Tulot ja kulutus 2015 Veronalaiset tulot 2014 Välittömät verot kasvoivat neljä prosenttia Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 29,8 miljardia euroa vuonna 2014. Edellisvuodesta verot kasvoivat nimellisesti 3,7 prosenttia. Veroista oli pääomatuloveroa 2,4 miljardia, ansiotuloveroa 5,7 miljardia ja kunnallisveroa 18,3 miljardia euroa. Eniten kasvoi pääomatuloveron määrä, 12,1 prosenttia, kun ansiotulovero kasvoi 0,6 prosenttia ja kunnallisvero 3,7 prosenttia. Sairausvakuutusmaksuja maksettiin 2,0 miljardia ja Yle-veroa 499 miljoonaa euroa. Tulonsaajien välittömät verot 1993 2014, vuoden 2014 hinnoin Kunnallisveron osuus välittömistä veroista oli 62 prosenttia vuonna 2014, kun se vuonna 1993 oli 50 prosenttia. Valtion ansiotuloveron osuus veroista pieneni tänä aikana 31 prosentista 19 prosenttiin. Pääomatuloveron osuus veroista oli 8,0, sairausvakuutusmaksujen 6,6 ja Yle-veron osuus 1,7 prosenttia vuonna 2014. Kaikkiaan verot ja maksut ovat kasvaneet vuodesta 1993 reaalisesti 39 prosenttia. Veronalaista tuloa tulonsaajat saivat kaikkiaan 131,4 miljardia euroa, mistä ansiotuloa oli 122,7 miljardia ja pääomatuloa 8,7 miljardia euroa. Edellisvuodesta tulot kasvoivat nimellisesti 2,4 prosenttia, ansiotulot 1,8 ja pääomatulot 12,2 prosenttia. Ansiotuloja sai 4,6 miljoonaa ja pääomatuloja 1,4 miljoonaa henkeä. Helsinki 17.12.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Ansiotuloja kasvattivat eniten eläkkeet ja työttömyysturvaan perustuvat etuudet. Eläketuloja tulonsaajat saivat 28,5 miljardia, mikä oli 3,4 prosenttia edellisvuotista enemmän. Eniten, 14,9 prosenttia, ansiotuloista kasvoivat työttömyyspäivärahat ja muut työttömyysturvaetuudet. Niitä tulonsaajat saivat 4,8 miljardia euroa. Palkkatuloja tulonsaajat saivat 81,0 miljardia euroa, mikä oli 62 prosenttia veronalaisista tuloista. Palkat kasvoivat 0,5 prosenttia. Veronalaiset pääomatulot kasvoivat ansiotuloja enemmän. Osittain siihen vaikutti se, että osingoista aiempaa suurempi osa oli veronalaista tuloa. Tulonsaajat saivat veronalaisia osinkoja listatuista osakkeista 932 miljoonaa ja listaamattomista 717 miljoonaa euroa. Osingot listatuista osakkeista kasvoivat 38 prosenttia, mutta listaamattomista osakkeista saadut pienenivät 1,7 prosenttia. Luovutusvoittoja tulonsaajat saivat 4,1 miljardia euroa ja vuokratuloja 1,5 miljardia euroa. Luovutusvoitot kasvoivat 6,4 ja vuokratulot 4,4 prosenttia. Elinkeinotoiminnan tuloja tulonsaajat saivat 2,9 miljardia euroa, mikä oli 0,2 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Maataloudesta tulonsaajat saivat tuloja 992 miljoonaa euroa ja yhtymistä 1,2 miljardia euroa. Maatalouden tulot pienenivät 0,1 ja yhtymien tulot 2,3 prosenttia. Vuonna 2014 tulonsaajat maksoivat veroja ja veronluonteisia maksuja 22,7 prosenttia veronalaisista tuloistaan, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 22,4 prosenttia. Veroihin ja maksuihin on tässä laskettu ansio ja pääomatuloverot, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksut ja Yle-vero. Palkansaajien pakolliset eläkevakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät 26,4 prosenttia tuloista vuonna 2014 ja 26,0 prosenttia vuonna 2013. 2
Sisällys Pääomatulot kasvoivat ansiotuloja enemmän...4 Pääomatulovero kasvoi 12 prosenttia...4 Vähennyksiin pieniä muutoksia...7 Kotitalousvähennystä vähennettiin 359 miljoonaa euroa...8 Korkeimmat mediaanitulot Ahvenanmaalla...10 Veronalaiset mediaanitulot 23 410 euroa...11 Taulukot Taulukko 1. Verojen jakautuminen tuloluokittain 2014...7 Taulukko 2. Kotitalousvähennyksen saajien luku ja keskimääräinen vähennys 2014...9 Taulukko 3. Veronalaiset tulot ikäluokittain 2014...11 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tulonsaajien lukumäärä, veronalaiset tulot ja verot 2013 ja 2014...13 Liitetaulukko 2. Tärkeimmät vähennykset veronalaisten tulojen mukaan 2014...15 Kuviot Kuvio 1. Verojen osuudet välittömistä veroista 1993 2014...5 Kuvio 2. Verojen osuudet veronalaisista tuloista tuloluokittain 2014...6 Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2014...9 Kuvio 4. Veronalaiset mediaanitulot maakunnittain 2013 ja 2014...10 Veronalaiset tulot -tilaston laatuseloste...17 3
Pääomatulot kasvoivat ansiotuloja enemmän Veronalaista tuloa sai 4,6 miljoonaa henkeä vuonna 2014. He saivat veronalaista tuloa kaikkiaan 131,4 miljardia euroa, mistä ansiotuloa oli 122,7 miljardia ja pääomatuloa 8,7 miljardia euroa. Edellisvuodesta tulot kasvoivat nimellisesti 2,4 prosenttia, ansiotulot 1,8 ja pääomatulot 12,2 prosenttia. Ansiotuloja sai 4,6 miljoonaa ja pääomatuloja 1,4 miljoonaa henkeä (liitetaulukko 1). Ansiotuloja kasvattivat eniten eläkkeet ja työttömyysturvaan perustuvat etuudet. Eläketuloja tulonsaajat saivat 28,5 miljardia, mikä oli 3,4 prosenttia edellisvuotista enemmän. Eläketuloista ansioeläkkeet kasvoivat 4,6 prosenttia, mutta kansaneläkkeet pienenivät 1,8 prosenttia. Ansioeläkkeitä tulonsaajat saivat 24,6 miljardia ja kansaneläkkeitä 2,5 miljardia euroa. Eniten, 14,9 prosenttia, ansiotuloista kasvoivat työttömyyspäivärahat ja muut työttömyysturvaan perustuvat etuudet. Niitä tulonsaajat saivat 4,8 miljardia euroa. Työttömyysturvaetuuksia sai 685 700 henkeä, mikä oli 54 660 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Palkkatuloja sai 2,8 miljoonaa ja eläketuloja 1,4 miljoonaa henkeä. Palkkatuloja tulonsaajat saivat 81,0 miljardia euroa, mikä oli 62 prosenttia veronalaisista tuloista. Edellisvuodesta palkat kasvoivat 0,5 prosenttia. Sairausvakuutuksen päivä- ja äitiysrahaa tulonsaajat saivat 1,4 miljardia euroa, mikä oli 1,2 prosenttia edellisvuotista enemmän ja lapsen kotihoidon tukea 388 miljoonaa euroa, 1,7 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Opintorahaa tulonsaajat saivat 515 miljoonaa euroa, 2,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiotuloina verotettuja osinkoja sai 51 200 tulonsaajaa 398 miljoonaa euroa. Niiden veronalainen määrä kasvoi 2,1 prosenttia. Veronalaiset pääomatulot kasvoivat selvästi ansiotuloja enemmän. Osittain siihen vaikutti se, että aiempaa suurempi osuus osingoista oli veronalaista tuloa. 