VVY:n uutiskirje 3/2013 VVY:n uutisia VVY:n vuosikokous on torstaina 18.4.2013 Osakeyhtiömuotoisten ja osuuskuntamuotoisten jäsenten toimitusjohtajat eivät tarvitse valtakirjaa. Sen sijaan muut tarvitsevat valtakirjan. VVY:n vuosikokous on torstaina 18.4.2013 klo 13:00 alkaen Rantasipi Airport Congress Centerissä Vantaalla. Rantasipi Airport Congress Center, Robert Huberin tie 4, 01510 VANTAA. Osakeyhtiömuotoisten ja osuuskuntamuotoisten jäsenten toimitusjohtajat eivät tarvitse valtakirjaa. Sen sijaan muut tarvitsevat valtakirjan. VVY:n toimisto suosittelee, että VVY:n toimistoon toimitettaisiin pysyvä valtakirja esim. vesihuoltolaitoksen johtajalle - ei siis tietylle henkilölle. Yhteistoimintajäsenet eivät osallistu päätöksentekoon vuosikokouksessa, mutta niillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Uusia yhteistoimintajäseniä Vesilaitosyhdistyksen yhteistoimintajäseninä voivat olla vesihuoltolaitoksille tuotteita ja palveluja sekä urakointia myyvät yritykset, alan oppilaitokset ja tutkimuslaitokset. VVY:n uusia yhteistoimintajäseniä ovat Endev Oy http://www.endev.fi/ JS-Enviro Oy http://www.js-enviro.fi/ Ruskon Betoni Oy http://www.ruskonbetoni.fi/ Yhteistoimintajäsenten luetteloon VVY:n uutiskirjeestä (tästä.) Pohjoismainen NORDIWA/Nordic Management Conference 2013 Erityisesti vesihuoltolaitosten johdolle tarkoitettu yhden päivän konferenssi, jonka suunnittelusta pohjoismaiset toimialajärjestöt ovat yhdessä vastanneet. Pohjoismainen NORDI- WA/Nordic Management Conference 2013 on torstaina 4.4.2013, Kööpenhaminan lentokenttähotelli (Hilton Copenhagen Airport). Käytännön järjestelyistä vastaa Tanskan DANVA. Alustava ohjelma uutiskirjeen liitteenä. Ilmoittautumisohjeet ja alustava ohjelma löytyy DANVA:n kotisivuilta www.danva.dk kohdassa Arrangementer Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Asemapäällikönkatu 7, FI-00520 HELSINKI, puhelin 09 8689 010, faksi 09 8689 0190 vvy@vvy.fi, www.vvy.fi, Y-tunnus 0202570-3
2 Vesitalous-lehden uutiskirjeen osoiterekisteriä päivitetään Vesitalous-lehden uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa. Uutiskirjeessä kerrotaan alan viimeisimmät uutiset ja kuulumiset ajankohtaisista tapahtumista. Voit täyttää osoitteesi sähköistä Vesitalous-lehden uutiskirjettä varten lomakkeelle alla olevan linkin kautta. Mikäli et ole vielä lukija, voit tilata Vesitalous-lehden uutiskirjeen saman linkin kautta. http://www.vesitalous.fi/fi/tilaa-uutiskirje.html Tutustu uusimpaan uutiskirjeeseen. http://vesitalous.mobie.fi/lehdet/17/cover# Lisätietoja, Eeva Vartiainen Vesitalous-lehti Talotekniikka-Julkaisut Oy puh. 0400-773 833 www.vesitalous.fi Vesilaitosyhdistys on vähemmistöosakkaana Vesitalous-lehteä julkaisevassa yhtiössä. Yhtiön toinen osakas on Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Kaikki Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitokset ja yhteistoimintajäsenet saavat painetu Vesitalous-lehden maksutta. Kehittämisrahasto Tutkimus otsonoinnin desinfiointitehosta valmistunut HSY:n diplomityönä toteuttama hanke sai rahoitusta vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolta. Otsonointi on päädesinfiointimenetelmä HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä) Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli optimoida otsonin syöttö niin, että kaikissa tilanteissa saavutetaan riittävä desinfiointiteho mahdollisimman hallitulla prosessin ajotavalla. Tutkimus toteutettiin pääosin koelaitosmittakaavan kokeilla, tarkastellen kestävän itiöllisen bakteerin, Clostridium perfringensin, inaktivaatioon tarvittavaa otsoniannosta ja CT-arvoja. Desinfiointikokeissa havaittiin, että riittävä desinfiointiteho voidaan saavuttaa jo nykyistä pienemmällä otsoniannoksella ja jäännösotsonipitoisuudella. Kokeiden perusteella kirjallisuudessa 99 % virusinaktivaatiolle määrättyä CT-arvoa 0,6 (mg/l)*min voidaan pitää riittävänä Päijänteen vettä käytettäessä. Tarkempi hankekuvaus ja loppuraporttina julkaistu diplomityö löytyvät hankkeen omalta sivulta. Kansainvälinen Maailman vesipäivä on 22.3. Kehittämisrahaston rahoittamassa hankkeessa toteutetaan vesilaitosten yhteiset facebooksivut. Joka päivä on vesipäivä -sivulla julkaistaan tietoa vedestä ja siitä, miten vesipäivää vietetään alueellisesti. Suosituimmat julkaisut on nähnyt 1200 1600 henkilöä. VVY:n viestintäverkoston kirjoittajat ylläpitävät facebook-sivua. Sivulla kerrotaan vedestä ja siitä, miten hyvä vesihuolto turvaa toimivan arjen. Tarkoituksena on lisätä tietoutta veden merkittävyydestä hyvinvoinnillemme.
3 VVY:n jäsenlaitokset voivat toimittaa tietoa julkaistavaksi sivulla. Lisätietoja tiedottaja Eeva Hörkkö eeva.horkko(a)vvy.fi Joka päivä on vesipäivä sivu on niin sanottu julkinen ryhmä, jota voi seurata vaikka ei olisi kirjautunut facebookiin. Lue aikaisemmat uutiset Maailman vesipäivän liittyen Lisätietoa Maailman vesipäivästä World Water Day -sivuilta. Oma facebook-tili Mikäli et vielä ole harjoitellut facebookin käyttöä, nyt voisi perustaa oman tilin. Voit aluksi tutustua facebookiin katsomalla ja seuraamalla viestintää, itse ei tarvitse jakaa ja julkaista mitään. Joka päivä on vesipäivä sivun lisäksi voit seurata jäsenlaitoksemme Vihdin Veden Vihti H2O sivua. Facebook-maailmaan pääsee tekemällä itselleen facebook-tilin. Oheisella linkillä pääset jyväskyläläisen kouluttajan ja tietokirjailijan blogissa olevaan ohjeeseen, jonka avulla tilin luominen onnistuu. (On sanottu, että facebook muuttuu niin nopeasti, että ohjeetkin tahtovat vanheta hetkessä.) http://www.outilammi.com/2010/08/facebook-ohje-osa-1-tilin-luonti-ja.html Joka päivä on vesipäivä sivun löytää, kun on kirjautunut omalla tilillä facebookiin ja käyttää Etsi ihmisiä, paikkoja, asioita -kentässä esim. hakusanaa vesipäivä. Ajankohtaista vesihuoltoalalla Jyväskylän vesitornisortuman tutkinnasta Onnettomuustutkintakeskus on julkaissut 14.03.2013 tiedotteen Jyväskylän vesitornisortuman tutkinnasta. Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteessa kerrotaan seuraavaa: Jyväskylässä 3.11.2012 tapahtuneen vesitornisortuman tutkinta on edennyt. Tiedotteessa 23.11.2012 todettiin sortuman olevan seurausta vesisäiliön lattiaelementtejä sitoneen ja seiniä tukeneen rengasmaisen betonipalkin pettämisestä. Palkin lujuuden kannalta keskeisissä jänneteräsnipuissa havaittiin korroosiovaurioita, joiden selvittämiseksi näytteistä pyydettiin tutkimuslaitoksen lausunto.
