Kokemukset sähköisestä äänestämisestä kuntavaaleissa 2008 Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Työnro: 75661 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10, 02100 Espoo Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.
Sisällys sivu 1 Johdanto... 1 2 Sähköinen äänestäminen... 2 3 Kokemukset sähköisestä äänestämisestä... 6 4 Esteettömyyden toteutuminen äänestyspaikalla... 8 5 Halukkuus äänestää sähköisesti tulevaisuudessa... 11 Liitekuvat... 14
1 Johdanto Sähköistä äänestämistä kokeiltiin vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kolmessa Uudenmaan vaalipiirin kunnassa, Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Kokeilukuntien äänioikeutetuilla oli mahdollisuus äänestää sähköisesti kyseisten kuntien yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa sekä vaalipäivän äänestyspaikoissa. Molemmissa tapauksissa äänestäminen tapahtui aiempien vaalien tapaan äänestyspaikalla vaaliviranomaisen valvonnassa. Myös sähköistetyissä äänestyspaikoissa äänestäjä sai halutessaan edelleen äänestää perinteiseen tapaan äänestyslipulla. Etä-äänestys Internetin välityksellä ei ollut mahdollista. Käyttäjien kokemuksia kartoitettiin mielipidetutkimuksella. TNS Gallup Oy haastatteli kokeilukuntien äänestysikäistä väestöä heti vaalin jälkeen, 27.10. 3.11.2008 välisenä aikana. Yhteensä tehtiin 1.001 haastattelua tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin. Koska kaksi kokeilukuntaa (Kauniainen ja Karkkila) ovat väestöpohjaltaan selvästi pienempiä kuin kolmas l. Vihti, kerättiin niistä haastatteluja hieman enemmän kuin mitä niiden väestömäärä edellyttäisi. Vastaavasti Vihdin haastattelumäärää aliedustettiin suhteessa väestöpohjaan. Kokonaistuloksessa kutakin kuntaa kuitenkin painotettiin niiden äänestysikäisen väestömäärän mukaisessa suhteessa. Karkkilassa toteutettiin 304 haastattelua. Kauniaislaisia aineistossa on yhteensä 297 kappaletta, vihtiläisiä on haastatelluista 400. Kaikkien otantaan perustuvien tutkimusten tuloksiin sisältyy tietty epävarmuus mahdollisten satunnaisvirheiden takia. Otantatutkimustulosten epävarmuustekijää hallitaan laskemalla mahdollisten virheiden esiintymistodennäköisyyden pohjalta ns. luottamusvälejä erisuuruisille otoksille tai niiden osille. Tietylle tutkimustulokselle laskettu luottamusväli osoittaa ne raja-arvot, joiden väliin oikea, koko perusjoukkoa koskeva tulos jää tietyllä varmuudella. Tutkimusta varten tulosten luottamusvälit on laskettu prosenttilukujakautumalle. Oheisessa taulukossa on esitetty luottamusvälien suuruudet prosenttilukuina erikokoisille ryhmille. Taulukko 1. Tilastolliset virhemarginaalit eräissä esimerkkitapauksissa. RYHMÄN SUURUUS N SAATU TULOS % 100 200 300 500 1000 1500 2000 10 % tai 90 %... +6.0 +4.3 +3.5 +2.7 +1.9 +1.6 +1.4 20 % tai 80 %... +8.0 +5.7 +4.6 +3.6 +2.5 +2.1 +1.8 30 % tai 70 %... +9.2 +6.5 +5.3 +4.1 +2.9 +2.4 +2.0 40 % tai 60 %... +9.8 +7.0 +5.7 +4.4 +3.1 +2.6 +2.2 50 %... +10.0 +7.1 +5.8 +4.5 +3.2 +2.7 +2.2 Tässä tapauksessa luottamusvälin laajuus on sovittu 95 %:n tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tutkimusta toistettaisiin, niin ainoastaan viidessä tapauksessa sadasta osuisi otannan näyttämä tulos sattuman johdosta luottamusvälin ulkopuolelle. Tilastollisen luotettavuuden kriteeri on siis varsin ankara, käytännössä tulosten hajonta on huomattavasti kapeampi. Luottamusvälit ovat kapeampia prosenttijakautuman päissä, koska satunnaiset heitot ovat siellä todennäköisesti pienempiä kuin jakautuman keskikohdalla. Esim. 500 haastattelun suuruisesta ryhmästä saatu tulos 50 % on 95 %:n varmuustasolla arvioiden 46 %:n ja 55 %:n välissä ja voi osua näiden rajojen ulkopuolelle vain viidessä tapauksessa sadasta.
