YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 21.10.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-289-111 No YS 1292 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksen toiminnan olennaista muuttamista. LUVAN HAKIJA Edita Prima Oy PL 110 00043 Edita LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Edita Prima Oy Hakuninmaan tuotantolaitos Hakuninmaantie 2 00043 Helsinki Toimialatunnus: 18120 Y-yhteisötunnus: 0932023-8 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 6 b) TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 6 b) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 27.5.2008. MAKSU 8 610 A14-111-AT2271 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (33) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Helsingin kaupungin ympäristöviranomaisen myöntämä ympäristölupa, 309/28.10.1996. Merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 7.10.2002, Dnro UUS- 2002-Y-141-114. Hakuninmaan tuotantolaitoksen kemikaaliviranomaisena toimii Helsingin pelastuslaitos. Kuninkaantammen osayleiskaava on saanut lainvoiman 5.12.2008. Osayleiskaavan muutoksen myötä Edita Prima Oy:n tuotantolaitoskiinteistö sijaitsee työpaikka-alueella (TP), joka tarkoittaa alueen varaamista työvoimavaltaiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille toimisto-, tuotanto- ja palvelutyöpaikoille. Kiinteistön pohjois- ja länsipuolella on lähiliikunta-alueita (VL) sekä itä- ja eteläpuolella kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Edita Prima Oy:n omistaman tontin (10,5 ha) lohkominen on suoritettu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ohjeiden mukaisesti. Toiminnan käyttöön tontista on jäänyt noin 5,5 ha ja loput on osayleiskaavassa muutettu asuntoalueeksi (AK). Kuninkaantammen alueen asemakaavamuutos on vireillä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Hakuninmaan tuotantolaitos sijaitsee Helsingissä 33. kaupunginosassa (Kaarela), korttelin 315 tontilla 1. Tontin koko on osayleiskaavamuutoksen ja lohkomisen jälkeen noin 5,5 ha. Kiinteistön omistaa Edita Oyj. Tontilla ei sijaitse muita kiinteistöjä kuin Edita Prima Oy:n tuotantolaitos, jonka kokonaispinta-ala on noin 24 000 m 2. Ympäristön tila ja laatu Alueen geologia ja ympäristön luonnon tila Ilmanlaatu Alueen maaperä on pääsääntöisesti kalliota. Kalliota peittävän maakerroksen paksuus on noin 0-1 metriä. Avokalliot ovat tyypillisiä alueelle. Kasvillisuus ja eläimistö ovat tyypillisiä kaupunkiympäristölle. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2008 (YTV:n julkaisuja 15/2009) raportin mukaan pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, mutta erityisesti keväisin katupölyhiukkasten sekä ajoittain liikenteen hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet ovat korkeita. Merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energian-
3 (33) tuotanto ja tulisijojen käyttö. Ilmapäästöjen pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla pitkällä aikavälillä epäpuhtaudesta riippuen laskeneet, pysyneet likimain ennallaan tai nousseet vain vähän. Alueen asukas- ja liikennemäärät sekä energiantuotanto ovat kasvaneet voimakkaasti. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005 (Alueelliset ympäristöjulkaisut 385/2005) raportin mukaan Helsingin kaupungin alueella erityisesti sormipaisukarpeen vauriot, IAP-indeksi ja jäkälälajiston määrä olivat huomattavasti koko tutkimusalueen keskimääräisiä tuloksia heikommat. Viidellä havaintoalalla Helsingin keskustassa havaittiin vain yhtä jäkälälajia, sormipaisukarvetta. Neljällä alalla näistä sormipaisukarpeen peittävyys oli 0 % ja havaintoalat luokiteltiin jäkäläautioiksi. Eniten jäkälälajeja tavattiin edelleen Helsingin pohjoisimmalla havaintoalalla sekä viidellä alalla kaupungin kaakkoisosissa. Havaintoalojen määrä, joilta sormipaisukarve oli kuollut tai puuttui, oli vähentynyt edellisen tutkimuskerran viidestä alasta kolmeen havaintoalaan. Myös sormipaisukarpeen pahojen vaurioiden määrä oli vähentynyt edellisestä havaintokerrasta. Todettujen jäkälämuutosten perusteella, ilmansaasteiden kuormitus Helsingissä oli voimakkainta koko tutkimusalueella. Rikki- ja typpiyhdisteiden aiheuttama kuormitus Helsingissä on suurempaa kuin tutkimusalueen muissa osissa. Tämä näkyy neulasten keskimääräistä suurempina rikki- ja typpipitoisuuksina. Maaperän tila Maaperän tilasta ei ole tehty selvityksiä. Tuotantolaitos on rakennettu kiinteistölle vuonna 1975, eikä Edita Oyj:n tietojen mukaan kiinteistöllä ole ollut muita toimintoja ennen painotoiminnan aloittamista. Pohjaveden tila Pohjaveden tilasta ei ole tehty selvityksiä. Laitos sijaitsee noin 100 metrin päässä Vantaan Kaivokselan (0109202) I-luokan pohjavesialueen rajasta. Pohjavesialueella sijaitsee mm. asutusta sekä teollisuutta, kuten painovärejä valmistava laitos. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Tuotantolaitos sijaitsee Helsingin Kaarelan kaupunginosassa aivan Vantaan kaupungin rajalla. Alueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee muuta teollisuustoimintaa. Asemakaavamuutoksen myötä alueen muu teollisuus sekä palvelut siirtyvät pois alueelta ja Edita Prima Oy:n tuotantolaitoksen ympärille rakennetaan pohjoista lukuun ottamatta asuinrakennuksia. Laitoksen luoteisosan teollisuuslaitokset sijaitsevat Vantaan puolella. Lähialueen koulut ja päiväkodit, kuten Hakuninmaan päiväkoti, sijaitsevat yli kilometrin päässä laitoksesta. Lähin nykyinen asutus sijaitsee Vantaan Kaivokselan kaupunginosassa, noin 200 m päässä Editan tuotantolaitoksesta pohjoiseen. Lähimmät Helsingin asuinalueet sijaitsevat laitoksen eteläpuolella noin 400 m päässä. Lähiliikunta-alueet sijaitsevat aivan laitoksen vieressä. Kaavamuutoksen myötä mahdollisesti rakennettavat asuinkiinteistöt tulevat
4 (33) noin 30-100 m päähän laitoksesta. Vantaanjoki on noin 600 m päässä laitoksesta pohjoiseen. Noin kilometrin päässä laitoksesta koilliseen sijaitsee Vantaanjoen molemmin puolin Pitkäkosken rinnelehtojen luonnonsuojelualue. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Tuotantolaitoksen länsipuolella kulkee Hämeenlinnanväylä, joka on osa Helsingin ja Vaasan välistä valtatie 3:a, jolla liikennöi päivittäin yli 40 000 ajoneuvoa. Suurin osa alueella esiintyvästä melusta aiheutuu ajoneuvoliikenteestä. Hakuninmaantien alueella liikennöi sekä Edita Prima Oy:n, että muiden yritys- ja teollisuuslaitosten ajoneuvoja, jotka aiheuttavat melua ja pakokaasupäästöjä. Raskasliikenne Kuninkaantammen alueella tulee todennäköisesti vähenemään kaavamuutoksen myötä, mutta vastaavasti henkilöliikenne lisääntyy. Julkisen liikenteen uskotaan lisääntyvän alueella asuinrakennusten lisääntyessä. Kuninkaantammen alueella ja lähiympäristössä on myös muuta yritys- ja teollisuustoimintaa. Mahdollisia melu- ja hajuhaittoja aiheutuu muun muassa Vantaan puolella sijaitsevasta painoväritehtaasta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Painaminen Painotoiminta tontilla käynnistyi vuonna 1975, kun Valtion painatuskeskus rakensi kiinteistölle tarvittavat tuotantotilat. Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitos valmistaa erilaisia painotuotteita, kuten kirjoja, lehtiä, esitteitä, mainospainotuotteita ja lomakkeita, ja tuottaa näihin liittyviä palveluita. Tuotantoteknologia on sekä offset- että digitaalipainotekniikka ja näihin liittyvä jälkikäsittelytekniikka. Laitos toimii neljässä vuorossa maanantai-aamusta perjantai-iltaan. Viikonloppuisin laitos on toiminnassa 12 tunnin vuorona. Laitoksella työskentelee noin 400 työntekijää. Laitoksella voidaan käyttää painopapereita enimmillään noin 9 000 t/a. Painotoiminnan tuotantoprosessi koostuu neljästä eri vaiheesta: sivunvalmistus, painolevyn valmistus, painaminen ja jälkikäsittely. Sivunvalmistus Painettava aineisto käsitellään työasemalla ja asemoidaan. Asemoinnin jälkeen valmis digitaalisessa muodossa oleva aineisto siirretään CTPtulostimen palvelimelle. Painolevyn valmistus Painolevyn valmistusta varten on kolme CTP-tulostinta. Tulostin tulostaa painolevyn laserilla, suoraan palvelimelta saamansa digitaalisessa muodossa olevan tiedon pohjalta. Painolevy on valmistettu alumiinista ja sen toiminnallisella eli valottavalla pinnalla on emulsiokerros. Painolevyjä tulostetaan yksi kutakin painotyössä esiintyvää osaväriä kohden.
