka". Silloin oivalsin, ettei onneen tarvita paljon. Tänä kesänä yritämmekin perheessämme pitää kesän mahdollisimman suunnittelmattomana. Ei ole pakkoa tehdä mitään, eikä mennä mihinkään. Mennään lapsen ehdoilla ja etsitään lisää oivalluksia, yhdessä. Mennään metsään ja ihmetellään yhdessä muurahaisenpesiä, marjamaita ja jättiläisenkakkaa, kuten lapseni totesi peuran päästämästä läjästä metsäpolun varrella. Tehdään naavasta parrat ja hassutellaan, ongitaan ahvenia ja annetaan niille pusu. Kastellaan varpaat ja nautitaan hetkestä. Sillä onneen ei tarvita paljon. Muistorikasta kesää niin isoille kuin pienillekin. NOORA AALTONEN Ajankohtaista Porissa Kesän aukioloajat Porissa Laboratorio ja kuvantaminen palvelevat ajalla 13.6. 14.8. ma pe klo 8 16. Toimenpide palvelee ajalla 27.6. 5.8. ma pe klo 9 17. Sairaalassa kesäsulku ajalla 11. 24.7. Uusi vastaanottaja Porissa vastaanoton on aloittanut diabeteshoitaja Anu Österman. Psykoterapeutti (VET) Kirsi-Marja Hoffrén on aloittanut vastaanottonsa päihde-, pari- ja perheterapiassa. Kirvatsin Jytä Porin Lääkäritalo on yhteistyökumppanina mukana Kirvatsin Jytä -tapahtumassa elokuussa. Seuraa eri kanaviamme kesän aikana ja voit voittaa liput tapahtumaan. Vinkkinä: ensimmäiset liput arvotaan tämän lehden lukijakilpailussa. Lääkäripäivystys palvelee jokaisena päivänä kesälläkin Arkisin klo 9 11 ja 17 19 Viikonloppuisin klo 10 14 Jonotusvastaanotto Runsaasti parkkitilaa asiakkailllemme Lääkäritalon takana. Kaikki palvelut saman katon alta Nopeasti vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgentutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. Itsenäisyydenkatu 33 28100 Pori Ajanvaraus puhelimitse numerosta 622 622 ja netissä 24/7 www.porinlaakaritalo.fi 2 2/2016 Porin Lääkäritalo
Huolehdi ihostasi kesälläkin Ihotautilääkärin vastaanottoa kesälläkin! Kesä on iholle vaativaa aikaa. Ulkoiset ärsykkeet kuten erilaiset hyönteisten pistot, siitepöly ja auringon uv-säteily koettelevat ihon kestävyyttä ja siksi ihon suojaaminen ja oikeanlainen hoitaminen on tärkeää myös kesällä. Erityisen hankalaa kesäaika on allergikoille. Iho on ihmisen suurin elin. Sen tarkoitus on suojata elimistöämme ulkoisia taudinaiheuttajia ja muita elimistöllemme haitallisia molekyylejä vastaan. Iho osallistuu myös lämpötasapainomme ylläpitämiseen. Myös aktiivisen D- vitamiinin tuottaminen kuuluu ihon tärkeisiin tehtäviin. Ihon sairastumiseen kuuluu usein varsin epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten kutinaa, kirvelyä ja polttelun tunnetta. Nämä tuntemukset johtavat usein ihon raapimiseen tai hankaukseen, jolloin ihon pinta vaurioituu ja ihon suojaava ominaisuus kärsii. Ihon suojaukseen osallistuu aktiivisesti immuunipuolustusjärjestelmä, joka ihon vaurioiduttua tai sairastuttua ryhtyy puolustamaan elimistöämme haitallisia pieneliöitä (bakteerit, virukset ja sienet) sekä kemikaaleja vastaan. Allergisen kutiseva kesä Ihmisen kyky sietää ulkoisia ärsykkeitä on yksilöllinen. Suuri joukko meistä kärsii erilaisista allergioista. Tällöin ihon puolustusjärjestelmän toimintakyky on häiriintynyt ja erilaisia punoitus ja kutinaoireita esiintyy yleisesti. Kesä onkin allergioista kärsiville usein hankalaa aikaa. Ilmassa on runsaasti siitepölyjä, eikä käyttämämme vaatetuskaan suojaa ihoamme samassa määrin kuin talvella. Ihottumat ovat näkyviä sairauksia. Erilaiset punoitukset, ihoturvotus, ihorikot ja rakkulat ovat silmämääräisesti helppo havaita, mutta yhtä helppoa ei sitten enää olekaan ihottuman varsinaisen aiheuttajan selvittäminen. Ensiarvoisen tärkeää ihottumien hoidossa onkin huolellinen taustatietojen selvittäminen, jotta hoidetaan oikeaa syytä. Luonnossa liikkuessa myös hyönteiset pistävät ja purevat aiheuttaen ihoärsytystä, punoitusta, kutinaa ja ihorikkoa. Kesän lääkekaappiin kuuluvatkin antihistamiinien lisäksi desinfioiva liuos ja