Emonkasvatus 1
Hoitajakuntien valmistelu Valitaan hoitokunniksi vahvoja ja terveitä yhdyskuntia puhdistuslennon jälkeen tehdään punkin torjunta joko puhdistuslennon jälkeen oxtiputuksella tai myöhemmin keväällä muurahaishapolla. Ruokinta aloitetaan n kuukautta ennen 1. toukan siirtoa. Ruokintaa jatketaan kunnes mehiläiset eivät enää ota vastaan ruokaa. 2
Hoitajakuntien valmistelu Viikkoa ennen ensimmäistä toukan siirtoa tarkastetaan sikiöinti sekä varmistutaan, ettei pesässä ole sikiötauteja. Emonkasvatuskunta kunta jaetaan kahteen osastoon, joiden väliin asetetaan sulkuristikko. Pesän sikiöt ja ruokavarat jaetaan tasan osastojen välillä 3
Hoitajakuntien valmistelu Toukansiirtopäivän edellisenä päivänä siirretään emollinen pesäosasto sulkuristikon yläpuolelle poistetaan alaosastosta tarkkaan mahdolliset emokennot. Tarkastuksessa on mehiläiset hyvä ravistaa pesälaatikkoon, jotta kaikki emokennot löytyvät asetetaan sulkuristikon paikalle välikatto, lentoaukko taaksepäin. Seuraavana päivänä voidaan alaosastoon asettaa emotoukat emokennokehässä 4
Hoitajakunta 5
Hoitajakuntien valmistelu Kahden päivän kuluttua tarkistetaan emotoukkien vastaanotto, vaihdetaan välikatto sulkuristikkoon. Huom sulkuristikon lentoaukko pidetään suljettuna ( emo lähtee herkästi parveilemaan kun pesää pidetään täynnä mehiläisiä ja ahtaalla.) 6
Toukkien vastaanoton tarkistaminen 7
Hoitajakuntien valmistelu Merkitään pesän taakse liidulla hyväksyttyjen emokennokehän numero, vastaanotettujen emokennojen määrä, emokennojen pesästä poistamispäivämäärä (= toukansiirto+10 vrk). Viiden päivän kuluttua ensimmäisestä emokennokehän annosta voidaan kuntaan antaa seuraava erä emokennoja kasvatettavaksi. Tällöin sulkuristikko vaihdetaan välikattoon päivää ennen toukansiirtoa. Uusi emokennokehä asetetaan edellisen oikealle puolelle. Emokennokehien väliin laitetaan siitepölykakku. 8
Toukan siirto Otetaan nuoria avotoukkia oleva sikiökakku kasvatukseen valitusta kunnasta. Emokennokuppien pohjiin voidaan sumuttaa tislattua vettä estämään toukan kuivumisen. Toukan siirtoon käytetään alle 1 ½ vrk:n ikäisiä toukkia (toukka on n 1 mm pitkä, ollessaan poikittain siirtoneulan pienemmän pään päällä toukan päät jäävät neulan ulkopuolelle. 9
Toukansiirto 10
Emokennojen haudonta Emokennot voidaan siirtää haudontakaappiin 6-10 päivän kuluttua toukansiirrosta ja ne kuoriutuvat 11-12 päivänä toukansiirrosta. Emokenno voidaan antaa parituspesiin 9-10 päivä toukansiirrosta. Mikäli hautomakaappia ei ole käytössä voidaan emokennot häkittää 6-10 päivän kuluttua Kun satoa tulee runsaasti mehiläiset rakentavat herkästi kennostoa emokennojen ympärille 11
Emokennojen keruu kasvatuskunnista 12
Emokennojen haudonta 13
Emojen paritus Parituspesien ruokintatila täytetään apifondalla. Parituspesiin valmistetaan/valitaan kehät Parituspesät on hyvä valmistella hyvissä ajoin ennen niiden käyttöönottamista. 14
Parituspesän valmistelu 15
Emojen paritus Parituspesille haetaan mehiläiset ulkotarhoilta. Edullisin aika on iltapäivällä, jolloin vanhemmat mehiläiset ovat kentällä. Mehiläiset harjataan vahapohjukkeilta (sikiökakuilta) muovisaaviin. Käytännössä mehiläisiä voidaan ottaa yhdestä pesästä yhden sikiöosaston mehiläiset. Saavista mitataan n 3 dl mehiläisiä parituspesiin. Mehiläiset laitetaan parituspesään pohjan kautta, jolloin kakut voivat olla valmiina parituspesässä. Tarvittaessa mehiläisten rauhoittamiseksi voidaan saaviin harjattuja mehiläisiä sumuttaa vedellä. 16
