Luonnontuotteiden KUIVAAMINEN JA KÄYTTÖ KUIVATTUJA MAITOHORSMAN LEHTIÄ TYRNIMISU, OHJE s. 17 SIENIRISOTTO, OHJE s. 12 KUIVATTUA TYRNIJAUHETTA yrtit sienet marjat

Luonnontuotteiden KUIVAAMINEN JA KÄYTTÖ Eintarvikkeita kuivattaessa haihdutetaan pois neste, jotta mikrobi- ja entsyymitoiminta saadaan oppumaan. Maku ja aromit kuitenkin säiyvät, usein jopa voimistuvat. Ruoaksi vamistettaessa kuivatut tuotteet imevät itseensä uudeeen nestettä ja turpoavat. Kuivatut tuotteet ovat kevyitä ja vievät vain vähän säiytystiaa. Ne säiytetään imatiiviissä purkeissa tai paperipusseissa kuivassa ja pimeässä tiassa. Kuivatut yrtit on hyvä käyttää vuoden kuuessa kuivaamisesta, mutta oikein säiytettynä esimerkiksi sienet säiyttävät ravinto- ja aromiaineensa jopa viisi vuotta. Kuivatuista tuotteista saa monipuoista ruokaa. Erinomaisen käytännöisiä ne ovat retkioosuhteissa. Nestettä käytetään ruoanvamistuksessa enemmän kuin normaaisti. Kuivatut tuotteet imevät itseensä nestettä painoonsa verrattuna 3 10 kertaisen määrän. Kuivaukseen sovetuvat ähes kaikki raaka-aineet. Hyödynnä siis vuoden eri sesongit. Keväää ja akukesää kerätään eriaisia yrttejä, esimerkiksi nokkosen nuoria versoja ja koivunehtiä sekä korvasieniä. Muista kuitenkin korvasienten oikea käsittey niitä ruoaksi vamistettaessa. Kesää ja syksyä kuivataan sieniä ja marjoja. Myös marjamehun vamistuksesta jäävät marjojen kuoret voi kuivata ja jauhaa kuitupitoiseksi marjajauheeksi. Kuivaukseen käytetään vain virheettömiä ja puhtaita raaka-aineita. Paras kuivaustuos saadaan kuivuria. Markkinoia on monia kotitaouskäyttöön sovetuvia kuivureita. Niitä voi tiedustea vuokrae esimerkiksi sieniseuroita ja kotitaousneuvontajärjestöitä. Kotikäyttöön sieniä, marjoja ja yrttejä voi kuivata iman kuivuriakin. Hyviä kuivauspaikkoja ovat mm. haaea eivinuuni, jonka peti ja uuninuukku ovat avattuna, ämmin uuninpankko, haaea sauna ja pannuhuone. Kuivauspaikan tuee oa puhdas. Tavainen sähköuuni on iian kuuma ja imanvaihto iian vähäinen. Mikroaatouunissa kuivaamista ei suositea, koska kuivattava tuote voi nesteen puuttuessa syttyä paamaan. Kuivattuja uonnontuotteita saa myös vähittäiskaupoista. Kuivattuja sieniä ja sienirouheita sekä yrttejä, marjoja, marjajauheita ja -rouheita öytyy jo mm. markettien vaikoimista, etnisistä ruokakaupoista ja uontaistuotekaupoista. Kuivattujen tuotteiden kiohinta saattaa tuntua korkeata tuoreisiin tuotteisiin verrattuna. Täytyy kuitenkin muistaa, että kuivattaessa raaka-aineet kutistuvat, mutta ruoaksi vamistettaessa ne imevät itseensä runsaasti vettä ja saavuttavat näin jäeen normaaipainonsa. Esimerkiksi 1 d kuivattua mustikkaa vastaa noin 5 d tuoretta mustikkaa ja 30 g kuivattuja suppiovahveroita noin 1 itraa tuoreita. Tämän esitteen tarkoituksena on kannustaa uonnonyrttien, -marjojen ja -sienten keräämiseen ja kuivaamiseen, sekä kuivattujen tuotteiden monipuoiseen käyttöön ruoanaitossa. Kokeie ja maista! Arktiset Aromit ry. 2