kortisonivoide. Toisaalta kesällä ilma on kosteampaa kuin talvella, jolloin kutinaoire yleensä helpottuu. Myös auringonvalolla on kutinaa poistava vaikutus. Punkeista riesa Allergioiden ja lentävien hyönteisten lisäksi viime vuosina ovat lisääntyneet punkit eli puutiaiset. Punkit levittävät puutiaisaivokuumetta (TBE), johon on olemassa tehokas rokote, jota suositellaan henkilöille, jotka oleskelevat pidempiä aikoja puutiaisaivokuumeen esiintyvyysalueilla. Punkin pureman aiheuttamaan borreliatartuntaan ei sen sijaan rokote tehoa, vaan se hoidetaan sisäisin antibiootein. Puremakohtaan ilmestyy viikkojen kuluessa tarkkarajainen hitaasti kasvava ihon tasossa oleva punoittava läiskämäinen reaktio. Hoitamattomana borreliatartunta saattaa levitä keskushermostoon ikävin seurauksin. Punkkipihdit ovatkin joka talouden ehdoton kesän tarvike. Virustaudit kesällä Herpesvirusten (Herpes simplex tyyppi 1 ja 2) aiheuttavat rakkularykelmät ovat myös yleinen vaiva. Ensimmäinen tartunta sairastetaan usein jo nuorena, jonka jälkeen herpesvirukset piiloutuvat elimistöön vuosikausiksi aiheuttaen rakkulaihottumaan usein huuliin, pakaraseutuun ja sukuelimiin, mutta voivat esiintyä myös muualla kehossa. Herpesihottuman hoidoksi on olemassa suun kautta otettava lääkitys, joka on sitä tehokkaampi, mitä aikaisemmin se aloitetaan. Kesän aurinko saattaa aktivoida herpesviruksen, joten mökiltäkin kannattaa tässä tapauksessa suunnata lääkäriin. Kiusallisiin ja usein toistuviin herpesihottumiin voidaan määrätä suun kautta otettava estolääkitys, joka pitää herpesihottuman poissa. Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama ihon pinnalla juosteisesti esiintyvä rakkulaihottuma, joka esiintyy vain vartalon toisella puolella noudattaen tuntohermojen kulkurataa. Ihottuma alkaa usein kiputuntemuksina, tällöin virus etenee tuntohermoa pitkin ihon pintaa kohti. Muutaman päivän kuluttua iholle ilmestyy ensin punoittavia läiskiä ja sitten selviä vesirakkuloita. Myös vyöruusu hoidetaan suun kautta otettavin lääkkein, mikäli hoito pystytään aloittamaan riittävän ajoissa. Iholla normaalistikin olevat streptokokki ja stafylokokkibakteerit voivat aiheuttaa märkäruven, jolloin iholla esiintyy rengasmaisia vetistäviä ihorikkoalueita ja rupeamia. Kesä on myös märkärupeen sairastumiselle otollista aikaa. Märkärupi leviää sormien välityksellä keholla ja tarttuu myös henkilöstä toiseen. Jos paikalliset antibioottivoiteet eivät tehoa, on syytä hakeutua lääkäriin. Tarkistathan kesää varten, että rokotussuojasi on kunnossa ja kaapistasi löytyy tehokasta aurinkosuojavoidetta sekä punkkipihdit. Tärkeää on myös, ettei sitä aurinkorasvaa jätä kaappiin, vaan sitä tulee lisätä iholle erityisesti uintikertojen jälkeen. TUULA VUORIO Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, LKT, molekyylibiologian dosentti Lisätietoja: ajanvaraus p. 622 622 Pidä ihostasi huolta, niin voit viettää mukavan kesän. Hyvässä hoidossa
Naisen elämää VAIHDEVUODET Jokaisen naisen elämänkaareen kuuluvat vaihdevuodet, joissa kehon hormonitoiminta muuttuu. On hyvin yksilöllistä, millaisen myrskyn se naisen ja miksei lähiympäristönkin elämässä saa aikaan. Vaihdevuosien alkaminen ja päättyminen sekä yhtälailla niiden kesto ja voimakkuus ovat kaikilla yksilöllisiä. Toisinaan hormonaalinen myllerrys on niin voimakasta, etteivät kotikonstit helpota olotilaa vaan tarvitaan asiantuntevaa apua. Hormonaalisten muutosten aiheuttamia oireita voidaan lievittää ja pehmittää hormonikorvaushoidoilla. Vaihdevuodet ovat ajanjakso, jolloin naisen munasarjojen toiminta hiipuu, mikä puolestaan mahdollisesti aiheuttaa itse vaihdevuosioireilua. Menopaussi taas on ikä, joka sijoittuu vaihdevuosiaikaan ja sillä tarkoitetaan hetkeä, jonka jälkeen kuukautisia ei ole vuoteen tullut. Kuukautiset loppuvat, kun munasarjojen hormonitoiminta heikentyy, estrogeenin tuotanto hiipuu ja