Euro & talous 3 003 Eripainos Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust 003 005
Euro & talous Markka & talous -lhdn. vuosikrta / : årgångn av Markka & talous Euro & talous -lhdn 5. vuosikrta / 5: årgångn av Euro & talous Sisällys Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust 003 005 Tapio Korhonn Pntti Forsman Onko Suomn vaihtotasn ylijäämä pysyvä? 7 Kari Kmppainn Kilpailu ja sääntly Euroopan vähittäismaksujärjstlmissä 5 Eurojärjstlmän rahapolitiikan välint 9 Suomn Pankin uusia tutkimusjulkaisuja 3 Suomn Pankin kuukausitas 38 Kuviot K Suomn Pankin organisaatio Lhti ilmstyy nljä krtaa vuodssa ja julkaistaan myös Suomn Pankin kotisivulla (www.suomnpankki.fi). Tidskriftn utkommr fyra gångr pr år och publicras också på Finlands Banks hmsida (www.bof.fi). Suomn Pankki Finlands Bank PL/PB 60 000 HELSINKI 000 HELSINGFORS Puhlin/Tlfon (09) 83 Faksi/Fax (09) 74 87 Toimitusnuvosto Rdaktionsråd Antti Juusla, puhnjohtaja/ordförand Hikki Kosknkylä Pntti Pikkarainn Antti Suvanto Juha Tarkka Päätoimittaja Chfrdaktör Matti Vanhala Toimitus Rdaktion Suomn Pankin julkaisu- ja kilipalvlut Finlands Banks publikations- och språktjänstr Tilaukst Bställningar Puh./Tl. (09) 83 566 Sähköposti / Elktronisk post: publications@bof.fi Painopaikka/Tryckri Libris, Hlsinki 003 Lhdn ainistoa saa vapaasti lainata, mutta lähd on mainittava. Matrialt i tidskriftn får användas fritt md angivand av källa. ISSN 456-478 (painttu julkaisu / tryckt) ISSN 456-586 (vrkkojulkaisu/nätvrsion) Euro & talous 3/003
Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust 003 005.9.003 Suomn bruttokansantuottn kasvun vuonna 003 arvioidaan ylissti jäävän kväällä nnustttua hikommaksi. Käsitykst talouskasvuun vaikuttavista tkijöistä ivät kuitnkaan ol olnnaissti muuttunt. Alkuvuosi oli odottusti vähäisn kasvun sävyttämää, kun maailmantaloudn hikkous painoi vintiä ja invstoinnit supistuivat. Pitkittynn vintitaantuman vaikutukst alkoivat näkyä rityissti tollisuudn mahdollisuuksissa pitää kiinni työvoimastaan. Kväällä odotttiin ylissti, ttä maailmantaloudn kasvu alkaa ksän aikana lpyä. Nämä arviot ovat viimaikaisn nnakoivan indikaattoritidon prustlla totutumassa. Kasvun mrkit ovat näkyviä rityissti Yhdysvalloissa, jonka vanavdssä myös uroalun kasvun odottaan voimistuvan. Näkymin paranmisn arvioidaan hijastuvan loppuvuodn kasvuun myös Suomssa. Vuodn 003 kasvu jää kuitnkin kokonaisuudssaan Suomn Pankin nnustn mukaan slvästi jälkn viimvuotissta: BKT:n vuosi- Arviot bruttokansantuottn kasvusta vuosina 00 ja 00 ovat muuttunt mrkittävästi aimmin arvioitua positiivismmiksi. Vuodn 00 kasvun arvioidaan kaksinkrtaistunn, prosnttiin aimmin arvioidusta 0,6 prosntista. Vuodn 00 kasvu on ollut uusimpin tilastojn mukaan, %, mikä on 0,6 prosnttiyksikköä aimmin arvioitua voimakkaampaa. Tämäkin luku voi vilä muuttua, kun Tilastokskus tarkntaa arviotaan. Suomn taloudn nnustn luvut prustuvat 8.9.003 käytttävissä ollsn informaatioon. Maailmantaloudn näkymin parantuminn hijastuu Suomn talouskasvuun jo loppuvuodsta. Kasvu jää nnustjakson aikana kuitnkin all 3 prosntin ja työllisyydn kohnminn on hidasta. Tilapäist tkijät hallitsvat inflaatiokuvaa. Euro & talous 3/003 kasvuksi nnusttaan,3 % (kuvio, taulukko ). BKT:n kasvun nnusttaan yltävän Suomssa vuosina 004 ja 005 vajaasn 3 prosnttiin. Talouskasvu on näinä vuosina laaja-alaista, kun vinnin vto paran, invstoinnit alkavat lisääntyä ja kotitalouksin kulutuksn kasvu jatkuu vakaana. Suomn kasvunäkymät ovat kuitnkin sidoksissa maailmantaloudn khityksn (khikko ) skä tito- ja vistintätkniikkasktorin tuotannon lyhyn aikavälin vaihtluihin. Kasvun noputumissta huolimatta Suomn työttömyysast lask hitaasti. Yksityisllä sktorilla raalipalkkojn odotttua suurmpi nousu rajoittaa työvoiman kysyntää. Palkkakustannustn nopa nousu yhdistynnä vaatimattomaan tuottavuudn kasvuun vähntää myös kuntin kykyä lisätä työvoimaa. Työllisyysast on kohonnut odotttua hitaammin ja jää nnustssa vajaasn 68 prosnttiin. Toistaisksi i ol totutttu sllaisia työmarkkinoihin vaikuttavia rakntllisia toimnpititä, jotka tukisivat työllisyyskhitystä. Raknntyöttömyydn osuus on Suomssa suuri ja työttömät ovat vaikasti työllistyviä. Inflaatio on vuodn 003 aikana hidastunut odotttua nopammin. Yhdnmukaisttulla kuluttajahintaindksillä mitattuna hintojn nousu näyttää jäävän,4 prosnttiin. Inflaatiota ovat hidastant uron vahvistuminn, tuontihintojn maltillinn khitys skä kotimaist rityistkijät, kutn autovron lasku. Tilapäist tkijät hal-
Taulukko. Ennustn kskist tulmat Kysyntä ja tarjonta 00 005 vuodn 000 hinnoin 00 00 003 004 005 Prosnttimuutos dllisvuotissta Bruttokansantuot,,,3,9,8 Tuonti 0,,3 0,9 6, 6,4 Vinti 0,8 4,9,4 6,3 5,8 Yksityinn kulutus,0,5 3,4,,4 Julkinn kulutus, 4,0,4,6,6 Yksityist invstoinnit 3,7 5,9,9 5,9 5,7 Julkist invstoinnit 8, 8,0 3,9 5,5,3 Varastojn muutos ja tilastollinn ro, % dllisn vuodn kokonaiskysynnästä 0,5 0, 0,3 0,0 0,0 Kokonaiskysyntä,0,0, 3,7 3,7 Kotimainn kokonaiskysyntä,8 0,6,,4,7 Taloudn kskist tasapainoluvut 00 00 003 004 005 Prosnttimuutos dllisvuotissta Yhdnmukaistttu kuluttajahintaindksi,7,0,4,0,8 Kuluttajahintaindksi,6,6,,0,9 Ansiotaso 4,5 3,5 3,9 3,7 4, Työn tuottavuus 0,7,3,,3,6 Yksikkötyökustannukst 5, 0,7,3,0,0 Työllist,4 0, -0,3 0, 0,6 Työllisyysast, 5 64-vuotiaat, % 67,7 67,7 67,3 67,4 67,7 Työttömyysast, % 9, 9, 9,3 9, 9,0 Tavaroidn ja palvluidn vinnin hinta,5 4,7,8 0,5 0,7 Vaihtosuhd 0,5,5 4,9, 0,6 % BKT:stä, kansantaloudn tilinpidon käsittin Kansantaloudn vroast 45,7 45,8 44,9 44,4 44,5 Julkisyhtisöjn nttoluotonanto 5, 4,,4,,4 Julkisyhtisöjn EMU-vlka 44,0 4,7 45, 45,0 44,3 Kauppatas 0,5 9,9 8,6 8,4 8, Vaihtotas 7, 7,6 5,8 5,9 6, Talltuspankkin uusin luottojn kskikorko, % 5, 4, 3,5 4,0 4,7 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003