1) Listatuista osakkeista tulonsaajat saivat veronalaisia osinkoja 932 miljoonaa euroa, mikä oli 38 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Bruttomääräisesti listatuista osakkeista saadut osingot kasvoivat 13,6 prosenttia, niiden määrä oli 1,3 miljardia euroa. Listaamattomista osakkeista tulonsaajat saivat veronalaisia osinkoja 717 miljoonaa euroa, mikä oli 1,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Bruttomääräisesti listaamattomista osakkeista saadut osingot pienenivät enemmän, tulonsaajat saivat niitä 2,0 miljardia euroa eli 9,0 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Ulkomaan osakkeista he saivat veronalaista pääomatuloa 162 miljoonaa euroa, mikä oli 37,6 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kaikkiaan osinkotuloja sai 900 000 henkeä vuonna 2014. Osuuspääoman koroista veronalaista pääomatuloa oli 19,1 miljoonaa euroa, mikä oli 9,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Bruttomääräisesti osuuspääoman korkoja sai 1,8 miljoonaa henkeä yhteensä 118 miljoonaa euroa. Pääomatuloista suurimman erän muodostivat luovutusvoitot, joita tulonsaajat saivat 4,0 miljardia euroa. Niiden määrä kasvoi 6,4 prosenttia. Luovutusvoittoja sai 372 000 henkeä. Vuokratuloja sai 285 800 tulonsaajaa yhteensä 1,5 miljardia euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 4,4 prosenttia. Vapaaehtoisiin henkilövakuutuksiin perustuvia suorituksia sai 45 200 henkeä 102 miljoonaa euroa ja pääomatuloa metsätaloudesta 94 700 henkeä 770 miljoonaa euroa. Vakuutussuoritukset kasvoivat edellisvuodesta 25,8 prosenttia ja metsätalouden pääomatulot 5,8 prosenttia. Yrittäjätuloja tulonsaajat saivat hieman edellisvuotista vähemmän. Elinkeinotoiminnan tuloja tulonsaajat saivat 2,9 miljardia euroa, mikä oli 0,2 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Maataloudesta tulonsaajat saivat tuloja 992 miljoonaa euroa ja yhtymistä 1,2 miljardia euroa. Maatalouden tulot pienenivät 0,1 ja yhtymien tulot 2,3 prosenttia. Pääomatulovero kasvoi 12 prosenttia Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja kaikkiaan 29,8 miljardia euroa vuonna 2014 (Liitetaulukko 1). Verot kasvoivat edellisvuodesta nimellisesti 3,7 prosenttia. Pääomatuloveroa tulonsaajat maksoivat 2,4 miljardia ja ansiotuloveroa 5,7 miljardia euroa. Pääomatulovero kasvoi ansiotuloveroa enemmän, 12,1 prosenttia, kun ansiotulovero kasvoi vain 0,6 prosenttia. Kunnallisveroa tulonsaajat maksoivat 18,3 miljardia euroa, mikä oli 3,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kunnallisveroa 1) Vuonna 2014 luonnollisen henkilön listatuista yhtiöistä saamasta osingosta oli 85 prosenttia veronalaista tuloa, kun edellisvuonna vastaava osuus oli 70 prosenttia. Listaamattomista osingoista oli 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä ei ylittänyt osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin tuottoa, kuitenkin enintään 150 000 euroon saakka. Sen ylittävästä osasta 85 prosenttia oli veronalaista pääomatuloa. Aiemmin listaamattomista yhtiöistä saadut pääomatulo-osingot olivat verottomia 60 000 euroon asti ja sen ylittävästä osasta 70 prosenttia veronalaista tuloa. Pääomatulo-osingoksi laskettiin yhdeksän prosentin tuotto osakkeen matemaattisesta arvosta. 4
maksoi 3,9 miljoonaa, ansiotuloveroa 1,6 miljoonaa ja pääomatuloveroa 1,1 miljoonaa tulonsaajaa. Pääomatuloveroa maksaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta 142 000 hengellä eli 15,5 prosenttia. Tulonsaajat maksoivat sairaanhoitomaksua 1,3 miljardia ja päivärahamaksua 713 miljoonaa euroa. Sairaanhoitomaksu kasvoi 3,3 ja päivärahamaksu 13,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2014 päivärahamaksua maksettiin 0,84 prosenttia työtulosta aiemman 0,74 prosentin sijaan. Yle-veroa maksoi neljä miljoonaa tulonsaajaa 499 miljoonaa euroa. Sen määrä kasvoi edellisvuodesta 2,7 prosenttia. Palkansaajilta perittiin lisäksi työeläke- ja työttömyyseläkevakuutusmaksuja 4,9 miljardia euroa, mikä oli 6,0 prosenttia edellisvuotista enemmän. Pakollisia eläkevakuutusmaksuja maksoi 2,5 miljoonaa palkansaajaa. Pakollisten verojen ja maksujen lisäksi tulonsaajat maksoivat kirkollisveroa 925 miljoonaa euroa. Kirkollisveroa maksaneita oli 2,9 miljoonaa tulonsaajaa, vajaa prosentti edellisvuotista vähemmän. Aiemmin veroihin ja maksuihin on laskettu myös metsänhoitomaksu, mutta vuodelta 2014 verohallinto ei enää kerännyt sitä Manner-Suomen kunnissa. Vuonna 2013 metsänhoitomaksua maksettiin 19,7 miljoonaa euroa, mikä oli vajaa promille välittömistä veroista ja maksuista. Kuvio 1. Verojen osuudet välittömistä veroista 1993 2014 Verot ja maksut ovat kasvaneet vuodesta 1993 reaalisesti 39 prosenttia. Kunnallisvero on kasvanut selvästi valtion ansiotuloveroa enemmän. Kunnallisvero kasvoi tänä aikana 71 prosenttia ja sen osuus välittömistä veroista 50 prosentista 62 prosenttiin. Valtion ansiotuloveroa maksettiin vuonna 2014 reaalisesti 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1993 ja sen osuus veroista pieneni tänä aikana 31 prosentista 19 prosenttiin. Ansiotuloveron osuus on pienentynyt erityisesti 2000-luvulla. Pääomatuloveron osuus veroista on vaihdellut vajaan kolmen ja kymmenen prosentin välillä. Vuonna 2014 se oli 8,0 prosenttia veroista. Sosiaaliturvamaksujen osuus veroista ja maksuista oli 1990-luvun alussa runsaat 13 prosenttia, mistä se 2000-luvun alkupuolella laski alle viiteen prosenttiin. Sen jälkeen on sairausvakuutusmaksun osuus jälleen vuoteen 2011 asti kasvanut. Vuonna 2014 se oli 6,6 prosenttia. Yle-veron osuus välittömistä veroista oli 1,7 prosenttia. 5
Kuvio 2. Verojen osuudet veronalaisista tuloista tuloluokittain 2014 Vuonna 2014 tulonsaajat maksoivat veroja ja veronluonteisia maksuja 22,7 prosenttia veronalaisista tuloistaan. Edellisvuonna vastaava osuus oli 22,4 prosenttia. Veroihin ja maksuihin on tässä laskettu ansio ja pääomatuloverot, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksut ja Yle-vero. Palkansaajien pakolliset eläkevakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät 26,4 prosenttia tuloista vuonna 2014 ja 26,0 prosenttia vuonna 2013. Vuonna 2014 valtion ansiotuloveroasteikon tulorajoja korotettiin 1,5 prosentilla ylintä tuloluokkaa lukuun ottamatta. Pääomatulona verotetuista osingoista aiempaa suurempi osuus oli veronalaista tuloa. Vuodessa 10 000-20 000 euroa ansainneilta kului veroihin keskimäärin 11,5 prosenttia, 50 000-75 000 euroa ansainneilta 28,3 ja vähintään 150 000 ansainneilta 37,3 prosenttia tuloista. Edellisvuoteen verrattuna kasvoi verojen osuus tuloista pieni- ja keskituloisilla. Alle 10 000 euroa ansainneet maksoivat keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä ja 20 000-30 000 euroa ansainneet 0,2 prosenttiyksikköä enemmän veroja veronalaisista tuloistaan kuin vuonna 2013. Tulonsaajat, joiden veronalaiset vuositulot olivat 75 000-150 000 euroa, sen sijaan maksoivat 0,1-0,2 prosenttiyksikköä vähemmän veroja suhteessa tuloihin kuin vuotta aiemmin. Sitä enemmän ansainneiden keskimääräinen veroaste ei muuttunut. 6
