Savilahden alueen maankäytön yleissuunnitelmavaihtoehdot KH 7.12.2015

Samankaltaiset tiedostot
Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

Tehdashistorian elementtejä

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona klo

Suunnittelukilpailut & verkko-osallistuminen Sipoon Jokilaakso Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailu

NÄKYMÄ RAUTATIEASEMALTA PÄIN JÄRVENPÄÄN PERHELÄN ALUEEN KEHITTÄMISEN KUMPPANUUSHAKU

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Oulun keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteet

LEMPÄÄLÄN KESKUSTA LIIKENNE- JA PYSÄKÖINTISELVITYS 02/2016 LEMPÄÄLÄN KESKUSTA 2016/02/23

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

2504 Keskustan kehittäminen

Uudenlaisen asumisen alue!

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Keskustan kehittäminen

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

Kilpailuvaiheen visualisointi kauppakorttelista FINLAYSONINKATU 5. puh www. bst-ark. fi HERVANNAN POHJOISAKSELI

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Aki Marjasvaara Loviisan kaupunki Kehittämispalvelut

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

SAVILAHDEN VALO-KONSEPTI

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean - säätiö. Yritysten stadi Helsinki Tiina Kähö, Sitra

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

MYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1: KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

Valkeakosken Kanavanranta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Myyr York Downtown kilpailu. Asukastilaisuus , Kilterin koulu Asemakaavasuunnittelija Anne Olkkola

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

eriksnäs*vision LÖYTÖRETKI ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

Strateginen toimenpideohjelma

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

JOKILAAKSON TARINA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA, KAUKALAHDEN RADAN ETELÄPUOLI, ESPOO

ROVANIEMEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN

Energiamurros: Case Savilahti

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET / Kaupunginarkkitehti

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT


TAVOITTEET ver. 3. Savilahti-projekti. 1 / Johto- ja ohjausryhmä. Täsmennetty ja tarkennettu johto- ja ohjausryhmän palautteen pohjalta


Kehittyvä yhdyskuntarakenne kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

OULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

KANTASAIRAALAN KAAVARUNKO

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4183/ /2016

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

MIXINTIE LUKKARIN KOULU MIXINTIE LUKKARIN KOULU

Miilukorpi II asemakaavaehdotus. Asukastilaisuus Valtuustotalon kahvio

Työpaja: Mitkä ovat korkeakoulujen ja SYK:n toiminnan kannalta kiinnostavia kestävän kehityksen asioita?

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista Ryhmätyöt

Liikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö

Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki

1 SAUVOSAAREN SUURALUE

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri

TYÖVIHKO VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 MITÄ MIELTÄ OLET? / maankäytöntehostaminen

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

Kuva 18: Havainnekuva 1:2500, vaihtoehto A. Kuva 19: Nikkilän matkakeskus, bussiliikenteen liikennöintiperiaate, vaihtoehto A.

ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Suunnittelualueen maisemarakenne, pelkistys

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET

MODULAR MIX Asuinkorttelin toteutus perustuu CLT-rakenteisiin tilaelementteihin, jotka noudattavat 3.60 m moduulijakoa.

Vaasan keskustastrategia

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Puoliyksityinen tila, aulat ja yhteistilat

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy c/o Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2

Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen

Transkriptio:

Savilahden alueen maankäytön yleissuunnitelmavaihtoehdot KH 7.12.2015

Kaupunkikuva- ja rakenne Tiiveys, kaupunkimaisuus, sopiminen olevaan rakenteeseen - Kaupunkimaisuus keskeistä - Rakentaminen ja viheralueet selkeinä kokonaisuuksina. - Maisema ja tunnelma keskeistä - Ruutukaavan reunakulma - Järvikaupunki konsepti/teema - lähtökohtana - Vahva kytkentä veteen eri tavoin

Pääideat Kaupunkikuva- ja rakenne Kampuskaupunki Hybridikampus: Julkisemmat toiminnot maantasossa, ylemmäksi mentäessä yksityisempää: toimistoja ja asuntoja Kanavakaupunki Kävelyalueet: Rautatieseisakkeelta Kampukselle, edelleen alueen kattavasti KYSille ja Technopolikselle Viherrakentaminen keskiössä Muuntojoustavuus rakennuksissa Kaupunkiympäristön lisäksi nähty toiminnallisen sisällön merkitys Rakentaminen raskaampaa Savilahden pohjukan ympäristössä ja kevenee kohti Savisaarta Rannat virkistyskäyttöön -> puistovyöhykkeet yhdistää ranta-alueet rautatieseisakkeeseen Aukiot palveluiden ja kohtaamisten paikkoina, joka alueella omansa. Seremonia-aukio kampuksella Keskitytty kaupunkiympäristön tunnelmaan. Järvikaupunki konsepti/teema läpi alueen toteutuu monella eri tasolla Jokaisella alueella oma vesiaiheinen idea, joka kuitenkin liittyy kokonaisteemaan Rantojen ja järven aktiivisuus kesä & talvi aikoina Suunniteltu monitasoista kokonaisuutta ja nähty toiminnallisen sisällön merkitys