Yrttien kuivaus Yrtit poimitaan puhtaita paikoita, etäisyyden ähimpään tiehen tuee oa 50 100 metriä iikenteen vikkauden mukaan. Puhtaimmat kasvit saadaan aueita, joita ei oe annoitettu tai käsitety rikkaruohojen tai tuhohyönteisten torjunta-aineia. Kasveja tuee aina jättää jonkin verran jäjee, jotta kyseisen ajin oemassaoo kasvupaikaa jatkuisi. Nuutuneita tai vahingoittuneita yrttejä ei kerätä. Paras aika keräämiseen on kauniia, kuivaa säää aamukasteen haihtumisen jäkeen. Puhtaat yrtit ovat vamiita kuivattavaksi seaisenaan. Sen sijaan juuret ja juurakot pestään huoeisesti. Ne eikataan ohuiksi viipaeiksi, jotta ne kuivuvat nopeammin eivätkä piaannu. Kuivaamisen onnistumisen kannata on tärkeää, että yrtit saadaan kuivumaan mahdoisimman pian keräämisen jäkeen, ja että kuivaus tapahtuu nopeasti iman keskeytyksiä. Näin yrttien maku ja vitamiiniarvot säiyvät mahdoisimman hyvinä. Eri yrttiajit kuivataan toisistaan eriään, jotta miedot yrtit eivät saisi sivumakuja voimakasaromisista yrteistä. Kuivattaessa yrteistä poistuu noin 70% vettä. Kuivattujen yrttien ihanteeinen kosteuspitoisuus on korkeintaan 5%. Yrttien kuivausämpötiaksi suositeaan korkeintaan 35 astetta, iian korkeassa ämmössä ne tummuvat. Yrttejä kuivataan ohuena kerroksena huoneenämmössä, pöyttömässä ja puhtaassa paikassa, jossa on hyvä imanvaihto. Kuivaamista auringossa ei suositea. Tehokkain kuivausmuoto on hyötykasvikuivuri. Yrtit voi myös kuivata nippuina ja ripustaa ne harvakseen narue tai tangoe kuivumaan. Yrttien kuivausaikaan vaikuttaa niiden sisätämä vesimäärä ja kuivausoot. Kuivurissa yrtit kuivuvat muutamassa tunnissa, pannuhuoneessa puoestaan vajaassa viikossa. Umpinaisissa tioissa kuivaamista tuee vättää, koska imankosteus voi nousta iian korkeaksi ja yrtit homehtuvat heposti. Yrtit ovat tarpeeksi kuivia, kun ne ovat kiinteitä ja murenevat käsissä. Niissä on vieä iikaa kosteutta, jos ne tuntuvat pehmeitä tai nahkeita. HYÖTYKASVIKUIVURI 3

Yrttien säiyttäminen Kuivatut yrtit säiytetään vaota suojattuna puhtaissa asi- tai petitökeissä tai paperipusseissa. Yrttejä ei pitäisi jauhaa aivan hienoksi, koska sioin vitamiinit haihtuvat nopeammin. Kuivatut yrtit käytetään vuoden sisää. Kuivattuja yrttejä käytetään ruoanvamistuksessa monipuoisesti. Näin ruokien ravintoarvo kasvaa ja ruokaan saadaan uusia makuja. Kuivayrttejä kannattaa kokeia esimerkiksi jauheena keittoihin, muhennoksiin, aatikoihin, munakkaisiin sekä eivontaan. Viherjauhetta voi käyttää myös viiin tai jogurtin päää. Vamiiksi kuivattuja yrttejä öytää varmimmin uontaistuotekaupoista, mutta myös etnisistä ruokakaupoista sekä marketeista. Myynnissä on mm. viherjauhetta, nokkosjauhetta, koivunehteä, kanervaa ja kutapiiskua. Yrttien hiostaminen Useiden yrttien ehdet voidaan hiostaa ei fermentoida. Hiostuksessa kosteuden, hapen ja entsyymien vaikutuksesta syntyy uusia aromiyhdisteitä, ja mahdoiset karvaat parkkiaineet hajoavat. Hiostamista suositeaan ahomansikae, iukae, maitohorsmae, mesiangervoe, mesimarjae, pihajae ja vademae. Näin yrttejä hiostetaan: Puhtaat ja kuivat yrtit evitetään nuutumaan huoneenämpöön tai aurinkoon muutamaksi tunniksi. (KUVA 1) Nahistuneet ehdet hierretään kiertämää ne tiiviiksi ruiksi (KUVA 2) ja ruaamaa eikkuuautaa vasten voimakkaasti painaen niin, että kasvin sounesteet kihoavat ehtien pinnoie. Hiertämisen voi tehdä myös kauitsemaa (KUVA 3) tai pyöritteemää paosia ehdistä kämmenten väissä. Hiertäminen on hiostamisen tärkein vaihe, ja siihen kannattaa paneutua huoea. Hyvin hierretty ehti on kostunut sounesteestään tasaisesti ja vaatii yhemmän hiostusajan. Pakkaa hierretyt ehdet imavasti asipurkkiin (KUVA 4) ja jätä sen kansi hieman raoeen, jotta happi ei oppuisi kesken hiostuksen. Laita purkki ämpimään paikkaan (40 50 astetta), esimerkiksi hyötykasvikuivuriin tai kymäaukkuun, joka ämmitetään kuumavesipuoia. Lämpötia tuisi pitää tasaisena; iian viieässä on homehtumisvaara ja iian ämpimässä entsyymit eivät toimi. Sopiva hiostusaika on tunnista muutamaan tuntiin, kunnes yrtit muuttuvat ruskeiksi. Avaa ruat tai paoset (KUVA 5) ja evitä yrtit kuivumaan imavasti (KUVA 6). Hiostetut ja kuivat yrtit säiytetään käyttöön asti vaota suojattuna ja imatiiviisti pakattuna. Näin aromit eivät pääse haihtumaan. 4