2 2 Sähköinen äänestäminen Kaikkiaan 65 prosenttia niistä, jotka kyselyssä kertoivat äänestäneensä 1, totesivat suorittaneensa asian sähköisesti. Luku on hieman suurempi kuin suoraan äänestystilastoista laskettavissa oleva luku (60,1 %). Pieni yliarviointi on kuitenkin ymmärrettävää asian uutuusarvon vuoksi (sen voi ajatella olevan sosiaalisesti hyväksyttävämpi vaihtoehto). Tutkimusaineisto paljastaa äänestystilaston kertoman: Karkkilassa suhteellisti ottaen hieman harvempi kuin Kauniaisissa ja Vihdissä päätyi antamaan äänensä sähköisesti. SÄHKÖINEN ÄÄNESTÄMINEN (% äänestäneistä, n=778) Karkkila Kauniainen Vihti 65% 60% Kertoi äänestäneensä Äänesti todellisuudessa 59% 53% 66% 65% 67% 61% Kerätty kyselytutkimusaineisto tarjoaa yhtenevän informaation äänestystilaston kanssa myös eriikäisten äänestäjien preferensseistä. Alle 30-vuotiaista yli 70 prosenttia päätyi sähköiseen vaihtoehtoon, kun 60 vuotta täyttäneistä hieman yli puolet totesi tehneensä saman valinnan. Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä varmemmin tämä oli päätynyt ilmaisemaan kantansa perinteisellä lippuäänestyksellä. Taulukko 2. Sähköinen vs. lippuäänestys koulutuksen mukaan (%). ÄÄNESTI sähköisesti äänestyslipulla Peruskoulun ala-aste/kansakoulu... 45 55 Peruskoulun yläaste/keskikoulu... 53 47 Ammatillinen perustutkinto/ammattikoulu... 56 44 Ylioppilas... 72 28 Opistoasteen ammatillinen tutkinto... 79 21 Ylempi opistoaste/amk/alempi korkeakoulu... 74 26 Ylempi korkeakoulututkinto tai enemmän... 78 22 Oheiseen taulukkoon on merkitty kyselyyn vastanneiden äänestäjien valinta heidän koulutustaustansa mukaan. Vaikuttaa siltä, että mitä korkeampi äänestäjien muodollinen koulutus on, sitä matalampi sähköisen äänestämisen kynnys oli. 1 Vastanneista 78 prosenttia ilmoitti äänestäneensä. Todellinen äänestysaktiivisuus tutkimusalueella oli noin 60 prosenttia. Vaaleja ja äänestämistä koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että ilmoitettu äänestysaktiivisuus on yleensä aina todellista jonkin verran (n. 15 prosenttiyksikköä) korkeampi.