5 (33) Paino Painossa on käytössä kaksi painomenetelmää. Pääasiallisesti painaminen tapahtuu offsetmenetelmällä. Viime vuosina kohteessa on panostettu myös digitaaliseen painamiseen. Digitaalisen painamisen osuus koko työkannasta on vielä pieni, mutta luvan hakijan mukaan voimakkaassa kasvussa. Offsetpainokoneita kohteessa on 14, joista kaksi on kirjekuorien päällepainatukseen tarkoitettuja ja loput eri formaattisia varsinaisia painokoneita. Tuotanto jakautuu arkki- ja rullatuotantoon painopaperin toimitusmuodon mukaan. Kaikki offsetpainokoneet ovat ns. märkäoffset tyyppisiä. Tämä tarkoittaa, että painopeltiä kostutetaan vesitelaston kautta painamisen aikana. Vesi tarttuu painolevyn valottamattomaan osaan, rajaten painovärin valotetulla osalle. Näin saadaan halutun kaltainen kuvio väriä siirtymään painopaperille. Kostutusvesi sisältää isopropanolia noin 6 % sekä lisäaineita. Rullapainokoneissa painamisen periaate (märkäoffset) on sama kuin arkkikoneissakin, mutta käytettävä väri on koostumukseltaan erilainen. Raakapaperin toimitustavan ja painovärin lisäksi arkki- ja rullakoneet eroavat varustukseltaan. Arkkikone on perinteinen painokone, joka vaatii erillisen jälkikäsittelykoneiston. Rullapainokone on tuotantolinja, jossa koneisiin integroidut työkaluyksiköt mahdollistavat muun muassa paperin leikkaamisen ja taittamisen painatuksen yhteydessä. Rullakoneeseen voidaan liittää myös mustesuihkutulostimia lopputuotteen viimeistelemiseksi. Digitaalisia painokoneita on neljä. Digitaalinen painokone eroaa toimintaperiaatteeltaan perinteisistä painokoneista. Digitaalisessa painokoneessa käytettävät värit ovat jauhemaisessa muodossa, eikä työn mukana ole vaihdettavia painolevyjä kuten offsettekniikassa. Digitaalisessa painotyössä ei paperiin siirry mitään haihtuvia aineita. Sivunvalmistuksesta painotyö tulee sähköisenä painohihnalle tai -sylinterille. Jauhemainen väri varataan vastakkaiseen varaukseen, jolloin se asemoituu hihnan tai sylinterin pinnalle painettavan kuvion mukaisesti. Koneen pyöriessä kuvio siirtyy painopaperille ja kiinnittyy siihen lämmön ja kiinnitteen yhteisvaikutuksesta. Digitaalisen painamisen etuna on muuttuvan painamisen mahdollisuus. Jokainen peräkkäinen sivu voi olla erilainen, eikä erillisiä painolevyjä tarvita. Jälkikäsittely Painettu arkki käsitellään erillisessä osaprosessissa. Kirja- ja lehtityyppisessä tuotteessa yleisin jälkikäsittely on taitto ja sen jälkeen sidonta, joko niitillä tai liimalla. Lomaketuotteet jälkikäsitellään kokoojakoneilla, jotka yhdistävät halutun määrän tuotteen osia ja tekevät tarvittavat leikkuut ja taitot. Personoitavat tuotteet jälkikäsitellään tulostuslinjalla, jossa mustesuihkutulostuksen lisäksi tehdään leikkuut ja taitot. Yksi jälkikäsittelymuoto on kuoritus, jossa painetut tai personoidut painotuotteet asetetaan kirjekuoreen.
6 (33) Muut prosessit Jätepaperin käsittely Vesihuolto Varastointi Jätepaperi siirretään teräskanavassa tuotantokoneelta kahdelle hylkypaperiasemalle. Siirto toteutetaan suuritehoisilla puhaltimilla syntyvän ilmavirtauksen avulla. Jätepaperijakeet murskataan jatkokäsittelyn helpottamiseksi. Murskaus tapahtuu osittain tuotantokoneen yhteyteen sijoitetuilla repijöillä ja osittain siirtopuhaltimissa. Paperisilppu johdetaan puhaltimista rajapintaerottimelle, joista siirtoilma johdetaan suodattimille ja paperisilppu puristimen kautta keräys-/kuljetuskonttiin. Suodatettu siirtoilma palautetaan lämmityskaudella tuotantohalliin ja kesäaikaan johdetaan ulkoilmaan. Hakuninmaan tuotantolaitoksessa käytetään vettä vuosittain noin 8 500 m 3. Vedestä noin 43 % käytetään kostutusvetenä painoprosessissa, noin 35 40 % vedestä käytetään saniteettivetenä. Kostutusveden osuus todennetaan erillismittauksella, eikä siitä peritä jätevesimaksua. Tuotannon prosessivedet koostuvat pääasiassa kostutusvesistä. Lisäksi vettä käytetään painokoneiden pesussa. Veden kulutus ja jätevesien muodostuminen on kasvanut viime vuosina tihennettyjen pesukertojen sekä uusien painokoneiden harjapesurien takia. Pesukertoja on lisätty painoteknisten tuotteiden laadun parantamiseksi. Käytettävät kemikaalit varastoidaan pääasiassa ns. palavien nesteiden varastossa. Isopropanoli varastoidaan kiinteistön piha-alueella olevissa kahdessa 3 m 3 :n kaksivaippaisessa säiliössä, joista se johdetaan palavien nesteiden varaston ottopisteeseen. Säiliöt sijaitsevat laitoksen eteläpuolella. Työpisteisiin isopropanoli toimitetaan palavien nesteiden varastosta määräykset täyttävillä astioilla, joiden tilavuus on enintään 20 litraa. Jätteiden käsittely Hakuninmaan toimipisteessä jäteastiat on varustettu lajitteluohjeilla. Laitoksella jätteet lajitellaan kuuteen eri jakeeseen: ruskeakuituiset pahvit ja paperit, kaatopaikkajäte, energiajäte, ongelmajäte, valkoinen paperi ja lehdet sekä muu kierrätyspaperi. Lisäksi tietyille jakeille on omat keräysjärjestelmät. Erilliskerättäviä jakeita ovat huonekalut, puu, paperirullat, muovi, pesurätit, painolevyt, metalliset painoväripurkit, metallit, turvahävitettävä paperi, cd-rom-levyt sekä kannelliset kirjat. Rakennusteknisistä toimenpiteistä muodostuvat jätteet, noin 1-4 vaihtolavallista vuodessa, toimitetaan jatkokäsittelyyn rakennusliikkeiden toimesta. Hylkypaperiaseman letkusuodinyksikön erottama paperipölyn määrä on noin 300 kg/a, ja se on toimitettu kaatopaikalle.