(KUVA 2) (KUVA 1) (KUVA 3) (KUVA 4) (KUVA 5) (KUVA 6) 5

Yrttijuoman vamistus kuivatuista yrteistä Perinteisesti yrttejä on nautittu teen tapaan vamistetun yrttijuoman muodossa. Yrttijuomaa voi vamistaa kahdea tavaa; hauteeksi tai keitteeksi. Sitä nautitaan sekä kuumana että kymänä. Hauteeksi ei infuusioksi kutsutaan kasvin kukista ja ehdistä vamistettua yrttijuomaa. Se vamistetaan kaatamaa kiehuvaa vettä yrttien pääe, tämä irrottaa vaikuttavat ainesosat yrteistä. Juoman vamistaminen muistuttaa tavaisen teen vamistamista. Kupiiseen yrttijuomaa tarvitaan teeusikainen kuivattuja yrttejä. Pääe kaadetaan kiehuvaa vettä, annetaan hautua viisi minuuttia ja siiviöidään. Makeutetaan tarvittaessa hunajaa. Keitteeksi ei dekoktiksi kutsutaan yrttijuomaa, joka on vamistettu keittämää yrttejä jonkin aikaa vedessä hijaisea tuea. Näin niiden parantavat aineet ja maku tuevat parhaiten esiin. Tää tavaa vamistetaan yrttijuomaa erityisesti kasvien kovista ja puisista osista, kuten juurista, kuorista, siemenistä ja marjoista. Puoee itrae vettä käytetään noin 30 g kuivattuja yrttejä ja seosta keitetään 15 minuutin ajan. Lopuksi juoma siiviöidään. Yrttijuomasekoituksia: vademan- ja maitohorsmanehtiä vademan- ja koivunehtiä koivun- ja puoukanehtiä, kutapiiskua koivunehtiä, nokkosta, siankärsämöä, voikukkaa voikukan-, mustikan- ja vademanehtiä koivunehtiä, kutapiiskua, nokkosta mustikan ehtiä ja puna-apian kukkia mustaherukan ja mustikan ehtiä Yrttien poimintaohjeita: Yrttien ehdet kerätään ennen kasvin puhkeamista kukkaan Yrttien kukat kerätään niiden puhjetessa, mukaan ei vanhoja, kuihtuvia kukkia Voimakastuoksuiset kasvit kerätään niiden oessa täydessä kukassa Yrttien siemenet ja hedemät kerätään juuri ennen täyttä kypsyyttä Yrttien juuret ja juurakot kerätään keväää heti maan suettua tai myöhään syksyä 6

Yrtti Kerättävä osa Keräysaika Kuivaaminen Käyttötapa Ahomansikka ehdet ennen kukintaa tuoreena/ yrttijuomiin touko-kesäkuussa hiostettuna HUOM! Lehdet voivat aiheuttaa aergiaoireita. Apia ehdet ennen kukintaa tuoreena mausteeksi eipään, ämpimiin ruokiin akukesää Apia kukinnot kukkien puhjettua tuoreena yrttijuomiin, mausteeksi eipään, ämpimiin ruokiin Kamomiasaunio nuoret kukat kukien puhjettua tuoreena yrttijuomiin kesä-syyskuussa HUOM! Saattaa aiheuttaa aergisia oireita. Kanerva kukat kukkien puhjettua tuoreena yrttijuomiin heinä-eokuussa HUOM! Sisätää mm. parkkiaineita ja arbutiina. Kataja marjat oppukesästä tuoreena yrttijuomiin, ihan/riistan ja kajan syksyyn mausteeksi HUOM! Sisätää munuaisia rasittavia haihtuvia öjyjä, ei suositea munuaisvikaisie tai raskaana oevie. Kataja nuoret versot keväää tuoreena yrttijuomiin, mausteeksi savustukseen HUOM! Sisätää munuaisia rasittavia haihtuvia öjyjä, ei suositea munuaisvikaisie tai raskaana oevie. Koivu nuoret ehdet ennen juhannusta tuoreena yrttijuomiin HUOM! Lehdet virtsaneritystä isääviä. Kutapiisku kukinnot heinä-eokuu tuoreena yrttijuomiin kukkien puhjettua HUOM! Voimakkaasti virtsaneritystä isäävä, vain tiapäiseen käyttöön. Liiaisesti käytettynä myrkyinen. Liukka ehdet akukesä tuoreena/ yrttijumiin ennen kukintaa hiostettuna Maitohorsma ehdet ennen kukintaa tuoreena/ yrttijuomiin, ämpimiin ruokiin kesä-heinäkuussa hiostettuna Mesiangervo ehdet ennen kukintaa tuoreena/ yrttijuomiin akukesää hiostettuna HUOM! Jatkuvaa käyttöä tuisi vättää. Mesiangervo kukinnot kukkien puhjettua tuoreena yrttijuomiin HUOM! Jatkuvaa käyttöä tuisi vättää. Mesimarja ehdet ennen kukintaa tuoreena/ yrttijuomiin kesäkuussa hiostettuna 7

Yrtti Kerättävä osa Keräysaika Kuivaaminen Käyttötapa Mustaherukka ehdet kesä-heinäkuussa tuoreena yrttijuomiin, mausteeksi säiykkeisiin Mustikka nuoret ehdet kesä-heinäkuussa tuoreena yrttijuomiin HUOM! Sisätää oksaaihappoa, ei sovi munuaistautisie. Mänty nuoret kerkät keskikesä tuoreena yrttijuomiin, höyryhengitykseen, kypyveteen HUOM! Sisätää pajon haihtuvia öjyjä, jotka pitkään nautittuna voivat oa terveydee haitaisia. Nokkonen ehdet akukesää tuoreena yrttijuomiin, mausteeksi eipään, ennen kukintaa ämpimiin ruokiin Petokorte nuoret vihreät akukesää tuoreena yrttijuomiin versot HUOM! Keitettävä useita minuutteja, jotta pii ehtii iueta veteen. Virtsaneritystä isäävä. Suuria annoksia haittavaikutuksia. Pihaja ehdet akukesää tuoreena/ yrttijuomiin ennen kukintaa hiostettuna Pihaja marjat eo-syyskuussa tuoreena yrttijuomiin, mausteeksi eipään marjojen kypsyttyä Poimuehti ehdet akukesää tuoreena yrttijuomiin, ämpimiin ruokiin ennen kukintaa Puoukka ehdet keväää tai tuoreena yrttijuomiin myöhään syksyä HUOM! Sisätää arbutiinia ja sen johdannaisia, jotka pitkään käytettynä myrkyisiä. Vain tiapäiseen käyttöön. Siankärsämö kukat, ehdet kukinnan akaessa tuoreena yrttijuomiin, mausteeksi iharuokiin keskikesää HUOM! Sisätää haihtuvia öjyjä. Liiaisesti käytettynä voi aiheuttaa mm. päänsärkyä, huimausta ja ihottumaa. Vadema ehdet ennen kukintaa tuoreena/ yrttijuomiin akukesää hiostettuna Voikukka ehdet ennen kukintaa tuoreena yrttijuomiin, mausteeksi, akukesää ämpimiin ruokiin Voikukka kukat kukkien puhjettua tuoreena yrttijuomiin, ämpimiin ruokiin Voikukka juuri keväää tai tuoreena yrttijuomiin, mausteeksi ämpimiin myöhään syksyä ruokiin, kajaan Vuohenputki ausehdet toukokuu tuoreena mausteeksi, ämpimiin ruokiin 8