Taulukko 1. Verojen jakautuminen tuloluokittain 2014 Verolaji Tuloluokka, 1 000 Yhteensä -10 10-20 20-30 30-40 40-50 50-75 75-100 100- Tulonsaajia, lkm 4 627 780 892 357 1 103 338 932 814 752 349 408 114 370 095 95 621 73 092 Tulonsaajia, % 100,0 19,3 23,8 20,2 16,3 8,8 8,0 2,1 1,6 Veronalaiset tulot, milj. 131 429,8 4 534,7 16 356,6 23 314,5 26 012,9 18 138,8 22 012,2 8 139,0 1 2921,2 Veronalaiset tulot, % 100,0 3,5 12,4 17,7 19,8 13,8 16,7 6,2 9,8 Ansiotulovero, milj. 5 675,2 0,0 1,2 32,7 434,8 823,4 1 737,2 912,7 1 733,0 Ansiotulovero, % 100,0 0,0 0,0 0,6 7,7 14,5 30,6 16,1 30,5 Pääomatulovero, milj. 2 369,0 31,6 90,2 155,8 184,1 181,9 351,0 217,9 1 156,5 Pääomatulovero, % 100,0 1,3 3,8 6,6 7,7 7,7 14,8 9,2 48,8 Sairausvakuutusmaksu, milj. 1 970,5 31,2 145,8 340,8 445,2 319,4 386,5 137,5 164,2 Sairausvakuutusmaksu, % 100,0 1,6 7,4 17,3 22,6 16,2 19,6 7,0 8,3 Kunnallisvero, milj. 18 327,3 202,3 1 458,4 3 285,3 4 058,6 2 896,4 3 538,9 1 287,1 1 600,4 Kunnallisvero, % 100,0 1,1 8,0 17,9 22,1 15,8 19,3 7,0 8,7 Yle-vero, milj. 499,3 20,2 107,7 130,7 106,6 57,8 52,4 13,5 10,3 Yle-vero, % 100,0 4,0 21,6 26,2 21,3 11,6 10,5 2,7 2,1 Verot yhteensä, milj. 29 782,6 294,9 1 885,5 4 124,1 5 444,6 4 426,3 6 238,0 2 629,5 4 739,7 Verot yhteensä, % 100,0 1,0 6,3 13,8 18,3 14,9 20,9 8,8 15,9 Pienituloisimpien tulonsaajien verot koostuivat lähinnä kunnallisverosta ja sairausvakuutusmaksuista. Pienituloiset maksoivat suhteellisen suuren osuuden myös Yle-verosta. Alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsi 2,0 miljoonaa henkeä eli 43 prosenttia tulonsaajista. He saivat 16 prosenttia kaikista veronalaista tuloista ja maksoivat 7,3 prosenttia välittömistä veroista. Kunnallisveroista ja sairausvakuutusmaksuista he maksoivat yhdeksän prosenttia ja Yle-verosta 25,6 prosenttia. Ansiotuloveroa alle 20 000 euroa ansainneet eivät käytännössä maksaneet, mutta pääomatuloveroa 122 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia pääomatuloverosta. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 30 000 50 000 euroa, oli 1,2 miljoonaa eli neljännes veronalaista tuloa saaneista. He maksoivat kaikista veroista 33,2 prosenttia, 22,2 prosenttia ansiotuloveroista ja 38 prosenttia kunnallisverosta. Yli 50 000 euron tulot oli 11,6 prosentilla tulonsaajista. He maksoivat 46 prosenttia kaikista veroista, 35 prosenttia kunnallisverosta, 77 prosenttia ansiotuloverosta ja 73 prosenttia pääomatuloverosta. Vähennyksiin pieniä muutoksia Tuloista ja veroista tehtäviin vähennyksiin tehtiin pieniä muutoksia, jotka toisaalta kevensivät, toisaalta kiristivät joidenkin tulonsaajaryhmien verotusta. Pienituloisille kohdistetun kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2 880 eurosta 2 930 euroon ja poistumaprosenttia alennettiin 20 prosentista 19 prosenttiin. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 970 eurosta 1 010 euroon, kertymäprosenttia korotettiin 7,3 prosentista 7,4 prosenttiin ja poistumaprosenttia 1,1 prosentista 1,15 prosenttiin. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2 000 eurosta 2 400 euroon. Asuntovelan korkojen vähennyskelpoinen osuus pieneni 80 prosentista 75 prosenttiin. Tulonsaajat vähensivät ansiotuloistaan valtion- ja kunnallisverotuksessa matkakuluja 1,6 miljardia, pakollisia eläkevakuutusmaksuja 5,0 miljardia, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja 644 miljoonaa ja muita tulonhankkimismenoja 330 miljoonaa euroa (liitetaulukko 2). Tulonhankkimisvähennyksen määrä oli 1,7 miljardia euroa. Eniten edellisvuodesta kasvoivat työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, 3,2 prosenttia. Valtionverotuksen eläketulovähennyksen määrä oli 12,7 miljardia euroa vuonna 2014. Edellisvuodesta sen määrä hieman pieneni, 0,3 prosenttia. Myös kunnallisverotuksen eläketulovähennys pieneni 0,5 prosenttia, samoin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, 1,3 prosenttia. Eläketulovähennyksen määrä oli 6,1 miljardia ja ansiotulovähennyksen 6,3 miljardia euroa. Kunnallisverotuksen perusvähennys sen 7
sijaan kasvoi 5,8 prosenttia. Sen määrä oli 2,9 miljardia euroa. Ansiotulojen veroista tehtävä työtulovähennys kasvoi 2,7 prosenttia. Se alensi palkansaajien veroja 2,1 miljardilla eurolla. Tulonsaajat ilmoittivat asuntovelkojen korkoja 1 055 miljoonaa euroa ja saivat vähentää niitä 791 miljoonaa euroa. Ilmoitetut korot kasvoivat hieman edellisvuodesta, mutta vähennyskelpoinen määrä pieneni 4,9 prosenttia. Ensiasunnon lainoihin kohdistuneita korkoja tulonsaajilla oli 177 miljoonaa euroa, joita he saivat vähentää 133 miljoonaa euroa, 9,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tulonhankkimislainan korkoja tulonsaajilla oli 130 miljoonaa euroa. Niiden määrä kasvoi 8,8 prosenttia edellisvuodesta. Alijäämähyvityksenä ansiotuloveroista vähennettiin korkoja 265 miljoonaa euroa, mikä oli 8,3 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Selvimmin pienituloisille kohdistuivat perusvähennys ja opintorahavähennys (liitetaulukko 2). Perusvähennyksestä saivat alle 10 000 euroa ansainneet 33 prosenttia ja 10 000-25 000 euroa ansainneet 65 prosenttia. Opintorahavähennyksen saajat ansaitsivat käytännössä kaikki alle 10 000 euroa. Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen saajista lähes kaikki ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen saajista 76 prosenttia ansaitsi alle 25 000 euroa. Työtuloihin kohdistuneista vähennyksistä hyötyivät eniten keski- ja hyvätuloiset tulonsaajat. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja matkakuluista vähensivät 25 000-50 000 euroa ansainneet kaksi kolmannesta ja yli 50 000 euroa ansainneet neljänneksen. Tulonhankkimisvähennyksestä ja eläkevakuutusmaksuvähennyksestä oli 25 000-50 000 euroa ansainneiden osuus noin puolet. Tulonhankkimisvähennyksestä alle 25 000 euroa ansainneet saivat runsaan kolmanneksen, eläkevakuutusmaksuista puolestaan yhtä suuren osuuden saivat yli 50 000 ansainneet. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä hyötyivät suhteellisen pieni- ja keskituloiset. Alle 25 000 euroa ansainneet saivat siitä kolmanneksen ja 25 000-50 000 euroa ansainneet 57 prosenttia. Työtulovähennyksestä saivat alle 25 000 euroa ansainneet lähes neljänneksen ja 25 000-50 000 euroa ansainneet 62 prosenttia. Asuntolainan koroista vähensivät alle 25 000 euroa ansainneet viidenneksen ja 25 000-50 000 euroa ansainneet 52 prosenttia. Tulonhankkimislainan korkoja vähensivät eniten hyvätuloiset, niistä 62 prosenttia kohdistui vähintään 50 000 euroa vuodessa ansainneille. Vapaaehtoisista eläkevakuutusmaksuista vähensivät 25 000-50 000 euroa ansainneet puolet ja sitä enemmän ansainneet 38 prosenttia. Kotitalousvähennystä vähennettiin 359 miljoonaa euroa Kotitalousvähennyksen käyttö on viime vuosikymmenen alusta kasvanut vuosi vuodelta lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin vähennyksen enimmäismäärää pienennettiin 3 000 eurosta 2 000 euroon. Silloin vähennysten käyttäjien määrä väheni runsaalla 41 000 tulonsaajalla. Vuonna 2014 enimmäismäärä korotettiin 2 400 euroon. Vähennyksen käyttöalaa on laajennettu ja enimmäismääriä korotettu useaan otteeseen. Vuodesta 2001 vuoteen 2014 on vähennyksen käyttäjien määrä yli viisinkertaistunut. Vuonna 2014 vähennystä käytti 380 500 tulonsaajaa yhteensä 359 miljoonan euron edestä. Vähennyksen määrä kasvoi kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Vähennystä on hyödynnetty eniten asunnon kunnossapitotöihin. Vuonna 2014 myönnetyistä vähennyksistä 82 prosenttia kohdistui asunnon kunnossapitoon ja 12 prosenttia kotitaloustöihin. Keskimääräinen vähennys kunnossapitotöistä oli 1 044 euroa ja kotitaloustöistä 556 euroa. Hoiva- ja hoitotöihin vähennystä käytettiin vain kahdessa prosentissa tapauksista. Hoiva- ja hoitotyöhön vähennystä myönnettiin keskimäärin 1 046 euroa. 8
Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain 2014 Hyvätuloiset käyttivät vähennystä pienituloisempia useammin. Alle 20 000 euroa ansainneista sitä käytti kolme prosenttia, 30 000-40 000 euroa ansainneista yhdeksän, 50 000-60 000 euroa ansainneista 17 ja yli 100 000 euroa ansainneista 41 prosenttia. Keskimääräiset vähennyksetkin kasvoivat tulojen kasvaessa. Alle 25 000 euroa vuodessa ansainneilla vähennys oli keskimäärin 755 euroa kun vähintään 100 000 euroa ansainneilla se oli 1 270 euroa. Keskituloiset käyttivät vähennystä muita useammin asunnon kunnossapitotyöhön ja hyvätuloiset kotitaloustyöhön. Pienituloiset käyttivät vähennystä muita useammin hoiva- ja hoitotyöhön. Vähennystä käyttivät eniten keski-ikäiset ja sitä vanhemmat. Alle 30-vuotiaita heistä oli vain kolme prosenttia. Alle 30-vuotiaista vain runsas prosentti käytti kotitalousvähennystä, mutta yli kuusikymmenvuotiaista 11 prosenttia. Vajaa kolmannes vähennyksen käyttäjistä oli 30-49-vuotiaita, viidennes 50-59-vuotiaita ja 36 prosenttia eläkeikäisiä. Keskimääräinen vähennys ei kuitenkaan vaihdellut kovin paljon iän mukaan. Yli 75-vuotiailla se oli pienin, 750 euroa. Kaikenikäiset käyttivät vähennystä useimmin asunnon kunnossapitoon. Yli 75-vuotiaat käyttivät vähennystä muita useammin myös kotitalousja hoivatyöhön. Taulukko 2. Kotitalousvähennyksen saajien luku ja keskimääräinen vähennys 2014 Ikäluokka Käyttötarkoitus Yhteensä -30 30-39 40-49 50-59 60-64 65-74 75- Kotitalousvähennys yhteensä, lkm 380 541 10 713 48 862 63 729 76 641 43 051 75 360 62 185 Kotitalousvähennys yhteensä, keskimäärin 942 911 972 1 001 1 007 997 938 751 Kotitaloustyö, lkm 77 093 1 140 9 350 13 895 13 002 5 720 10 872 23 114 Kotitaloustyö, keskimäärin, 556 562 660 742 659 550 458 392 Hoiva- tai hoitotyä, lkm 7 822 43 542 559 368 264 746 5 300 Hoiva- tai hoitotyö keskimäärin, 1 046 728 840 972 987 960 881 1 108 Kunnossapito tai parannustyö, lkm 280 456 9 309 37 745 47 574 60 759 35 306 60 069 29 694 Asuntojen kunnossapitotyö, keskimäärin, 1 044 955 1 048 1 074 1 081 1 070 1 028 944 Usea tai tuntematon, lkm 15 170 221 1 225 1 701 2 512 1 761 3 673 4 077 Usea tai tuntematon, keskimäärin, 969 903 1 053 1 080 1 019 987 909 916 Miehet ja naiset käyttivät vähennystä yhtä usein. Miehet käyttivät vähennystä jonkin verran naisia useammin kunnossapitotöihin, naiset puolestaan miehiä useammin kotitaloustyöhön ja hoito- ja hoivatyöhön. 9
Korkeimmat mediaanitulot Ahvenanmaalla Suurimmat veronalaiset mediaanitulot olivat Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Ahvenanmaalla mediaanitulot olivat 26 640 ja Uudellamaalla 26 120 euroa. Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa: Kainuussa 20 730 ja Pohjois-Karjalassa 20 140 euroa. Edellisvuodesta tulonsaajien mediaanitulot kasvoivat koko maassa 1,5 prosenttia. Eniten mediaanitulot kasvoivat Pohjois-Karjalassa, 2,6 prosenttia. Vähiten ne kasvoivat hyvätuloisimmissa maakunnissa, Uudellamaalla, 0,5 prosenttia ja Ahvenanmaalla, 1,0 prosenttia. Kuvio 4. Veronalaiset mediaanitulot maakunnittain 2013 ja 2014 Pääomatuloja saivat eniten ahvenanmaalaiset, 2 680 euroa tulonsaajaa kohti, kun koko maassa vastaava luku oli 1 880 euroa. Seuraavaksi eniten pääomatuloja tulonsaajat saivat Pohjanmaalla (2 430 ) ja Uudellamaalla (2 310 ). Vähiten pääomatuloja saivat Kymenlaakson, Kainuun ja Lapin tulonsaajat. Kymenlaaksossa ja Kainuussa keskimääräiset pääomatulot olivat 1 330 ja Lapissa 1 230 euroa. Palkkatulojen osuus tulonsaajien veronalaisista tuloista vaihteli uusmaalaisten 67 prosentista Etelä-Savon 53 prosenttiin. Etelä-Savossa tulonsaajat saivat sen sijaan suhteellisesti eniten eläketuloja, 29 prosenttia veronalaisista tuloistaan. Työttömyysturvaan perustuvien etuuksien osuus tuloista oli suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, missä se oli lähes kuusi prosenttia veronalaisista tuloista. Yrittäjätuloja saivat eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tulonsaajat. He saivat 7,3 prosenttia veronalaisista tuloistaan maataloudesta, elinkeinotoiminnasta ja yhtymistä. Keskimäärin tulonsaajat saivat yrittäjätuloja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla noin 1 900 euroa tulonsaajaa kohti, kun koko maassa tulonsaajat saivat niitä 1 100 euroa. Vähiten yrittäjätuloja saivat Uudenmaan asukkaat, 810 euroa tulonsaajaa kohti. 10