Kuvio. Taloudn kskist tasapainoluvut Bruttokansantuot Prosnttimuutos % 8 0 6 4 5 0 0 4 5 6 8 0 990 9 9 93 94 95 96 97 98 99 00 0 0 03 04 05 990 9 9 93 94 95 96 97 98 99 00 0 0 03 04 05 Vaihtotas Inflaatio Kuluttajahintaindksi % BKT:stä Prosnttimuutos 0 8 6 4 0 4 6 8 990 9 9 93 94 95 96 97 98 99 00 0 0 03 04 05 Julkisn taloudn rahoitusjäämä (EMU) % BKT:stä % BKT:stä 8 80 70 4 60 0 50 40 4 30 8 0 0 0 990 9 9 93 94 95 96 97 98 99 00 0 0 03 04 05. Julkinn sktori. Valtio = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Työttömyysast 7 6 5 4 3 0 990 9 9 93 94 95 96 97 98 99 00 0 0 03 04 05 Julkinn vlka (EMU) 990 9 9 93 94 95 96 97 98 99 00 0 0 03 04 05 Euro & talous 3/003 3
Khikko. Ennustn oltukst Kansainvälinn kauppa ja tuontihinnat Maailmantaloudn kasvu näyttää Irakin sodan jännittidn ja SARS-pidmian hälvnmisn myötä normalisoituvan vuodn 003 jälkipuoliskolla. Kasvu noputuu nsiksi Yhdysvalloissa. Maailmantaloudn lpyminn lisää myös uroalun kasvua. Myös Aasian maidn kasvu palautuu liki aimmall tasoll. Suomn vintimarkkinoidn kasvun arvioidaan kiihtyvän tämän vuodn runsaasta 3 prosntista riluun 5 prosnttiin vuonna 004 ja lähs 7 prosnttiin suraavana vuonna. Suomn kauppakumppanin uromääräist vintihinnat laskvat tänä vuonna kskimäärin noin 5½ %. Hintojn laskun olttaan päättyvän jo tänä syksynä. Maailmantaloudn kasvun rakntn nnakoidaan pitävän hintojn nousun maltillislla ½ prosntin tasolla vuonna 004 ja runsaassa ½ prosntissa suraavana vuonna. Myös raaka-ainidn (tollisuudn raaka-aint lukuun ottamatta nrgiaa) hintojn laskun arvioidaan päättynn ksän aikana. Ensi vuonna raaka-ainidn hintojn nousu kiihtyy kasvun lpymisn myötä tilapäissti 6 prosnttiin mutta hidastuu vuonna 005 takaisin all 3 prosnttiin. Öljyn tynnyrihinta on ksän mittaan hivuttautunut takaisin vajaasn 30 dollariin, kun toivt Irakin öljyntuotannon nopasta lpymisstä ovat hiipunt. Öljyn hinnan odottaan kuitnkin laskvan Kuvio A. Eri valuuttojn 3 kuukaudn korkoja ja korko-odotuksia % 8 7 6 5 4 3 4 3 0 5 999 000 00 00 003 004 005 Pankkin välisiä korkoja. Iso-Britannia. Ruotsi 3. Euroalu 4. Yhdysvallat 5. Japani = nnust. Lähtt: Bloombrg ja Suomn Pankki.,,,0 0,9 0,8 0,7 Kuvio B. Valuuttakurssiodotukst Dollari/uro 0 00 98 96 94 9 Indksi999/I = 00. Euron arvo Yhdysvaltain dollarina (vasn astikko). Suomn nimllinn kilpailukykyindikaattori (oika astikko) = nnust. 0,6 0,5 999 000 00 00 003 004 005 90 88 Suppa, uroalun mailla täydnntty. Lähd: Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 4
Taulukko. Ennustn oltukst 00 00 003 004 005 Suomn vintimaidn tuonti, prosnttimuutos,5,7 3,7 5,3 6,9 Suomn tuontihinnat, prosnttimuutos,8,9,5 0,3,3 Öljyn hinta, USD/barrli 4,4 5,0 8,9 6, 5,0 Suomn vintimaidn vintihinnat, prosnttimuutos 0,8,3 5,4 0,6,8 Euribor, 3 kk, % 4,3 3,4,5 3, 3,8 Valtion vrollisn 4 5 vuodn obligaation korko, % 4,5 4,4 3,4 3,9 4,3 Suomn nimllinn kilpailukykyindikaattori¹ 94,4 95,5 99,8 00,0 00, Euron arvo Yhdysvaltain dollarina 0,90 0,94,0,0,0 ¹ Suppa, uroalun mailla täydnntty, 999/I = 00 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. vuodn 004 loppuun mnnssä 5 dollariin ja säilyvän tällä tasolla nnustjakson loppuun asti tarjonnan lisääntyssä. Suomn tavaroidn tuontihintojn odottaan näidn taustaoltustn mukaissti nousvan vuonna 003 noin prosntin. Tuontihintojn nousu lähs pysähtyy vuonna 004, mutta kiihtyy vajaasn ½ prosnttiin vuonna 005. Korko- ja valuuttakurssiodotukst markkinaodotustn mukaist Korko- ja valuuttakurssiodotukst on johdttu 9. lokuuta 003 vallinnista markkinaodotuksista. Näin olln korkoja ja valuuttakurssja koskva oltus on puhtaasti tkninn ikä sitn nnakoi EKP:n nuvoston korkopolitiikkaa ikä sitä arviota tasapainovaluuttakurssista. Odotukst on laskttu julkissti notrattavista korkofutuurista. Markkinoilla odottaan lyhyidn korkojn laskun päättynn. Lyhyidn korkojn odottaan nousvan maltillissti noin vuodnvaihtsta alkan ja saavuttavan uroalulla vajaan 4 prosntin tason vuodn 005 loppuun mnnssä (kuvio A). Vastaavasti uron dollarikurssin odottaan pysyvän tasolla,0,. Myös Suomn nimllinn kilpailukykyindikaattori pysyy vakaana nnustpriodilla (kuvio B). Korkofutuuri on hdoiltaan vakioitu rahoitusmarkkinainstrumntti, jonka avulla voidaan kiinnittää tulvan ajankohdan lainasopimuksn korko jo tällä htkllä. Pitkiä korkoja koskva arvio prustuu 9.8.003 stimoituun tuottokäyrään (mntlmästä ks. Sppälä Virtiö: Th Trm Structur of Intrst Rats: Estimation and Intrprtations, Suomn Pankin Kskustlualoittita 9/996). litsvat myös vuodn 004 inflaatiokuvaa. Valmistvrojn alntaminn lask rityissti alkoholijuomin vähittäismyyntihintoja ja osin myös ravintolapalvlujn hintoja. Vrojn kvntäminn näkyy vähittäismyyntihinnoissa hyvin nopasti. Kotimaisn kustannuskhityksn ja kysynnän voimistumisn myötä lvnvät hinnoittlumarginaalit nostavat kuitnkin kuluttajahintoja vuonna 005 sitn, ttä vuodn lopussa hintojn nousuvauhti ylittää %. Ennustn taustalla olvaan näkmyksn maailmantaloudn lpymisstä sisältyy mrkittäviä riskitkijöitä. Lyhyllä aikavälillä kasvu voi hyvinkin olla arvioitua vahvmpaa. Erityissti tämä kosk maailmantaloudn vturin, Yhdysvaltojn, talouskhitystä. Indikaattorititojn valossa vuodn 003 jälkipuoliskon kasvu voi Yhdysvalloissa olla arvioitua slvästi ripämpää. Kuitnkin Yhdysvaltojn taloutta vaivaavat dlln pitkän aikavälin tasapaino-onglmat, jotka saattavat uudlln kiristyä niin, ttä kasvu nnustjakson loppupuollla voi jäädä hitaammaksi. Ennustttua hikomman khityksn riskin muodostaa lähitulvaisuudssa Euro & talous 3/003 5