7 (33) Raaka-aineet Tuotantolaitoksessa käytetään keskimäärin 8 600 t painopaperia vuodessa. Suurin mahdollinen vuotuinen paperinkäyttömäärä on luvan hakijan arvion mukaan noin 9 000 t. Laitoksen käyttämästä painopaperista yli 80 % on Pohjoismaisen ympäristömerkin saanutta paperia. Erilaisia liimoja ja lakkoja kuluu keskimäärin 27 t/a. Lisäksi tuotannossa käytetään levykehitettä noin 18 000 l/a. Kirjojen sidontalinjalla käytettävä ns. PUR-liima sisältää isosyanaattia. PUR-liimoja käytetään hieman yli 2 t/a. Muita painotuotannossa tarvittavia raaka-aineita ovat mm. painovärit, liuottimet ja kostutusveden lisäaineet. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuonna 2007 käytettyjen raakaaineiden ja kemikaalien käyttömäärät: Käyttömäärä Paperi 8 557 t Pakkauslaatikot 103 t Painolevyt 55 t Painovärit ja toonerit 48 t Isopropanoli 46 800 l Pesuaineet 35 200 l Levykehite 17 400 l Liimat 17 t Lakat 11 t Kostutuslisäaineet 4 400 l Tuotannossa käytetään kemikaaleja, jotka voivat sisältää Valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisia vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita. Näitä aineita ei johdeta viemäriverkostoon. Painovärit Erilaisia painovärejä tuotannossa käytetään keskimäärin 50 t/a, joista kasviöljypohjaisten värien osuus on noin 56 %. Laitoksella säilytettävien painovärien enimmäismäärä on noin 7 t. Arkkipainannassa käytetyt värit ovat kasviöljypohjaisia. Väri on ilmakuivava eli erillisiä kuivureita ei tarvita. Rullapainokoneissa käytetään värejä, jotka kuivataan UV-valolla. UV-valo saa aikaan värin polymerisoitumisen eli värin kuivuminen tapahtuu ilman liuottimen haihtumista. Digitaalisissa painokoneissa käytetään jauhemaista painoväriä. Painoväreistä, väriaineista, lakoista ja musteista noin 95 % sitoutuu tuotteeseen ja loput 5 % sitoutuu prosessissa muodostuvaan jätteeseen. Kostutusvesi Märkäoffsettekniikassa käytetty kostutusvesi sisältää noin 6 % isopropanolia sekä lisäaineita. Lisäaineiden kulutus vuosittain on noin 4 500 litraa. Lisäaineet sisältävät pieniä määriä erilaisia alkoholeja, kuten etanolia. Lisäaineista noin 98 99 % haihtuu ilmaan. Liuottimet Orgaanisia liuottimia ovat isopropanolin lisäksi pesuaineet, muita liuottimia ei käytetä. Isopropanolin vuotuinen kulutus on noin 50 000 litraa ja pesuaineiden noin 30 000 litraa. Isopropanoli on alkoholi, josta vain noin 2 % sitoutuu tuotteeseen ja loppu haihtuu painosalin ilmaan. Pesuaineet
8 (33) Energiankulutus sisältävät liuottimia eri määriä, joista noin 95 % haihtuu ilmaan ja loput päätyvät pesujätteeseen. Edita on keskittänyt toimintojaan Hakuninmaan tuotantolaitokseen, esim. Pasilan laitoksen tuotanto on siirtynyt Hakuninmaalle vuonna 2005. Tuotannonmuutosten jälkeen Hakuninmaan laitoksen keskimääräinen sähkön kulutus on ollut noin 11 800 MWh/a ja kaukolämmön kulutus keskimäärin 2 900 MWh/a. Kiinteistön osuus sähköenergian kulutuksesta on noin 30 %, loppu kuluu tuotannon eri vaiheissa. Painokoneiden tuottama lämpö hyödynnetään tuloilman esilämmityksessä. Sähkön kulutukseen vaikuttaa mm. digitaalisen painamisen lisääntyminen ja UV-valolla kuivattavien painovärien käyttö. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Luvan hakijan mukaan Hakuninmaan tuotantolaitos edustaa tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. BAT-periaate huomioidaan kaikissa yhtiön investoinneissa ja raaka-ainevalinnoissa. Lähtökohtaisesti kaikki uudet tuotantolaitteet ovat käytöstä poistuvia laitteita parempia myös ympäristönäkökohtien kannalta. Tuotantolaitoksella on DNV:n myöntämä sertifioitu ISO 14 001- ympäristöjärjestelmä sekä Pohjoismaisen joutsenmerkin käyttöoikeus koko tuotannossa. Tuotannossa käytetään pääasiassa joutsenmerkittyä paperia ja tuotanto täyttää Pohjoismaisen ympäristömerkin asettamat vaatimukset. Myös tuotannossa käytettävät kemikaalit ovat joutsenmerkkihyväksyttyjä. Asiakkaan ja tuotantolaitoksen välinen aineistonkulku tapahtuu pääsääntöisesti sähköisesti. Kaikki painolevyt valmistetaan CTP-tekniikalla. Filmin kautta tapahtuvaa levynvalmistusta ei ole lainkaan. Uusimmat painokoneet on varustettu painovärin esiasettelujärjestelmällä eli levynvalmistuksesta saadaan väriprofiilit painokoneelle, mikä vähentää painokoneen kuntoon laiton aikaista makulatuuria. Uusimmat painokoneet on varustettu myös suljetulla värinsäädöllä eli värin mittaus ja säätö ajon aikana tapahtuvat automaattisesti, mikä vähentää ajon aikaista makulatuuria. Rotaatiopainokoneissa Hakuninmaan tuotantolaitoksessa käytetään UV-painovärejä, jotka eivät sisällä lainkaan liuottimia. Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) liuottimia käyttävässä pintakäsittelyssä (Suomen ympäristö 23/2008) julkaisussa on esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan kriteerit muun muassa painoteollisuudelle. Raportin mukaan VOC-päästöjen rajoittamiseksi on suositeltavaa käyttää kasviperäisiä (VCA), korkealla kiehuvia (VCA/HBS) tai keskihaihtuvia (AIII) pesuaineita painokoneiden pesemisessä. Hakuninmaan tuotantolaitoksessa käytettävistä pesuaineista ainoastaan kaksi pesuainetta kuuluvat suositeltujen luokkien ulkopuolelle, luokkaan AII, joka tarkoittaa hyvin haihtuvaa ainetta. Muut käytettävät pesuaineet kuuluvat luokkaan AIII eli keskihaihtuvat aineet. Luvan hakijan mukaan pesussa pyritään käyttämään pesuaineita, jotka sisältävät mahdollisimman vähän liuottimia.