4 Jänneterästangoissa todettiin jo selvästi ennen niiden katkeamista syntyneitä säröjä. Säröytymisen aiheuttajaksi on varmistunut niin sanottu viivästynyt vetymurtuma. Säröjen vuoksi osa tangoista oli menettänyt lujuuttaan niin paljon, että ne katkesivat pienellä voimalla käsin taivuttamalla. Vetokokeissa säröjä sisältäneen teräksen lujuudeksi todettiin noin puolet ehjäksi katsotun tangon lujuudesta. Viivästynyttä vetymurtumaa esiintyy lujilla staattisesti kuormitetuilla teräksillä. Rengaspalkin teräsjännenippujen materiaali olivat lujaa teräslaatua ja ne ovat olleet rakentamisvaiheesta asti eli 37 vuotta merkittävästi kuormitettuja. Vetymurtumalle on tyypillistä, että säröt ydintyvät eli alkavat materiaalin sisältä teräksessä olevan vedyn vaikutuksesta. Vetyä on teräksessä, mutta se poistuu ajan kuluessa. Siten tässä pitkän ajan kuluttua tapahtuneen säröilyn aiheuttama vety ei ollut peräisin valmistusvaiheesta vaan ilmeisimmin sitä on siirtynyt teräkseen ruostumisen seurauksena. Terästankojen pinnat olivat ruosteessa. Terästankojen suojaputki oli ollut tarkoitus rakentamisen aikaan täyttää injektointimassalla, mutta täyttöä ei ollut saatu suojaputkeen ja terästen väleihin kattavasti. Injektoinnin onnistumisella on merkitystä terästen ruostumiseen ja voimien siirtymiseen. Nippujen suojaputket olivat ruostuneet paikoin puhki ja niput olivat altistuneet rakenteeseen vuotaneelle vedelle. Sadeveden valuminen rakenteeseen oli mahdollista, koska vesitornin betonielementtien saumojen tiivistämiseen käytetyt materiaalit olivat huonokuntoiset. Vesi pääsi valumaan rakenteeseen säiliöosan seinää myöden eikä tätä ollut esitetty esimerkiksi pellityksellä tai muulla rakenteellisella keinolla. Lattiaelementin ja puristusrenkaan kuorielementin väliin näin päässyt sadevesi on todennäköisesti edesauttanut teräsjännenippujen suojaputkien ja pintojen ruostumista ja mahdollistanut vetymurtuman. Terästen materiaali- tai valmistusvikaan viittaavia havaintoja ei ole. Vastaava vauriomekanismi on mahdollinen myös muissa jännitetyissä teräsrakenteissa, jotka ovat säälle alttiina. Vastaavalla periaatteella toteutettuja rakenteita voi olla elementtirakenteisten vesitornien lisäksi myös esimerkiksi silloissa. Tutkinnassa selvitetään vielä vesitornin käyttöön liittyviä asioita, joilla voi olla merkitystä vesitornien turvallisuudelle. Kokonaisuudesta valmistuu tutkintaselostus suosituksineen kesän 2013 jälkeen. Lisätietoja: Onnettomuustutkintakeskus, tutkinnanjohtaja Kai Valonen, kai.valonen@om.fi Lue alkuperäinen tiedote ja katso kuva terästangoista Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta, linkki http://www.turvallisuustutkinta.fi/etusivu/1347274524567 Biojätteiden ja puhdistamolietteiden ravinteet hyödyksi eikä Itämereen Ympäristöministeriö rahoittaa noin 1,1 miljoonalla eurolla kymmentä uutta hanketta, jotka tehostavat biojätteiden ja puhdistamolietteiden hyödyntämistä. Hankkeissa selvitetään muun muassa, miten ravinteikasta biojätettä, lietettä ja biokaasulaitoksissa syntyvää mädätettä voidaan hyödyntää turvallisesti lannoitteena, maanparannusaineena ja energiantuotannossa.