myös uromaidn kasvun viivästyminn nnakoidusta, sillä mm. budjttialijäämin tuntuva kasvu on lisännyt pävarmuutta uromaissa. Inflaatiokhityksn riskit liittyvät Suomssa lyhyllä aikavälillä nnakoitua vaimampaan inflaatioon. Palkkaliukumat saattavat jäädä lähiaikoina odotttua pinmmiksi, kun raaliansiot ovat inflaation hidastussa nousst. Lisäksi vuodn 004 alun vroratkaisut saattavat hidastaa inflaatiota vilä nnustttuakin nmmän. Arvioitua nopamman inflaation riski liittyy maailmantaloudn odotttua nopampaan kasvuun, jonka surauksna inflaatio-odotukst saattaisivat alkaa voimistua. Lisäksi on oltttu, ttä viim vuosin maltillinn palkkakhitys jatkuu nnustjakson loppupuollla. Tuolloin vallitsvissa noputuvan talouskasvun oloissa sopimuspalkkojn nousu saattaa muodostua odotttua tuntuvammaksi ja liukumat suurmmiksi. Julkinn talous ja myös valtiontalous ovat Suomssa pysynt suhtllisn vakaina, vaikka talouskasvu onkin hiipunut ja osakkurssin nousuun liittynitä poikkuksllisia vrotuloja i ol. Vakaata khitystä on tuknut muuhun talouskhityksn nähdn hillitty valtion mnojn kasvu. Ennusthorisontin aikana julkisn taloudn rahoitusylijäämä supistuu. Valtiontalous muuttuu alijäämäisksi vuonna 004. Samalla kuntin tilann on muuttumassa huolstuttavaksi. Kuntin rakntllinn rahoitusvaj näyttäisi kasvavan jo nnn kuin trvydnhuolto- ja hoivamnojn kasvu alkaa todn tolla rasittaa kuntin taloutta vuosikymmnn lopulla. Jo tätä nnn kuntin on pyrittävä thostamaan toimintaansa palvluidn tarjoajana. Koko julkinn talous säilyy ylijäämäisnä työläkrahastojn ylijäämäisyydn ansiosta. Tätä prussknaariota varjostavat mont riskit. Kansainvälisn vrokilpailun vaikutuksia vropohjiin ja vrotuloihin on vaika arvioida. Arvonlisävro, rilaist tuotvrot ja rityissti yhtisövro ovat kuitnkin alttiita vrokilpailull. EU:n laajnminn saattaakin houkutlla tuotantoa ja kulutusta livän vrotuksn maihin ja rapauttaa vropohjaa nnakoitua nmmän. Suhtllisn hikon kasvun oloissa hallituksn lähivuosiksi linjaama tiukka mnopolitiikka on hdoton dllytys sill, ttä julkinn vlka saadaan käännttyä taas supistuvaksi. Mnot joudutaan soputtamaan slvästi aimpaa tiukmpiin rajoihin myös sn vuoksi, ttä vrotusta jouduttann vastakin kvntämään paitsi työllisyydn ja kasvun tukmisksi todnnäköissti myös kansainvälisn vrokilpailun tuomin haastidn vuoksi. Julkisn taloudn rahoitusprustan khityksn kannalta on kskistä, mitkä tulvat olmaan nyt lähllä läkikää olvin työmarkkinavalinnat. Ennustjakson lopulla ollaan jo tilantssa, jossa työlämästä poistuvat ikäluokat ovat suurmpia kuin työlämään tulvat. Mikäli lähllä läkikää olvin työllisyysast i nous, työvoiman määrä alkaa nopasti pintä. Hallituksn työllisyystavoittn saavuttamisn kannalta ratkaisvassa asmassa ovat työllisyyttä kohntavat raknnuudistukst. Työllisyydn kohntaminn sadallatuhannlla hngllä hallituskaudn aikana ja työllisyysastn nostaminn dlln sn jälkn dllyttää vro- ja sosiaalituusjärjstlmin, työmarkkinoidn sääntlyn ja työmarkkinoidn plisääntöjn uudllnarviointia. Mikäli tässä päonnistutaan, syö ikääntymisn myötä pinnvä työllisyys julkisn taloudn rahoituspohjaa ja dllytykst pitää yllä nykyisn kaltaista hyvinvointivaltiota myös tulvaisuudssa hikknvät ratkaisvasti. Vinnin aallonpohja ohi Vintihinnat ovat lasknt vuodn 00 lopusta lähtin mittavasti. Lasku on ollut voimakkainta tito- ja vistintätkniikassa, jossa nopa tuottavuudn kasvu on painanut hintoja alaspäin jo usan vuodn ajan. Huolimatta siitä, ttä tämän toimialan hintojn lasku on ksäkuukausina sisahtunut, odottaan hintojn laskun jatkuvan noin 5 prosntin vuotuista vauhtia koko nnustpriodin ajan. Mtsätollisuudn pitkään jatkunut hikko markkinatilann on puolstaan johtanut siihn, tti hintojn tukmista tuotannon rajoituksin ol nää pystytty jatkamaan. Mtsätollisuudn vintihintojn lasku onkin jyrkntynyt viim aikoina. Sn odottaan kuitnkin pysähtyvän maailmantaloudn lpymisn myötä. Samoin odottaan käyvän myös muussa vintitollisuudssa. Tito- ja vistintätkniikan osuus kokonaisvinnistä on kuitnkin niin suuri, ttä vintihinnat laskvat kokonaisuudssaan dlln vuonna 004 ja nousvat vain noin ½ prosntin vuosivauhtia vuonna 005. Kansainvälinn vaima inflaatio hijastuu myös tuontihintoihin. Kasvun raknn vaikuttaa Euro & talous 3/003 6
ritotn siihn, ttä pääomatavaroidn tuontihintojn nousu jää hyvin vaimaksi koko nnustpriodin aikana. Vuonna 003 hitaasn tuontihintainflaatioon vaikuttaa myös uron vahvistuminn. Raaka-ainidn (lukuun ottamatta nrgiaa) odotttavissa olvaa hintojn nousua nsi vuonna kompnsoi puolstaan halpnva öljy. Maailmantaloudn kasvurintaman laajnminn johtaa tuontihintojn maltillisn li vajaan ½ prosntin nousuun vuonna 005. Laskvat vintihinnat ja hitaasti nousvat tuontihinnat johtavat siihn, ttä viim vuosin vaihtosuhtn hikknminn jatkuu myös nnustpriodin aikana (kuvio ). Vaihtosuhtn hikknminn on ollut rityisn voimakasta viimisn kolmn vuosinljännksn aikana. Vinti- ja tuontihintannustidn valossa tämä hikknmisvauhti hidastuu nnustpriodin aikana. Huolimatta voimakkaasta hintojn laskusta tito- ja vistintätkniikan vinnin arvon arvioidaan tänä vuonna säilyvän suurin piirtin viimvuotisna. Sitn tämän toimialan vinnin määrä kasvaakin tänä vuonna rippaasti. Vuosina 004 ja 005 lktroniikkatollisuudn vinnin arvo kasvaa jo slvästi. Vinti kasvaa kuitnkin hitaammin kuin toimialan maailmankaupan arvo, mikä kuvastaa sitä, ttä toimialan yritystn