9 (33) Hakuninmaan tuotantolaitoksella on viime vuosina investoitu huomattavasti digitaalipainotekniikkaan. Digitaalisen painamisen etuina on, ettei painolevyjä ja haihtuvia liuottimia tarvita. Lisäksi digitaalisessa painamisessa paperijätteen määrä on vähäisempi kuin perinteisessä painamisessa, sillä kuntoon laitossa ei muodostu makulatuuria eli ensimmäinen painettu arkki on jo laadultaan hyvä. Toisaalta digitaalinen painaminen kuluttaa perinteistä painamista enemmän energiaa. Ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Luvan hakijan mukaan Hakuninmaan tuotantolaitoksessa sovelletaan tällä hetkellä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Edita Prima Oy seuraa sekä ISO 14001- ja Pohjoismainen ympäristömerkki-standardien kehittymistä ja osallistuu graafisen alan ympäristötyöhön. Tuotantolaitoksen toiminnasta julkaistaan vuosittain ympäristöraportti ja toiminnasta ylläpidetään jatkuvasti ympäristöohjelmaa, jossa on kuvattu toimenpiteet ja tavoitteet jokaisen merkittävän ympäristönäkökohdan osalle. Lisäksi tuotantolaitoksesta pidetään nk. ympäristötilastoa, johon on koottu noin 10 vuoden ajalta tilastotietoa eri ympäristökuormituksista. Edita Prima Oy on osallistunut monipuolisesti graafisen alan ympäristötyöhön olemalla mukana mm. Graafisen alan ympäristöoppaassa sekä alaan liittyvissä kehittämis- ja tutkimusprojekteissa. Päästöjen vähentämistoimenpiteiden ristikkäisvaikutukset Luvan hakijan mukaan Hakuninmaan tuotantolaitoksen toiminnassa muun muassa digitaalinen painotekniikka sekä rullaoffsetkoneilla käytettävät UV-valolla kuivattavat painovärit vähentävät laitoksen aiheuttamaa liuotinpäästöä ilmaan. Kyseiset tekniikat kuitenkin kuluttavat tavanomaista painoa ja liuotin kuivavia painovärejä enemmän energiaa. Digitaalisen painamisen energiankulutus verrattuna perinteiseen offsetpainamiseen on noin 4 5 -kertainen. Ympäristö- ja laatuasioiden hallintajärjestelmät Hakuninmaan tuotantolaitoksessa ovat käytössä ulkopuolisen tarkastajan hyväksymä ISO 9001-laatusertifikaatti sekä ISO 14001- ympäristösertifikaatti. Lisäksi Editan Hakuninmaan laitos on saanut pohjoismaisen ympäristömerkin (441-002) lehdille, kirjoille, mainospainotuotteille, lomakkeille, korteille ja muille painotuotteille. Edita on liittynyt myös Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy:n jäseneksi (nro 37750-19999). Hakuninmaan laitos täyttää Suomen Pankkiyhdistyksen turvapainoluokituksen ryhmä 2:n (hyvin turvallinen) vaatimukset (Suomen Pankkiyhdistys, Tarkastusseloste nro 2 TUT/2002). Laitokselle on laadittu ympäristöohjelma, jossa määritellään päämäärät tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja hallitsemiseksi. Ympäristöohjelmassa on esitetty kunkin päämäärän tavoitteet, toimenpiteet sekä toteutusaikataulu.
10 (33) Energiatehokkuus Tuotantolaitoksella käytetään sähköä noin 1 400 kwh /t paperia, joka on korkeampi kuin graafisen alan keskimääräinen sähkönkulutus. Hakuninmaan tuotantolaitoksella korkea sähkönkulutus aiheutuu tuotannon korkeasta jalostusasteesta. Kaukolämmön kulutus on alle 20 kwh/rm 3, joka on alhaisempi kuin graafisen alan keskimääräinen lämmönkulutus. Edita Prima on ollut mukana Promain Oy:n ja VTT:n ylläpitämässä energiankäytön ja kiinteistönhallinnan benchmarkingissa, jossa verrattiin graafisen alan yritysten energiakustannuksia ja energiankulutusta muihin alalla toimiviin yrityksiin. Hakuninmaan tuotantolaitoksen sähköenergiankulutus suhteessa rakennustilavuuteen on ollut mediaaniarvon alapuolella, noin 73 kwh/rm 3. Laitoksen kaukolämmönkulutus suhteessa rakennustilavuuteen on alle alan alakvartiilin, noin 18,2 kwh/rm 3. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Helsingin Vesi on vuonna 1997 antanut tiedotteen, ettei Hakuninmaan tuotantolaitos tarvitse erillistä sopimusta teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriin, sillä jätevesien määrä ja laatu eivät merkittävästi poikkea yhdyskuntajäteveden ominaisuuksista. Painolevytulostimien kehite ja kehitesäiliöiden pesuvedet sekä painokoneiden kostutusvesijäte kerätään talteen ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Vähäisiä määriä kehitettä joutuu viemäriin ainoastaan painolevyjen huuhtelussa. Huuhteluvesi on analysoitu vuonna 1999 ensimmäisen CTP-tulostimen käyttöönoton yhteydessä. Analyysitulosten mukaan huuhteluvesi voidaan johtaa viemäriverkkoon sellaisenaan. Tuotantoprosessissa ei enää muodostu hopeaa sisältäviä kiinnitejätevesiä, joita aikaisemmin muodostui filmitulostimilta, jotka on poistettu käytöstä. Kaikkien painokoneiden jäähdytyskierrot ovat suljettuja, eikä prosessivesiä johdeta viemäriin. Kostutus- ja pesulaitteiden säiliöiden puhdistuksessa muodostuva jäte toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn. Veden kulutus ja jätevesien muodostuminen ovat kasvaneet viime vuosina tihennettyjen pesukertojen sekä uusien painokoneiden harjapesurien takia. Pesukertoja on lisätty painoteknisten tuotteiden laadun parantamiseksi. Hakuninmaan tuotantolaitoksen aiheuttamat päästöt ilmaan ovat pääasiassa hajapäästöjä offsetpainokoneilta. Painokoneilla ei ole ilmanvaihdon kohdepoistokanavia paitsi rullaoffsetkoneilta. Liuotinpäästö tapahtuu ilmanvaihdon neljän poistoaukon kautta, jotka sijaitsevat laitoksen katolla. Merkittävin ilmapäästön aiheuttaja on kostutusvedessä käytettävä isopropanoli, josta vain pieni osa (n. 2 %) sitoutuu tuotteeseen, loppu haihtuu painosalin ilmaan. Toinen merkittävä ilmapäästöjen aiheuttaja on painokumien pesussa käytettävien pesuaineiden sisältämät haihtuvat