lopulta lakkaa kokonaan. Menopaussi kohdataan keskimäärin 51 vuoden iässä. Vaihdevuosioireita voi alkaa esiintyä jo 40-vuotiaana, ja useimmiten oireet helpottavat viimeistään kuusikymppisenä, tosin joillakin oireita on vielä 80-vuotiaana! Vaihdevuosia ei pystytä selkeästi diagnosoimaan millään tietyllä tutkimuksella. Ei ole esimerkiksi verikoetta, jonka perusteella voisi sanoa, että enää ei kuukautisia tule. Lääkärin vastaanotolla pohditaan oireiden mahdollisia syitä, käydään läpi kuukautiskiertoa, raskauksia, synnytyksiä, aiempia hormonihoitoja ja yleistä terveydentilaa. Vastaanotolla tehdään myös gynekologinen tutkimus, minkä perusteella yhdessä asiakkaan kanssa todetaan kyseessä olevan vaihdevuosivaihe, selvittää gynekologian erikoislääkäri Outi Honkala. Toki diagnoosin tueksi voidaan ottaa selventäviä verikokeita muiden tautitilojen toteamiseksi ja hormonaalisen tuotannon selvittämiseksi. On olemassa tekijöitä, jotka voivat aikaistaa vaihdevuosia. Näitä ovat esimerkiksi tupakointi, solusalpaajat eli sytostaatit, sädehoito, gynekologiset toimenpiteet kuten kohdunpoisto, alipainoisuus, sairaudet. Varsinaisesti vaihdevuosia ei voida hormonaalisin hoidoin myöhentää eikä menopaussia siirtää. Kovin varhain alkavien vaihdevuosien hormonien puutteesta aiheutuvia oireita ja terveysvaikutuksia voidaan yrittää vähentää hormonihoidoilla esimerkiksi ehkäisypillereillä tai vaihdevuosilääkkeillä. 40-vuotiaana alkavat vaihdevuodet altistavat muun muassa lapsettomuudelle, sydän-ja verisuonisairauksille, osteoporoosille, selkäranka- ja lantiomurtumille sekä dementialle. Vastaavasti, mikäli naisen kuukautiset jatkuvat luonnollisesti ilman lääkitystä yli 55-vuotiaaksi, olisi hyvä selvittää tilanne gynekologilla, sillä taustalla voikin olla kohtusairaus. Yksilölliset vaihdevuodet Vaihdevuosien oirekirjo on laaja: kuumat aallot, hikoilu, ärtyneisyys, masennus, muistin huononeminen, nivelkivut ja erityisesti aamuyöheräilyt, jotka ovatkin useimmiten vastaanotolle tulon syynä. Listaan voi lisätä vielä monta muuta oiretta, jotka monesti liitetään muihin naisen elämän hormonien heittelyihin, kuten päänsärky, univaikeudet, rytmihäiriöt ja itkuherkkyys. Joskus oireet sekoitetaan muihin sairauksiin, tyypillisimmin kilpirauhasen toimintahäiriöihin. Verenkiertoelimistön ja sokeriaineenvaihdunnan sairaudet voivat myös aiheuttaa samankaltaisia oireita. Vastaanotolla naiset kuvailevat usein, etteivät he enää tunne itseään tai ovat jotenkin pois itsestään. Monesti oireet välittyvät myös läheisille. Puoliso saattaa kärsiä naisen mielialan vaihteluista ja kehottaa häntä hakemaan apua. Joillakin saattaa olla hankaluuksia työssä selviytymisessä, Outi Honkala kuvailee vaihdevuosien moninaisia oireita. Joskus oireet ovat niin voimakkaita, että nainen hakee apua, kun hänestä tuntuu siltä, että hän tekee pian jotain itselleen tai jollekin muulle. Vaihdevuosioireista ei saisi kärsiä tässä mittakaavassa, vaan on hyvä hakea apua ajoissa, Outi Honkala kehottaa. Valitettavasti emme tiedä, koska kunkin naisen vaihdevuodet henkilökohtaisesti alkavat, mutta emme myöskään pysty sanomaan, kuinka kauan vaihdevuosioireet kestävät. Geneettistä taustaa tässäkin asiassa on, sillä usein tyttären kuukautiset loppuvat samoissa ikävuosissa kuin äidin. Tietysti olettaen, että esimerkiksi lapsiluku ja imetysaika eivät ole oleellisesti toisistaan poikkeavat. Useat raskaudet ja pitkä imetysaika voivat myöhentää vaihdevuosia. Ikävää on myös se, etten voi sanoa milloin vaihdevuosivaivat loppuvat ja kuinka kauan mahdollista lääkitystä tarvittaisiin oireiden hoitoon, toteaa gynekologi Outi Honkala. Vaihdevuodet ja hormonikorvaushoito Vaihdevuosioireita voivat helpottaa liikunta, terveellinen ravinto ja henkinen hyvinvointi. Tutkimuksissa on osoitettu, että erityisesti erilaisilla mind-bodytherapy -lajeilla, kuten jooga ja pilates, olisi suotuisa vaikutus oireisiin. Hankalat hormoniheittelyiden ja -puutteen aiheuttamat oireet eivät aina helpotu elämäntapavalinnoilla. Siitä ei myöskään saa kokea huonommuutta tai epäonnistumista: joidenkin elämään vaihdevuosioireet tulevat ja tekevät elämästä suorastaan piinallista. Onneksi ovat olemassa hormonit, joista voidaan saada apua. Hormonikorvaushoito tulisi aloittaa jatkumona omalle Gynekologilta apua vaihdevuosiin! 4 2/2016 Porin Lääkäritalo