Parituspesien täyttö 17
Emojen paritus 9-10 vrk ikäiset emokennot voidaan laittaa parituspesiin ennen niiden siirtämistä kellariin Mikäli pesälle annetaan vastasyntynyt emo pesät saavat olla kellarissa yhden vuorokauden emottomina. (onnistuu vain ensimmäisen kerran parituspesää käytettäessä Parituspesälle annetaan uusi emo emokennona. 18
Emokennojen laittoa parituspesiin 19
Emojen paritus Pesät pidetään vielä kellarissa kolme-neljä päivää. Kellarin lämpötila olisi hyvä olla n 15 astetta. Tämän jälkeen pesät siirretään paritustarhaan noin 14-21 päivän kuluttua munimaan alkaneet emot poistetaan ja annetaan uusi n 9-10 vrk ikäinen emokenno Pariutumattomat emot hävitetään ja tilalle annetaan 9-10 vrk ikäinen emokenno 20
Paritustarha 21
Emojen keruuta parituspesistä 22
Emokennojen asettamista poistettujen emojen tilalle 23
Emojen paritus Mikäli parituspesälle joudutaan antamaan pariutumaton emo, niin se annetaan asetushäkissä. Emon vastaanoton varmistamiseksi parituspesässä pidetään emottomana 4 vrk ja ennen uuden emon asettamista poistetaan emokennot. Vastaanottoa voidaan varmistaa sumuttamalla parituspesä emon asetuksen yhteydessä alkoholittomalla deodorantilla (esim naisten rexona). Ensimmäistä kertaa parituspesää perustettaessa nuori vastasyntynyt emo voidaan yksinkertaisesti pudottaa parituspesään. 24
Emojen pakkaaminen lähetyshäkkeihin Lähetyshäkit täytetään seuramehiläisillä harjaamalla nuoria mehiläisiä saaviin, josta ne koukataan raollaan olevaan lähetyshäkkiin. Emo merkataan käyttäen merkitsemisväriä (ei tussia). Merkkaaminen tehdään ohuen vaahtomuovin päällä ottaen emosta kevyt ote ja pitävällä sitä vaahtomuovia vasten. Merkkaamisen jälkeen maalin annetaan kuivua pitämällä emoa hetken aikaa kuoriutumishäkissä. Emo otetaan lasipiippuun ja puhalletaan varovasti lähetyshäkkiin. Lähetyshäkkejä on hyvä säilyttää huoneen lämmössä ja varjossa esim hunajalaatikossa. Mikäli lähetyshäkkejä joudutaan pinoamaan päällekkäin väliin laitetaan huokoinen paperi, jottei mehiläiset pääse vahingoittamaan toisessa häkissä olevia mehiläisiä. Postitusta varten häkit kääritään huokoiseen kopiointipaperiin peräkkäin ja liimataan sivuilta teippipalasilla. Päät jätetään auki. Kirjekuoreen voi tehdä reikiä reittäjällä reunpoille. 25
Emojen siirto lähetyshäkkeihin 26
Kuhnurituotanto Mikäli emon kasvatus aloitetaan kesäkuun alussa riittävä kuhnurituotanto saadaan kun, ulkotarhoilta tuodaan kuhnurikakkuja valituista yhdyskunnista paritustarhan kuhnuripesiin. Emolliseen pesään voidaan antaa korkeintaan 1-2 kuhnurikakkua. Mikäli pesään annetaan enempi kuhnurikakkuja mehiläiset poistavat kuhnuritoukat kennoista ja kantavat ne ulos. 27
Kuhnurituotanto Mikäli halutaan perustaa paritustarhaan kuhnuripesä kerätään ulkotarhoilta kuhnurikakkuja mehiläisineen laatikollinen (=jaoke). Jaokkeeseen voidaan ravistaa ulkotarhoilla vielä lisää työmehiläisiä. Pesä tuodaan paritustarhaan ja jätetään emottomaksi, jolloin se joutuu kasvattamaan itse emon tai sille annetaan kypsä emokenno. Emon synnyttyä ja alettua munimaan nostetaan kuhnurikakut sulkuristikon päälle ja emo jää munimaan alaosastoon. Tästä pesästä muodostuu normaali talvehtiva kunta. On huomioitava, että tällainen pesä on varroapommi ja tätä varten pesää perustettaessa on tehtävä varroan torjuta muurahaishappokaasutuksella. Mikäli pesään annetaan emokenno, kaasutus tulee tehdä ennen emokennon asettamista. 28