Maankäyttömuodot Kaupunkikuva- ja rakenne Mitoitus (laskettu 1 as/tp /50kem2) Maankäyttömuotoja ei eritelty Yhteensä: 655 810 kem 2 Asuminen 328 800 kem 2 (6576 as) Toimitilat 227 850 kem 2 (4557 tp) Oppilaitokset 87 960 kem 2 Liiketilat/palvelut 11 200 kem 2 Yhteensä: 602 150 kem 2 Asuminen 300 550 (6171 as) Toimitilat 196 400 kem 2 (3928 tp) Oppilaitokset 92 500 kem 2 Liiketilat/palvelut 12 700 kem 2 Yhteensä.: 555 875 kem 2 Arvioitu: Asuminen 257 575 kem 2 (5003 as) Toimitilat 246 150 kem 2 (5072 tp) Oppilaitokset 80 150 kem 2 Liiketilat/palvelut 8000 kem 2

Toiminnallisuus ja palvelut Toiminnallisuuden ja palveluiden yleinen kokonaisratkaisu - Kaupunkiympäristön lisäksi suunniteltu toiminnallista sisältöä ja ideoitu/ehdotettu selvitettävän jatkosuunnittelussa uusia palvelumahdollisuuksia - Työ keskittyy toiminnallista sisältöä enemmän kaupunkirakenteeseen, - tiloihin ja -kuvaan. - Työssä suunniteltu alueen toiminnallista aktivointia kokonaisuutena - Sisältöä ja palveluja monipuolisesti ja -tasoisesti.

Toiminnallisuus ja palvelut Palveluiden sijoittuminen - Palvelut ja toiminta keskittyvät ns. Hybridikampukselle esim. konferenssit, elämykset, ravintolat, välinevuokraus, saunatilat ym. - Myös muualla sellaisia palveluja/toimintaa, joka ei hyödy keskittämisestä. - Palvelut keskittyvät pääosin Savilahden pohjukkaan sijoittuvan kohtaamispaikan/ aukion sekä Savilahdentien varrelle. - Muualla keskeisimmillä paikoilla, mm. aukioiden yhteydessä, talojen pohjakerroksissa - Palveluja ja sisältöä luodaan osaltaan Järvikaupunki/Vesikonseptista koko alueelle. Rantojen ja järven aktiivisuus kesä- sekä talviaikoina = ns. aktiivinen ja älykäs ranta ja järvi. - Toiminnan ja pienpalvelujen yhdistely ja sekoittuneisuus kampusalueella.

Toiminnallisuus ja palvelut Virkistys- ja vapaa-ajan palvelut - Varikkoluolaston urheilu- ja vapaa-ajan palvelut, - Leikkipuistot, kuntoilupisteet, pelikentät ja lähiliikuntapaikat, ekosysteemipalvelut - Pienvenesatamat, retkeilykeskus, saunat, uimapaikat, viljelypalsta-alueet. - Viheralueisiin liittyy toimintoja, leikki- ja koirapuistoja, grillipaikkoja jne. - Savisaaren pohjoisosan virkistysaluetta käytetään pääosin nykyisessä ulkoliikuntatoiminnassaan - Uimarantoja ja pienvenesatamia. - Luolastoalueella mm. Louhosareena - Tavallisia tai kelluvia viljelypalstoja, kalastuslaitureita, ulkoilmatapahtumia. - Uimarannat, beach-volley, melonta, suppailu, purjehdus, kuntoiluvälineet, skeittipuisto, minigolf, piknikalueet, avantouinti ja yhteiskäyttöiset rantasaunat, pienvenesatamat, soutuvenelaitureita - Hiihto- ja luistelureitit, valaistu talvipuisto, pelikenttäsarja ja luolastoalue.