hormonitoiminnalle, jolloin sen vaikutus on optimaalisin, toteaa Outi Honkala hormonikorvaushoidon aloittamisesta. Hoidon valinta riippuu siitä, onko henkilön kohtu poistettu vai ei. Mikäli henkilöllä on vielä kohtu jäljellä, hoitona käytetään keltarauhashormonin ja estrogeenin yhdistelmähoitoa. Mikäli kohtu on poistettu, hoitona riittää pelkkä estrogeeni. Estrogeenihoitoa on saatavana sekä laastarina, geelinä että tablettina. Keltarauhashormoni voidaan annostella laastarin kanssa, tablettina tai hormonikierukkana kohdussa. Vaihdevuodet ja seksuaalisuus Seksuaalisuus keskimääräisessä vaihdevuosi-iässä, 50 vuoden tienoilla, voi olla myllerryksessä jo ilman hormoniheilahteluja. Perhe on ehkä uudessa elämänvaiheessa, lapset muuttavat pois kotoa, ensimmäiset lapsenlapset ehkä kolkuttelevat ovea. Kumppanin terveys voi olla muuttunut esimerkiksi eturauhasvaivojen myötä. Mahdollinen lapsettomuus kohdataan uudelleen. Ollaan elämän kohdassa, jossa takana on elettyä elämää ehkä pettymyksiä ja saavuttamattomia haaveita. Katsotaan työelämää taakse ja eteenpäin tai sen katkeamista. Koko ihmisen hyvinvointi heijastuu seksuaalisuuteen, Outi Honkala toteaa. Seksuaalielämän kukoistus ei ole kiinni pelkästään hormoneista. Ikääntyminen laskee estrogeenin määrää ja lopulta estrogeenin tuotanto loppuu. Estrogeenin puute aiheuttaa emättimen limakalvojen ohenemista ja kuivuutta. Tämä jo itsessään saattaa tuoda hankaluuksia seksuaaliseen kanssakäymiseen. Paikallisestrogeenilla limakalvot voidaan hoitaa kuntoon ja yhdynnät mahdollistuvat. Estrogeenin puutteesta johtuvat vaihdevuosivaivat: hikipuuskat, aamuyöheräilyt, mielialaheittelyt ym. laskevat elämälaatua ja vähentävät elämäniloa ja tällöin seksuaalisuus hiipuu ja halu aikuisten leikkeihin laskee. Hormonikorvaushoidolla voidaan luoda paremmat puitteet seksuaalisuudelle, mutta haluun tarvitaan muutakin. Kipinän löytymiseen auttaa keskusteleminen ja sen myötä oman ja partnerin seksuaalisuuden oppiminen uudessa elämävaiheessa sekä seksuaalisten tarpeiden tunnistaminen. Parisuhteessa päästään parhaimmillaan keskustelemaan uudella tasolla ja voidaan tarkastella sitä, mihin kumpikin on tyytyväinen. Läheisyys voi tulla korvaamaan suurta osaa niin sanottua seksielämää. Toinen haluaa, toinen ei. Toinen pystyy, toinen ei. Nämä ovat niitä asioita, joista olisi hyvä pystyä keskustelemaan yhdessä ja löytää toinen uudella tavalla, Outi Honkala haluaa lopuksi tuoda toiveikkuutta uuteen elämänvaiheeseen. NOORA AALTONEN, OUTI PAKARINEN Lisätietoja: ajanvaraus 622 622 Tyypillisiä oireita Tässä lista oireita, joita voi ilmaantua hormonipuutteen seurauksena. Nämä on mahdollista saada kuriin oikein valitulla hoidolla. Ärtyneisyys Masennus Kuumat aallot, hikoilu Päänsärky Muistin huononeminen Univaikeudet Nivel- ja lihassäryt Rytmihäiriöt Itkuherkkyys Limakalvojen kuivuminen Seksuaalisen halukkuuden lasku Hormonikorvaushoito tulisi aloittaa jatkumona omalle hormonitoiminnalle, jolloin sen vaikutus on optimaalisin. Outi Honkala muistuttaa, että vaihdevuosioireiden ei kannata antaa hallita elämää, vaan kannattaa rohkeasti hakea apua. Eräät vaihdevuodet Kaikille naisille vaihdevuosioireet eivät ole voimakkaita, eivätkä aiheuta suurempia hankaluuksia arjessa selviämiseen. Pirkko oli ehtinyt jo 57-vuotiaaksi, ennen kuin hänen kuukautisensa loppuivat, mutta siltikään hän ei koe, että ne olisivat haitanneet tai hankaloittaneet hänen