11 (33) orgaaniset yhdisteet. Pesuaineiden haihtuvista yhdisteistä suurin osa haihtuu ilmaan ja osa (n. 5 %) sitoutuu kierrätettäviin pesurätteihin. Laitoksen käyttämien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden käyttö vaihtelee vuosittain, mutta esimerkiksi vuonna 2007 laitoksella käytettiin noin 65 t haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältäviä liuottimia. Koska tuotteeseen ja jätteeseen sitoutuvan liuotinmäärän oletetaan olevan alle 5 %, laitoksen tuottama haihtuvien orgaanisten yhdisteiden hajapäästö on arvioitu samansuuruiseksi kuin käytettyjen liuottimien sisältämä haihtuvien yhdisteiden määrä. Vaikutus on ensisijaisesti työhygieeninen. Lähialueella liuottimien hajapäästö aiheuttaa lähinnä viihtyvyyshaittaa. Liuotinpäästöjä toiminnassa pyritään hallitsemaan erilaisilla työteknisillä keinoilla. Painokoneissa käytettävä kostutusvesi jäähdytetään tyypillisesti noin + 20 ºC. Kostutusveteen lisättävän isopropanolin määrä annostellaan automaattisella järjestelmällä. Kostutusveden lämpötilaa ja isopropanolipitoisuutta voidaan säätää painokonekohtaisesti. Isopropanolisäiliöt sijaitsevat laitoksen ulkoalueella, josta se johdetaan putkistoa pitkin palavien nesteiden varastoon ja edelleen 20 litran suljettavilla kanistereilla kostutusvesiyksikköihin. Raaka-ainevalinnoilla pyritään myös vaikuttamaan ilmapäästöjen muodostumiseen. Painokoneet on varustettu suljetulla värinsäädöllä eli värin mittaus ja säätö ajon aikana tapahtuvat automaattisesti. Rotaatiopainokoneissa Hakuninmaan tuotantolaitoksessa käytetään UV-painovärejä, jotka eivät sisällä lainkaan liuottimia. Hakuninmaan tuotantolaitoksessa käytettävistä pesuaineista suurin osa kuuluvat luokkaan AIII eli keskihaihtuvat aineet. Luvan hakijan mukaan pesussa pyritään käyttämään pesuaineita, jotka sisältävät mahdollisimman vähän liuottimia. Lisäksi Hakuninmaan tuotantolaitoksella on viime vuosina investoitu huomattavasti digitaalipainotekniikkaan, jonka etuna on, ettei painolevyjä ja haihtuvia liuottimia tarvita. Kirjojen sidontalinjalla käytettävä ns. PUR-liima sisältää isosyanaattia. Työilman isosyanaattipitoisuudet on mitattu mm. vuonna 2007 Työterveyslaitoksen toimesta. Mitatut pitoisuudet ovat pieniä, noin 0,3 % Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (109/2005) mukaisesta haitallisesta tunnetusta pitoisuudesta. Hylkypaperiasemien pölynpoistojärjestelmistä aiheutuu pölypäästöjä ilmaan. Letkusuotimella varustetun hylkypaperiyksikön poistoilman pölypitoisuus on < 5 mg/m 3. Poistoilman pölypitoisuus pienenee letkusuotimien erotustehokkuuden parantuessa, kun partikkelit kasaantuvat suodatinmateriaalin pinnalle. Raaka-aineiden, tuotteiden ja jätteiden kuljetukset ja työmaaliikenne aiheuttavat liikennepäästöjä ilmaan. Alueen muu liikenne on merkittävämpää kuin painotalon toiminnasta aiheutuva liikenne.
12 (33) Melu ja tärinä Laitoksen toiminnan aiheuttama melutaso on kartoitettu 24.4.2008 suoritetuilla mittauksilla. Mittausten perusteella on tehty melumalli, jolla pyritään jäljittelemään toiminnan aiheuttamia vaikutuksia kaavamuutoksen mukaisilla asuinalueilla. Mittaustulosten perusteella laitoksen aiheuttama keskiäänitaso on 52-56 db(a), kun reunanauhapuhaltimet ovat päällä. Kun reunanauhapuhaltimet eivät olleet käytössä, keskiäänitaso oli noin 48-54 db(a), jolloin aistinvaraisesti laitokselta ei ollut kuultavissa melua, vaan melukuorma muodostui läheisten liikenneväylien aiheuttamasta melusta. Melu on mitattu laitoksen länsipuolelta, jossa merkittävimmät melunaiheuttajat eli reunanauhapuhaltimet sijaitsevat. Laitoksella tullaan tekemään muutoksia melun torjumiseksi. Eniten melua aiheuttavat reunanauhapuhaltimet korvataan uusilla ja siirretään sisätiloihin. Uuden hylkypaperiaseman sisätiloihin sijoituksella vähennetään myös kontinvaihdon yhteydessä vapautuvan paperisilpun leviäminen ympäristöön. Lisäksi kaikki uudet prosessilaitteet tullaan koteloimaan mahdollisuuksien mukaan. Koteloiden sisäpinnat verhoillaan ääntä eristävillä materiaaleilla. Puhaltimien runkoihin asennetaan raskas matto vaimentamaan levyjen värähtelystä aiheutuvaa ääntä. Siirtoilmakanaviin asennetaan äänenvaimentimet ennen prosessilaitteita. Kesäaikaan käytettävä siirtoilman ohituskanava varustetaan äänenvaimentimilla. Uusilla reunanauhapuhaltimilla ja sisätiloihin sijoituksella laitoksen aiheuttama melutaso alenee noin 9 db. Meluntorjuntatoimenpiteet suoritetaan Kuninkaantammen alueen kaavoituksen ja rakentamisen aikataulun mukaisesti. Melua aiheutuu myös laitoksen toimintaan liittyvästä liikenteestä. Laitokselle ajetaan Hakuninmaantien kautta. Paperin toimitukset tapahtuvat pääsääntöisesti klo 7.00 17.00 välillä arkipäivisin. Ajoja on alle 10 päivässä. Paperi toimitetaan laitokselle rekka-autoilla. Lähtevän tavaran toimituksesta aiheutuvaa liikennettä tapahtuu arkipäivisin klo 6.00 18.00 välillä, poikkeuksena maanantai, jolloin tavaranlähetystä on klo 21.00 saakka. Pääosa lähtevän tavaran ajoneuvoista on kevyitä jakelukuorma-autoja ja pakettiautoja. Laitoksella on 400 työntekijää, joista luvan hakijan mukaan noin 60 % kulkee omalla autolla töihin. Henkilöliikenteen määrä on merkittävä. Henkilöliikenteen määrä on suurinta arkisin klo 7.00 17.00 välillä. Uuden kaavamuutoksen mahdollistama asutuksen lisääntyminen alueella vaikuttaa alueen liikennemääriin. Joukkoliikenteen palvelut tulevat lisääntymään merkittävästi, joka puolestaan voi johtaa yksityisautoilun määrän vähenemiseen työmatkaliikenteessä. Laitoksen normaalitoiminta ei aiheuta tärinää. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksen toiminnassa muodostuu erilaisia jätejakeita painoprosessin eri vaiheissa. Sivunvalmistuksessa ja painolevyn tulostuksessa muodostuu lähinnä kehitejätettä. Painamisessa muodostuu paperi-, pesuvesi-, painoväri- ja liuotinjätettä. Painotuotteen jälkikäsittelyssä syntyvät jätteet koostuvat lähinnä paperista ja liimasta. Lisäksi jätettä muodostuu toimistossa sekä sosiaalitiloissa.