Hyvätuloisimmat kunnat sijaitsivat Helsingin seudulla ja Ahvenanmaalla. Kymmenen mediaanituloiltaan hyvätuloisinta kuntaa olivat Kauniainen (34 060 ), Jomala (30 160 ) Espoo (30 000 ), Lemland (29 720 ), Kirkkonummi (29 570 ), Tuusula (29 570 ), Nurmijärvi (29 460 ), Sipoo (28 890 ), Pornainen (28 870 ) ja Siuntio (28 480 ). Veronalaiset mediaanitulot 23 410 euroa Vuonna 2014 kaikkien tulonsaajien veronalaiset mediaanitulot olivat 23 410 euroa. Ne kasvoivat edellisvuodesta 1,5 prosenttia. Miesten mediaanitulot olivat 26 830 ja naisten 20 820 euroa. Edellisvuodesta miesten mediaanitulot kasvoivat 1,2 ja naisten 1,9 prosenttia. Suurimmillaan tulot olivat keski-ikäisillä: 45-54-vuotiaiden mediaanitulot olivat 33 980 euroa. Eniten edellisvuodesta kasvoivat vanhimpien tulonsaajien tulot. 55-64-vuotiaiden mediaanitulot kasvoivat 2,7 ja yli 65-vuotiaiden 3,7 prosenttia. Alle 34-vuotiaiden tulonsaajien mediaanitulot sen sijaan laskivat edellisvuodesta. Taulukko 3. Veronalaiset tulot ikäluokittain 2014 Ikä Tulot Kaikki 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Yhteensä, lkm 4 627 780 46 336 555 941 693 404 658 406 733 087 750 880 1 189 726 Veronalaiset tulot keskimäärin, 28 400 1 498 9 763 27 014 37 495 39 782 34 837 22 856 Veronalaiset tulot, mediaani, 23 411 293 6 805 25 941 33 126 33 983 29 049 18 154 Ansiotulot keskimäärin, 26 517 1 101 9 572 26 392 35 690 37 172 31 837 20 499 Pääomatulot keskimäärin, 1 883 397 191 622 1 805 2 610 3 001 2 357 Verot yhteensä keskimäärin, 6 434 134 1 168 5 427 9 120 10 003 8 340 4 838 Miehet, lkm 2 248 276 23 438 277 321 358 393 338 765 369 837 369 938 510 584 Veronalaiset tulot keskimäärin, 32 737 1 546 10 128 30 126 43 180 44 847 39 288 27 837 Veronalaiset tulot, mediaani, 26 833 291 6 404 29 470 38 066 37 600 31 274 21 542 Ansiotulot keskimäärin, 30 031 1 128 9 916 29 291 40 494 40 981 35 013 24 320 Pääomatulot keskimäärin, 2 706 418 212 835 2 686 3 866 4 275 3 517 Verot yhteensä keskimäärin 8 067 143 1 295 6 423 11 264 12 073 10 180 6 707 Naiset, lkm 2 379 504 22 898 278 620 335 011 319 641 363 250 380 942 679 142 Veronalaiset tulot keskimäärin, 24 302 1 449 9 399 23 685 31 470 34 626 30 515 19 111 Veronalaiset tulot, mediaani, 20 816 294 7 097 22 913 29 325 31 533 27 542 16 029 Ansiotulot keskimäärin, 23 197 1 074 9 230 23 290 30 599 33 295 28 752 17 626 Pääomatulot keskimäärin, 1 105 375 169 394 871 1 331 1 763 1 485 Verot yhteensä keskimäärin, 4 891 124 1 041 4 362 6 847 7 896 6 552 3 433 Veronalaisiin tuloihin eivät sisälly verottomat tulonsiirrot kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät. Tulonsaajien joukossa on koululaisia, opiskelijoita tai muita tilapäis- ja osa-aikatöitä tehneitä. Heillä pienituloisuuden voi toivoa olevan tilapäistä ja elämäntilanteeseen liittyvää. Veronalaiset tulot ovat usein pieniä myös monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea, opintorahaa tai äitiys- tai vanhempainrahaa saaneilla. Pienet veronalaiset tulot ovat yleisiä nuorten lisäksi myös vanhimmilla tulonsaajilla. Viidennes tulonsaajista eli 892 400 henkeä ansaitsi alle 10 000 euroa. Heidän veronalaisista tuloistaan oli 35 prosenttia eläkkeitä. Palkkoja niistä oli 22 prosenttia ja 23 prosenttia työttömyysturvan perustella saatuja etuuksia. Opintorahojen osuus niistä oli seitsemän prosenttia. Pääomatuloina he saivat kolme prosenttia veronalaisista tuloistaan. Yhtä suuren osuuden niistä muodostivat lapsen kotihoidon tuki ja sairausvakuutuksen päivärahat. Hieman yli kolmannes tulonsaajista eli 1,6 miljoonaa henkeä ansaitsi 10 000-25 000 euroa. Heidän tuloistaan puolet oli eläkkeitä ja hieman alle kolmannes palkkoja. Työttömyysturvaetuuksia niistä oli yhdeksän 11
prosenttia. Hieman yli puolet työttömyysturvan perusteella maksetuista etuuksista kohdistui näin paljon vuodessa ansainneille. Tulonsaajia, joiden vuositulot olivat 25 000-50 000 euroa, oli myös 1,6 miljoonaa. Heidän tuloistaan 73 prosenttia oli palkkatuloa. Eläkkeitä niistä oli 17 prosenttia. Tulonsaajia, jotka ansaitsivat 50 000-100 000 euroa, oli 465 700 eli 10 prosenttia kaikista. Heidän tuloistaan 77 prosenttia oli palkkoja ja yhdeksän prosenttia eläkkeitä. Pääomatuloina he saivat seitsemän prosenttia veronalaisista tuloistaan. Vähintään 100 000 euron veronalaiset vuositulot oli 73 100 hengellä eli 1,6 prosentilla tulonsaajista. Heidän tuloistaan 30 prosenttia oli pääomatuloja. Ansiotuloista he saivat seitsemän ja pääomatuloista 45 prosenttia. Alle 10 000 euroa vuodessa ansainneista 40 prosenttia oli 15-25-vuotiaita ja 17 prosenttia yli 65-vuotiaita. Niin vähän ansainneista joka kymmenes oli vähintään 75-vuotias. Yli 75-vuotiaista naisista viidennes ansaitsi alle 10 000 euroa ja 86 prosenttia alle 25 000 euroa. 12
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tulonsaajien lukumäärä, veronalaiset tulot ja verot 2013 ja 2014 Tiedot 1000 Lukumäärä Vuosi Vuosi 2014 2013 muutos-% 2014 2013 muutos-% Tulonsaajia 4 627 780 4 594 425 0,7 4 627 780 4 594 425 0,7 Ansiotuloja saaneita 4 570 870 4 541 949 0,6 4 570 870 4 541 949 0,6 Pääomatuloja saaneita 1 424 533 1 244 978 14,4 1 424 533 1 244 978 14,4 Valtionveronalaiset tulot 131 429 838 128 337 874 2,4 4 627 780 4 594 425 0,7 Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot 133 173 693 130 422 567 2,1 4 627 780 4 594 425 0,7 Ansiotulot yhteensä 122 715 345 120 572 662 1,8 4 570 870 4 541 949 0,6 Palkkatulot 80 950 886 80 531 190 0,5 2 790 907 2 787 213 0,1 Rahapalkka päätoimesta 80 437 641 80 015 261 0,5 2 756 390 2 755 901 0,0 Optiovoitot työsuhdeoptioista 138 212 165 417-16,4 8 953 11 044-18,9 Sairausvakuutuspäivärahat 1 379 498 1 362 620 1,2 312 462 313 393-0,3 Työttömyysturvaetuudet 4 839 489 4 213 419 14,9 685 713 631 056 8.7 Lapsen kotihoidon tuki 387 889 394 569-1,7 135 992 136 373-0,3 Eläketulot 28 502 288 27 557 586 3,4 1 600 449 1 599 577 0,1 Työ-, virka- ja yrittäjäeläkkeet 24 634 482 23 558 075 4,6 1 445 954 1 431 981 1,0 Kansaneläkkeet 2 461 330 2 507 575-1,8 655 201 667 085-1,8 Opintorahat 514 880 501 796 2,6 314 206 313 937 0,1 Vakuutuspäivärahat 142 208 140 662 1,1 53 856 56 171-4,1 Osinkotulot ansiotulona, brutto 531 446 557 774-4,7 55 151 54 549 1,1 Osinkotulot ansiotulona, veronalainen määrä 398 366 390 030 2,1 51 164 50 839 0,6 Tulot ulkomailta 672 338 629 875 6,7 337 980 327 939 3,1 Muut ansiotulot 774 250 713 304 8,5 258 378 243 029 6,3 Maatalouden tulo 991 857 992 729-0,1 97 340 99 324-2,0 Elinkeinotulot 2 931 047 2 937 245-0,2 137 444 137 594-0,1 Tulot yhtymästä 1 213 806 1 242 734-2,3 105 777 107 096-1,2 Pääomatulot yhteensä 8 714 493 7 765 211 12,2 1 424 533 1 244 978 14,4 Osingot pääomatulona listatuista ja muista yhtiöistä, bruttomäärä 3 324 285 3 370 698-1,4 899 663 884 353 1,7 Osingot listatuista yhtiöistä, bruttomäärä 1 292 691 1 138 260 13,6 670 853 633 945 5,8 Muista