elämäänsä. Kuukautiset olivat loppuun asti täysin säännölliset ja yhtäkkiä ne vain loppuivat, Pirkko muistelee viiden vuoden takaista menopaussia. Noin puolen vuoden päästä kuukautisten loppumisesta Pirkko oli vuosittaisella gyne- kologikäynnillään ja ultraäänitutkimuksella huomattiin vielä vuotoa, joka ei ollut tullut pois. Gynekologi määräsi hänelle progesteronin tyyppistä lääkettä, jolla loppukin vuoto saatiin tyhjennettyä. Lääke toimi ja se oli siinä. Pirkko on yrittänyt kovin muistella sitä, että millaisia oireita hänellä olisi vaihdevuosista ollut. Hän kokeekin, ettei hänellä ole ollut käytännössä vaihdevuosia lainkaan, ei ainakaan sellaisia, joista usein varoitellaan. Kuukautisten loppumisen jälkeen meni jonkin aikaa niin, että minulla oli jatkuva vilu ja sitten taas silloin tällöin hikipuuskia päiväsaikaan. Ei oireet ole kovin kummoisia olleet, kun ei niitä oikein kunnolla edes muista. Kuukautisten loppumisen jälkeen meni jonkin aikaa niin, että minulla oli jatkuva vilu ja sitten taas silloin tällöin hikipuuskia päiväsaikaan, muuta ei oikein tule mieleen, Pirkko kertoo. Muuta hormonikorvaushoitoa Pirkko ei ole tarvinnut kuin paikallisesti emätinpuikkona käytettävää estrogeenivalmistetta, jolla hoidetaan yleensä osana vaihdevuosiin kuuluvaa emättimen limakalvojen kuivuutta ja ärsytystä. Aluksi tätä käytettiin 25 mg annoksena kaksi kertaa viikossa, mutta sittemmin määrää on pystytty vähentämään 10 milligrammaan kahdesti viikossa. Tyttäriensä kanssa Pirkko ei vielä ole kauheasti vaihdevuosista keskustellut. Haastattelusta hän saikin kimmokkeen ottaa aiheen keskusteluun, koska jossain kohtaa vaihdevuodet tulevat joka tapauksessa eteen. Toistaiseksi se ei ehkä kuitenkaan ole ajankohtaista. Tyttäreni ovat 30- ja 40-vuotiaat, ja jos heidän hormonitoimintansa on samansuuntainen kuin minulla, eivät vaihdevuodet ole ajankohtaista vielä hetkeen, Pirkko naurahtaa lopuksi. Hyvässä hoidossa
Seulontatesteillä geeniperimää selville Seulontatesteillä geeniperimää selville Porin Lääkäritalon on ottanut tutkimusvalikoimaansa seulontatestit, joilla voidaan selvittää esimerkiksi munasarja- ja rintasyövän sairastumisriskiä. Lisäksi laboratoriossamme alkavat myös sikiön kromosomitestit. Lääkehoidon teho ja turvallisuus Hinnat Color 418 Serenity Nipt 539 Farmakogeneettinen paneeli, DNA-tutkimus 360 Color-testi on munasarja- ja rintasyövän riskin ennustamiseen kehitetty kattava geenipaneelitesti. Testissä tutkitaan 19 eri geeniä, joiden geenivirheet voivat lisätä kyseisten syöpien riskiä. Testi tehdään sylkinäytteestä. Jos tulos on positiivinen, syöpäriski voi olla merkittävästi kohonnut ja potilaan tiheämpi seuranta tai muut toimenpiteet voivat olla aiheellisia. Jos tulos on negatiivinen, perinnöllisen munasarja- ja rintasyövän riski on suurin piirtein sama kuin väestöllä yleensäkin. Lapsivesipunktiolla saadaan selville mahdolliset sikiön poikkeavat kromosomit. Näyte otetaan ihon ja vatsakalvojen läpi neulalla lapsivedestä. Tämä on toimenpide, jossa on myös 0,5-1 %:n riski sikiön menettämiseen. Lapsivesipunktioita ja niiden riskejä voidaan vähentää merkittävästi tekemällä sikiön kromosomitutkimus eli ns. NIPT-testi. Serenity NIPT-testi on raskaana olevan äidin verestä otettava sikiön trisomiaseulontatesti, joka voidaan ottaa kymmenennen raskausviikon jälkeen. Serenityllä voidaan nähdä yleisimmät kromosomipoikkeavuudet (trisomiat 21, 13, 18) sekä sukupuolikromosomien poikkeavuudet. Tällä testillä voidaan tunnistaa esimerkiksi 99,9 % Downin oireyhtymistä. Koska Serenity on tarkka ja luotettava, ainoastaan selkeästi positiiviset tulokset pitää varmistaa lapsivesipunktiolla ja näin saadaan punktioiden määrää ja niiden aiheuttamaa keskenmenoriskiä vähennettyä. NOORA AALTONEN Lisätietoja: Laboratorio p. (02) 6226 250 Yksilöllisten ominaisuuksien huomioon ottaminen lääkehoidossa on avain turvalliseen