Toiminnallisuus ja palvelut Kaupalliset palvelut ja muut palvelut - Päiväkoteja. - Prisman alueelle liiketiloja. - Kaupallisten palvelujen sijoittumista ei ole tutkittu tarkasti, mutta esitetty kaupunkirakenne mahdollistaa monipuolisia toimintoja ja palveluja. - Alikulkujen yhteyteen tiloja ja toimintoja. - Prisman alueelle liiketiloja. Kallioluolien alueelle kulttuuri- ym. tapahtumien järjestämispaikka (esim. köysirata, ulkoilmakatsomo, luolateatteri, liikuntapalveluita ja luolahotelli) - Esitetty kaupunkirakenne mahdollistaa toimintoja ja palveluja esim. kivijalkoihin ja keskeisiin aukioihin sijoitettuna. - Palvelukehä ja kiertävät palvelut : esim. kodin yleismies, parturi, hieroja, polkupyöränkorjaaja, tukiopettaja, lähiruokapalvelut jne. - Erillinen kaupallinen selvitys: kaup. palvelut keskitetty joko a) Prisman yhteyteen tai b) Marikon rannan keskeiseen risteykseen - Lisäksi Kampusalueella ja Savisaaressa pienet lähikaupat ja erityisesti rannoilla rantaravintoloita tai kahviloita sekä muualla alueella kioskit, kukkakauppa, parturikampaamot, pizzeria/pubi yms. -16-kerroksinen KYS:n potilashotellitorni alueen maamerkkinä sekä terveysbisnekseen liittyvänä uudisrakennuksena. - Tiedelukio ja päiväkoteja tarpeen mukaan - Tuettua/erityisasumista Pisarassa.

Toiminnallisuus ja palvelut Kaupalliset palvelut ja muut palvelut

Toiminnallisuus ja palvelut Uudet teknologiat ja niihin liittyvät palvelut - Ideoitu esim. lähiliikkumisen kulttuuria ja liikkumista palveluna mm. autoilun vähentäminen, informaatiojärjestelmät, sähkötoimiset kulkuvälineet, liikkumisen solmupisteet, liikkuvat palvelut, älykontit, robottiparkit ja jätejärjestelmät. - Joukkoliikenteessä erilaisia palvelutasoluokkia ( businesseconomy ) esim. pysäkkikatokseen tai vaihtoalueseen yhdistettynä esim. pakettiautomaatit, noutopisteet ja infotaulut. - Prisman alueelle ehdotettu uusia digitalisaation luomia palvelumuotoja, esim. sähköisiä noutopisteitä. -Robottipysäköintilaitoksia, joissa maantasokerroksissa liike-, palvelu- ja yhteistilaa. - Uudenlaisten teknologioiden mahdollisuuksia mietitty sekä esitetty laaja-alaisesti mm. Vesi-konseptin, liikenteen, energian ja älysovellusten kautta. - Lisäksi mm. liikenteen ekologisia palveluja; sähköllä tai aurinkosähköllä toimiva liikenne, erilaiset sovellusratkaisut, jätteenkeruujärjestelmät - Konseptin kautta esitetty esim. aurinkosähköllä toimiva vesiaihe > nähtävyys- ja tutkimuskohde.

Ratkaisut Savilahdentielle Savilahdentie - Savilahdentie tiivis, urbaani ja kaupunkimainen. - Tietä korotettu-> mahdollistaa alitukset - Ylitykset: yhdyskäytävät rakennuksista - Savilahdentien bulevardisoiminen - Ajonopeuksien laskeminen - Liikenneympyrät, shared space -ratkaisut - Savilahdentien siirto lähemmäksi moottoritietä -> laajempi kampusalue, tehokkaampi maankäyttö

Savilahden pohjukka - Hybridikorttelit rakennettu vahvasti veden päälle - Noudattaa nykyisten rakennusten muotoa ja koordinaatistoa - Panostettu kävely-ympäristöön, katutasossa ja rannassa palveluita, mm. konferenssitiloja - Vesiaiheet: kanava, allas - Asumista rakennettu veden päälle - Noudattaa pääosin nykyisten rakennusten koordinaatistoa - Näkymä-akseli keskustan suunnasta tullessa - Uimaranta pohjoisosassa - Rakennettu veden päälle, keinosaari, lampi > mahdollista vaiheittaisuuteen - Uusi koordinaatisto aurinkoenergian hyödyntämiseksi - Rakennusten koot ja muodot vaihtelevia - Näkymä-akseli keskustan suunnasta tullessa - Uimala ja vapaa-aikapaikkoja

Savisaari - Kerroskorkeudet III-IX - Kanavakaupunki - Rannat vahvasti käsitelty - Kerroskorkeudet II-V - Puukaupunki - Tiivis ja matala - Pikku Pietarin piha Korttelipihat - Kerroskorkeudet IV-XII - Värikkyys, monimuotoisuus