5 Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma (2012-2015) haluaa tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaan. Tavoitteena on, että ravinteita vuotaa merkittävästi nykyistä vähemmän ympäristöön ja edelleen Saaristomereen. Valituissa hankkeissa muun muassa kehitetään biokaasulaitosten toimintaa, jotta laitosten tuottaman mädätteen käyttämistä ravinteena voidaan lisätä. Yksi rahoitettavista hankkeista pyrkii organisoimaan kierrätysravinteiden jalostus- ja toimitusketjun yhdistämällä alan eri toimijat, kuten biokaasulaitokset, lannoitteiden ja mullan tuottajat sekä kierrätysravinteiden käyttäjät. Metsäteollisuudessa syntyviä jätteitä ja lietteitä yritetään hyödyntää paremmin luomalla tapoja varmistaa niiden käyttökelpoisuus. Lisäksi rahoituksen turvin kehitetään puhdistamolietteen käsittelyä sekä selvitetään lietteen hyötykäyttöä ja käsittelymenetelmien taloudellisuutta. Myös biojätteen kompostointiin ja mädätykseen etsitään innovatiivisia ratkaisuja. Uusien turvallisten lannoitevalmisteiden kehittäminen vaatii mahdollisten haitta-aineiden huolellista tutkimista, mihin hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota. Ohjelma on tähän mennessä rahoittanut yhteensä 20 hanketta, jotka toteuttavat ohjelman tavoitteita. Rahoitusta voivat hakea kehittämishankkeet, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä, vähentävät Itämeren ravinnekuormitusta sekä tehostavat Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelua. Hankkeiden rahoitukseen on varattu 2,3 miljoonaa euroa vuonna 2013. Vuosina 2014-2015 määrärahojen taso säilynee nykyisellä vuositasolla. Rahoitettavaksi hyväksytyt hankkeet, helmikuu 2013 (pdf, 153 kt) Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Tiedote aiheesta ympäristöministeriön sivulla: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=429793&lan=fi CE- merkintä pakolliseksi 1.7.2013 alkaen Asian huomiointi meneillään olevissa urakoissa, urakkaohjelmassa ja urakkasopimuksessa. Rakennuttajan on syytä huolehtia urakoissa, jotka lähtevät urakkalaskentaan ja jatkuvat 1.7.2013 yli, että urakoitsija omalta osaltaan huolehtii käyttämiensä rakennustuotteiden kelpoisuudesta. Alla oleva teksti olisi hyvä sisällyttää YSE 13 :n mukaiseen kaupalliseen asiakirjaan esim. urakkaohjelmaan ja siirtää myöhemmin myös urakkasopimukseen. Meneillään olevissa urakoissa asiaan tulee kiinnittää huomiota ja kirjata asia esim. työmaakokouspöytäkirjaan. Urakkaohjelman teksti: Tilaaja/rakennuttaja edellyttää, että urakoitsija huolehtii, että hänen käyttämänsä rakennustuotteet ovat joko Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) nro: 305/2011 (rakennustuoteasetuksen) mukaisesti CE- merkittyjä tai siltä osin kuin tuotteiden ei tarvitse olla CE- merkittyjä, tuotteet ovat lain eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 2012/954 (tuotehyväksyntälain) ja vastaavan asetuksen mukaisesti varmennettuja.
6 Urakoitsijan tulee varmistaa rakennustuotteen kelpoisuus eli tuotteen CE- merkintä ja kansallinen hyväksyntä ennen tuotteiden tilaamista/käyttämistä/kiinnittämistä rakennuskohteeseen. Mikäli rakennustuote ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia, urakoitsija vastaa tuotteen vaihtamisesta aiheutuvista kustannuksista. CE- merkintä suunnittelussa Suunnittelija määrittelee suunnitteluasiakirjoissa käytettävien rakennustuotteiden laadun. Tämän vuoksi on tärkeää, että tilaaja velvoittaa suunnittelijan huolehtimaan rakennustuotteiden kelpoisuudesta esim. tarjouspyyntöasiakirjoissa ja siirtää velvoite myöhemmin suunnittelusopimukseen. Tätä koskevaa ohjetta valmistellaan. Linkki Kuntaliiton uutiseen aiheesta http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2013/sivut/2013-02-07-ce-merkinta.aspx Valtakunnallinen jätevesiviikko, vko 16 Valtakunnallisella jätevesiviikolla vauhditetaan haja-asutusalueiden jätevesien hyvää käsittelyä. Lisätietoa haja-asutusalueen jätevesistä ja jätevesiviikosta löytyy ymparisto.fi -palvelusta osoitteesta www.ymparisto.fi/jatevesiviikko. Sivuilla on myös viestintämateriaalia, jota voi hyödyntää tapahtumia järjestettäessä Tapahtuu jäsenlaitoksilla HSY:n vesihuollon seudullinen kehittämissuunnitelma vuosille 2013 2022 Kehittämissuunnitelmat kuvaavat HSY:n jäsenkaupunkien vesihuollon laajenemisen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on yhteistyössä jäsenkuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kanssa laatinut vesihuollon seudullisen kehittämissuunnitelman vuosille 2013 2022 samanaikaisesti Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkikohtaisten kehittämissuunnitelmien päivitysten kanssa. Työn tavoitteena on koota seututasolla kaupunkien vesihuollon kehittämistarpeet ja määrittää kehittämistoimenpiteet ja niiden aikataulut seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. Kehittämissuunnitelmissa on keskitytty yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden tunnistamiseen. Lue uutinen kokonaisuudessaan HSY:n kotisivulta linkki http://www.hsy.fi/vesi/kehittamissuunnitelmat/sivut/default.aspx Vihdin Veden asiakaslehti ja facebook-sivut Asiakaslehden teemoina vesiensuojelu ja asiakaspalvelu. Vihdin Vesi on palvellut myös facebookissa viime lokakuusta lähtien. Asiakaslehdessä aiheina muun muassa veden hinta koostuu monesta osasta, paikallinen jätevedenpuhdistus puntarissa, vikapäivystys toimii ympärivuorokauden ja sähköistä asiakaspalvelua.