3 SYYT SÄHKÖISELLE ÄÄNESTÄMISELLE (%), n=507 Halusi kokeilla Uteliaisuudesta tai uutuudenviehätyksestä 80% 87% Periaatteesta, sähköinen äänestäminen on tulevaisuutta Sähköinen äänestäminen on vaivattomampaa 62% 68% Annettua ääntä ei voi tulkita väärin 54% Sähköisen äänestämisen jono oli lyhyempi 27% Muu syy 8% Sähköisen äänestämisen valinneilta tiedusteltiin syytä menettelylle. Useimmat mainitsivat halun kokeilla uutta menetelmää (87 %) tai uteliaisuuden ja uutuudenviehätyksen (80 %). Runsaat 60 prosenttia sähköisesti äänestäneistä piti menetelmää vaivattomampana (62 %) tai otti kantaa sen puolesta periaatteellisesti (62 %): heidän mielestään kyseisen tapa on tulevaisuutta. Runsaat puolet joukosta totesi, että sähköisesti annettua ääntä ei voi tulkita väärin. Kaikkiaan 54 prosenttia piti tätä oman valintansa perusteena. Vähemmistöllä oli perusteena käytännöllinen (sähköisen äänestämisen jono oli lyhyempi) tai jokin muu syy. Tunnusomaista on, että keskimääräisellä sähköisesti äänestäneellä oli useita syitä päätöksensä taustalla. Kyseinen henkilö valitsi keskimäärin vähintään kolme perustetta kuvaamaan toimintansa motiiveja. Perusteet eivät vaihdelleet kovinkaan paljon siirryttäessä kokeilualueen kunnasta toiseen: suosituimmat perusteet mainittiin useimmin kaikissa ja vastaava oli havaittavissa harvemmin esiin tulleiden syiden yhteydessä. Voidaan kuitenkin todeta, että varsinkin Vihdissä menetelmä keräsi uteliaita ja sen uutuudenviehätys vetosi siellä. Toisaalta keskimääräistä useampi vihtiläinen totesi valinneensa sähköisen äänestämisen, koska siten annettua ääntä ei voi tulkita väärin. Karkkilasta puolestaan voi kirjata suhteellisesti ottaen eniten sellaisia äänestäjiä, jotka pitävät menetelmää tulevaisuuden äänestystapana. Kauniaisissa sähköisen äänestämisen valinneilla oli hieman vähemmän perusteita päätökselleen kuin kahdessa muussa kunnassa. Vain kokeilunhalu ja uutuudenviehätys mainittiin yhtä usein kuin Vihdissä ja Karkkilassa. Kuntakohtaiset erot vastauksissa eivät olleet kuitenkaan minkään perusteen osalta niin suuria, että ne antaisivat aihetta erityisen voimakkaisiin tulkintoihin.
4 SYYT SÄHKÖISELLE ÄÄNESTÄMISELLE (%), n=507 Halusi kokeilla Uteliaisuudesta tai uutuudenviehätyksestä Periaatteesta, sähköinen äänestäminen on tulevaisuutta Sähköinen äänestäminen on vaivattomampaa Annettua ääntä ei voi tulkita väärin Sähköisen äänestämisen jono oli lyhyempi Muu syy 8% 6% 9% 29% 22% 29% 85% 85% 88% 73% 79% 82% 72% 61% 69% 66% 55% 63% 52% 43% 59% Karkkila Kauniainen Vihti Raportin liitteenä on graafinen esitys kustakin perusteesta. Niistä käy ilmi naisten ja miesten, eriikäisten sekä eri koulutustason omaavien äänestäjien esittämät perusteet. Yhteenvedon omaisesti voidaan todeta, että kaikkiin ryhmiin kuuluneet esittivät paljon perusteluja. Peruskoulun ala-asteen tai kansakoulun suorittaneet vastaajat olivat suhteellisesti ottaen innokkaimpia perustelemaan valintaansa millä tahansa syyllä. Absoluuttisesti tämä ryhmä kuitenkin muodosti selvän vähemmistön. Jos huomiota kiinnittää suurempiin koulutusryhmiin, havaitsee, että muodollisen koulutuksen lisääntyminen kasvattaa taipumusta perustella sähköistä äänestämistä kokeilunhalulla ja uutuudenviehätyksellä. Sen pitäminen tulevaisuuden tapana tai sen vaivattomuus taas oli tyypillisimmin opistoasteen koulutuksen, ammattikorkeakoulun tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden tapa perustella valintansa. Samat ryhmät toivat keskimääräistä voimakkaammin esiin senkin, ettei sähköisesti annettua ääntä voi tulkita väärin. Ammatillisen koulutuksen suorittaneet totesivat hieman muita useammin valinneensa sähköisen äänestyksen siksi, että sen jono oli ollut lyhyempi. Eniten koulutettujen joukossa tämä tunnustettiin kaikkein vähäisimmäksi syyksi äänestää sähköisesti. Naisten ja miesten vastaukset eivät poikenneet paljoakaan toisistaan. Vähäinen ero oli kirjattavissa kahdesti: pidettäessä sähköistä äänestämistä tulevaisuuden tapana ja kun todettiin, ettei siinä annettua ääntä voi tulkita väärin. Molemmissa tapauksissa naiset olivat asiasta vakuuttuneempia kuin miehet.