13 (33) Jätteitä tuotannossa muodostuu noin 2 700 t vuodessa. Tästä noin 2 400 t kierrätetään, 150 t toimitetaan hyötykäyttöön, 6 t sijoitetaan kaatopaikalle ja 120 t on erilliskäsittelyyn toimitettavaa ongelmajätettä. Kierrätettäviä jätejakeita ovat jätepaperi, pahvi, alumiinipainolevyt, muu metallijäte sekä muovit. Hyötykäyttöön toimitettavia jätejakeita ovat energiajae ja jätepuu. Kaatopaikalle sijoittavaa jätettä ei varsinaisesta tuotannosta muodostu, vaan se on peräisin laitoksen ruokalatoiminnasta. Kaatopaikkajätteeseen kuuluvat tuotannosta vain painokumit sekä PVC-muovit. Suurimpia ongelmajätejakeita ovat kehite, liuotinpitoinen jätevesi, vesilakka sekä sähkö- ja elektroniikkajäte. Jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Päästöt maaperään (estäminen) Alueelta ei johdeta jätettä tai jätevettä maaperään tai pinta- ja pohjavesiin. Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Luvan hakijan mukaan Hakuninmaan tuotantolaitoksen normaalitoiminnan merkittävimmät vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen liittyvät pääasiassa laitoksen synnyttämään meluun ja toimintaan liittyvien kuljetusten sekä työmaaliikenteen aiheuttamaan meluhaittaan ja liikennepäästöihin. Laitoksen toiminta ei alenna läheisten lähivirkistys- ja luonnonsuojelualueiden virkistys- ja luontoarvoja. Alueella on myös muuta yritys- ja teollisuustoimintaa. Tuotantolaitoksen normaalitoiminnalla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Melun ja tärinän vaikutukset Laitoksen normaalitoiminnalla ei ole vaikutusta maaperään tai pinta- ja pohjaveteen. Haitallisten kemikaalien vapautuminen alueen maaperään tai pohjaveteen on epätodennäköistä. Tehtaan merkittävin paikallinen ympäristövaikutus on toiminnan aiheuttamat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt ilmaan. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen. Lisääntyvä digitaalinen painaminen on perinteistä painamista ympäristövaikutuksiltaan pienempi lukuun ottamatta suurempaa sähkön kulutusta. Päästöjen vaikutukset ovat lähinnä työhygieenisiä. Toiminnan aiheuttaman liikenteen päästöillä voi olla yleistä viihtyisyyttä alentava vaikutus. Luvan hakijan mukaan tuotannon painokoneiden ja muiden tuotantokoneiden ja -laitteiden tuottama melu ja tärinä eivät kantaudu tehtaan ulkopuolelle. Laitoksen aiheuttama melu on vaikutuksiltaan vähäinen suh-
14 (33) teessa muuhun alueen meluun, kuten Hämeenlinnanväylän liikennemeluun. Tuotantolaitoksen meluhaitta tulee pienenemään reunanauhapuhaltimien uusimisen ja uudelleen sijoittamisen sekä muiden teknisten meluntorjuntatoimien jälkeen. Laitoksen normaalitoiminta ei aiheuta tärinää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Käyttötarkkailu on normaalia työnjohdon päivittäin suorittamaa valvontatyötä. Työnjohto valvoo, että eri työvaiheissa noudatetaan sovittuja menettelytapoja ja että käytettävä tuotantolaitteisto on asianmukaisessa kunnossa. Hakuninmaan tuotantolaitoksen ISO 9001-standardin mukaisessa laatudokumentaatiossa on kuvattu sovitut menettelyt eri työvaiheissa. Tuotantolaitoksessa on käytössä GD2000 - tuotannonohjausjärjestelmä, johon kerätään reaaliaikaisesti tuotantotietoja eri työvaiheista. Tuotannonohjausjärjestelmään kirjautuu mm. paperin käyttö. Tuotantolaitoksen päästötarkkailu on työnjohdon päivittäin suorittamaa valvontatyötä, jonka tarkoituksena on estää tai havaita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa erilaiset vahinko- ja hätätilanteet. Tuotannossa tarvittavat kemikaalit varastoidaan sisätiloissa vain pienissä erissä ja tilavuuksissa. Kemikaalien valuminen vahinkotapauksissa viemärikaivoihin on pyritty ennaltaehkäisemään varolaittein ja valuma-altain sekä varaamalla riittävästi imeytysaineita ja viemärinsulkumattoja tarpeellisiin paikkoihin. Melumittauksia ja -mallinnuksia tuotannon aiheuttamasta meluhaitasta on tehty tarvittaessa. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Varsinaista vaikutusten tarkkailua ei suoriteta. Tuotantolaitoksesta laaditaan vuosittain ympäristöraportti, johon kootaan yksityiskohtaiset tiedot toiminnassa käytettävistä materiaaleista ja kemikaaleista, energian-, sähkön- ja vedenkulutuksesta sekä mm. tuotetuista jätteistä. Merkittävät tuotannon häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön kirjataan. Laitoksen toiminnasta laaditaan vuosittain ympäristöraportti, johon kootaan tiedot ympäristötilastosta. Ympäristöraportti jaetaan vuosittain henkilökunnalle ja muille sidosryhmille. Laitoksen ympäristövaikutukset ja ympäristön kuormittumista aiheuttavat toiminnot kirjataan ympäristötilastoon, jota on pidetty jo noin 10 vuoden ajan. Edita Prima Oy raportoi vuosittain laitoksen ympäristövaikutuksista SFS:lle Pohjoismaisen ympäristömerkin vaatimat tiedot.