7 Tutustu lehteen Vihdin Veden kotisivuilla tästä linkistä http://www.vihti.fi/palvelut/vesihuoltolaitos Vihdin Vedellä on myös omat facebook-sivut, joiden avulla onnistuu vuorovaikutteinen viestintä ja yhteistyö asiakkaiden kanssa. Facebook sivut löytyvät hakusanalla Vihti H2O. Linkki sivulle: http://www.facebook.com/pages/vihti-h2o/154120284729905 Vihti H2O on julkinen ryhmä, jota voi seurata vaikka ei olisi kirjautunut facebookiin. Vedenjakeluhäiriöistä ja tulevista tapahtumista voidaan ilmoittaa sitäkin kautta. Turun Seudun Vesi Oy:n uusi yritysesite Näyttävä ja selkeä esite kertoo havainnollisesti vedestä tavalliselle veden käyttäjälle. Esitteessä kerrotaan muun muassa tekopohjavesijärjestelmästä, ympäristövaikutusten tutkimisesta, raakavedenottamosta, Kokemäenjoen vesistöstä, raakaveden laadun tarkkailusta, esikäsittelylaitoksesta, tekopohjavesilaitoksesta, Saramäen kalliosäilöstä ja siirtolinjoista. Hyvää vettä Turun seudun asukkaille! Tutustu Turun Seudun Vesi Oy:n esitteeseen heidän kotisivujensa kautta alla olevasta linkistä: http://www.turunseudunvesi.fi/?cgidata_p:component_u_combillboard_eventid=100040& pagekey=uutiset#news100040 Juhlaseminaari Porvoossa 22.3. Maailman vesipäivän juhlaseminaarin järjestävät Suomen Vesiyhdistys ja Porvoon Vesi, joka juhlii seminaarin yhteydessä 100-vuotista taivaltaan. Seminaarin aiheena Vesiyhteistyö 22.3.2013 Porvoon Taidetehdas (tilaisuuteen bussikuljetus Hki-Taidetehdas-Hki) Uutiskirjeessä linkki päivän ohjelmaan. Julkaisuja ja selvityksiä Pohjavesiopas ladattavissa Vesiyhdistyksen sivulta Suomen Vesiyhdistys ry:n vuonna 2005 julkaisema opas on ladattavissa pohjavesijaoston www-sivulta. Suomen Vesiyhdistys ry:n pohjavesijaoston wwwsivulta http://www.vesiyhdistys.fi/pohjavesijaosto.html Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita on tarkoitettu pohjavesitutkimusten kenttämittausten käsi- ja opaskirjaksi. Mukana on sekä pohjaveden määrää että laatua koskevia tutkimusmenetelmiä. Huomiota on kiinnitetty sopivien menettelytapojen oikeaan valintaan eri tarpeita varten. Pohjavesimallinnus saa merkittävän huomion; samalla muistutetaan kuitenkin todellisten mittausten tarpeellisuudesta. Kenttätutkimusten loppuunsaattamista tarkas-
8 tellaan laadittavien selosteiden näkökulmasta. Tekstiä havainnollistetaan runsaalla kuvituksella, joka on suureksi osaksi värillistä. Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 3/2012 Suomen ympäristökeskuksen raportti. Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen maaliskuussa 2012. Pätevyyskokeessa määritettiin BOD7, CODCr, CODMn, kiintoaine, Na ja TOC jätevesistä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 67 laboratoriota. Mittaussuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Määrityksestä ja näytteestä riippuen tuloksissa sallittiin 10 20 %:n poikkeama vertailuarvosta. Koko aineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 89 %. SYKEra18/2012 Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 3/2012 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2012, 59 s., Suomen ympäristökeskus. URN:ISBN 978-952-11-4040,2, ISBN 978-952-11-4040-2 (PDF). Julkaisu on saatavana verkkojulkaisuna Suomen ympäristökeskuksen sivulla osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=430142&lan=fi Opastusta lietteiden käytön ja sijoituksen riskinarviointiin Riskinarvioinnin tekeminen auttaa ehkäisemään lietteiden käsittelyn riskejä. Nyt suomeksi julkaistussa raportissa kuvataan menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida ja hallita näitä riskejä sekä viestiä niistä. Suomen Standardisoimisliiton opas: CEN/TR 15584:fi Lietteiden karakterisointi. Riskinarviontiopas liittyen erityisesti lietteiden käyttöön ja sijoitukseen 1. painos, 2007. Suom. 2013. 