5 Ikäryhmäkohtaisista eroista voi todeta, että nuorimmat (alle 30-vuotiaat) mainitsivat keskimääräistä harvemmin valinneensa sähköisen äänestämisen sen vaivattomuuden vuoksi tai siksi, että pitävät sitä erityisesti tulevaisuuden toimintatapana. 31-44 -vuotiaille virhetulkintojen mahdottomuus muodosti keskimääräistä tärkeämmän syyn päätyä äänestämään sähköisesti. 60-vuotiaista ja iäkkäämmistä taas suurempi osa kuin muihin ikäryhmiin kuuluvista perusti valintansa käytännöllisillä seikoilla: sähköisen äänestyskopin jono oli ollut lyhyempi. SYYT OLLA ÄÄNESTÄMÄTTÄ SÄHKÖISESTI (%), n=271 % 20% 40% 60% 80% Periaatteesta 64% Ei luottanut äänestyskoneen toimintavarmuuteen Ei ollut riittävästi tietoa sähköisestä äänestämisestä Vaalisalaisuus olisi saattanut vaarantua 26% 30% 40% Ei mielestään osannut käyttää konetta tarpeeksi hyvin Pelkäsi, että olisi vahingossa äänestänyt väärää henkilöä tai puoluetta Vaalipaikalla ei ollut tarjolla opastusta tai apua Muu syy 5% 15% 21% 20% Ei mikään edellisistä 4% Myös useat perinteiseen lippuäänestykseen päätyneet perustelivat valintaansa useammalla kuin yhdellä syyllä (keskimäärin valittiin kaksi perustetta). Enemmistö totesi äänestäneensä perinteisesti periaatteesta. Kaikkiaan 64 prosenttia esitti tämän syyn. Kaksi viidestä ei luottanut äänestyskoneen toimintavarmuuteen. Joka neljäs epäili, että vaalisalaisuus olisi saattanut vaarantua. Viidesosa arveli, ettei olisi osannut käyttää äänestyskonetta tarpeeksi hyvin. Yhteensä viisitoista prosenttia lippuäänestyksen valinneista kertoi pelänneensä, että olisi vahingossa äänestänyt väärää henkilöä tai puoluetta. Vähäinen tietämys sähköisestä äänestämisestä oli estämässä 30 prosenttia. Opastuksen tai avun puuttuminen vaalipaikalla nousi esiin vain viiden prosentin perusteluissa. Joka viides esitti lisäksi muita, usein yksittäisemmiksi jääneitä perusteluja. Niissä viitattiin useimmiten käytännön seikkoihin, kuten lyhyempään jonoon tai epäilykseen siitä, että lippuäänestäminen kokonaisuudessaan sujuisi nopeammin.