kuin listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen bruttomäärä 2 031 450 2 232 438-9,0 330 652 349 992-5,5 Listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen veronalainen määrä 932 254 676 475 37,8 596 666 548 492 8,8 Muista kuin listatuista yhtiöista saatujen osinkojen veronalainen määrä 717 035 729 512-1,7 330 621 6 482 5000,6 Osingot ulkomailta, veronalainen määrä 162 074 117 778 37,6 259 789 258 281 0,6 Osuuspääoman korkojen brutto 118 346 87 437 35,4 1 828 229 1 817 199 0,6 Osuuspääoman korkojen veronalainen määrä 19 077 17 419 9,5 20 900 9 975 109,5 Vuokratulot 1479 433 1 417 393 4,4 285 769 277 410 3,0 Luovutusvoitot 4 071 043 3 826 124 6,4 372 283 331 744 12,2 Sijoitusrahasto-osuuden tuotto 14 970 11 572 29,4 45 141 44 146 2,3 Vapaaehtoisen henkilövakuutuksen suoritukset 101 799 80 927 25,8 45 183 41 244 9,6 Metsätalouden pääomatulo 770 163 728 256 5,8 94 724 90 530 4,6 Muut pääomatulot 477 594 450 072 6,1 167 135 174 245-4,1 Valtionverot yhteensä 8 052 038 7 761 464 3,7 2 188 806 2 118 448 3,3 13
Tiedot 1000 Lukumäärä Vuosi Vuosi 2014 2013 muutos-% 2014 2013 muutos-% Tulovero ansiotulosta 5 675 150 5 640 986 0,6 1 620 534 1 623 622-0,2 Tulovero pääomatulosta 2 368 976 2 113 096 12,1 1 058 637 916 550 15,5 Veronkorotus 7 912 7 382 7,2 15 432 14 407 7,1 Kunnallisvero 18 327 347 17 678 849 3,7 3 867 368 3 834 754 0,9 Kirkollisvero 925 479 915 400 1,1 2 855 467 2 874 674-0,7 Sairaanhoitomaksu 1 257 313 1 216 727 3,3 3 864 358 3 832 977 0,8 Päivärahamaksu 713 215 627 260 13,7 2 830 841 2 850 975-0,7 Yle-vero 499 252 486 259 2,7 4 023 954 3 998 923 0,6 Verot ja maksut yhteensä 29 774 645 28 705 657 3,7 4 408 653 4 386 198 0,5 Työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu 4 892 482 4 617 216 6,0 2 505 160 2 523 481-0,7 Valtionveron alaiset tulot miinus verot 102 153 946 100 117 989 2,0 4 625 845 4 592 504 0,7 14
Liitetaulukko 2. Tärkeimmät vähennykset veronalaisten tulojen mukaan 2014 Tuloluokka, 1000 Tuloluokat yhteensä -10 10-25 25-50 50-75 75-100 100- Tulonsaajia 4 627 780 892 357 1 568 727 1 627 888 370 095 95 621 73 092 Vähennykset ansiotulosta valtionverotuksessa, 1 000 22 706 753 1 905 844 10 441 672 7 174 258 1 982 703 603 141 599 136 Vähennykset ansiotulosta valtionverotuksessa, lkm 4 305 868 651 910 1 526 527 1 610 342 354 862 92 055 70 172 Vähennykset ansiotulosta kunnallisverotuksessa, 1 000 25 573 084 3 256 048 9 319 005 9 204 257 2 526 948 659 266 607 559 Vähennykset ansiotulosta kunnallisverotuksessa, lkm 4 377 241 846 809 1 563 068 1 453 214 352 620 91 697 69 833 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, 1 000 643 572 4 637 74 845 398 614 121 524 25 457 18 496 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, lkm 2 004 602 50 819 422 522 1 128 781 283 771 69 738 48 971 Matkakulut, 1 000 1 594 989 11 339 178 815 992 519 297 116 68 500 46 700 Matkakulut, lkm 815 987 10 877 114 929 492 129 139 919 34 292 23 841 Tulonhankkimisvähennys, 1 000 1 664 176 188 782 378 192 808 011 200 027 51 062 38 102 Tulonhankkimisvähennys, lkm 2 767 536 350 716 630 523 1 315 697 325 199 83 173 62 228 Eläkevakuutusmaksut, myönnetty määrä, 1 000 4 993 978 57 760 491 330 2 618 668 1 067 192 362 405 396 623 Eläkevakuutusmaksut, myönnetty määrä, lkm 2 551 945 269 960 593 339 1 258 939 302 935 74 254 52 518 Eläketulovähennys valtionverotuksessa, 1 000 12 686 533 1 619 433 9 181 246 1 774 058 71 181 19 675 20 939 Eläketulovähennys valtionverotuksessa, lkm 1 511 026 255 925 889 322 346 916 12 681 3 071 3 111 Invalidivähennys kunnallisverotuksessa, 1 000 61 184 7 839 33 354 16703 2 280 548 460 Invalidivähennys kunnallisverotuksessa, lkm 183 617 21 440 93 340 56 656 8 474 2 066 1 641 Eläketulovähennys kunnallisverotuksessa, 1 000 6 076 190 1582 494 4 312 482 147 220 20 212 6 365 7 419 Eläketulovähennys kunnallisverotuksessa, lkm 1 217 053 255 925 889 322 63 803 4 890 1 480 1 633 Perusvähennys 2 927 675 953 244 1 903 058 57 628 8 009 2 491 3 245 Perusvähennys, lkm 1 968 305 538 414 1 346 245 73 724 5 918 1 780 2 224 Opintorahavähennys, 1 000 191 806 190 282 1 373 96 28 12 14 Opintorahavähennys, lkm 178 702 177 035 1 539 87 23 7 11 Ansiotulovähennys, 1 000 6 258 532 234 997 1 804 746 3 561 852 576 058 63 763 17 117 Ansiotulovähennys, lkm 2 551 775 169 207 618 838 1 335 377 335 002 80 610 12 741 Tulonhankkimismenot pääomatuloista, 1 000 22 042 393 1 838 4 968 3 607 2 997 8 240 Tulonhankkimismenot pääomatuloista, lkm 23 637 807 3 262 8 451 5 640 2 462 3 015 Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut, 1 000 328 907 8 865 35 440 158 819 73 275 26 914 25 594 Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut, lkm 341 434 11 322 47 926 187 234 64 161 17 782 13 009 Asuntolainan korot, 1 000 1 054 851 33 263 167 409 546 577 191 698 58 693 57 211 Asuntolainan korot. lkm 1 250 596 40 762 248 145 662 388 204 613 54 411 40 277 Asuntolainan korot, myönnetty määrä, 1 000 791 140 24 947 125 557 409 933 143 774 44 020 42 909 15
Tuloluokka, 1000 Tuloluokat yhteensä -10 10-25 25-50 50-75 75-100 100- Asuntolainan korot, myönnetty määrä, lkm 1 250 596 40 762 248 145 662 388 204 613 54 411 40 277 Ensiasunnon korot, 1 000 176 873 5 509 29 640 108 527 25 580 4 925 2 693 Ensiasunnon korot, lkm 193 373 6 935 35 567 116 793 26 811 4 955 2 312 Ensiasunnon korot, myönnetty määrä, 1 000 132 655 4 131 22 230 81 395 19 185 3 694 2 019 Ensiasunnon korot, myönnetty määrä, lkm 193 373 6 935 35 567 116 793 26 811 4 955 2 312 Opintolainan korot, 1 000 27 358 6 659 9 590 9 515 1 247 235 112 Opintolainan korot, lkm 353 224 103 703 121 118 110 090 14 577 2 591 1 145 Tulonhankkimislainan korot, 1 000 129 632 3 952 11 650 34 340 25 306 13 970 40 415 Tulonhankkimislainan korot, lkm 112 854 4 689 16 452 44 813 25 158 10 307 11 435 Alijäämähyvitys, 1 000 264 843 11 799 52 580 143 850 40 125 9 674 6 814 Alijäämähyvitys, lkm 1 463 751 142618 379 292 721 413 167 484 34 327 18 617 Erityinen alijäämähyvitys, 1 000 67 785 791 7 819 36 919 14 506 4 458 3 292 Erityinen alijäämähyvitys, lkm 270 255 5 565 39 595 159 160 47 732 11 395 6 808 Invalidivähennys valtionverosta, 1 000 72 246 15 075 44 117 11 412 1 167 268 208 Invalidivähennys valtionverosta, lkm 685 832 135 605 409 491 121 242 13 795 3 241 2 458 Elatusvelvollisuusvähennys, 1 000 4 509 52 473 2 581 979 239 185 Elatusvelvollisuusvähennys, lkm 38 621 525 4 496 22 217 7 992 1 902 1 489 Kotitalousvähennys yhteensä, 1 000 358 523 1 846 70 694 151 379 67 583 29 324 37 697 Kotitalousvähennys yhteensä, lkm 380 541 3 992 92 025 159 911 68 076 26 867 29 670 Työtulovähennys yhteensä, 1 000 2 052 859 25 824 450 372 1 271 041 250 705 42 844 12 073 Työtulovähennys yhteensä, lkm 2 540 417 116 429 621 266 1 341 958 335 299 86 365 39 100 16