ja tehokkaaseen lääkehoitoon. Lääkkeet eivät vaikuta samalla tavalla kaikkiin potilaisiin. Porin Lääkäritalossa tehdäänkin myös geenitestejä, joiden perusteella on mahdollista selvittää yli 70 lääkeaineen sopivuus henkilökohtaisen geeniperimän mukaisesti. Geenitesti tunnistaa henkilöt, joiden elimistön kyky poistaa lääkeaineita on nopeutunut tai hidastunut, ja tätä tietoa voidaan hyödyntää lääkehoidon suunnittelussa. Ergometritestaus laktaattimittauksella Epäsuoralla ergometritestillä arvioidaan testattavan hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa eli kestävyyskuntoa. Testissä poljetaan tietokoneohjattua Monark-ergometria. Testin tulos perustuu syke- ja maitohapposeurantaan. Testissä pyritään henkilökohtaiseen maksimitulokseen. Harjoittelun vaikutus lihasten maitohapon tuottamiseen rasituksessa on tärkeä tieto tavoitteelliselle urheilijalle. Laktaattiarvojen mittaaminen poljettavien harjoitusjaksojen välillä antaa maitohappojen kertymisestä tarkkaa tietoa. Harjoittelun tehon kasvaessa laktaattia kehittyy enemmän ja myös elimistön kyky hajottaa sitä kasvaa. Tasotestistä saa tarkkaa tietoa omasta kuntotasosta, ja tasotestin jälkeen urheilija tietää millaisella syke- ja vauhtitasolla oma harjoittelu on optimaalisinta. Mittaus soveltuu sekä kilpaurheilijoille että kuntoilijoille. Ergometritestaus voidaan tehdä myös ilman laktaattiarvojen mittausta (65 ). Kampanjahinta 95 (norm. 110 ) UUTUUS! Hinta voimassa 30.6.2016 asti. Ajanvaraus vain puhelimitse p. (02) 622 622 Punkkiaika on käsillä suojaudu punkkien levittämää TBE-virusta vastaan Puutiaisaivotulehdus on punkkien levittämä virusinfektio, jota vastaan on kehitetty rokote. Rokotetta suositellaan, mikäli henkilö oleskelee pidempiä aikoja taudin esiintymisalueilla sekä liikkuu paljon luonnossa. Punkkirokotteeseen kuuluu yhteensä kolme rokotuskertaa tietyssä aikavälissä. Rokotuskerta matkailijaklinikalla 50 (sis. rokote+pistäminen). Tiedustelut: matkailijaklinikka (02) 622 622 tai toimenpide (02) 6226 238. Itsenäisyydenkatu 33, Pori p. 622 622 6 2/2016 Porin Lääkäritalo
Diabeteshoitoa yksilöllisesti Uusi palvelu! Diabetes on yksi merkittävistä kansantaudeistamme. Diabetesta sairastavia on arvioitu olevan Suomessa lähes 500 000, joista liki puolen arvioidaan sairastavan tyypin II diabetesta tietämättään. Diabeteksen oikea ja yksilöllinen hoito on avain hyvään hoitotasapainoon. Diabeteshoitaja on diabeetikon apuna ja tukena arjessa. Diabetesta on montaa eri tyyppiä. Yleisimmät ovat tyypin I ( nuoruustyypin ) ja tyypin II ( aikuistyypin ) diabetes. Tyypin I diabeteksessa haiman solusaarekkeet, jotka tuottavat insuliinia tuhoutuvat autoimmuuni-ilmiön seurauksena. Tämän vuoksi seurauksena on insuliinin puute ja verensokerin määrän suureneminen. Insuliinin puutteen vuoksi hoitona tarvitaan alusta alkaen insuliinipistokset. Tyypin II diabeteksessa insuliinin säätelemä glukoosin siirtyminen verestä soluihin on häiriintynyt. Haima joutuu tuottamaan insuliinia tavallista enemmän, jotta sokeri siirtyisi soluihin. Ajan myötä haiman insuliinia valmistavat solut väsyvät, minkä seurauksena diabetes puhkeaa. Oli diabeteksen tyyppi mikä tahansa, tärkeintä diabeteksen hoidossa on lisäsairauksien ehkäisy ja siksi diabeteksen omahoito onkin tärkeää, kertoo diabeteshoitajana Porin Lääkäritalossa aloittanut Anu Österman. Vaikka nimikkeenäni onkin diabeteshoitaja, pitää muistaa, että diabeetikko itse on kuitenkin ainoa, joka pystyy hoitamamaan itseään parhaalla mahdollisella tavalla. Kukaan muu ei sitä pysty hänen puolestaan tekemään. Diabeteksen omahoito on kuitenkin ajoittain myös haasteellista ja vaikeaa ja siksi diabeteshoitaja on hyvänä tukena ja keskusteluapuna diabeteksen omahoidossa. Mahdollisimman terveet elämäntavat ovat diabeteksen omahoidossa kaiken A ja O. Kohdataan sairaus yhdessä Diabeteshoitaja Anu Österman välttää