95 sivua (fi/en). Hinta 78,60 (+ alv 24 %) Raportti antaa työkaluja lietteiden käytön riskinarviointiin ja viestintään. Siinä tarkastellaan riskinarvioinnin, riskien hallinnan ja riskiviestinnän menetelmiä erityisesti, kun ne koskevat lietteitä yhdyskunnista, teollisuudesta ja elintarviketuotannon jätevesien käsittelystä sekä lietteitä raakaveden käsittelystä talousvedeksi ja muista jäännöksistä, joilla on samanlaisia mahdollisia ympäristövaikutuksia. Julkaisussa on myös esimerkkejä lietteen käytön ja sijoituksen riskinarvioinneista sekä riskinarvioinnissa yleisesti käytetty lyhennesanasto. Tukea päätöksentekoon Riskinarviointi antaa tietoa päätöksentekoa varten. Ympäristölinjaukset olisi suhteutettava riskiin ja niiden olisi oltava syrjimättömiä. Riskinarviointiin tarvitaan riittävästi resursseja. Luottamuksen parantamiseksi sen on oltava läpinäkyvää ja asianosaisten on oltava mukana alusta lähtien. Olennainen kysymys on: Mikä riski ja kenelle? Riskiviestintä on siis noussut tärkeäksi toiminnaksi. Lietteessä hyödyllisiä ainesosia Liete on väistämätön jäännös raakaveden käsittelystä talousvedeksi sekä yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelystä. Tavoitteena on ehkäistä lietteen syntyä, pienentää sen määrää ja lisätä kierrätystä ennen jätteen loppusijoitusta. Monet lietteet ja jäännökset sisältävät hyödyllisiä ainesosia ja ominaisuuksia, joilla on positiivisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi fosfaatin kierrättäminen vähentää tarvetta uuden raakamateriaalin louhimiselle ja säästää näin luonnonvaroja.
9 Tilaukset Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Verkkokauppa: sales.sfs.fi Sähköposti: sales@sfs.fi Puh. 09 1499 3353, myynti Julkaisun valmistelusta Suomessa vastaa Suomen ympäristökeskus, kotisivu: http://www.ymparisto.fi/menetelmastandardisointi VVY kouluttaa Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä 9.4.2013, Kouvola Alueellista näkökulmaa Kouvolan tilaisuuteen tuovat Kaakkois-Suomen ELY:n puheenvuoro ja Kuivalan tekopohjavesilaitoksen esittely. Päivän aikana kuullaan myös ajankohtainen puheenvuoro energiatehokkuudesta, pohditaan talousveden laaturiskejä ja kuullaan yhteistoimintajäsenen näkemys talousveden desinfioinnista. Koulutukseen voi ilmoittautua tuttuun tapaan VVY:n nettisivujen kautta tai sähköpostilla koulutus(a)vvy.fi. Viimeinen ilmoittautumispäivä tilaisuuteen on 25.3.2013. Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä VVY:n koulutuskalenterissa tästä. Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä 11.4.2013, Kemi Yhden tiiviin päivän aikana kuullaan ajankohtaista asiaa talousvedestä ja omaisuudenhallinnasta, ihmetellään matkailukeskuksen talousveden toimituksen haasteita sekä tutustutaan Meri-Lapin Vesi Oy:n toimintaan. Koulutukseen voi ilmoittautua tuttuun tapaan VVY:n nettisivujen kautta tai sähköpostilla koulutus(a)vvy.fi. Viimeinen ilmoittautumispäivä tilaisuuteen on 22.3.2013. Tervetuloa mukaan! Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä VVY:n koulutuskalenterissa tästä. Hallinto- ja talousseminaari Vantaalla Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaari järjestetään 17.-18.4.2013 Rantasipi Airport Congress Centerissä Vantaalla. Päivien aikana puhututtaa ainakin vesihuoltolainsäädännön muutosesitys. Torstaina 18.4.2013 seminaaria seuraa VVY:n vuosikokous. Seminaarin ohjelmassa on myös totuttuun tapaan kehittämisrahaston rahoittamien hankkeiden esittelyä sekä puheenvuoroja ajankohtaisista talouteen ja laitosten hallintoon liittyvistä aiheista. Ohjelma julkaistaan ensi viikolla. Seminaariin tulisi ilmoittautua ja majoitus Rantasipi Airportista varata viimeistään 3.4.2013. Tervetuloa! Ilmoittautumiset VVY koulutuskalenterin kautta www.vvy.fi
10 Muiden järjestämiä koulutuksia, konferensseja ja messuja FiSTT Koulutus- ja messumatka 2013 Koulutustilaisuus: Toiminnan uusia tuulia, Helsinki-Vantaa 23.4.2013, Helsinki Airport Congress. Koulutusmatka: German No Dig ja Wasser Berlin-messut 23.4.-25.4.2013. Vedenpuhdistuslaitoksen hoitajan peruskurssi 18.-22.3.2013 AEL Helsinki http://www.ael.fi/koulutustarjonta/koulutus?cid=718251145 Näytteenotto talous- ja uimavesistä erikoistumiskurssi 8.-10.4.2013 AEL Helsinki http://www.ael.fi/koulutustarjonta/koulutus?pid=718197541&backurl=vesi-jaymparistohuolto§iontitle=vesi-%20ja%20ympäristöhuolto Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi - seminaari 24. 25.4.2013 Technopolis Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Lisätietoja laura.malo@savonia.fi Lisätietoja/seminaariesite Laboratorioalan luentopäivät 25.-26.4.2013 Jyväskylä Suomen Laboratorioalan Liitto ry Luentopäivien ohjelma http://www.laboratorioalanliitto.fi/ 1st International IWA Conference on Holistic Sludge Management 6 8.5.2013, Vesterås, Ruotsi Lisätietoja http://www.hsm2013.se/ Jätelaitospäivät 15. 16.5.2013 Yhdyskuntatekniikkanäyttelyn yhteydessä Jyväskylän Paviljongissa. Ilmoittautumiset Jätelaitospäiville JLY:n verkkosivujen kautta: www.jly.fi -> Tilaisuudet. Liitteenä Jätelaitospäivien ohjelma. Viranomaisyhteistyö myrskytuhojen, tulvien ja muiden sääilmiöiden aiheuttamissa vedenhuollon erityistilanteissa 4. 5.6.2013 Kuopio Pelastusopisto ennakkokirje alustava ohjelma VVY:n jäsenet voivat lukea tämän ja aikaisemmat uutiskirjeet netistä jäsensivuilta. Jos laitoskohtainen salasana on päässyt katoamaan, uuden voit tilata s-postilla eeva.horkko(a)vvy.fi
11 VVY:n koulutuksia 20.-21.3.2013 Seinäjoki Jätevedenpuhdistamoiden käyttöpäällikköpäivät ilmoittautuminen pikaisesti VVY:n toimistolle 9.4.2013 Kouvola Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä ilmoittautuminen viim.25.3.2013 11.4.2013 Kemi Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä ilmoittautuminen viim. 22.3.2013 17.-18.4.2013 Vantaa Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaari ilmoittautuminen viim. 3.4.2013 VVY koulutuskalenteri Vesihuolto 2013 15. 16.5.2013 Jyväskylä ilmoittautuminen ja ohjelma Avoimet työpaikat www.vvy.fi sivulla VVY:n jäsenet ja yhteistoimintajäsenet voivat ilmoittaa alan avoimista työpaikoista VVY:n nettisivuilla.