Veronalaiset tulot -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi Veronalaiset tulot -tilasto kuvaa ensisijassa verotusta. Se sisältää tietoja mm. veronalaisista tuloista, vähennyksistä ja veroista. Siitä ilmenee myös tulonsaajien ja veronalaisten tulojen jakautuminen esim. tulotasoittain. Tilaston tulokäsite ei kuvaa tulonsaajien todellisia käytettävissä olevia tuloja, joten varsinaisiin tulonjakotarkasteluihin se ei sovellu. Veronalaista tuloa eivät ole esim. eräät sosiaaliset tulonsiirrot ja osa pääomatuloista. Käytettävissä olevia tuloja laskettaessa on otettava huomioon paitsi nämä, myös maksetut tulonsiirrot. Tulojakaumia ja keskiarvolukuja tarkasteltaessa kannattaa myös muistaa, että tilastossa on mukana paljon esimerkiksi tilapäis- ja osa-aikatyötä tehneitä henkilöitä, koululaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä. 2. Tilaston menetelmäkuvaus Veronalaiset tulot -tilasto perustuu aineistoon, joka on poimittu verohallinnon tietokannasta. Verotietokannassa on välittömän verotuksen toimittamiseen tarvittavia tietoja, esimerkiksi tiedot veronalaista tuloista, vähennyksistä, maksuunpannuista ennakoista ja veroista. Siinä on myös verotuksen toimittamista palvelevia tunniste-, luokittelu- yms. aputietoja. Tilastossa ovat mukana kaikki henkilöt, jotka ovat saaneet veronalaista tuloa vähintään kahden euron edestä. Niin sanotut rajoitetusti verovelvolliset tulonsaajat sisältyvät tilastoon silloin, kun he ovat saaneet tuloverolain mukaan verotettuja tuloja. Tietokantataulukossa 13 kunnittaiset tiedot on kuitenkin laskettu vain yleisesti verovelvollisista tulonsaajista. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Perusaineiston oikeellisuus tarkistetaan ennen taulukointia. Vertailua tehdään myös muihin tietolähteisiin, kuten verohallinnon tilastojulkaisuihin. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tulo- ja varallisuustilasto ilmestyy vuosittain runsas vuosi verovuoden päättymisen jälkeen. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tulo- ja varallisuustilaston tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa www.tilastokeskus.fi/ Tulot ja kulutus -aihealueella. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Verolainsäädännön muutokset vaikuttavat eri vuosien tietojen vertailukelpoisuuteen. Veropohja laajeni erityisesti 1980-luvulla eläketulojen ja monien sosiaalisten tulonsiirtojen osalta. Kansaneläkkeiden perusja lisäosat muuttuivat veronalaisiksi vuonna 1983, lapsen kotihoidon tuki ja työttömyyspäivärahat vuonna 1985. Erillisestä merimiesverotuksesta luovuttiin vuonna 1986, jonka jälkeen merityötuloa on verotettu tuloverolain mukaan kuten muitakin työtuloja. Laki yhtiöveron hyvityksestä tuli voimaan vuoden 1990 alussa. Sitä sovellettiin 31.12.1989 jälkeen päättyviltä tilikausilta jaettuihin osinkoihin ja korkoihin. Osinkoa jakava yritys maksoi tuloveroa jaettavaksi päätetyn osingon määrän perusteella. Osingonsaaja sai lukea hyväkseen samansuuruisen ennakonpidätyksen, ns. yhtiöveron hyvityksen. Osingonsaajan veronalaiseksi tuloksi laskettiin osingon lisäksi yhtiöveron hyvityksen määrä. Osinkoa jakava yritys maksoi veron osingosta, mutta osingon ja yhtiöveron hyvityksen määrä vaikutti osingonsaajalle maksuunpantaviin veroihin. Yhtiöveron hyvitys oli siis vähennettävä osingonsaajan 17
maksuunpannuista veroista. Yhtiöveron hyvityksestä luovuttiin vuoden 2005 osinkoverouudistuksen yhteydessä. Vuoden 1991 alusta tuli voimaan korkojen lähdeverolaki, joka koskee ensimmäisen kerran vuodelta 1991 kertyneitä korkoja. Lähdeverolainalaiset korot eivät kuulu tulo- ja varallisuusverolain piiriin eivätkä ole mukana tilastossa. Myöskään lähdeverollisen talletuksen tai joukkovelkakirjan arvo ei ole veronalaista varallisuutta. Ennen vuotta 1991 kertyneet veronalaiset korot ovat maksamisajankohdasta riippumatta tuloverotuksen piirissä. Vuonna 1992 tulojen veronalaisuus laajeni koskemaan mm. korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ja lakkoavustuksia. Vuoden 1993 verouudistuksen tärkeimpiä toteutuskeinoja olivat luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien osalta siirtyminen ansio- ja pääomatulojen erilliseen verotuskohteluun. Yhteisöjen vero määräytyy pääomatuloverokannan mukaisesti. Yhtymät eivät ole erillisiä verovelvollisia vaan niiden tulo jaetaan vuodesta 1993 lähtien kokonaan osakkaille. Pääomatuloja verotetaan yhtenäisen verokannan mukaan, sen sijaan ansiotuloista vero määräytyy edelleen valtionverotuksessa progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Pääomatuloista vero maksetaan valtiolle, ansiotuloista valtiolle ja verovelvollisen kotikunnalle, seurakunnalle ja kansaneläkelaitokselle. Yhteisöjen vero jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille lain määräämissä suhteissa. Pääomatulot koostuvat koroista, osinkojen pääomatulo-osuuksista ja voitto-osuuksista, vuokrista, vakuutustuotoista, luovutusvoitoista, metsätalouden pääomatulosta ja yritystoiminnan pääomatulo-osuudesta. Laskennallista asuntotuloa ei vuodesta 1993 lähtien enää ole verotettu. Samalla luovutusvoittojen verotus laajeni ja jako omaisuuden luovutusvoittoon ja satunnaiseen myyntivoittoon poistui. Verolaissa on lueteltu pääomatulot periaatteessa tyhjentävästi, muut veronalaiset tulot ovat ansiotuloja. Ansiotuloja ovat mm. palkat ja luontaisedut, eläkkeet ja muut tulonsiirrot, maatalouden, elinkeinotoiminnan ja osinkojen ansiotulo-osuudet, metsätalouden puhdas tulo ja hankintatyön arvo metsätaloudesta. Jaettava yritystulo jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin yrityksen nettovarallisuuden perusteella. Luovutusvoitot ovat kuitenkin aina pääomatuloa. Henkilöyhtiöiden verotus muuttui siten, että kaupparekisteriin merkittyjen liiketoimintaa harjoittavien avointen- ja kommandiittiyhtiöiden puolittamismenettelystä luovuttiin. Niitä käsitellään nykyään elinkeinoyhtyminä, joiden koko tulos jaetaan tappioiden vähentämisen jälkeen osakkaiden tulona verotettavaksi. Vuonna 1994 kunnallisverotuksen lapsivähennys, yksinhuoltajavähennys ja valtionverotuksen lapsenhoitovähennys poistettiin. Vuonna 1995 