vastaanotollaan diabeteksesta ja elintavoista paasaamista. Jokaisen diabeetikon lähtökohdat ja tavoitteet sekä elämäntilanteet ovat erilaisia ja ne otetaan huomioon myös omahoitosuunnitelmassa. Elämäntapojen vaikutusta tyypin II diabetekseen ei voi kuitenkaan sivuuttaa. Mahdollisimman terveet elämäntavat ovat diabeteksen omahoidossa kaiken A ja O. Jokaiselle löytyy kuitenkin juuri ne omanlaiset tavat toteuttaa elämäntapamuutoksia, kunhan hän saa siihen tukea ja se on suunnitelmallista, Anu Österman toteaa. Diabeteksesta ei voi täysin parantua koskaan. Diabeteksen omahoidossa tavoitteena onkin mahdollisimman oireeton elämänlaatu sekä lisäsairauksien ehkäisy. Näitä lisäsairauksia ovat esimerkiksi muutokset silmänpohjissa, munuaistoiminnan heikkeneminen sekä jalkojen tunnottomuus. Diabeteshoitajan vastaanotolla Mitä varhaisemmassa vaiheessa panostetaan ennaltaehkäisevästi kohonneisiin sokeriarvoihin, voidaan mahdollinen diabeteksen puhkeaminen vielä estää. Diabeteshoitajan vastaanotolle voivatkin tulla myös henkilöt, joilla ei vielä ole puhjennut tyypin II diabetes, mutta sokeriarvot ovat voineet olla koholla. Diabeteshoitajan vastaanotolla kartoitetaan perussairaudet ja lääkitykset, seurataan omahoitoa omaseurantavihon tai mittarin avulla, tutkitaan pistospaikkojen kuntoa sekä tutkitaan jalat säännöllisesti. Lisäksi diabeteshoitaja tekee perusmittauksia kuten paino, verenpaine, verensokeri sekä seuraa laboratoriotuloksia. Vastaanotolla on myös pitkäaikaissokerilaite, jolla tarvittaessa tarkistetaan tilannetta. Vastaanotolla käydään keskimäärin kaksi kertaa vuodessa, mutta myös useammin, jos tulee lääkemuutoksia tai hoitotasapainossa on heittelyä. Hyvällä omahoidolla pyritään siihen, että diabetes kulkee elämän mukana, ei siis niin päin, että elämä kulkee diabeteksen talutusnuorassa. Jokainen väsyy diabeteksen omahoitoon jossain kohtaa ja siksi on tärkeää muodostaa luottamuksellinen suhde ammattihenkilöön, joka jaksaa Lisätietoja: ajanvaraus p. 622 622 Lääketutkimus tyypin 2 diabetespotilaille Etsimme tutkimushenkilöitä kansainväliseen, käytännönläheiseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan uuden glargiini-perusinsuliinivalmisteen tehoa verrattuna vakiohoidon perusinsuliinihoitoon. Voitte soveltua tutkimukseen, jos: Teillä on todettu tyypin 2 diabetes. Diabeteksen hoitotasapaino on riittämätön (HbA1c pitkäaikaissokeriarvo on yli 7 % ja paastoverensokeriarvo on yli 7,2 mmol/l). kannustaa myös vaikeina aikoina, Anu Österman muistuttaa. NOORA AALTONEN Olette käyttänyt perusinsuliinia 6 kuukautta. Lisäksi Teillä voi olla muita diabeteslääkkeitä. Teillä ei ole käytössä pikainsuliinia tai sekoiteinsuliinia. Tutkimus kestää enintään 55 viikkoa ja sisältää 6 tutkimuskäyntiä. Suomessa tutkimuksesta vastaavana henkilönä toimii professori Olavi Ukkola Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkijoina toimivat Kirsi Sävelä ja Jyrki Levola Porin Lääkäritalossa. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä tutkija Kirsi Sävelä ja/tai tutkimushoitaja Anu Östermaniin: kirsi.savela@porinlaakaritalo.fi tai anu.osterman@porinlaakaritalo.fi. Anu Österman puh. 040 567 1818 torstaisin klo 13.00 15.00. Hyvässä hoidossa
Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Leikkaa talteen! Lääkärit Allergologia Anu Virolainen Anestesiahammashoito Ismo Raitakari Anestesiologia Maarit Lahti Timo Virtanen Nikolai Zaitsev Endokrinologia Paavo Pääkkönen Fysiatria Jarkko Levola Geriatria Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Johanna Haikonen Outi Honkala Merja Huttunen Laura Kyhä-Österlund Minna Maunola Inge Nömm Sinikka Oksa Satu Pietarinen Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Gynekologiset leikkaukset Reijo Raitala Ihotaudit Jukka Juhela Pertti Viljanen Anu Virolainen Tuula Vuorio Keuhkosairaudet Elina Aalto Matti Pietiläinen Kirurgia Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Juhani Santavirta Matti Sävelä Heli Virtanen Kliininen fysiologia Pekka Varjo Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Pekka Tamminen Kirsi Ylitalo Käsikirurgia Ilkka Antti-Poika Jorma Panula Lastenkirurgia Juha Korhonen Sari Malmi Lastentaudit Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Magneettitutkimukset Timo Raudaskoski Simo Savijoki Muistitutkimukset Maritta Salonoja Neurofysiologia Esa Rauhala Jan Siren Neurokirurgia Johanna Kuhmonen Neurologia Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Juha Kalliokoski Harri Mäkelä Roman Sofer Seppo Suominen Matti Sävelä Heikki Österman Plastiikkakirurgia Tapio Nieminen Ira Saarinen Psykiatria Matti Joukamaa Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero Psykoterapia Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero Radiologia Elina Heikkilä Timo Lehtonen Reumasairaudet Tapio Ahola Ruuansulatuselinten kirurgia Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Ruuansulatuselinten sairaudet Jukka Korpela Matti Kukola Silmäkirurgia Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Hanna Saarela Sisätaudit Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Esa Soppi Kirsi Sävelä Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Sotilaslääketiede Timo Lahin Suu- ja leukakirurgia Ossi Lehmijoki Sydäntaudit Jouko Remes Terveydenhuolto Anu Toivanen Työterveyshuolto Anna Routama-Paana Janne Vehanen Työterveyslääkärit Marja-Riitta Neumann Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Timo Walli Kaija Westergård Jonne Willman Hilkka Ylisassi-Pietiläinen Urheilulääkärit Jyrki Levola Timo Nykänen Jonne Willman Urologia Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen Verisuonikirurgia Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Veritaudit Seppo Vanhatalo Yleislääketiede Esko Karra Pauli Korkeamäki Jyrki Levola Anu Toivanen Yleislääkärit Teija Kauti Viljami Laine Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Antton Palomäki Jaana Porri Pauli Riikonen Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Jonne Willman Muut asiantuntijat Akupunktio Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Alaraajafysioterapia Tiina Stenman Diabeteshoitaja Anu Österman Fysioterapia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Outi Luoma Elina Salin Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo Hypnoosihoito Paula Simonen Kiropraktiikka Matti Kuuri-Riutta Kuntohoitaja Jorma Pohjonen Lymfaterapia Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Matkailijaklinikka Muistitutkimukset Ulla Paassilta OMT-fysioterapia Mika Kerokoski Pariterapia Kirsi-Marja Hoffrén Heikki Kruus Perheterapia Kirsi-Marja Hoffrén Psykologia Paula Simonen Psykoterapia Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Anja Järvinen Heikki Kruus Anja Lehtilä Päihdeterapia Kirsi-Marja Hoffrén Ravitsemusterapia Roope Mäkelä Seksuaaliterapia Solja Salminen Senioriklinikka Terhi Saari-Hannibal Toimintaterapia Venla Nordström Syömishäiriöklinikka Työterveyspsykologia Mia Koivu Helena Säynäjäkangas Urheiluklinikka Äitiysneuvola Outi Porri-Aulapalo Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi Osallistu kyselyyn ja voit voittaa! Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona Kirvatsin Jytä liput kahdelle. Edellisen arvonnan voitti Milka Pennanen, Porista. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Hyvässä hoidossa 2/2016 Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Postita lomake 15.6.2016 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi. Nimi Toimitus: Minna Kalliomäki ja Noora Aaltonen Onko vaihdevuodet vaivanneet sinua tai puolisoasi? Ei, vaihdevuodet olivat seesteiset. Kyllä, jonkin verran. Kyllä, vaihdevuodet olivat myrskyä ja myllerrystä. Ei, hain ajoissa apua. Osoite Puhelin Taitto: Jabadabaduu Kannen pääkuva: Kuvituskuva