Rantojen käyttö, viheralueet - Rakentaminen veden päälle - Rakentaminen selkeinä kokonaisuuksina: sekä rantarakentamista että vapaata rantaa, yhdistyvät muihin viheralueisiin - Kanavat - Viheralueet selkeinä, yhtenäisinä rajattuina kokonaisuuksina - Rannat vapaassa virkistyskäytössä - Yhdistyvät muihin viheralueisiin - Viheralueet selkeinä, yhtenäisinä rajattuina kokonaisuuksina - Pääosin rantarakentamista, mutta rantoja pitkin virkistys- /kulkureitit - Viherverkosto pienempinä kokonaisuuksina

Liikenne Joukkoliikenne - Kampusalueen sisällä joukkoliikennereitti. - Lähiraideliikenteen kytkeminen kampukseen poikkiakselilla lähitulevaisuudessa - Savisaari-Marikko -silta ainoastaan joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen käyttöön. - Sähkökäyttöinen citybussi, kahdeksikkoreitti: Matkakeskus - keskusta Savilahti.

Jalankulku ja pyöräily Liikenne - Eri liikennemuodot yhdistävä poikkiyhteys rautatieseisake-kampus - Laaja, kampusalueen kattava, kävelypainotteinen alue. - Yhteys keskustan suuntaan myös Huuhanmäen kautta. - Suositeltu laadukkaita erillisiä jalankulku ja pyöräilyväyliä. - Kattavasti esitetty pyöräteitä eri nopeuksille ja eri yhteystarpeille, esim. sisäiset reitit ja pikapyörätiet

Liikenne Pysäköinti - Pysäköinti ratkaistu pysäköintilaitoksissa, kansipysäköinneillä. (n. 8000 ap, 1/80 kem2) - Pysäköinti ratkaistu pysäköintilaitoksissa, kansipysäköinneillä sekä robottilaitoksin. ( n. 4700 ap,1/100 kem2) - Pysäköinti ratkaistu pysäköintilaitoksissa, kansipysäköinneillä sekä maantasopysäköintinä. - Vuorottaispysäköinti hyödynnettävissä -Pysäköintikehä-ajatus (n. 7500 ap, 1/75kem2)

Liikenne Radan, moottoritien ja Savilahden ylitys/alitusratkaisut

Energiahuolto ja vähähiilisyys Energiahuollon ja vähähiilisyyden yleinen kokonaisratkaisu - Uusien energiaratkaisujen käytössä huomioidaan alueen ominaispiirteet, kuten veden läheisyys. - Energiantuotantoa suositellaan tarkastelemaan niin keskitettyinä kuin myös hajautettuina järjestelminä. - Lähiliikkumisen kulttuuri, tehokas maankäyttö, kiertotalous-ajattelu ja ekosysteemipalveluiden huomiointi edistävät vähähiilisyyttä. - Voimalinjan mahdollinen siirto. - Alueelle ei ole esitetty tarkempia teknisiä ratkaisuja energiahuoltoon liittyen. - Hyvät liikenneyhteydet sekä kävely- ja pyöräilybulevardit edistävät vähähiilisen liikenteen käyttömahdollisuuksia. - Voimalinjan siirtoa ei tutkittu, mutta todettu sen avaavan mahdollisuuksia - Monipuolinen aurinko- ja geoenergian hyödyntäminen sekä niihin liittyvien uusien teknologioiden hyötykäyttö. - Energiahuoltoa, älykkäitä järjestelmiä ja niiden kehittämismahdollisuuksia on käsitelty laajasti erillisessä selvityksessä. - Sähköisen liikenteen huomiointi: latauspisteet ja reitit. - Ohjeita kaavoitustyöhön. - Voimalinjan siirtäminen osittain.

Energiahuolto ja vähähiilisyys Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen Aurinkovoimalakentän sijoittaminen voimajohtojen alle. Suunnitelmassa ei ole käsitelty tarkemmin uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Aurinko- ja geoenergian laaja hyödyntäminen kiinteistöissä, erityisesti Savilahden pohjukan Välke-alueella. Rakennusten suuntaaminen etelä-pohjois - suuntaisesti. Järven hyödyntäminen lämmitykseen ja jäähdytykseen. Hulevesien hallinta ja uudet teknologiat mm. liikenteen avuksi.

Energiahuolto ja vähähiilisyys Älykkäät ratkaisut Monipuoliset digitaaliset palvelut: mm. liikennetarpeet ja niihin vastaaminen. Hybridivoimalat ja älykkäät energiaverkot. Energiatehokas ja tarpeenmukainen valaistus. Sähköiset kevyet liikkumisvälineet. Automatisoidut pysäköintiratkaisut tehostavat maankäyttöä ja valaistuksen tarvetta. Veden puhdistaminen uusiutuvalla energialla. Sähköisen liikenteen palvelumallit ja järjestelmät: latauspisteet ja reittisuunnittelu.