6 Eräät totesivat äänestäneensä ennakkoon sellaisessa paikassa, missä sähköistä mahdollisuutta ei edes ollut tarjolla. Muutamat vetosivat tottumukseen ja tapaan. Olipa joku ajatellut lippuäänestyksen siirtyvän historiaan ja nostalgiasyistä valinnut sen. SYYT OLLA ÄÄNESTÄMÄTTÄ SÄHKÖISESTI (%), n=271 % 20% 40% 60% 80% Periaatteesta 48% 67% 71% Ei luottanut äänestyskoneen toimintavarmuuteen Ei ollut riittävästi tietoa sähköisestä äänestämisestä Vaalisalaisuus olisi saattanut vaarantua 35% 35% 34% 32% 27% 27% 21% 28% 44% Ei mielestään osannut käyttää konetta tarpeeksi hyvin Pelkäsi, että olisi vahingossa äänestänyt väärää henkilöä tai puoluetta 25% 19% 20% 16% 15% 13% Vaalipaikalla ei ollut tarjolla opastusta tai apua Muu syy 6% 2% 5% 18% 16% 30% Karkkila Kauniainen Vihti Ei mikään edellisistä 4% 3% 4% Näitä yksittäisempiä muita syitä esitettiin Kauniaisissa useammin kuin kahdessa muussa kunnassa. Vastaavasti kauniaislaiset perustelivat keskimääräistä harvemmin valintansa periaatteellisilla syillä. Vihtiläisistä jonkin verran useampi kuin Karkkilassa tai Kauniaisissa asuvista totesi tunteneensa epäluuloa sähköisen äänestämisen toimintavarmuuteen, ja siksi päätyneensä perinteiseen lippuäänestykseen. 3 Kokemukset sähköisestä äänestämisestä Sähköisesti äänestäneet saivat arvioitavakseen joukon (8 kpl.) varsinaiseen äänestystapahtumaan liittyviä tekijöitä. Heitä pyydettiin ottamaan kantaa siihen, kuinka hyvin tai huonosti kukin oli heidän miestään toteutunut. Palaute oli erittäin positiivista. Seitsemän kahdeksasta arviointikohteesta nimittäin kirvoitti sähköisesti äänestäneiden enemmistön valitsemaan kaikkein parhaan eli erittäin hyvä -vaihtoehdon. Kaikkein eniten kiitosta keräsi äänestyskoneen helppokäyttöisyys ja sirukortin käytön vaivattomuus. Jälkimmäinen ansaitsi parhaan arvosanan 88 ja ensin mainittu 86 prosentin mielestä.
7 Useampi kuin neljä viidestä (82 %) sähköisesti äänestäneestä piti myös kosketusnäytön vaivattomuutta erittäin hyvänä. SÄHKÖISEEN ÄÄNESTÄMISEEN LIITTYVIEN PIIRTEIDEN TOTEUTUMINEN (%), n=507 Erittäin hyvä Melko hyvä Ei osaa sanoa Melko huono Erittäin huono 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sirukortin käytön vaivattomuus 88% 10% Äänestyskoneen helppokäyttöisyys 86% 12% Sähköisen äänestämisen vaivattomuus yleensä 77% 21% Kosketusnäytön käytön vaivattomuus 82% 14% 3% Varmuus siitä, että ääni meni omalle ehdokkaalle Äänestyspaikalla olleiden, sähköistä äänestämistä koskevien opasteiden selkeys 57% 72% 20% 2% 4% 2% 30% 5% 6% 2% Äänestyskoneen toimintavarmuus 62% 24% 3% 9% 2% Sähköisestä äänestämisestä etukäteen ennen äänestyspaikalle tuloa saadun tiedon riittävyys 45% 36% 2% 11% 6% Koneen toimintavarmuutta koskevat arviot eivät olleet aivan samaa luokkaa. Silti 62 prosenttia piti asian tätäkin puolta erittäin hyvänä. 