15 (33) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Hakuninmaan tuotantolaitoksen toiminnoista on tehty vaaran arviointi, jonka perusteella pelastussuunnitelma on laadittu. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Lisäksi laitoksen ISO 14 001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä sisältää poikkeustilanteiden varalle varustautumisen määrittämistä. Laitoksen räjähdyssuoja-asiakirjassa on laadittu räjähdysonnettomuuksien riskien arviointi. Hakuninmaan tuotantolaitokselle on laadittu ympäristövaikutusten arviointitaulukko, jossa arvioidaan erilaisten ympäristövaikutusten vaikuttavuutta, estettävyyttä, riskin suuruutta ja esiintymistodennäköisyyttä skaalalla 1-100, jossa 1 kuvaa pientä/vähäistä ja 100 suurinta mahdollista. Tarkasteltavat osa-alueet ovat päästöt ilmaan, maaperään ja veteen, jätteet, tulipalot sekä vesi ja energia. Suurimmaksi riskiksi toiminnassa on arvioitu ongelmajätteet, joita tuotannossa muodostuu huomattava määrä. Toiseksi suurin toiminnan aiheuttama ympäristöriski on liuottimista aiheutuva päästö ilmaan. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Hakuninmaan laitokselle on laadittu palo-, pelastus-, väestönsuojelu- ja rikosturvallisuussuunnitelma. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteet, joiden perusteella voidaan tehokkaasti torjua mahdollisia onnettomuuksia, vaaratilanteita ja rikoksia ennakolta. Suunnitelma perustuu palo- ja pelastustoimesta annettuun lakiin ja asetuksiin. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on muodostaa ja ylläpitää tarkoituksenmukaisia ja välttämättömiä varokeinoja, joiden avulla luodaan perusteet tehokkaalle sammutus- ja pelastustoiminnalle tulipalon, onnettomuuden tai muun vaaran torjumiseksi. Laitoksella on nimetty suojelujohtaja ja hänen apulaisensa, jotka huolehtivat henkilöstön riittävästä kouluttamisesta ja tietoisuudesta toimista vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Laitoksella on laadittu nk. ATEXasetuksen (VNa 576/2003) mukainen räjähdyssuoja-asiakirja, jossa on määritetty räjähdysvaarallisten tilojen vastuuhenkilö. Lisäksi asiakirjassa on kuvattu tilat ja räjähdysvaaralliset aineet, tilojen siivous ja ilmanvaihto sekä suoritettu riskien arviointi. Toimitila on varustettu automaattisella paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmällä. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on valmistauduttu harjoituksilla, jotka on pääasiassa toteutettu yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. Tuotantolaitoksen ympäristötilaston tietoja käytetään mahdollisten poikkeamien havaitsemiseksi. Mikäli tilaston tiedoissa on selvästi havaittavissa edellisistä toimintavuosista poikkeava tieto, merkittävälle muutokselle pyritään löytämään selitys heti poikkeaman havaitsemisen jälkeen.
16 (33) Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Hakuninmaan laitokselle laaditussa palo-, pelastus-, väestönsuojelu- ja rikosturvallisuussuunnitelmassa on esitetty ohjeet menettelytavoista ja toimista onnettomuus-, vaara- ja rikostilanteissa. Suunnitelmassa on annettu ohjeet hätäilmoituksen teosta, sisäisestä hälyttämisestä, ensiaputoimenpiteistä sekä rakennuksen tyhjentämisestä. Myös tiedottamisesta on annettu ohjeet. Suunnitelmassa on erikseen huomioitu kemikaalionnettomuuden riski. Ensisijaisesti kemikaalionnettomuutta pyritään hallitsemaan imeytysmattojen ja -rakeiden avulla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 21.9.2009 pidetyn tarkastuksen yhteydessä. Laitoksen jätetietoja luvan hakija on täydentänyt 2.10.2009 saapuneella sähköpostiviestillä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 23.4.2009-22.5.2009 ja Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 23.4.2009-22.5.2009 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet - nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 21.9.2009. Tarkastusmuistio No YS 1176/25.9.2009 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta, Helsingin kaupunginhallitukselta sekä Vantaan kaupungin ympäristölautakunnalta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta esittää 12.5.2009 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Ympäristölautakunta puoltaa Edita Prima Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, jos hakemuksen käsittelyssä otetaan huomioon hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavat seikat. Toiminnassa syntyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt on pidettävä mahdollisimman pienenä. Laitteiden uusimisen yhteydessä tulee selvittää mahdollisuudet hankkia sellaisia painokoneita, jotka mahdollistavat päästöjen vähentämisen. Hakijan on oltava selvillä mahdollisuuksista vähentää toiminnasta aiheutuvia haitallisia päästöjä.
17 (33) Laitoksen läheisyyteen ollaan osayleiskaavan mukaisesti kaavoittamassa uutta asuinaluetta. Sen vuoksi on mahdollista, että esitetyt toimenpiteet melupäästöjen vähentämiseksi eivät ole riittäviä. Päätöksessä tulee varautua siihen, että melua koskevia määräyksiä tarkistetaan tarvittaessa viimeistään siinä vaiheessa kuin uudet laitoksen läheisyyteen tehtävät asuinrakennukset valmistuvat. Koska kyseessä on uusi asuinalue, tulisi lähtökohtana lupamääräyksiä harkittaessa olla se, että yöajan (klo 22-7) keskiäänitason (L Aeq ) lähimpien asuinrakennusten kohdalla on alle 45 db. Häiriötilanteista, joista aiheutuu merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaisille. Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle on vuosittain raportoitava vähintään tiedot laitoksen tuotannosta, syntyneistä jätteistä ja ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista, tiedot päästöistä ilmaan, ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Helsingin kaupunginhallitus esittää 1.6.2009 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Kaupunginhallitus katsoo, että esitetyt toimenpiteet melupäästöjen vähentämiseksi saattavat olla riittämättömiä. Kaupunginhallitus katsookin, että päätöksessä tulee varautua siihen, että melua koskevia määräyksiä tarkistetaan tarvittaessa viimeistään siinä vaiheessa kuin uudet laitoksen läheisyyteen tehtävät asuinrakennukset valmistuvat. Koska kyseessä on uusi asuinalue, tulisi lähtökohtana lupamääräyksiä harkittaessa olla se, että yöajan (klo 22-7) keskiäänitason (L Aeq ) lähimpien asuinrakennusten kohdalla on alle 45 db. Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että melukysymyksestä tulee neuvotella toiminnanharjoittajan ja ympäristölupaviranomaisen kanssa ennen ympäristöluvan myöntämistä. Kaupunginhallitus puoltaa Edita Prima Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä ja vaatii ottamaan huomioon samat seikat kuin Helsingin kaupungin ympäristölautakuntakin (VOC-päästöjen minimointi, häiriötilanteista tiedottaminen, vuotuinen raportointi) ratkaistaessa ympäristölupaa. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta esittää 8.6.2009 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Koko pääkaupunkiseudun pienten pistelähteiden VOC-päästöjen on arvioitu olleen vuonna 2007 yhteensä noin 750 t, josta ympäristöhallinnon tietojärjestelmään raportoitujen ympäristöluvanvaraisten toimintojen VOC-päästöjen osuus oli noin 316 t. Näin ollen Edita Prima Oy:n painolaitoksen vuotuinen 50 t VOC-päästömäärä on huomattava osa näistä päästöistä. Painolaitoksen lähellä sijaitsevat kasvistoltaan ja eläimistöltään arvokkaat luontokohteet tulee ottaa huomioon ympäristölupamääräyksissä ra-