Yrttireseptejä NOKKOSKEKSIT 1,5 d vettä 1/2 d nokkosjauhetta 1 d kaurahiutaeita 1/2 d ruokaöjyä 1 d ruisjauhoja 1,25 d vehnäjauhoja 1 t eivinjauhetta 1/2 t suoaa 1 rk hunajaa Sekoita nokkosjauhe ja kaurahiutaeet veteen, anna turvota hetki. Lisää muut aineet, sekoita hyvin napakaksi taikinaksi. Kauitse ohueksi evyksi ja ota muotia pikkueipiä tai eikkaa neiöiksi. Pistee haarukaa. Paista 250 asteessa noin 10 minuuttia. NOKKOSHYRRÄT 250 g eivontamargariinia 4 d vehnäjauhoja 1/2 t suoaa 1 t eivinjauhetta 1/2 d nokkosjauhetta 250 g rahkaa Täytteeksi esimerkiksi: juustoraastetta kinkkua hienonnettuna porkkanaraastetta maustettua tuorejuustoa tuoreita yrttejä sieniä Sekoita suoa, eivinjauhe ja nokkosjauhe vehnäjauhoihin. Nypi jauhoseos margariiniin. Lisää rahka, sekoita hyvin mutta ää vaivaa. Anna taikinan evätä hetki. Kauitse taikina ja evitä pääe vaitsemasi täyte. Ruaa tiiviiksi ruaksi ja eikkaa noin 1 cm paksuisiksi paoiksi. Paista 200 asteisessa uunissa noin 15 min. 9

Yrttireseptejä KOIVU-PERUNARÖSTI 4 keskikokoista perunaa 1 sipui 1/2-1t suoaa 1/2 t mustapippurirouhetta 1 rk kuivattua koivua jauhettuna ruokaöjyä paistamiseen Kuori ja raasta perunat. Kuori sipui ja hienonna erittäin hienoksi. Yhdistä peruna ja sipui, isää joukkoon mausteet sekä koivujauhe. Sekoita hyvin. Kuumenna ruokaöjy paistinpannua ja taputtee röstiseos pannue tasaiseksi evyksi. Kypsennä miedoa ämmöä, kunnes pinta on saanut kauniin kuanruskean sävyn. Käännä suuren ruokaautasen avua. Paista toinenkin puoi kauniin väriseksi. Tarjoa perunaisäkkeenä tai esimerkiksi sienikastikkeen kera. Vinkki! Rösti on hyvää myös kymänä eivän päää. 10

Sienten kuivaus Sienten kuivaaminen on heppoa ja vaivatonta. Kuivattuna sieni kutistuu pajon. Esimerkiksi itrasta tuoreita suppiovahveroita saadaan kuivattuna 30 g. Kuivatut sienet säiyvät useita vuosia ja sopivat raaka-aineeksi moniin ruokaajeihin. Tärkeät kivennäisaineet ja suurin osa vitamiineista säiyy hyvin. Kuivattaessa maku tiivistyy voimakkaammaksi. Sieniä käytetään auksi varoen ja opeteaan sopiva annostus. Sienijauheita voi käyttää myös mausteena. Kuivaus sopii kaikie sieniajeie. Sienet puhdistetaan ja paoiteaan. Tattien akit eikataan muutaman miimetrin paksuisiksi viipaeiksi. Hettasienten (mm. rouskut ja haperot) akki viipaoidaan nejästä kahdeksaan osaan hettojen suuntaisesti. Sienten jaat viipaoidaan joko pitkittäis- tai poikkisuunnassa aadun ja käyttötarkoituksen mukaan. Jos sienen jaka on säikeinen, se viipaoidaan poikkisuunnassa. Onttojakaisen sienen, kuten haaparouskun, poikkisuuntaisesti viipaoidut jaat ovat kauniita esimerkiksi keitoissa. Ohutmatoisia sieniä ei tarvitse paoitea kuivauksen takia, mutta puhdistaminen on hepompaa, jos ne hakaistaan kahtia. Kuivaamisessa tärkeintä on, että sienet ovat imavasti, esimerkiksi tiheän ritiän päää. Kuivumisen tuisi tapahtua nopeasti ja yhtäjaksoisesti. Kuivausämpötian tuee oa riittävän ahainen, se ei saisi nousta yi 40 C:een. Sienien rakenne kovettuu, jos sienet kuivataan iian korkeassa ämpötiassa. Sienet ovat tarpeeksi kuivia, kun ne murtuvat rapsahtaen. Täöin niiden kosteuspitoisuus on noin 8 12 %. Kuivatut sienet säiytetään asi- tai metaitökeissä tai paperipusseissa. Mikäi sienet voivat imeä itseensä imasta kosteutta, paperipussin pääe on hyvä aittaa vieä muovipussi. Kuivatut sienet säiytetään viieässä, kuivassa ja pimeässä. Kuivattujen sienten maku ja rakenne paautuvat parhaiten, kun ne iotetaan vedessä ennen käyttöä. 10 g kuivattuja sieniä tarvitsee 2 d vettä. Sienistä iukenee veteen ravinto-ja makuaineita, joten iotusnesteenkin voi hyödyntää ruoanvamistuksessa (ei kuitenkaan korvasienissä). Vamistettaessa esimerkiksi maitopohjaisia ruokia, voidaan ne iottaa myös maidossa. Liotusaika on riippuvainen sieniajista. Ohutmatoiset sienet (suppiovahvero, mustatorvisieni ja mustavahakas) ovat käyttövamiita jo noin 20 minuutin iotuksen jäkeen, paksumatoiset (haperot, tatit, vaaeaorakas ja ampaankääpä) vaativat noin tunnin iotuksen ja kantarei peräti komen tunnin iotuksen. Sieniä käsiteään iotuksen jäkeen samoin kuin tuoreita sieniä. Miedot sienet käytetään ruoanvamistuksessa seaisenaan. Rouskujen maku miedontuu kuivattaessa ja makunsa puoesta niitä voi käyttää iman keittämistä. Keitä rouskut, jos hauat varmuuden niiden haitaisten vesiiukoisten aineiden poistumisesta. Ohutmatoisia sieniä voi myös murentaa keittoihin kuivana iman iotusta. Sienet isätään heti vamistuksen akuvaiheessa. Suppiovahvero ja punikkitatti ovat voimakkaan makuisia sieniä, joten niitä isätään ruokiin varovasti, ettei sienen maku tue ruoassa iian haitsevaksi. 11

Myös korvasieniä säiötään kuivaamaa. Niitä kuivattaessa on muistettava huoehtia kuivaustian hyvästä imanvaihdosta, koska korvasienistä haihtuu imaan vaaraista myrkkyä, gyromitriiniä. Kun kuivatut korvasienet otetaan käyttöön, on muistettava, että ne sisätävät vieä myrkkyä ja ne on käsitetävä yhtä huoeisesti kuin tuoreetkin sienet. Korvasieniä iotetaan vähintään kaksi tuntia ennen käyttöä (10 g sieniä ja 2 d vettä). Liotuksen jäkeen ne huuhdeaan hyvin ja keitetään kaksi kertaa runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) vähintään viisi minuuttia kerraaan, kuten vastaavia tuoreita. Sienet huuhdotaan huoeisesti runsaassa vedessä keittokertojen väiä. Liotusja keitinvettä ei saa missään nimessä käyttää ruoanvamistukseen. Korvasienistä haihtuu myös keitettäessä gyromitriiniä, joten hyvästä tuuetuksesta on huoehdittava. SIENIRISOTTO (kuva esitteen kannessa) 20 g kuivattuja sieniä 1 sipui 1/2 d ruokaöjyä 3 d risottoriisiä 2 t kuivattua timjamia 1 d kuivaa vakoviiniä 1 vettä 2 kasvisiemikuutiota 4 d sienien iotusvettä 1-2 t suoaa 1/2-1 t mustapippurirouhetta 1 d ruokakermaa Sienireseptejä Liota kuivatut sienet 4 d:ssa haaeaa vettä. Kiehauta 1 vettä ja iota siihen kasvisiemikuutiot. Kuori ja hienonna sipui erittäin hienoksi. Kuumenna öjy kattiassa, isää sipuisippu, risottoriisi ja kuivattu timjami, kuuota hieman niin että riisistä tuee äpikuutavaa. Lisää vakoviini ja kiehauta. Lisää hieman kasvisientä ja anna kypsyä miedoa ämmöä. Nestettä on tarkoitus isätä vähiteen, vähän kerraaan niin ettei riisi pääse kokonaan kuivumaan. Kypsennä noin 10 minuuttia ja isää sitten iotetut sienet. Käytä myös sienien iotusvesi osana risoton nestettä. Kypsennä vieä 8-10 minuuttia nestettä isäten ja sekoiteen kunnes riisi on pehmeää mutta se on kuitenkin vieä purtavaa eikä iian mössöä. Mausta suoaa ja mustapippurirouheea sekä niin hautessasi kermaa. Risoton tuee oa riisipuuromaisen kosteaa. Vinkki! Voit hautessasi jättää vakoviinin pois. SIENISOSEKEITTO 4 jauhoista perunaa 1 purjo 1 sipui 1 vakosipuin kynsi 2 rk ruokaöjyä 8 d vettä 2 kasvisiemikuutiota 2 rk sienijauhetta 1/2-1 t mustapippurirouhetta Kuori ja piko kasvikset. Kuumenna öjy kattiassa ja kuuota kasviksia hetki. Lisää vesi, kasvisiemikuutiot, sienijauhe ja pippuri. Kypsennä kunnes perunat ovat täysin kypsiä. Soseuta sauvasekoittimea. Lisää vettä tarvittaessa. Tarkista maku. 12

SIENIBRUCHETTA 4 paaa vaaeaa eipää 1/2 d ruokaöjyä 2 kynttä vakosipuia 1/2 t suoaa 1/2 t mustapippuria 10 g kuivattuja sieniä 4 siivua pekonia 1 pieni punasipui 2 kynttä vakosipuia 1 t kuivattua timjamia 2 pientä tomaattia tuoretta basiikaa 1/2 t suoaa ripaus mustapippuria Laita sienet ikoamaan 2 d haaeaa vettä. Hienonna vakosipui ja sekoita se suoan ja mustapippurin kanssa öjyyn. Suikaoi pekoni, viipaoi punasipui ohuiksi puoiympyröiksi, hienonna vakosipui. Poista tomaatin sisus ja kuutioi pieneksi. Ruskista pekoni paistinpannua, isää punasipui ja kuivaksi puristetut sienet. Lisää vakosipui, timjami ja tomaattikuutiot. Lämmitä. Lisää hienonnettua basiikaa, suoaa ja mustapippuria maun mukaan. Paahda eivänpaat kuumaa pannua, sivee pääe mausteöjyä ja pääystä sieniseoksea. Koristee tuoreea basiikaa ja nauti heti. SIENITIKUT 2 d vettä 1 t suoaa 1 t sokeria 1/2 d sienijauhetta 1 ps kuivahiivaa 1 d ruisjauhoja 4-5 d vehnäjauhoja voiteuun 1/2 d ruokaöjyä 25 g voita Lisää ämpimään veteen suoa, sokeri ja sienijauhe sekä kuivahiiva sekoitettuna ruisjauhoihin. Lisää vehnäjauhoja kunnes saat napakan taikinan. Anna kohota 15 minuuttia. Leivo taikinasta ohuita, pikkuriin paksuisia tikkuja. Anna kohota eivinpaperia 15 minuuttia, voitee ja paista 10-15 minuuttia 200 asteisessa uunissa, kunnes tikut ovat kauniin värisiä. 13

Marjojen kuivaus Kuivaamaa marjoja saadaan terveeisiä napostetavia, jotka säiyvät huoneenämmössä pienessä tiassa. 5 d tuoreita mustikoita kutistuu kuivattaessa 1 d kokoon. Kuivatuista marjoista on heppo vamistaa myös esimerkiksi maistuvia jäkiruokia ja eivonnaisia. Kuivattavat marjat poimitaan kuivaa säää. Näin kuivattujen marjojen aatu on parempi ja kuivausaika yhyempi. Kosteaa säää kerätyt marjat kuivuvat hitaammin. Vain hyväaatuisia ja kypsiä marjoja vaitaan kuivattavaksi. Pihajanmarjoista poimitaan hieman pakkasen puremia marjoja, joiden maku on parempi. Pihajissa on erimakuisia marjoja, makuerot käyvät imi maistamaa. Huonot marjat poistetaan. Marjoja ei tue kuivata iian korkeassa ämpötiassa. Marja voi kiehua omassa mehussaan, jooin mehu ei pääse haihtumaan kuoren äpi. Marjat kuivuvat hitaasti, ja ne voivat myös rikkoutua. Marjat kuivataan kokonaisina, jooin niiden ravintoaineet säiyvät paremmin. Kovakuoriset marjat, kuten karpao, voidaan esikäsiteä ennen kuivausta. Marjat aitetaan siiviään ja kastetaan hetkeksi kiehuvaan veteen, jotta kuori hakeaa. Marjat evitetään sen jäkeen tiheäe ritiäe kuivumaan. Marjoja kuivatessa on tärkeää, että ne säiyttävät värinsä ja makunsa mahdoisimman hyvin. Runsaasti sokeria sisätäviä marjoja ei saa kuivata niin kauan, että ne kovettuvat. Kuivien marjojen tuee oa sitkeitä ja nahkamaisia. Marjojen kuivuminen kestää kauemmin kuin sienten ja yrttien. Marjajauhetta vamistettaessa marjat soseutetaan ensin ja sose kuivataan ritiän pääe asetetun eivinpaperin päää. Tämä on nopeampi kuivaustapa, mutta näin aiheutuu myös enemmän vitamiinihävikkiä. Kun marjasoseen pinta on kuivunut, saa evyn poistetuksi paperista. Marjaevy rikotaan useampaan osaan ja jatketaan kuivaamista iman eivinpaperia. Kuivunut evy murskataan ja jauhetaan marjajauheeksi käyttötarpeen mukaan. Myös kuivattuja marjoja voi jauhaa marjajauheeksi. Esimerkiksi yhdestä desistä kuivia mustikoita saadaan noin nejä ruokausikaista mustikkajauhetta. Kuivattujen marjojen käyttö on monipuoista. Marjoja syödään seaisenaan makeina väipaoina ja pikkunapostetavana. Niistä voidaan vamistaa eriaisia jäkiruokia, kuten marjakeittoja, ja isätä niitä eivonnaisiin ja ämpimiinkin ruokiin. Marjajauheita ja -rouheita käytetään ruoanaitossa ja eivonnassa sekä vitamiiniisänä esimerkiksi viiin ja jogurtin kera tai maun antajana eriaisissa juomissa. Hyvin varusteuista kaupoista öytää mm. kuivattuja mustikoita, puoukoita ja pihajanmarjoja; mustikka-, karpao-, tyrni-, variksenmarja-, akka- ja puoukkajauhetta sekä mustikan-, karpaon- ja tyrnin siemen- ja kuorijauhetta. 14