tuotanto kasvaa nopammin ulkomailla kuin Suomssa. Vaikka hintaroosion vauhti hidastuu, säilyy tito- ja vistintätkniikan vinnin määrän kasvu nnustpriodin aikana nopana. Mtsätollisuudn vinnin kasvu kiihtyy vuodn 004 aikana, kun taas muu vinti kasvan rippaammin vasta vuonna 005. Kokonaisvinti kasvaa sitn tänä vuonna vain noin ½ %, mutta kiihtyy 6 prosntin kasvuvauhtiin kahtna suraavana vuonna. Vaikka markkinaosuuksia mnttään tänä vuonna, kasvaa vinti yhtä jalkaa maailmankaupan kasvun kanssa nsi ja suraavana vuonna. Vintimarkkinoidn maarakntn odottaan muuttuvan sitn, ttä hitaasti lpyvää kauppaa uroalull kompnsoi voimakkaasti kasvava Vnäjän-kauppa. Tuonti kasvaa vuonna 003 noin prosntin mutta kiihtyy vinnin kasvun myötä runsaan 6 prosntin vuosikasvuun 004 005. Kauppatasn ylijäämä supistuu tänä vuonna runsaasn 8 prosnttiin BKT:stä ja pysyy tämänsuuruisna koko nnustpriodin ajan. Ulkomainn nttovarallisuus ilman oman pääoman riä on jo muuttunut nttosaamisksi. Saamistn määrä kasvaa vaihtotasn ylijäämän surauksna dlln, mikä lisää ulkomailta saatuja korko- ja muita tuloja. Tuotannontkijätulojn ja tulonsiirtojn alijäämä pinn huomattavasti nnustpriodin aikana. Vaihtotasn ylijäämä pysyy noin 6 prosntissa BKT:stä. Invstointin käynnistyminn hidasta Invstointin khitys on jäämässä Suomssa rittäin vaimaksi jo toista vuotta präkkäin. 5 0 Kuvio. Vaihtosuhd Indksi 05 00 95 90 85 976 98 986 99 996 00 000 = 00 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 7
Vintikysynnän pitkittynyt hikknminn, ylikapasittti räillä toimialoilla ja pävarmuus maailmantaloudn toipumissta ovat johtant varovaisuutn yritystn invstoinnissa. Vähäisn invstointiaktiivisuudn vuoksi uutta tuotantokapasitttia on syntymässä vähän. Tuotannollist invstoinnit ovat suuntautunt tupäässä kapasitttia ylläpitäviin invstointihin ja mm. liikrakntamisn. Ksäkuun invstointitidustlun (TT, 8.6.003) mukaan myös tutkimusja khitysmnot supistuvat vuonna 003. Invstointin käynnistymistä saattaa vuonna 003 vaimntaa myös yhtisö- ja pääomavrotuksn uudistamisn sisältöön liittyvä pävarmuus. Yksityist tuotannollist invstoinnit alkavat nnustn mukaan lisääntyä tämän vuodn lopulla, mutta vuositasolla n vilä supistuvat runsaat 6 % dllisvuotissta. Invstointin kasvu noputuu noin 7 prosnttiin vuosina 004 ja 005. Invstoinnit lpyvät, kun pävarmuus vähn ja maailmantalous läht kasvuun. Korkotaso pysyy nnustjakson aikana vrrattain alhaisna ja sitn invstointja tukvana. Tuotannollistn invstointin osuus BKT:stä jää kuitnkin noin prosnttiin, kun invstointin kasvu i nää vuonna 005 kiihdy. Vastaisuudssa osa invstoinnista suuntautuu todnnäköissti ntistä nmmän mm. Suomn lähialuill. Julkist kiintät invstoinnit supistuvat kaikkina nnustvuosina pääosin kuntin kirän rahoitusasman vuoksi. Asuinraknnusinvstoinnit ovat ylläpitänt yksityisiä invstointja Suomssa. Vuonna 003 niidn kasvuksi arvioidaan vajaat 6 %. Vuosina 004 ja 005 rakntamisn kasvu hidastuu korkojn noususta huolimatta vain himan. Asuinrakntamista tukvat hyvänä jatkuva rakntamisn kannattavuus ja asuntomarkkinoilla vilkkaana jatkuva kysyntä. Vuonna 00 alkanut asuntojn hintojn nousuvauhti on hidastunut vain himan vuonna 003. Asuntojn kysyntä on jatkunut vahvana. Alhaisn korkotason vuoksi kotitalouksin halukkuus suurtnkin asuntolainojn ottamisn on pysynyt suurna. Asuntomarkkinoidn tila i ol ylikuumntunut, mutta huoli kotitalouksin tulvasta vlanmaksukyvystä on aihllinn, sillä korot htivät usaankin ottsn nousta asuntoluottojn takaisinmaksuaikana. Asuntokaupan vilkkaus kuvastaa kotitalouksin hyvää luottamusta omaan taloutnsa, mutta asuntojn kysyntää ovat pitänt yllä myös pankkin välinn kilpailu kotitalousasiakkaista ja laina-aikojn pidntyminn. Vuonna 003 asuntojn hintojn nousuvauhdiksi arvioidaan runsaat 5 %, mistä s hidastuu suraavina vuosina 3 4 prosntin tuntumaan. On huomattava, ttä nnust kosk koko Suomn vanhojn osakhuonistojn kskimääräistä hintaa. Usilla paikkakunnilla hintakhitys poikkaa tästä mrkittävästi. Työllisyysastn paranminn vaatimatonta Marraskuussa 00 solmittu kskittty tulosopimus on voimassa vuodn 004 loppuun. Tulosopimuksia solmittassa vuodksi 003 nnakoitiin huomattavasti nopampaa inflaatiota kuin nyt on totutumassa ja nsi vuodksi n- Taulukko. Kustannukst ja hinnat 00 00 003 004 005 Prosnttimuutos dllisvuotissta Ansiotaso 4,5 3,5 3,9 3,7 4, Työajan hinta 5,0,8 3,6 4, 4,6 Tuottavuus¹ 0,7,3,,3,6 Yksikkötyökustannukst 5, 0,7,3,0,0 Yksityisn sktorin raalipalkat²,4 3,4 3, 3,,9 Yhdnmukaistttu kuluttajahintaindksi,7,0,4,0,8 ¹ Suhtssa työtuntihin. ² Yksityisn sktorin kskipalkka suhtssa yksityisn tuotannon hintaan. = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 8
nusttaan. 3 Esimrkiksi Suomn Pankki nnusti syksyllä 00 BKT-dflaattorin kasvuvauhdiksi lähs % vuonna 003 ja noin ½ % vuonna 004. Tässä nnustssa BKT-dflaattorin kasvuvauhti on vuonna 003 noin prosnttiyksikön ja nsi vuonnakin vilä noin ½ prosnttiyksikköä hitaampi. Kuluttajahinnoissa rot ovat tätä pinmmät. Raalipalkkojn khitys on sitn ollut odotttua nopampaa. Alhaistn korkojn ohlla s lin yksi syy siihn, ttä kotitalouksin luottamus omaan taloutnsa on pysynyt hyvänä. Toisaalta tuottajahintojn hikko khitys on nostanut yritystn raalisia työvoimakustannuksia viläkin nmmän. Muidn tkijöidn pysyssä nnallaan tämänsuuruisn raalistn työvoimakustannustn nousun voi arvioida hikntävän työvoiman kysyntää noin ½ % tänä vuonna ja ¼ % vuonna 004 (taulukko ). Vuonna 003 raalipalkkojn 4 arvioidaan tulosopimustn ja liukumin myötä kohoavan lähs 3½ %. Samaan aikaan tuottavuudn arvioidaan kasvavan vain vajaat ½ %. Tämä on kskinn syy siihn, ttä työllisyys supistuu vuonna 003 noin 0,3 % (taulukko 3). Vuonna 004 ilmiön arvioidaan olvan livmpi mutta samansuuntainn. Tulosopimuksin mukainn korotus vuonna 004 on 0,6 prosnttiyksikköä pinmpi kuin tänä kväänä maksttu korotus. 