luovuttiin puolisoiden yhteisverotuksesta varallisuuden osalta. Uudistukseen liittyen varallisuusverotuksen puolisovähennys poistui. Vuonna 1997 lasten yksityisen hoidon tuki uudistui. Uusi hoitoraha ja hoitolisä ovat veronalaista tuloa. Ne maksetaan yleensä lasta hoitavalle henkilölle tai muulle yksityisen hoidon tuottajalle ja verotetaan tämän tulona. Lapsen vanhempia verotetaan vain, jos tuki maksetaan suoraan perheelle. Vuonna 2005 osinkoverotusta muutettiin siten, että vain osa osingoista on veronalaista ja yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin. Osinkojen verotukseen vaikuttaa se, onko ne saatu listatuista tai listaamattomista yhtiöistä. Myös osuuspääoman korkojen verotus muuttui. Vuosina 2005-2013 oli listatusta yhtiöstä saadusta osingosta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko oli verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastasi osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 9 prosentin tuottoa. Tällaisilla verovapailla osingoilla on kuitenkin yläraja. Vuoteen 2011 saakka se oli 90 000 euroa vuodessa. Siltä osin kuin nämä osingot ylittivät 90 000 euroa, osingoista 70 prosenttia oli veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Raja on osakaskohtainen ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen. Vuonna 2012 verovapaan osingon raja alennettiin 60 000 euroon. Samana vuonna korotettiin pääomatulojen veroprosentti 28 prosentista 30 prosenttiin ja 50 000 euron ylittävältä osalta 32 prosenttiin. 18
Vuonna 2014 oli luonnollisen henkilön listatuista yhtiöistä saamasta osingosta oli 85 prosenttia veronalaista tuloa. Listaamattomista osingoista oli 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä ei ylittänyt osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin tuottoa, kuitenkin enintään 150 000 euroon saakka. Sen ylittävästä osasta 85 prosenttia oli veronalaista pääomatuloa. Jos osinko ylittää osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin tuoton, on ylimenevästä osasta 70 prosenttia osingonsaajalle ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Osinkoa, joka on saatu toisesta EU-valtiosta ja sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella on osingon verotusta koskeva verosopimus, verotetaan Suomessa samalla tavoin kuin suomalaisesta yhtiöstä saatua osinkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että veronalaiset määrät lasketaan samojen sääntöjen mukaan. Muusta kuin EU-valtiosta tai verosopimusvaltiosta saatu osinko sen sijaan luetaan Suomessa aina kokonaisuudessaan veronalaiseen ansiotuloon. Ulkomaisen osingon kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa hyvitysmenetelmällä. Ulkomaille maksettu tulovero on kokonaisuudessaan hyvityskelpoista, vaikka osa osingosta olisikin Suomessa verovapaata. Ulkomaista veroa hyvitetään kuitenkin aina enintään osingosta Suomessa menevää veroa vastaava määrä. Osuuskunnan jäsenen saama osuuspääoman, sijoitusosuuden ja lisäosuuden korko on 1 500 euroon asti kokonaan verovapaata tuloa. Ylimenevästä osasta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Varallisuusverotuksesta luovuttiin vuonna 2006. Koska varallisuustietoja ei enää ole saatavilla on myös tilaston nimi muutettu tulo- ja varallisuustilastosta veronalaiset tulot -tilastoksi. Varallisuustietoja lukuunottamatta on tilaston tietosisältö pääosin sama kuin tulo ja varallisuustilaston. Varallisuustietojen puuttuminen vaikuttaa tulonsaajien lukumäärätietoihin: aiemmin tulonsaajiksi laskettiin myös sellaiset henkilöt, joilla oli vain veronalaista varallisuutta. Vuonna 2005 tällaisia oli noin 131 000 henkeä. Tulonsaajien luku on varallisuusverotuksen poistumisen johdosta pienentynyt, mutta vertailut esim. keski- ja mediaanitulojen osalta on tehty siten, että luvut ovat vertailukelpoisia. Sairausvakuutuksen rahoitus uudistettiin vuonna 2006 siten, että sairausvakuutusmaksu jaettiin kahteen osaan: sairaanhoito-maksuun ja päivärahamaksuun. Päivärahamaksu on vähennyskelpoinen verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta. Vuonna 2013 alettiin periä Yle-veroa. Yle-vero oli 0,68 % henkilön ansio- ja pääomatulojen määrästä, enintään 140 euroa. Henkilöasiakkaat eivät maksaneet Yle-veroa, jos veron määrä oli vähemmän kuin 50 euroa. Vuonna 2014 veron enimmäismäärä oli 143 euroa ja pienin perittävä määrä 51 euroa. Vero on henkilökohtainen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Veronalaiset tulot -tilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain otokseen perustuvaa tulonjakotilastoa. Tulonjakotilaston perusyksikkö on kotitalous ja keskeisin tulokäsite käytettävissä oleva tulo. Tulonjakotilaston tietosisältö on laajempi kuin tulo- ja varallisuustilaston. Se sisältää tietoja myös ei-veronalaisista tuloista ja kotitalouksien saamista ja maksamista tulonsiirroista. Tulonjakotilaston perusaineisto on saatu haastattelemalla ja eri rekistereistä. Tulonjaon kokonaistilasto kuvaa rekisterikotitalouksien vuosituloja ja niiden jakautumista erityisesti aluenäkökulmasta. Tilastossa kuvataan käytettävissä olevien tulojen määrää ja muodostumista eri tulolähteistä, verotus ja tulonsiirrot huomioiden. Koska kysymyksessä on vuosittain hallinnollisista rekistereistä muodostettava koko väestön kattava aineistokokonaisuus, myös dynaamisten tulonjakoanalyysien tekeminen tulee mahdolliseksi (esimerkiksi pysyvä pienituloisuus). Haastattelutietoihin perustuvia tietoja kotitalouksien varallisuudesta ja veloista on tehty aika ajoin. Uusimmat tällaiset aineistot ovat vuosien 1987 ja 1988 säästämis- ja velkaantumistutkimus sekä vuosien 1994, 1998, 2004, 2009 ja 2013 varallisuustutkimukset. Niissä varallisuusarvot perustuvat kotitalouksien omaan arvioon tai hallinnollisista aineistoista saatuihin tietoihin. Kotitalouksien varallisuudesta niihin sisältyvät mm. vakituiset- ja sijoitusasunnot, vapaa-ajanasunnot ja kulkuvälineet, talletukset, arvopaperit, vakuutussäästöt, saatavat ja käteisvarat. 19
Maatalouden tuloista Tilastokeskus julkaisee osittain veroaineistoon perustuvaa Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastoa. Tulonsaajien ja asuntokuntien veronalaisista tuloista on tietoja myös väestölaskennoissa, työssäkäyntitilastossa ja asuinolotilastossa. Kokonaistuloja ja verotusta koskevia tietoja julkaistaan vuosittain myös kansantalouden tilinpidossa. Siinä käytetyt tulokäsitteet poikkeavat kuitenkin tulo- ja varallisuustilastossa käytetyistä. 20