Marjareseptejä Vinkki! Voit myös tehdä annosvanukkaita metaisessa muffinivuoassa. MUSTIKKA-LEIPÄVANUKAS 6 viipaetta vaaeaa eipää tai puapitkoa 25 g eivontamargariinia 1 d paistonkestävää vademahioa 1 d kuivattuja mustikoita 1 muna 2 d maitoa 1/2 d sokeria 1 t vanijasokeria Voitee eipäviipaeet margariinia ja sitten vademahioa. Asettee yksi kerros eipiä voideun uunivuoan pohjae. Ripottee pääe kuivattuja mustikoita ja isää uusi kerros. Jatka näin, pääimmäiseksi kuivattuja mustikoita. Sekoita muna, maito ja sokerit keskenään ja kaada eipien pääe. Kypsennä vesihauteessa uunissa 180 asteessa noin 45 min, kunnes muna-maito on hyytynyt ja pinta kauniin kuanruskea. Tarjoa ämpimänä esimerkiksi vanijajääteön kera. MUSTIKKA SCONES 3 d vehnäjauhoja 1/2 d sokeria 1,5 t eivinjauhetta 1/2 t suoaa 100 g eivontamargariinia 1,5 d piimää 1 d kuivattuja mustikoita 1 imen kuori Sekoita vehnäjauhot, sokeri, eivinjauhe ja suoa keskenään. Nypi margariini joukkoon. Lisää piimä, kuivatut mustikat ja hienoksi raastettu imen kuori. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Taputtee taikina jauhotetua pöydää noin 2 cm paksuiseksi evyksi. Ota pyöreää muotia tai esimerkiksi pieneä asia ympyröitä. Paista peiä eivinpaperin päää 200 asteessa noin 15 min, kunnes sconesit ovat kauniin värisiä. Tarjoa ämpiminä esimerkiksi hion kera. 15

TYRNIPULLA 1/2 vettä tai maitoa 2 ps kuivahiivaa TAI 50 g tuoretta hiivaa 1 t suoaa 1 muna 2 d sokeria 1d tyrnijauhetta 12-13 d vehnäjauhoja 100 g eivontamargariinia Marjareseptejä Lisää hiiva kädenämpöiseen nesteeseen. Jos käytät kuivahiivaa, tuee nesteen oa hieman ämpimämpää. Lisää suoa, muna, sokeri ja tyrnijauhe ja sekoita hyvin. Austa joukkoon vehnäjauhot niin, että saat kiinteän mutta öysähkön taikinan. Lisää opuksi pehmeä margariini ja sekoita hyvin. Anna kohota kaksinkertaiseksi. Leivo puiksi. Anna kohota. Voitee munaa ja paista 225 asteessa kunnes puat ovat kauniin värisiä ja kypsiä. Vinkki! Leivo puataikinasta tyrnipuusteja korvapuustien tapaan, käytä kanein tiaa tyrnijauhetta. Voit myös eipoa tyrnipitkon, josta saat tyrnihion ja kermavaahdon kanssa maistuvia tyrniritareita. SUKLAA-PUOLUKKAMUFFINIT 120 g tummaa sukaata 100 g eivontamargariinia 2 munaa 1 d sokeria 1 prk (150g) ranskankermaa 3 d vehnäjauhoja 1 t eivinjauhetta 1 t vanijasokeria 70 g kuivattuja puoukoita Suata sukaa ja margariini mikrossa tai kattiassa erittäin miedoa ämmöä. Vaahdota munat ja sokeri. Lisää siihen sukaaseos, ranskankerma sekä keskenään sekoitetut vehnäjauhot, eivinjauhe, vanijasokeri ja kuivatut puoukat. Sekoita hyvin ja annostee muffinivuokiin. Paista 15-20 minuuttia 180 asteessa. Vinkki! Voit koristea muffinit suatetua vakosukaaa. 16

Marjareseptejä TYRNI-MISU 250 g maustamatonta tuorejuustoa 3 kp ketuaista 1 d sokeria 3 kp vakuaista 2 rk tyrnijauhetta 1/4 d tyrnimehua 3/4 d vettä 2 t vanijasokeria 16 kp sormikeksejä kaakaojauhetta Erottee ketuaiset ja vakuaiset eri kuhoihin. Vaahdota ketuaiset ja 1/2 d sokeria, isää tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Vaahdota vakuaiset ja 1/2 d sokeria. Yhdistä vaahdot ja isää tyrnijauhe. Sekoita tyrnimehu, vesi ja vanijasokeri, kostuta siä keksit. Kokoa vuokaan vuoroteen kostutettuja keksejä ja tuorejuustovaahtoa. Pääimmäiseksi kerros vaahtoa, siiviöi sen pääe kaakaojauhetta. Vinkki! Sormikeksien tiaa voit käyttää esimerkiksi ohutta sokerikakkupohjaa. 17