18 (33) joittamalla laitoksen liuotinpäästöt ilmaan mahdollisimman pieniksi. Kostutusveden isopropanolin käytön vähentämistekniikoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tärkeän pohjavesialueen suojaamisen vuoksi ympäristölautakunta korostaa, että kemikaalit tulee varastoida ja säilyttää siten, että niiden pääsy maaperään, vesistöön tai viemäriin on estetty. Säiliöiden suoja-altaiden on oltava tiivisrakenteisia ja tilavuudeltaan riittävät, jotta niistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle mahdollisen säiliöiden rikkoutumisen seurauksena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hälytysjärjestelmiin. Hälytysjärjestelmät on oltava jatkuvasti toimintakunnossa ja ne on testattava säännöllisesti. Muistutukset Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Luvan hakijalle on 15.7.2009 päivätyllä kirjeellä No YS 872 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Luvan hakija on antanut vastineensa 26.8.2009 saapuneella sähköpostiviestillä. Luvan hakija esittää vastineessaan seuraavaa: Liuottimien käyttömäärien nousu kohteessa on pääosin seurausta tuotannollisten toimintojen keskittämisestä Hakuninmaalle. Keskittäminen on aloitettu vuonna 2002. Tällä hetkellä kaikki Edita Priman pääkaupunkiseudun toiminnot Vantaalla toimivaa pikapainoa lukuun ottamatta sijaitsevat Hakuninmaalla. Muutokset isopropanolialkoholin käyttömäärissä ovat toteutuneet hyvinkin tarkasti aiempien estimaattien mukaisesti. Tuotannollisten toimintojen keskittäminen on nyt käytännössä valmis ja ympäristölupahakemuksessa ilmoitetut liuottimien käyttömäärät eivät käsityksemme mukaan enää kasva. Alan rakennemuutoksesta ja koneiston teknisestä kehityksestä johtuen tulee liuottimien käyttö vähenemään tulevaisuudessa. Ympäristölupahakemuksessa esitetty toimenpide hylkypaperiaseman siirtämisestä poistaa kohteen merkittävimmän melun lähteen. Toimenpiteen vaikutus melutasoon on huomioitu hakemuksessa esitetyssä melumallinnuksessa. Mallin referenssilaitoksen (hylkypaperiaseman) rakentamisessa ei ole sen sijainnista johtuen huomioitu juurikaan melua. Hakuninmaan laitoksen suunnittelussa on rakenteiden äänieristykseen sekä poistoilmakanavien sijoitukseen ja äänenvaimennukseen kiinnitetty paljon huomiota. Edellä kuvattu huomioiden on perusteltua olettaa, että äänenvaimennukseltaan kehittyneemmän hylkypaperiaseman aiheuttama melutaso asettuu 1 3 db alemmaksi kuin referenssilaitoksen. Vaikutus kohdentuu pääasiassa Hämeenlinnanväylän puoleiselle alueelle, jossa asutus on käytännössä kiinni työpaikka-alueen rajassa. Lupahakemuksesta jätetyissä lausunnoissa on haluttu jättää mahdollisuus palata melukysymykseen Kuninkaantammen kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä. Luvan hakijan mukaan melukysymyksessä tulee huomioida seuraavat asiat, jotta toiminnanharjoittajaan kohdistuvat vaatimuk-
19 (33) set eivät tulevaisuudessa ole kohtuuttomat. Suoritetuissa melumittauksissa on selvästi havaittu Hämeenlinnanväylän liikennemelun vaikutus. Alle 45 db:n tasoon pääseminen Hämeenlinnanväylän suunnalla ei ole luvan hakijan mukaan ainoastaan Edita Prima Oy:n toimintaan liittyvä kysymys. Lisäksi tuotantolaitoksen toiminta edellyttää nykyisen tasoista ilmanvaihtoa tuotantotiloissa. Rakennuksen tilavuudesta johtuen ilmamäärä/aikayksikkö ovat suuret. Ilmanvaihtoon liittyvä koneisto on pääosin alkuperäistä vuodelta 1975. Rakenne- ja mitoitussyistä johtuen poistoilman äänenvaimennuksen tehostaminen siten, että sillä on käytännön merkitystä, on teknisesti erittäin haasteellista ja kallista. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksen olemassa olevalle toiminnalle ja toiminnan olennaiselle muuttamiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 1. Laitoksen toiminnassa muodostuvat prosessivedet (kuten kostutusja pesuvedet) on toimitettava ongelmajätteiden keräykseen. Sosiaalitiloissa sekä painolevyjen loppuhuuhtelussa muodostuvat jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Vesihuoltolaitoksen viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että niistä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Toiminnanharjoittaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Jäteveden pääsy vesihuoltolaitoksen viemäriin on voitava estää välittömästi, jos jäteveden ominaisuudet eivät täytä viemäriin johdettaville jätevesille asetettuja vaatimuksia. 2. Kehitteitä ja kehitesäiliöiden pesuvesiä ei saa johtaa vesihuoltolaitoksen viemäriin, vaan ne on koottava kehitejätesäiliöön ja toimitettava ongelmajätelaitokselle. 3. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava alueelta niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa.
20 (33) Raaka-aineet ja kemikaalit (YSL 43 ) 4. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämiensä raaka-aineiden ja kemikaalien ympäristövaikutuksista. Raaka-aineet ja kemikaalit on valittava tuotantoprosessin toiminta ja turvallisuus sekä tuotteen laatu huomioon ottaen siten, että ympäristöön joutuvien päästöjen haitalliset vaikutukset ja kemikaalipäästöjen riskit ovat mahdollisimman vähäiset. Prosessimuutoksista, kemikaalien vaihdoista ja muista toimenpiteistä, jotka voivat aiheuttaa muutoksia toiminnasta aiheutuvissa päästöissä, on ennalta ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle. Päästöt ilmaan (YSL 43, NaapL 17 ) 5. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen minimoimiseksi sekä mahdollisen hajuhaitan ehkäisemiseksi yleisilmanvaihdon kautta muodostuvat päästöt sekä muut hajapäästöt on pidettävä työterveys- ja turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen mahdollisimman pieninä kiinnittämällä huomiota työtapoihin, liuottimien käyttöön, painokoneiden pesuihin, jätteiden käsittelyyn, varastosäiliöiden täyttöön ja vahinkotilanteisiin. 6. Tuotannossa käytettävän isopropanolin käyttömäärä ja haihtuminen tulee minimoida 31.12.2010 mennessä. Painokoneiden kostutusvesi on säilytettävä jäähdytetyssä altaassa (suosituslämpötila 8 10 ºC). Kostutusveden isopropanolikonsentraatio sekä lämpötila tulee optimoida konekohtaisesti. Olemassa olevilla painokoneilla on pyrittävä käyttämään isopropanolia kostutusvedessä siten, että isopropanolikonsentraatio on enintään 8 10 %. Kostutusvesijärjestelmän tulee olla suljettu ja se on pestävä säännöllisesti. Kostutusvesi tulee mahdollisuuksien mukaan suodattaa ja kierrättää. Kostutustelat tulee säätää, pitää kunnossa ja tarvittaessa vaihtaa isopropanolin ominaiskulutuksen pienentämiseksi. Kostutusveden isopropanolikonsentraatiota mittaavien laitteiden toiminta ja tarkkuus on tarkistettava säännöllisesti ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Isopropanolin käyttöä on seurattava tuotantoon suhteutettuna laskemalla liuottimien ominaiskulutus (kg liuotin / tonni käytetty paperi). Ominaiskulutusta tulee seurata kuukausittain. Liuottimien ominaiskulutukseen vaikuttavat toimenpiteet tulee kirjata. Tuotannossa muodostuva pölypäästöt on pidettävä mahdollisimman pienenä. Hylkypaperiasemien pölynpoistojärjestelmän toimivuutta on tarkkailtava säännöllisesti. Suodattimien vaihdoista on pidettävä kirjaa. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä päästöjen rajoittamisesta.