Kuhnurituotanto Kuhnurituotannolle voidaan luoda perusta edellisenä syyskuuna. Tuolloin valitaan vahva kaksiosastoinen yhdyskunta. Pesästä poistetaan emo ja asetetaan sulkuristikko pohjan ja alaosaston väliin Yläosastoon laitetaan rakennettuja kuhnurikakkuja sekä vähintään kolme siitepölykakkua. Yläosaston keskelle laitetaan hyvästä pesästä (haluttu kuhnurikanta) kakkuja, joissa on munia sekä nuoria avosikiötoukkia Pesä jätetään sillensä ja hätäkennosta kasvatettu emo ryhtyy munimaan kuhnureita puhdistuslennon jälkeen keväällä Pesää vahvistetaan keväällä antamalla sille peittosikiökakkuja. Luonnollisen kuhnurituotannon alettua voidaan kuhnuriemo vaihtaa munivaan emo sekä vahvistaa tätä sikiökakuilla. 29
Emojen säilytys Emoja voidaan säilyttää lähetyshäkeissä seuramehiläisten kanssa Seuramehiläisiä tulee olla välillä 10-50 riippuen säilytysajan pituudesta. Periaatteella mitä enempi seuramehiläisiä sen kauemmin emo elää häkissä (2-4 vkoa). Optimi lämpötila on 25 astetta ilman vettä ja ilman kosteuden pitäisi olla 50-60 %. Käytännössä emot olisi saatava pesiin viimeistään viikon kuluessa häkityksestä. 30
Emojen säilytys Vahvassa yhdyskunnassa sulkuristikon yläpuolella voidaan säilyttää emoja häkitettynä kehiin. Emopankkien molemmille puolille laitetaan avosikiökakkuja ja yhdyskuntaa ruokitaan säilytyksen aikana. Rutnerin mukaan näin voitaisiin säilyttää 100-300 emoa kuukauden ajan 31
Parituspesien purkaminen Parituspesät puretaan syyskuussa asettamalla sikiölliset kakut kuoriutumaan normaali pesän päällä olevaan keruulaatikkoon Sulkuristikko asetetaan varsinaisen pesän ja keruulaatikon väliin. Parituspesistä mehiläiset ravistetaan keruulaatikkoon. Yhdistelmää ruokitaan sokeriliuoksella. Lokakuussa täytetyt kehät poistetaan pesästä ja varastoidaan keruulaatikossa talven yli. Sikiöttömistä parituspesän kakuista leikataan tummat osat pois. Pesät kaavitaan puhtaiksi ja sumutetaan virkonilla. Kehät säilytetään etikkahappokaastuksessa keruulaatikoissa ja otetaan käyttöön taas seuraavana keväänä. 32
Parituspesien kehien keruulaatikko 33
Parituspesien mehiläisistä tehty jaoke syksyllä 34
Parituspesistä tehtyjä jaokkeita pesien päällä syksyllä 35
Yhteenvetoa emonkasvatukseen vaikuttavista tekijöistä Ei ole todisteita, että kasvattajakunta ottaisi paremmin vastaan vanhemman toukan kuin nuoremman. Käytännön kokeilla on todistettu, että ei olisi mitään eroja 1/2-3 vrk:n ikäisen toukan vastaanottamisessa. Hyvin nuorien toukkien ( alle 1 vrk) siirron onnistuminen on vaikeaa, mikä saattaa aiheuttaa tappioita vastaanotossa. Käytännössä ei ole havaittu eroja munan tai nuoren toukan ( n 1 ½ vrk) käytössä. Käytettäessä vanhempaa toukkaa emon painon on havaittu jäävän keskimääräistä pienemmäksi ja munasarjoja määrä olisi pienempi. 36
Yhteenvetoa emonkasvatukseen vaikuttavista tekijöistä 1 ½ vrk:n ikäiset toukat ovat hyvin herkkiä ja säilyvät pesän ulkopuolella vain muutamia tunteja (< 6 tuntia). Muovisten emokennokuppien ja vahaemokennokuppien hyväksynnän välillä ei ole havaittu paremmuudessa käytännön eroja. Optimihalkaisija emokennokupille on 9 mm. Emokennojen pitämisellä pesässä valmisteltavana ennen toukan siirtoa ei ole havaittu olevan hyötyä toukkien vastaanottamiseen. Kaksinkertainen toukan siirto ei tuo parempaa tulosta verrattuna kuivaan toukansiirtoon. 37