3 Inflaation plättiin voimistuvan jopa niin rivakasti, ttä sopimuksiin lisättiin indksihto, jonka mukaan yli,7 prosntin kuluttajahintainflaation rapauttama raalipalkka kompnsoitaisiin lisäkorotuksilla. 4 Kskituntipalkat suhtssa BKT-dflaattoriin. Raalipalkkojn nnusttaan nousvan vuonna 004 noin 3 %. Tuottavuudn kasvu puolstaan kiihtyy lähs ½ prosnttiin, jolloin raalipalkkojn kasvun ja tuottavuudn kasvun välinn ro supistuu. Toisaalta kasvun viriäminn lisää työvoiman kysyntää jo siinä määrin, ttä työllisyyskin kohn jo 0, %. Kiihtyvä inflaatio ja työttömyydn vähnminn kiihdyttävät liukumin kasvua lähs prosnttiin vuodn 005 loppuun mnnssä. Tuottavuudn kasvun arvioidaan myös kiihtyvän sitn, ttä s ylittää raalipalkkojn kasvun ja työn kysyntä kohn vuonna 005 dlln noin ½ %. Työvoiman tarjonta suraa työllisyydn khitystä vaimnnna. Tarjonta pysyy tänä vuonna lähs nnallaan ja kasvaa noin 0, % nsi vuonna. Raalipalkkojn nousu ja tulovrolikkaukst tänä ja nsi vuonna lisäävät työvoiman tarjontaa. Elpyvä talous i riitä paikkaamaan tilanntta, jossa vuodksi 005 i ol oltttu lisäalnnuksia tulovroon, ja työn tarjonnan kasvu jääkin vain 0,4 prosnttiin. Työttömyysast nous tänä vuonna 9,3 prosnttiin, kun työn kysyntä supistuu sn tarjontaa nopammin. Vuonna 004 työttömyysast pysyy lähs nnallaan. Työttömyys alkaa vähtä vasta viimisnä nnustvuonna ja päättyy noin 9 prosnttiin. Kotitalouksin hyvä tulokhitys tuk skä kulutusta ttä säästämistä Yksityinn kulutus on ylläpitänyt kasvua Suomssa viim vuosina. Sitä ovat tuknt alhainn korkotaso, vakaa tulokhitys ja aina viim vuodn loppuun saakka parantunut työllisyys. Taulukko 3. Työllisyys 00 00 003 004 005 Prosnttimuutos dllisvuotissta Työvoima 0,6 0, 0, 0, 0,4 Työllist,4 0, 0,3 0, 0,6 Työttömyysast, % 9, 9, 9,3 9, 9,0 Työllisyysast, % 67,7 67,7 67,3 67,4 67,7 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 9
Taulukko 4. Kotitalouksin tulot, kysyntä ja säästäminn 00 00 003 004 005 Käytttävissä olva raalitulo, prosnttimuutos,9,0 3,7 3,6,4 Yksityinn kulutus, prosnttimuutos,0,5 3,4,,4 Asuntoinvstoinnit, prosnttimuutos 0,6,3 5,6 3,5 3,4 Nttosäästämisast, % 0, 0,3 0,,4,4 Pankkiluotot, % käytttävissä olvista tuloista 6, 64,6 69,8 7,5 7,5 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Nämä tkijät slittävät, miksi kotitalouksin luottamus omaan taloutnsa on säilynyt hyvänä. Pitkittynyt hidas BKT:n kasvu ja työttömyydn lisääntyminn ivät ol vaikuttant kotitalouksin käyttäytymisn mrkittävästi. Yksityisn kulutuksn kasvu hidastui kuitnkin,5 prosnttiin vuonna 00, kun tulojn kasvu vaimni raalissti noin prosnttiin ja työttömyys alkoi lisääntyä. Kulutuksn nnusttaan kasvavan tänä vuonna dllisvuotissta 3½ %, kun kotitalouksin käytttävissä olva raalitulo kasvaa 3½ %. Kulutuksn hidastuminn vuonna 00 johtuu osin myös vropäätöksistä, kun autovrouudistus hidasti autokauppaa vuonna 00. Vuonna 003 autokaupan kasvu sn sijaan on ollut voimakasta: lokuuhun mnnssä hnkilöautojn myynnin kasvu on ollut yli 0 % dllisn vuodn vastaavasta ajankohdasta. Kulutuksn kasvu hidastuu runsaasn prosnttiin vuosina 004 ja 005. Kulutusta vaimntaa käytttävissä olvin raalitulojn kasvuvauhdin hidastuminn vuonna 005 noin,5 prosnttiin. Raalitulojn kasvua hidastavat inflaation livä kiihtyminn ja vronalnnustn vaikutustn hiipuminn. Kun käytttävissä olvat raalitulot kasvavat inflaation hidastumisn ja vronalnnustn johdosta odotttua nopammin vuosina 003 ja 004, lisääntyy myös säästäminn (taulukko 4). Kotitalouksin nttosäästämisast (säästöt suhtssa käytttävissä olviin tuloihin) nous noin,5 prosnttiin vuosina 004 ja 005. Muutos on vrrattain suuri, sillä vuosina 00 ja 00 kotitalouksin säästämisast oli livästi ngatiivinn. Kotitalouksin säästäminn on kuitnkin ollut slvästi suurmpaa, mikäli läksäästäminn ottaan huomioon (khikko ). Pankkiluottojn kysyntä jatkuu ripänä Lyhyidn markkinakorkojn taso on ollut alkuvuodn 003 rittäin alhainn. Pitkät korot, jotka kävivät poikkuksllisn alhaisina ksäkuussa, ovat nousst livästi, mutta myös n ovat yhä historiaan nähdn alhaist. Korko-odotukst alkoivat voimistua ksän aikana. Korkojn nousuodotus hijastaa odotuksia maailmantaloudn lpymisstä. Kolmn kuukaudn markkinakorot nousvat markkinaodotustn mukaan 3,8 prosnttiin vuonna 005, kun n vuonna 003 ovat,5 %. Pitkät korot nousvat odotustn mukaan vastaavana ajanjaksona 3,4 prosntista 4,3 prosnttiin. Myös raalissti korot ovat ollt vrrattain alhaist, mutta nnustjakson aikana raalikorot nousvat himan. Ennustssa käyttyt korko-oltukst on laskttu suoraan tuottokäyrästä, ja n vastaavat sitn markkinoidn odotuksia. Ennustjakson kulussa kotitalouksill myönnttyjn uusin luottojn kskimääräisn koron arvioidaan nousvan 4,7 prosnttiin vuonna 005. Vuotn 003 nousua on runsas prosnttiyksikkö. Nousu vastaa markkinakorkojn odotttua muutosta, jotn pankkin korkomarginaalin odottaan pysyvän vakaana. Suhtllisn alhaisn korkotason tukmana kotitalouksin luotonkysyntä jatkuu lähivuosina vahvana ja vlkaantuminn lisääntyy. Korkotason nousu vaikuttaa kuitnkin sitn, ttä kotitalousluottojn määrän kasvu puolittuu vuodn 003 runsaasta prosntista vuotn 005 mnnssä. Mitattuna pankkiluottojn määrällä suhtssa käytttävissä olviin tuloihin kotitalouksin vlkaantuminn kasvaa nnustjakson aikana noin 3 prosnttiyksikköä li 7,5 prosnttiin, mikä i Euro & talous 3/003 0