KARPALOPIKKULEIVÄT 100 g eivontamargariinia 1 d ruokaöjyä 1 d sokeria 1 d tomusokeria 1 muna 6 d vehnäjauhoja 1/2 t eivinjauhetta 1/4t suoaa 1 rk karpaojauhetta 1 d sokeria 2 rk karpaojauhetta 1 t vanijasokeria Marjareseptejä Vaahdota margariini, ruokaöjy sekä sokerit. Lisää muna ja vatkaa hyvin. Lisää keskenään sekoitetut vehnäjauhot, eivinjauhe, suoa ja karpaojauhe. Sekoita tasaiseksi. Pyörittee taikinasta pieniä paoja ja pyörittee ne sokerikarpaojauheseoksessa. Aseta eivinpaperin pääe ja itistä paeroita itteämmäksi esimerkiksi asin avua. Paista noin 15 minuuttia 175 asteessa. PUOLUKKA- SUKLAAHIPPUKEKSIT 100 g eivontamargariinia 3/4 d sokeria 3/4 d fariinisokeria 1 t vanijasokeria 1 muna 2,5 d vehnäjauhoja 1/2 t soodaa 1/2 t suoaa 150 g sukaarouhetta 70 g kuivattuja puoukoita Vaahdota pehmeä eivontamargariini ja sokerit. Lisää muna ja sekoita hyvin. Lisää vehnäjauhot, joihin on sekoitettu sooda ja suoa. Rouhi sukaa karkeaksi rouheeksi ja isää seokseen puoukoiden kanssa. Sekoita hyvin. Nostee usikaa pieniä kasoja eivinpaperin pääe ja paista 210 asteessa noin 10 minuuttia. Vinkki! Sukaarouheena voit käyttää niin tummaa-, maito- tai vakosukaata tai niiden yhdistemiä. Vinkki! Voit myös kypsentää ohifieen uunissa kokonaisena. TYRNILOHI 1 ohifie 1 d ruokaöjyä 2 rk tyrnijauhetta 1 rk sitruunamehua 1 t mustapippurirouhetta Poista ohifieestä ruodot ja eikkaa annospaoiksi. Sekoita keskenään marinadin ainekset ja sivee ohen pääe. Anna marinoitua pari tuntia jääkaapissa. Paista pannua ja tarjoa esimerkiksi anttu-perunamuusin kera. 18

Jokamiehenoikeudet Luonnossa saa: Liikkua jaan, hiihtäen, ratsain tai pyöräien vahinkoa aiheuttamatta. Oeskea tiapäisesti aueia, missä iikkuminenkin on saittua - esimerkiksi tettaia, kunhan tetta pystytetään tarpeeksi kauas taoista. Poimia uonnonmarjoja, sieniä ja kukkia sekä uonnonyrttejä, jotka eivät oe rauhoitettuja. Onkia ja pikkiä sekä veneiä, uida ja peseytyä vesistöissä sekä kukea jäää. Luonnossa ei saa: Liikkua iman upaa pihaa, peoa, niityä tai seaisia istutusaueia, jotka voisivat vahingoittua. Aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisie ihmisie tai eäimie. Vahingoittaa, kaataa tai ottaa tateen kasvavia tai kuivia puita, puiden ehtiä tai kerkkiä, varpuja tai sammata iman maanomistajan upaa. Tehdä nuotiota toisen maae iman maanomistajan upaa iman pakottavaa tarvetta. Meuta tai roskata. Ajaa moottoriajoneuvoa maastossa iman maanomistajan upaa. Kaastaa ja metsästää iman asianomaisia upia. Lähde: Ympäristöministeriö Kirjaisuutta: Hentman, R. 2007. Herkuteen uonnossa, kuivatuotteista kunnon eväät. Sitruuna Kustannus Oy, Kerava. Härkönen, M., Järvinen, I., Huhtinen, S. ja Hänninen, T. 2003. Suomen Kauppasienet, Edita Prima Oy, Hesinki. Moisio, S., Mäkinen, Y., Tuominen, M. ja Vauras, J. 2006. Luonnonyrttiopas. Tammer-Paino Oy, Tampere. Moisio, S. ja Törrönen, R. 2008. Luonnonmarjat. Edita Prima Oy, Hesinki. Pattonen, H. 2006. Luonnonkasvit käyttöön. Atena Kustannus Oy, Jyväskyä. Rahko, T. 2000. Sienet iemessä Sienten säiöntä marinoinnista hapatukseen. Laatupaino Oy, Vihanti 2000. Ranta, A. 2002. Porkkanaa ihoe, nokkosta hiuksiin. Edita Prima Oy, Hesinki. Rautavaara, T. 1983. Terveysteetä uonnonkasveista. WSOY, Porvoo. Sahin, S. 1981. Säiö kuivaamaa. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu. 19

Luonnontuotteiden KUIVAAMINEN JA KÄYTTÖ Luonnontuotteiden kuivaaminen ja käyttö...2 Yrttien kuivaus...3 Yrttien säiyttäminen...4 Yrttien hiostaminen...4 Yrttijuoman vamistus kuivatuista yrteistä...6 Yrttitauukot...7-8 Yrttireseptejä: - Nokkoskeksit...9 - Nokkoshyrrät...9 - Koivu-perunarösti...10 Sienten kuivaus...11 Sienireseptejä: - Sienirisotto...12 - Sienisosekeitto...12 - Sienibruchetta...13 - Sienitikut...13 Marjojen kuivaus...14 Marjareseptejä: - Mustikka-eipävanukas...15 - Mustikka scones...15 - Tyrnipua...16 - Sukaa-puoukkamuffinit...16 - Tyrni-misu...17 - Karpaopikkueivät...18 - Puoukka-sukaahippukeksit...18 - Tyrniohi...18 Jokamiehenoikeudet...19 Kirjaisuutta...19 Arktiset Aromit ry. Kauppakatu 20, 89600 Suomussami puh. (08) 61555 590, fax (08) 61555 592 E-mai: info@arctic-favours.fi www.arktisetaromit.fi Tämän esitteen painatusta on tukenut maa- ja metsätaousministeriö