Yhteenvetoa emonkasvatukseen vaikuttavista tekijöistä Nuoret mehiläiset ovat sopivimpia ottamaan vastaan ja hoitamaan emotoukkia. Emokennojen vastaanottaminen ja emojen laatu heikkenee hoitajien iän kasvaessa. Paras tulos saadaan kun hoitajakunnassa on kaikenikäisiä mehiläisiä. Hoitajakuntien on oltava terveitä. Pesän tulee olla vahvassa kasvuvaiheessa. Ei voida vahvistaa, että parveiluun valmistautuva pesä lisäisi taipumusta hoitaa emotoukkia. Paras hetki asettaa emotoukat pesään on kun pesä on käynyt rauhattomaksi emottomuuden jälkeen. Käytännössä on havaittu, että kahden tunnin odotus olisi sopivin aika. 38
Yhteenvetoa emonkasvatukseen vaikuttavista tekijöistä Avotoukkien lähellä olo parantaa emotoukkien hoitamista houkuttelemalla nuoria hoitajatoukkien emotoukkien läheisyyteen. Emotoukkien vastaanotto ja hoitaminen vaihtelee riippuen emonkasvatusmenetelmästä seuraavasti: Emojen kasvatus emollisessa kunnassa 15 emokennoa Emojen kasvatus emottomassa osassa, missä avotoukkien määrä vähenee 30 emokennoa Emojen kasvatus emottomassa osastossa ilman avotoukkia 45-60 emokennoa Mikäli yllämainittuja pesiä käytetään vain starttikuntina voidaan emokennojen määriä lisätä kaksinkertaiseksi. 39
Yhteenvetoa emonkasvatukseen vaikuttavista tekijöistä Emotonta kuntaa voidaan käyttää hoitamaan useita emotoukkasarjoja. Tämä ei vaikuta emojen laatuun. Viiden päivän välein lisätyt emokennokehät hoidetaan kunnollisesti. Emollisen kunnan käyttämistä emonkasvatukseen on etua siinä, että se toimii jatkuvana emon kasvatuskuntana. Periaatteessa kaikki emonkasvatusmenetelmät ovat hyviä kunhan ei ylitetä kunnan emonkasvatus kapasiteettia. Emonkasvatuskyky on yhteydessä geneettisiin tekijöihin, jotka eroavat rotujen välillä. Monet rodulliset hypridit ovat erityisen sopivia emon kasvatukseen. Toisaalta on olemassa yhdyskuntien välisiä eroja emonkasvatuskyvyssä, joita ei voi selittää perimällä tai ympäristötekijöillä. 40
Yhteenvetoa emonkasvatukseen vaikuttavista tekijöistä Optimaalinen hautomakaapin lämpötila on 34,5 astetta ja suhteellisen kosteuden pitäisi olla 50-60 %. Jos lämpötila laskee pitemmäksi ajaksi alle 32 astetta aiheuttaa se vaurioita emoille sekä suhteellisen kosteuden laskettua alle 40 % kovettaa se emokennoa niin ettei emo pääse kuoriutumaan. Emokennot ovat erityisen arkoja esikotelovaiheessa n 5 päivää toukansiirron jälkeen. Lämpötilan lisäksi valosokki saattaa vahingoittaa emo. Emokennot ovat vähiten herkkiä n kaksi päivää ennen kuoriutumista ja ne voivat kestää yhden vuorokauden pesän ulkopuolisessa tilassa. 41
Yhteenvetoa emonkasvatukseen vaikuttavista tekijöistä Kasvatuskuntien ruokinnalla ei ole merkitystä mikäli yhdyskunnat saavat satoa kentältä 1-1 ½ kuukautta ennen emonkasvatuksen aloittamista. Pitemmillä sadottomilla jaksoilla on merkitystä emonkasvatuksen onnistumiselle. Lisäruokinta emokasvatuskaudella ei tuo lisäarvoa emojen vastaanottoon tai laatuun. Paras emonkasvatus aika vastaanotolle ja laadulle on sikiöalan voimakkain kasvuaika; käytännössä Etelä-Suomessa kesäkuun alusta heinäkuun puoleen väliin. 42