Khikko. Kotitalouksin ja julkisn taloudn säästäminn Kotitaloudt säästävät läkkisiin pääasiassa työntkijän bruttopalkasta pidätttävän läkmaksun kautta. Suomn lakisäätinn läkjärjstlmä on osin rahastoiva, sillä noin nljäsosa vuosittaisista maksuista päätyy yksityistn työläklaitostn hoitamiin rahastoihin. Vuodn 00 lopussa yksityist työläkrahastot olivat 53,5 mrd. uroa, kuntin läkrahasto oli,9 mrd. uroa ja valtion läkrahasto oli 5, mrd. uroa. Vapaahtoistn läksäästöt olivat vuonna 00 noin 4 miljardia. Kansantaloudn tilinpidossa lakisäätinn läksäästäminn kirjataan julkisn sktoriin kuuluvaan työläklaitossktoriin. Eläkjärjstlmä on priaattssa luontltaan tuusprustinn sitn, ttä läk-tuudt riippuvat vain välillissti läkmaksuista. Tässä milssä läkrahastointi on osa kollktiivista säästämistä. Rahastoissa olvat varat on kuitnkin korvamrkitty käytttäväksi tulviin läkkisiin. Kun lisäksi läkjärjstlmää on muutttu nnvästi ns. tilijärjstlmän suuntaan, jossa tuuksin ja maksujn riippuvuutta myös hnkilötasolla on lisätty, rahastoja voidaan prustllusti tarkastlla myös osana kotitalouksin säästämistä. Jos läkrahastot sisällytttäisiin kotitalouksin säästämisn, kasvaa kotitalouksin säästäminn suhtssa BKT:hn lähs 3 prosnttiyksikköä. Vastaavasti julkisn sktorin säästäminn vähn. Suomn vuodn 00 ns. EMU-jäämä olisi ollut BKT:hn suhtutttuna 4, prosntin sijaan noin,7 % ja lähs plkästään valtion ylijäämän varassa. Lasklma tuk omalta osaltaan käsitystä, tti Suomn julkisn sktorin talous ol niin vahva kuin kansainvälisissä vrtailuissa usin näyttää. Suomn Pankin nnustn mukaan tilinpidon mukaisn ja lasknnallisn säästämisastn välinn ro tul säilymään myös lähivuosina. Kotitaloussktorin lasknnallinn säästämisast nous nnusthorisontilla noin,3 prosnttiin. Vastaavasti korjattuna koko julkisn sktorin säästäminn painuisi noin prosntin tasolta noin ½ prosnttiyksikköä ngatiivisksi. Taulukko. Julkisn ja kotitaloussktorin nttoluotonanto vuonna 00, % BKT:stä Sktori Tilinpito Lasknnallinn Kotitaloussktori,,7 Julkinn sktori yhtnsä 4,,5 Valtio,4,4 Kunnat 0,3 0,3 Työläklaitokst 3,0 0,3 Muut sosiaaliturvarahastot 0,0 0,0 Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003
4,0 3,5 3,0,5,0,5,0 0,5 0,0 Kuvio 3. Inflaatio Prosnttimuutos dllisvuotissta 996 997 998 999 000 00 00 003 004 005. Kuluttajahintaindksi (KHI). Yhdnmukaistttu kuluttajahintaindksi (YKHI) = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. ol poikkuksllisn korka vlkaantumisast. Tosin joidnkin yksittäistn kotitalouksin vlkaantuminn saattaa olla vlanmaksukykyyn nähdn huolstuttavalla tasolla. Yritystn pankkiluottojn määrän kasvun nnusttaan hidastuvan jonkin vrran. Kskimäärin n kasvavat 7 % vuosittain, jotn yritystn pankkiluottojn osuus BKT:stä jatkaa hidasta kasvuaan. Talltustn kasvu jatkuu vakaana ja on vajaat 4 % vuosittain. Inflaatio hidastuu tuntuvasti poikkustkijöidn vuoksi Hintojn nousun nnusttaan muodostuvan koko nnustjakson aikana slvästi hitaammaksi kuin Suomn Pankin aimmissa nnustissa arvioitiin. Hintojn nousuvauhti hidastui mrkittävästi jo vuodn 003 alkuvuodn aikana. Vahvistunn uron vauhdittama tuontihintojn lasku, tollisuustuottidn hikko kysyntä ja autovron alntaminn yhdssä käytttyjn tuontiautojn vron laskun kanssa ovat hidastant kuluttajahintojn nousun ksän aikana ½ prosnttiin. Koko tämän vuodn kuluttajahintainflaation kskiarvoksi tul noin prosntti. Edllä mainitut tkijät ovat vuonna 003 voimakkaampia kuin suhdanntilantsn nähdn suurtn palkankorotustn noputtama yksikkötyökustannustn kasvuvauhti. Tilapäist rityistkijät hallitsvat myös vuodn 004 inflaatiokuvaa (khikko 3). Alkoholivron laskun olttaan alntavan rityissti viinan ja olun vähittäismyyntihintaa ja osin myös ravintolapalvlujn hintaa. Tämän vrojn kvnnyksn olttaan näkyvän vähittäismyyntihinnoissa hyvin nopasti. 5 Kskimäärin kuluttajahinnat laskvatkin alkuvuonna 004, mutta alkavat sittn nousvin tuontihintojn ja rityissti kotimaisn kustannuskhityksn myötä nousta. Vuodn 004 kskimääräinn inflaatio pysyy kuitnkin dlln prosntissa. Vuonna 005 kuluttajahintainflaatio kiihtyy jo lähs prosnttiin kotimaisn kustannuskhityksn ja kysynnän kasvun myötä lvnvin hintamarginaalin kautta. Yhdnmukaisttun kuluttajahintaindksin (YKHI) mukainn inflaatio hidastuu vuonna 003 vähmmän kuin kuluttajahintaindksillä mitattu inflaatio. Alhaisn korkotason vaikutus asumiskustannuksiin i näy YKHIssä. Samasta syystä YKHIn nousu on vuonna 005 hitaampaa kuin kuluttajahintaindksin kasvu. Tuontihintojn lasku ja hikko kysyntätilann vaimntavat tänä vuonna myös kotimaisn tuotannon hintaindksin nousua. Valtiontalous muuttuu alijäämäisksi Vaima talouskasvu, poikkuksllistn tulorin sulaminn ja vronkvnnykst pinntävät jul- 5 Tästä ovat simrkkinä Suomn EU:hun liittymisn myötä lasknt lintarvikkidn hinnat. Euro & talous 3/003