12 Ajankohtaista vesihuoltolainsäädännön uudistamisessa Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportti (MMM 2010:6) valmistui kesällä 2010 ja väliraportti (MMM 2009:13) sitä ennen. Loppuraportin jälkeen lakiehdotusten valmistelu jatkui ministeriöissä pääosin virkatyönä. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta tuli lausunnolle 11.2.2013. Luonnos sisältää vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotukset. Kuten raporteissa, uusien ehdotusten yhtenä tavoitteena on huleveden hallinnan keinojen monipuolistaminen. Huleveden viemäröinti olisi osa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua hulevesien hallintaa. Huleveden hallinta tarkoittaisi hulevesien imeyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. Kunta vastaisi hulevesien hallinnan järjestämisestä. Vesihuoltolakia sovellettaisiin hulevesiviemäröintiin siltä osin kuin vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Hulevesiviemäröinti tarkoittaisi huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista vesihuoltolaitoksen hulevesiviemärissä. Se ei enää sisältyisi vesihuollon käsitteeseen. Kunta voisi antaa päätöksessä määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnin vesihuoltolaitoksen hoidettavaksi. Vesihuoltolaitos perisi tästä kunnalta kustannuksia vastaavan korvauksen. Huleveden johtaminen jätevesiviemäriin olisi pääsääntöisesti kiellettyä ja edellyttäisi viranomaisen määräajaksi antamaa suostumusta. Viranomainen voisi antaa suostumuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa mainittujen edellytysten täyttyessä ja kuultuaan ensin vesihuoltolaitosta. Huleveden johtamiseen jätevesiviemäriin sovellettaisiin vesihuoltolain jätevesiviemäröintiä koskevia pykäliä. Kokonaan uusi asia aikaisempiin lakiehdotuksiin verrattuna on, että kunnallisille vesihuoltolaitoksille ehdotetaan yhtiöittämisvelvollisuutta. Yhtiöittämisvelvollisuuden taustalla on ajatus, että jotkut vesihuoltolaitoksetkin toimivat kilpailutilanteessa markkinoilla. Lakiehdotuksen perusteluiden mukaan yhtiöittämisvelvollisuus syntyy, jos laitos tarjoaa esimerkiksi vesihuollosta huolehtimiseen liittyviä palveluja toisen vesihuoltolaitoksen verkostojen alueella. Lisäksi se saattaisi syntyä silloin, jos kunnallinen laitos merkittävässä määrin toimittaa vettä toiselle vesihuoltolaitokselle tai teollisuusyritykselle tai ottaa vastaan niiden jätevesiä. Tässä vaiheessa ei ole tarkempaa tietoa siitä, mitkä kaikki vesihuoltolaitokset olisivat yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä. Uutta on myös ehdotus liittämisvelvollisuuden lieventämisestä taajaman ulkopuolisilla alueilla. Lakiehdotuksen mukaan liittämisvelvollisuus olisi pääsääntönä laitoksen toiminta-alueella. Se ei kuitenkaan koskisi sellaista taajaman ulkopuolella olevaa kiinteistöä, jonka vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen laitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jolla on asianmukainen vesihuolto. Lisäksi taajaman ulkopuolella sijaitsevaa vapaa-ajan kiinteistöä ei tarvitsisi liittää jätevesiviemäriin, jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien käsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojelulain 3 a lukua.
13 Taajamalla tarkoitettaisiin lain perusteluiden mukaan tilastollista taajamaa. Se on määritelty rakennustihentymäksi, jossa on vähintään 200 asukasta. Kuten alussa mainituissa raporteissa, lakiehdotukseen sisältyy myös vakiohyvitystä koskevia pykäliä. Vakiohyvitystä maksettaisiin vesihuollon keskeytyksestä, jos yhtäjaksoinen keskeytysaika olisi vähintään 12 tuntia eikä se johtuisi ylivoimaisesta esteestä. Vesihuollon keskeytymisellä tarkoitettaisiin talousveden toimittamisen tai jäteveden johtamisen keskeytymistä. Vesihuoltolaitoksen tarjoamat korvaavat vesihuoltopalvelut voisivat alentaa vakiohyvityksen määrää. Uusi ehdotus on, että vesihuoltolaitos voisi myös ennalta päättää, että se ei maksa vakiohyvitystä sellaisille asiakkaille, jotka ovat vesihuoltolaitoksen omistajia. Anneli Tiainen lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys