Porin seudun kuntarakenneselvitys Elinvoima ja kilpailukyky Poliittisen ohjausryhmän kokous 18.10.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava FCG Konsultointi Oy 23.10.2013 Page 1
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Kunnat Asukasluku Kuntia 73 1. Pori (609), Harjavalta (079), Kokemäki (271), Lavia (413), Luvia (442), Merikarvia (484), Nakkila (531), Pomarkku (608), Siikainen (747) ja Ulvila (886) 2. Tampere (837), Kangasala (211), Lempäälä (418), Nokia (536), Orivesi (562), Pirkkala (604), Vesilahti (922) ja Ylöjärvi (980) sekä Juupajoki (177) 3. Jyväskylä (179), Hankasalmi (77), Joutsa (172), Laukaa (410), Luhanka (435), Muurame (500), Petäjävesi (592), Toivakka (850), Uurainen (892) 4. Hyvinkää (106), Järvenpää (186), Kerava (245), Mäntsälä (505), Nurmijärvi (543), Pornainen (611), Sipoo (753) ja Tuusula (858) 5. Askola (018), Lapinjärvi (407), Loviisa (434), Myrskylä (504), Pornainen (611), Porvoo (638) ja Sipoo (753) 6. Kankaanpää (214), Honkajoki (099), Jämijärvi (181), Karvia (230), Lavia (413), Pomarkku (608) ja Siikainen (747) 7. Lahti (398), Hollola (098), Hämeenkoski (283), Iitti (142), Kärkölä (316) ja Nastola (532) 130 440 10 362 704 9 182 775 9 242 738 8 98 232 7 24 250 7 153 975 6 8. Joensuu (167), Kontiolahti (276), Liperi (426), Outokumpu (309) ja Polvijärvi (607) 112 881 5 9. Hamina (075), Kotka (285), Miehikkälä (489), Pyhtää (624) ja Virolahti (935) 87 170 5 10. Espoo (049), Kauniainen (235), Kirkkonummi (257) ja Vihti (927) 331 975 4 11. Seinäjoki (743), Jalasjärvi (164) ja Kurikka (301) 81 328 3 12. Kuopio (297) ja Juankoski (174) 110 229 2 13. Kuopio (297) ja Tuusniemi (857) 107 931 2 2
Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta tulevaisuudessakin? Demokratia ja johtaminen Palvelut Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Vetovoima ja kilpailukyky Yhdyskunta ja ympäristö Talous- ja henkilöstöresurssit 23.10.2013 Page 3
Kuntaliiton strategia Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää paikallista elinvoimaa Tuemme kunnan, seudun ja alueen kykyä huolehtia pitkällä tähtäimellä ja kestävästi sille kuuluvista palveluista Tuemme kuntien kykyä mahdollistaa kuntalaisten hyvä arki ja elinkeinoelämälle toimintaedellytykset Painotamme elinvoiman kannalta keskeisiä strategisia kysymyksiä Strategista sitoutumista ja kokonaisnäkökulmaa Hyvää johtamista Elinvoimatekijöiden tunnistamista ja toimintaa eri sektoreilla Yhteistyötä ja verkottumista Alueen ja kunnan omien vahvuuksien tunnistamista
Elinvoima ja kilpailukyky - seudun tärkein tavara Hyvinvoinnin perusta on kaikille työtä ja hyvää asumista, monipuolista kulttuuria ja liikuntaa sekä turvallista elämää Kuntalaisille oltava yksityisiä ja julkisia palveluja, kun on työtä ja kunnalle verotuloja Kunnilla vahva riippuvuus kaupunkiseudulla toimintaympäristö yhteinen Porin merkitys kaupunkiseudulle ja kaupunkiseudun merkitys maakunnalle Seudun kilpailukyky on entistä enemmän sitä miten alue ja sen yritykset pystyvät uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin tuotannossa ja palveluissa, joilla on kansallista ja kansainvälistä kysyntää Kaupunkiseudun merkitys - 12 suurimmalla kaupunkiseudulla 2/3 asukkaista, BKT:stä ja työpaikoista Porin seudun vaikutus Suomeen Kilpailukyky riippuu miten aluetalous menestyy, työllisyys kehittyy ja osaaminen vastaa kysyntää, väestö kasvaa ja kuntien palvelut ja talous on kunnossa (kilpailukykymittarit). 23.10.2013 Page 5
Elinvoimapolitiikan ulottuvuudet - Kaupunkiseudun kilpailukyky (Holstila) Saavutettavuuden varmistaminen Sijaintiedun hyödyntäminen Vetovoima ja viihtyvyys Osaava työvoima Yritysten uusiutuminen ja innovaatiokyky Kuntien oma toiminta ja hankinnat Yrittäjyyden edistäminen
Elinkeinoelämän näkemykset (Jyväskylien yhdistymisen arviointi 2012) Missä onnistuttu Maankäyttö ja kaavoituspolitiikka Kriisien hoitaminen (esim. Nokia, Metso, Momentos, lentoliikenne) ja johtajuus Nopeasti syntynyt yhtenäinen ja tasalaatuinen kaupunki Koulutuspolitiikka, oppisopimuskoulutus, kuntayhtymä ja pudokkaat Missä kehitettävää Hankinnat vaikuttavat kaupungin imagoon. Paikalliset toimijat tippuneet pois suurista hankinnoista - palvelustrategia Uuden organisaation rakentaminen on hidasta Kaupungin talouden tilanne ja sen vaikutus imagoon Maantieteellinen rajoitus (vrt. Tampere ja Kuopio ja Oulu) Kaupunkikeskustan elävyyden turvaaminen sekä tapahtuminen ja palvelujen kohtaaminen
Elinvoima ja kilpailukyky Jyväskylien yhdistymisen arviointi 2012 Onnistumiset / ylläpidettävät Kehitettävät / parannettavat Kaupungin imago suurten kaupunkien parhainten joukossa Vaikuttava vastaaminen toimintaympäristön yllättäviin elinkeinoelämän kriiseihin (suuret työpaikkavähennykset ja lentoliikenne) Kaupunki on vetovoimainen asumiskunta Kaupunki on selkeästi Keski-Suomen kasvukeskus ja haluttu yhteistyökumppani Kaupunki on vetovoimainen yrityskunta ja innovatiivinen kasvun edellytysten luoja (mm. työpaikkojen sekä rakentamisen ja kaupan kasvu, Innova) Toimiva yhteistyö kaupungin sekä elinkeinoelämän ja yritysten välillä Imagon vaikutuksen vähäisyys alueen BKT:hen, tulotasoon ja työllisyyteen sekä julkisuuskuvan ajoittaiset vaikeudet maakunnallisessa ja paikallisessa mediassa Työpaikkojen lisäysodotukset eivät täysin toteutuneet, työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys suurta Asumisen korkeat kustannukset ja maksut Epäilys Keski-Suomen kuntien varautuneisuudesta Jyväskylää kohtaan PK-yritysten ja paikallisten palveluyritysten kehittäminen sekä innovatiiviset hankinnat ja hankintastrategia Kaupungin elinkeinostrategian terävöittäminen sekä sitä toteuttava toimenpideohjelma, organisointi ja välineet (Jykesin rooli)
Seudun elinkeinostrategia 2015 - mittarit 23.10.2013 Page 9
Kaupunkiseudun kuntien yhteiset ja erilliset markkinat Yhteiset työmarkkinat Erilliset kaavoitusmarkkinat Osaksi yhteiset palvelumarkkinat Seudun asukkaille yhteiset asuntomarkkinat - kunnille erilliset Toisiinsa kytkeytyvät kuntien päätöksentekomarkkinat Erilliset verotusmarkkinat Koski, Arto. Kuntajohtajapäivät 11.8.2011
Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Työpaikat yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Harjavalta 4 038 4 019 3 862 3 758 3 753 3 819 3 839 4 018 4 069 3 873 3 946 3 926 Kokemäki 3 058 3 109 3 101 3 151 3 038 2 946 2 946 2 888 2 818 2 684 2 719 2 712 Lavia 714 691 668 662 645 548 545 544 529 581 576 555 Luvia 916 832 811 810 802 798 823 796 766 728 715 752 Merikarvia 1 237 1 214 1 168 1 174 1 148 1 076 1 044 1 025 1 045 980 982 950 Nakkila 1 981 1 975 1 963 1 912 1 810 1 767 1 843 1 882 1 842 1 707 1 717 1 685 Pomarkku 787 739 686 667 663 579 558 586 604 558 547 565 Pori 33 875 34 297 34 966 35 104 35 785 34 965 35 595 36 312 36 910 35 534 35 729 36 203 Siikainen 619 577 594 578 577 569 568 567 540 487 514 488 Ulvila 3 938 3 927 3 842 3 702 3 754 3 556 3 741 3 864 3 930 3 820 3 999 4 055 Porin seutu 51 163 51 380 51 661 51 518 51 975 50 623 51 502 52 482 53 053 50 952 51 444 51 891 Jyväskylä 52 294 52 814 54 410 55 059 56 501 56 549 57 910 60 202 61 329 59 388 60 805 62 253 Kuopio 42 126 42 253 42 676 43 454 44 398 44 516 45 864 47 101 47 546 47 097 47 539 48 534 Lahti 44 041 44 294 44 694 44 439 45 049 44 588 45 982 47 485 47 921 45 693 46 462 47 210 Oulu 73 581 74 088 75 025 76 862 77 990 78 327 81 009 82 673 84 534 82 139 83 581 85 259 Pori 33 875 34 297 34 966 35 104 35 785 34 965 35 595 36 312 36 910 35 534 35 729 36 203 Tampere 102 650 104 504 106 460 106 730 109 271 111 269 116 251 119 265 119 772 114 120 116 219 118 866 Turku 91 275 92 025 92 785 91 693 92 601 93 558 95 636 97 408 98 245 94 352 94 188 96 080 Koko maa 2 228 557 2 235 317 2 242 303 2 245 780 2 262 359 2 265 211 2 313 788 2 369 066 2 377 181 2 289 975 2 325 679 2 354 422
Työpaikat yhteensä, 2000=100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Harjavalta 100 100 96 93 93 95 95 100 101 96 98 97 Kokemäki 100 102 101 103 99 96 96 94 92 88 89 89 Lavia 100 97 94 93 90 77 76 76 74 81 81 78 Luvia 100 91 89 88 88 87 90 87 84 79 78 82 Merikarvia 100 98 94 95 93 87 84 83 84 79 79 77 Nakkila 100 100 99 97 91 89 93 95 93 86 87 85 Pomarkku 100 94 87 85 84 74 71 74 77 71 70 72 Pori 100 101 103 104 106 103 105 107 109 105 105 107 Siikainen 100 93 96 93 93 92 92 92 87 79 83 79 Ulvila 100 100 98 94 95 90 95 98 100 97 102 103 Porin kaupunkiseutu 100 100 101 101 102 99 101 103 104 100 101 101 Jyväskylä 100 101 104 105 108 108 111 115 117 114 116 119 Kuopio 100 100 101 103 105 106 109 112 113 112 113 115 Lahti 100 101 101 101 102 101 104 108 109 104 105 107 Oulu 100 101 102 104 106 106 110 112 115 112 114 116 Pori 100 101 103 104 106 103 105 107 109 105 105 107 Tampere 100 102 104 104 106 108 113 116 117 111 113 116 Turku 100 101 102 100 101 103 105 107 108 103 103 105 Koko maa 100 100 101 101 102 102 104 106 107 103 104 106
Valtio Kunta Työpaikat 2011 (muutos 2000-2011) Valtioenemmistöine n oy Yksityinen sektori Yrittäjät Tuntematon Yhteensä Harjavalta 19 (-1) 1093 (5) 33 (-185) 2507 (89) 274 (-18) 0 (-2) 3926 (-112) Kokemäki 55 (-52) 707 (15) 33 (-15) 1411 (-184) 503 (-112) 3 (2) 2712 (-346) Lavia 1 (-7) 158 (-73) 9 (-2) 211 (-1) 176 (-76) 0 (0) 555 (-159) Luvia 0 (-2) 176 (-12) 0 (-9) 380 (-134) 196 (-7) 0 (0) 752 (-164) Merikarvia 4 (-13) 219 (-94) 15 (2) 479 (-141) 233 (-41) 0 (0) 950 (-287) Nakkila 0 (-4) 408 (81) 14 (-2) 970 (-302) 292 (-70) 1 (1) 1685 (-296) Pomarkku 0 (-2) 154 (-5) 0 (-12) 284 (-141) 127 (-62) 0 (0) 565 (-222) Pori 1411 (249) 10349 (1252) 581 (-2383) 20711 (2929) 3139 (281) 12 (0) 36203 (2328) Siikainen 0 (-1) 117 (-42) 0 (-9) 214 (-27) 157 (-52) 0 (0) 488 (-131) Ulvila 16 (-20) 1391 (206) 29 (-36) 2022 (47) 595 (-81) 2 (1) 4055 (117) Porin seutu 1506 (147) 14772 (1333) 714 (-2651) 29189 (2135) 5692 (-238) 18 (2) 51891 (728) Kuopio 4942 (167) 13330 (1519) 1188 (-106) 25128 (4689) 3934 (140) 12 (-1) 48534 (6408) Lahti 1925 (177) 12460 (1715) 690 (-334) 28389 (1111) 3732 (502) 14 (-2) 47210 (3169) Oulu 6231 (-133) 21159 (3276) 2236 (-585) 49767 (7747) 5837 (1365) 29 (8) 85259 (11678) Pori 1411 (249) 10349 (1252) 581 (-2383) 20711 (2929) 3139 (281) 12 (0) 36203 (2328) Tampere 8205 (107) 22794 (2999) 4158 (-373) 75799 (11812) 7857 (1646) 53 (25) 118866 (16216) Turku 9472 (40) 21362 (2881) 1953 (-748) 56621 (937) 6638 (1680) 34 (15) 96080 (4805) Koko maa 135562 (-8839) 527060 (40966) 66590 (-26476) 1374102 (114147) 249508 (4958) 1600 (1109) 2354422 (125865)
Vuonna 2000 alueen kuntien työpaikoista 36 % oli julkisella sektorilla, mikä on 4 %-yksikköä enemmän kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Vuonna 2011 alueen työpaikoista 32 % oli julkisella sektorilla, mikä on samalla tasolla kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Porin seudun sijoitus työttömyysasteessa (%) vuosina 1995-2012 19. (1995) 19. (2000) 15. (2008) 13. (2012) 18 Timo Aro 2013
Porin seudun sijoitus muuttovetovoimassa maan sisäisessä muuttoliikkeessä (promillea 1000 asukasta kohden) vuosina 1995-2012 17. (1995) 19. (2000) 12. (2008) 10. (2012) 19 Timo Aro 2013
Timo Aro 2013 Seutukuntien sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos 1995-2012 SEUTUKUNTA Sijoitus 1995 Sijoitus 2000 Sijoitus 2008 Sijoitus 2012 Sijoituksen muutos 1995-2012 Helsingin seutukunta 2 1 1 1 1 Tampereen seutukunta 4 2 2 3 1 Vaasan seutukunta 1 6 3 2-1 Oulun seutukunta 3 3 4 6-3 Turun seutukunta 5 5 6 4 1 Hämeenlinnan seutukunta 8 7 7 11-3 Kuopion seutukunta 9 10 8 5 4 Jyväskylän seutukunta 12 8 9 11-1 Salon seutukunta 7 4 10 23-16 Kouvolan seutukunta 13 13 18 20-7 Joensuun seutukunta 17 18 20 17 0 Lahden seutukunta 20 16 15 18 2 Porin seutukunta 22 20 19 16 6 Kotka-Haminan seutukunta 15 14 24 25-10 Mikkelin seutukunta 23 21 23 19 4
Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. 23.10.2013 Page 21
Suomalaisen kaupunkiseudun kilpailukyky ja vetovoima erityisiä piirteitä Edut/mahdollisuudet Päätöksenteko elinkeinoasioista kotikunnan alueella Kehittämisen voimavarat ja panokset kunnan omissa käsissä Pienessä kunnassa yrittäjän yhteys kuntajohtoon pääosin suora Kehittämisnäkökulma pääosin kunnan oma alue Haitat/uhat Seudun päätöksentekijä ja vastuutaho elinkeinojen kehittämisestä puuttuu Seudun kehittämispanokset ja voimavarat hajautuneet eri toimijoille Seudun elinkeinoelämän ja kuntien yhteistyön koordinaatio vajavaista Seudun kokonaisuuden kehittämisnäkökulma rajattu Kunta- ja aluehallinto-osasto 22
Esko Valtaoja - Petäjävesi Me aliarvioimme aina tulevaisuutta. Lyhin aika, mihin kannattaa suunnata katseensa on jossakin sadan vuoden päässä, mieluummin tuhannen vuoden päässä. Pitää katsoa riittävän pitkälle eteenpäin, jotta näkisi minne on menossa. Valtaojan mielestä menestys perustuu tieteeseen ja tekniikkaan. 23.10.2013 Page 23
Porin kaupunkiseudun elinvoima ja kilpailukyky 1. Porin kaupunkiseudun tavoitteena on olla vetovoimainen ja kilpailukykyinen seutu 2020- luvulla. Mitä toimenpiteitä se edellyttää kunnilta ja koko kaupunkiseudulta? 2. Voidaanko olemassa olevalla nykyrakenteella varmistaa elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämisen toimenpiteet ja panokset? Jos ei, niin mitä muutoksia pitäisi tehdä? 23.10.2013 Page 24