Khikko 3. Lyhyn aikavälin inflaationnustn viuhkadiagrammi Suomn inflaationäkymä vuodn 004 puoliväliin saakka sittään ohisssa kuviossa viuhkadiagrammin avulla. Kuviossa inflaation pävarmuutta nnustjakson aikana kuvataan viuhkan rivärisillä aluilla. Inflaation nnusttaan olvan tummimman alun sisällä 50 prosntin todnnäköisyydllä. Kun alutta laajnntaan käsittämään myös asttta vaalampi alu, yhdnmukaisttun kuluttajahintaindksin mukaisn inflaation tulisi osua täll alull 75 prosntin todnnäköisyydllä. Koko alull inflaation nnakoidaan osuvan 90 prosntin todnnäköisyydllä. Lyhyn aikavälin inflaationnust lasktaan yhdnmukaisttun kuluttajahintaindksin alarin painotttuna kskiarvona. Nämä alarät koostuvat palvluista, tollisuustuottista, jalosttuista lintarvikkista, jalostamattomista lintarvikkista ja nrgiasta. Inflaationnustsn liittyvä pävarmuus ja arvio riskipainotuksista lasktaan näidn alarin avulla. Kuviosta voidaan havaita lyhyn aikavälin inflaation khittyvän hyvin maltillissti vuodn 003 loppua kohdn. Vuodn 004 alkupuollla inflaation nnakoidaan dlln vaimnvan huomattavasti, sillä lyhyn aikavälin inflaationnustssa on otttu huomioon vuodn 004 alkupuolll kaavailtu alkoholivrotuksn mrkittävä livnminn. Alkoholivron kvnmisn nnakoidaan vaikuttavan nsisijaissti jalostttujn lintarvikkidn hintoihin. Myös palvluidn ja rityissti ravintoloidn alkoholihintojn nnakoidaan laskvan jonkin vrran. Vähittäishintojn odottaan muuttuvan hyvin nopasti: yllä arvioidun vaikutuksn odottaan näkyvän kuluttajahintainflaatiossa nopasti. Lyhyn aikavälin inflaationnustsn sisältyvät riskit painottuvat pääosin arvioitua vaimamman inflaation suuntaan, rityissti välillistn vrojn muutoksista vuodn 004 alkupuollla. Näidn muutostn hintoja alntava vaikutus voi olla nnakoitua suurmpi. Lisäksi nrgian hintaan liittyvä pävarmuus kasvaa skä öljyn viimaikaisn hinnannousun ttä uron ja dollarin välisn kurssin viimaikaisn hilahtlun surauksna. Euron viimaikainn hikknminn suhtssa dollariin aihuttaa lisäksi riskin, ttä tollisuustuottidn hinnat kohoavat arvioitua nmmän vuodn 003 loppupuollla ja 004 alkupuollla. 5 Kuvio. Lyhyn aikavälin inflaationnust viuhkadiagrammina Yhdnmukaistttu kuluttajahintaindksi Prosnttimuutos dllisvuotissta 4 3 0 = nnust. - 999 000 00 00 003 004 Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 3
kisn taloudn rahoitusylijäämän,4 prosnttiin vuonna 003 ja dlln prosntin tuntumaan vuosina 004 ja 005. Valtion rahoitusasma pysyy livästi ylijäämäisnä vilä tänä vuonna, mutta kääntyy alijäämäisksi vuonna 004. Kuntin rahoitusasma pysyy alijäämäisnä koko nnustjakson ajan huolimatta siitä, ttä kunnat korottavat vroäyriään ja tinkivät invstoinnistaan. Sn sijaan sosiaaliturvarahastojn rahoitusylijäämä säilyy vakaasti 3 prosntin tuntumassa suhtssa BKT:hn. Finanssipolitiikka tuk kasvua vuosina 003 ja 004. Alijäämät ja valtion vlanhallintaan liittyvät toimnpitt kasvattavat valtion vlkaa nnustjakson aikana. BKT:hn suhtutttuna valtion vlka kasvaa tänä vuonna, mutta pinn jälln vuosina 004 ja 005. Samaan aikaan BKT:hn suhtutttu julkisyhtisöjn vlka pysyttl runsaassa 44 prosntissa. Hikko talouskasvu ja vronkvnnykst hidastavat vrokrtymin kasvua Tulo- ja varallisuusvron krtymä jää vuonna 003 noin 3 % viimvuotista pinmmäksi. Kotitalouksilta krtyy vroja lähs yhtä paljon kuin vuonna 00, mutta yritykst maksavat vroja noin kymmnyksn viimvuotista vähmmän. Kuluvan vuodn aikana toimnpannut palkansaajin ansiotulovron kvnnykst ja valtion tulovroastikon inflaatiotarkistus likkaavat valtion ja kuntin ansiotulovrokrtymästä noin 740 milj. uroa. Vaikka valtio korvaa vroratkaisuista kunnill aihutunita tulonmntyksiä lisäämällä kunnill maksamiaan tulonsiirtoja, mont kunnat ovat joutunt kattamaan kasvavia rahoitusvajitaan kunnallisvroäyriä korottamalla. Arvonlisävron ja muidn tuotannosta ja tuonnista maksttujn välillistn vrojn krtymä kasvaa vakaata runsaan 3 prosntin vauhtia, kun välillisn vrotuksn thtyjn muutostn vaikutukst vrokrtymään kumoavat toisnsa. Kokonaisvroast aln prosnttiyksikön vuonna 003. Vuonna 004 tulo- ja varallisuusvron krtymä kasvaa jälln. Skä kotitalouksin ttä yhtisöjn maksamin vrojn krtymät suurnvat, vaikka hallituksn sittämät palkansaajin ansiotulovron kvnnykst ja astikon inflaatiotarkistus likkaavat valtion ja kuntin ansiotulovrokrtymästä noin 800 milj. uroa. Valtion kunnill maksamin tulonsiirtojn ripästä lisääntymisstä huolimatta on ilmistä, ttä kskimääräinn kunnallisvroäyri nous dlln. Tuotannosta ja tuonnista maksttujn vrojn krtymä pysyy lähs nnallaan. Alkoholijuomin vrotuksn livntäminn likkaa noin 300 milj. uroa alkoholijuomavron krtymästä. Samalla osa arvonlisävron ja joidnkin tuotvrojn vropohjista karkaa ulkomaill. Ajonuvovron tiukntaminn riittää kompnsoimaan tästä vain pinn osan. Kokonaisvroast aln puoli prosnttiyksikköä vuonna 004. Taulukko 5. Julkisyhtisöjn tulot, mnot, rahoitusasma ja vlka, % BKT:stä 00 00 003 004 005 Julkisyhtisöjn tulot 54, 54,0 53,0 5,7 53, Julkisyhtisöjn mnot 49,0 49,8 50,5 50,6 50,6 Julkisyhtisöjn prusmnot 46, 47,6 48,5 48,7 48,7 Julkisyhtisöjn korkomnot,7,,0,9,9 Julkisyhtisöjn nttoluotonanto 5, 4,,4,,4 Valtion nttoluotonanto,0,4 0, 0,5 0, Kuntin nttoluotonanto 0,4 0,3 0,4 0,3 0,4 Sosiaaliturvarahastojn nttoluotonanto 3,6 3,0,8 3,0 3,0 Julkisyhtisöjn prusrahoitusasma 8,0 6,4 4,4 4,0 4,3 Julkisyhtisöjn vlka 44,0 4,7 45, 45,0 44,3 Valtion vlka 45,7 4,4 44, 43,5 4, Kokonaisvroast 45,7 45,8 44,9 44,4 44,5 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 4
Vuonna 005 skä tulo- ja varallisuusvrojn ttä tuotannon ja tuonnin vrojn krtymin kasvu ripytyy. Valtion tulovroastikkoon thtävä ½ prosntin suuruinn inflaatiotarkistus, arvonlisävrovlvollisuudn alarajaan thtävä liukuva huojnnus ja tuotvropohjan livä rapautuminn riittävät kuitnkin pitämään kokonaisvroastn nnallaan vuonna 005. Valtion mnojn kasvun sovittaminn määrärahakhyksn kunnianhimoinn tavoit Valtion mnot kasvavat nimllissti kskimäärin runsaat 4 % vuodssa nnustjakson aikana. Mnojn kasvua hillits korkomnojn pinnminn. Valtion prusmnot li mnot ilman korkomnoja kasvavat lähs 6 % tänä vuonna. Vuosina 004 005 prusmnojn vuotuinn nimlliskasvu jää kskimäärin runsaasn 4 prosnttiin, raalinn noin prosnttiin. Sairausvakuutusrahaston alijäämän kattaminn ja kuntin arvonlisävron palautustn takaisinprintäjärjstlmän uudistaminn lisäävät valtion maksamia tulonsiirtoja tänä vuonna. Tulonsiirrot kunnill kasvavat nopasti myös vuonna 004, kun valtio lisää kuntin palvlutuotannon tuka ja sosiaali- ja trvydnhuollon khittämishankkidn rahoitusta ja kompnsoi hdottuista vronalnnuksista kunnill aihutuvia tulonmntyksiä. Paint lisätä sosiaali- ja trvydnhuollon määrärahoja alkavat kasvaa västön ikääntymisn myötä nnustjakson lopulla ja tnkin sn jälkn. Tällöin voimassa olvan lainsäädännön dllyttämin ja hallituksn ohjlmassaan lupaamin määrärahalisäystn sovittaminn kväällä täsmnnttyihin määrärahakhyksiin voi osoittautua nnakoituakin vaikammaksi. Kuntin mnot kasvavat nimllissti kskimäärin vajaan 4 % vuodssa nnustjakson aikana. Mnojn kasvua hillits invstointin voimakas supistuminn. Kuntin muut kuin invstointimnot kasvavat kskimäärin 5 prosntin vuotuista vauhtia. Kuntin maksamat palkansaajakorvaukst kasvavat kskimääräistä ripämmin, kun työntkijöidn määrä kasvaa ja uudt työntkijät ovat läkkll jääviä parmmin palkattuja. Sosiaaliturvajärjstlmän maksamat lakisäätist läkkt kasvavat vakaasti kskimäärin lähs 6 % vuodssa nnustvuosina. Työläksumman kskimääräinn vuotuinn kasvu yltää noin 7 prosnttiin, samalla kun kansanläksumma pysyy jotakuinkin nnallaan. Työttömin määrän kasvu lisää työttömyydstä sosiaaliturvarahastoill ja valtioll aihutuvia mnoja tänä ja nsi vuonna. Lisäksi hallitus ohjaa työvoimapolitiikan toimnpanoon aimpaa nmmän rahaa. Maailmantalous vihdoin lpymässä Maailmantaloudn kasvuun kväällä liittynt pävarmuudn syyt Irakin sota ja SARS ovat hälvntynt, ja maailmantalous näyttäisi palaavan talvinnustssa luonnostllull varovaisn lpymisn urall. Kvään hikoista, rityissti uroalutta koskvista talousluvuista huolimatta yhä usammat indikaattorit viittaavat kansainvälisn taloudn kasvun viriämisn. Osakkidn hinnat ovat ylissti jatkant kväällä alkanutta nousuaan, ja liik-lämän luottamusindksistä osa on kohonnut slvästi. Kasvu näyttäisi jälln kiihtyvän nsin Yhdysvalloissa ja lviävän siltä vasta nsi ja suraavana vuonna uroalull. Muu maailma, ritotn Japanin ulkopuolinn Aasia, on jo slkässä kasvussa. Kasvun kiihkys ja raknn poikkavat slvästi 990-luvun lopun tilantsta: invstoinnit kasvavat vain varovasti ja hintojn nousu on hyvin maltillista. Kasvu on kuitnkin dlln sangn haavoittuvainn. Tollisuustuotanto, työmarkkinat ja kuluttajin luottamus ivät ol vilä mrkittävästi kohntunt. Lisäksi tasapainottomuudt ivät ol kadonnt: kskipitkällä aikavälillä Yhdysvaltojn vlkaantuminn, Japanin suurt raknnonglmat ja maailmanpolitiikan jännittt saattavat hikntää maailmantaloudn kasvua. Vuodn 00 aikana raalisn BKT:n kasvu jäi uroalulla vajaasn prosnttiin. Kasvu pysähtyi vuodn 003 nsimmäisllä vuosipuoliskolla: invstoinnit ja vinti ovat supistunt ja tollisuustuotannon kasvu on ollut hikkoa. Euroalun kasvun odottaan kuitnkin vähitlln lpyvän. Sn i ainakaan alkuvaihssa uskota näkyvän työllisyydssä, joka paran vasta nnustjakson lopussa kun kasvuvauhti kiihtyy runsaasn prosnttiin. Vaikka taloudn joustavuutta lisäävin raknnuudistustn toivotaan vaikuttavan jo lähivuosina, voidaan raknnuudistustn hdlmät poimia laajassa mitassa aikaisintaan nnustpriodin loppupuollla. Euro & talous 3/003 5
Taulukko 6. Kansainvälinn talouskasvu 00 00 003 004 005 Bruttokansantuot, määrän prosnttimuutos Koko maailma,,8,6 3,4 4,0 Yhdysvallat 0,3,4,,9,8 Euroalu,5 0,8 0,5,4,3 Japani 0,4 0,,8,,7 Tuonti, määrän prosnttimuutos Koko maailma 0,,3 3,8 5, 7,0 Yhdysvallat,9 3,7 3,4 3,4 5,0 Euroalu,7 0,4,8 4,5 5,9 Japani 0,,0 3,8, 4, Suomn vintimaidn tuonti,5,7 3,7 5,3 6,9 = nnust. Lähd: Suomn Pankki. Yhdysvaltojn kasvu kiihtyi tämän vuodn toislla nljännksllä noin 3 prosnttiin. Tästä tosin,8 prosnttiyksikköä johtui puolustusmnojn kasvusta. Kasvua tukivat tämän lisäksi myös yksityinn kulutus ja titotkniikkainvstoinnit. Kvän raha- ja finanssipolitiikan arvioidaan tukvan dlln yksityistä kulutusta, ja kasvun odottaan noputuvan tämän vuodn jälkipuoliskolla. Tuottavuudn kasvu on ollut nopaa. Tämä näkyy alkuvaihssa hikkona työllisyyskhityksnä, mutta hijastun myöhmmässä vaihssa positiivissti myös kulutuksn ja invstointihin ja vahvistaa sitn myös työllisyyttä. BKT:n kasvun odottaan vakiintuvan vajaasn 3 prosnttiin nnustjakson aikana. Epävarmuutta yksityisn kulutuksn kasvuun aihuttavat kuitnkin kotitalouksin vilä viim aikoinakin jatkunut voimakas vlkaantuminn skä huoli julkisn taloudn tilasta. Syvät budjttialijäämät tällä htkllä noin 4,5 % BKT:stä voivat johtaa säästämisastn kasvuun kotitalouksin nnakoidssa tulvia mnolikkauksia tai vron korotuksia. Huolimatta himan yllättävästä kasvupyrähdyksstä alkuvuonna 003, arvioidaan Japanin kasvun jatkuvan vaatimattomana nnusthorisontin aikana. Taloudn raknnuudistustn viivästyminn stää yhä kasvun kstävän voimistumisn. SARS-pidmian laantuminn Kiinassa ja mm. Singaporssa kiihdyttää näidn maidn kasvua vähintään viimvuotisll tasoll. Kiinan vinnin kasvua tuk dlln kiintä valuuttakurssi. Myös Latinalaisn Amrikan odottaan palautuvan kasvu-urall, kun taloudn tasapainottomuudt vähitlln purkautuvat. Maailmankauppa on palaamassa normaalin kasvun kautn usan laihan vuodn jälkn. Suomn vintimarkkinat kasvavat suurin piirtin samaa vauhtia kuin maailmankauppa. Vintimarkkinoidn rakntsn kasvun riaikaisuus kuitnkin vaikuttaa: uroalun hikkoa kasvua korvaa vintimm nnvä suuntautuminn nopan kasvun Vnäjäll. Suomn vintimaidn tuonti kasvan tänä vuonna noin 3 % ja kiihtyy nsi ja suraavana vuonna 6 7 prosnttiin. Asiasanat: inflaatio, rahapolitiikka, taloudllinn tilann, nnust Euro & talous 3/003 6