72 prosenttia oli kuitenkin täysin vakuuttunut siitä, että annettu ääni oli mennyt tarkoitetulle ehdokkaalle. Vain 45 prosenttia oli erittäin tyytyväinen asiaa koskeneen ennakkotietomääränsä riittävyyteen. Enemmistö eli 57 prosenttia totesi saaneensa äänestyspaikalla erittäin hyvin sähköistä äänestämistä koskevaa tietoutta. Useampi kuin kolme neljästä sähköisesti äänestäneestä piti itse tapahtumaa erittäin vaivattomana. Tätä mieltä oli 77 prosenttia. Kun tähän lisää sitä melko vaivattomana pitäneiden 21 prosenttia, havaitsee, ettei kritiikkiä esittäneitä juuri ollut. Oheisessa kuviossa kriittistä ajattelua kuvaava punainen väri on muutenkin vähäinen. Vain etukäteistiedon riittävyys oli joidenkin mielestä huonoa. Lisäksi muutamat olisivat toivoneet äänestyskoneen toimivuudelta tai äänestyspaikalta jaetulta tiedolta enemmän. Kaikissa tapauksissa kyse on kuitenkin selkeästä vähemmistöstä. Raportin liitteenä löytyvät graafiset esitykset, mistä käyvät ilmi eri äänestäjäryhmien vastaukset. Tässä yhteydessä voidaan todeta, kuinka iäkkäämpien vastaajien näkemykset poikkesivat eräissä asioissa yleisestä linjasta. Sähköistä äänestämistä koskevan etukäteistiedon riittävyys, aivan kuten äänestyspaikalla olleet, asiaa koskeneiden opasteiden selkeyskin, saivat varttuneimmilta eniten kiitosta. Muutenkin iäk-
8 käimmän ryhmän antama palaute oli joka suhteessa vähintään yhtä hyvää kuin sähköiseen äänestykseen päätyneillä yleensä. Vaikuttaakin siltä, että varttuneimmat äänestäjät olivat jakaantuneet kahtia: ryhmään, joka suosiolla päätti jättää uuden menetelmän kokeilemisen ja joukkoon, joka oli etukäteen valmistautunut huolella äänestämään sähköisesti. SÄHKÖISEEN ÄÄNESTÄMISEEN LIITTYVIEN PIIRTEIDEN TOTEUTUMINEN: erittäin hyvä -osuudet (%), n=507 Sirukortin käytön vaivattomuus Äänestyskoneen helppokäyttöisyys Sähköisen äänestämisen vaivattomuus yleensä Kosketusnäytön käytön vaivattomuus Varmuus siitä, että ääni meni omalle ehdokkaalle 83% 83% 91% 83% 82% 88% 73% 73% 79% 78% 79% 84% 69% 70% 73% Äänestyspaikalla olleiden, sähköistä äänestämistä koskevien opasteiden selkeys 58% 55% 57% Äänestyskoneen toimintavarmuus Sähköisestä äänestämisestä etukäteen ennen äänestyspaikalle tuloa saadun tiedon riittävyys 51% 52% 50% 42% 64% 65% Karkkila Kauniainen Vihti Oheisessa kuviossa on verrattu kolmen kokeilukunnan sähköisesti äänestäneiden kokemuksia. Pääpiirteissään ne vaikuttavat varsin samantyyppisiltä. Keskimääräistä harvempi kauniaislainen (mutta silti niukka enemmistö) totesi äänestyskoneen toimintavarmuuden olleen erinomainen. Karkkilassa asuvat erottuvat joukosta siksi, että heistä suurempi osa kuin kahden muun kunnan (varsinaisesti Kaunaisten) äänestäjistä pitää etukäteisinformaation määrää erittäin hyvänä. Vihtiläiset taas antoivat parasta palautetta äänestyskoneen käyttämisen ja sähköisen äänestystapahtuman vaivattomuudesta. 4 Esteettömyyden toteutuminen äänestyspaikalla Äänestämisen esteettömyyttä tutkittiin siten, että kukin äänestänyt sai arvioida, kuinka hyvin tai huonosti yhdeksän asiaa oli toteutunut heidän omalla äänestyspaikallaan. Useimmat olivat toteutuneet enemmistön mielestä jopa erittäin hyvin.
9 Vähintään neljä viidestä äänestäneestä antoi hyvää palautetta äänestyskopista: siellä oli tarpeeksi rauhallista ja sitä pidettiin riittävän kokoisena. Kolme neljästä oli lisäksi sitä mieltä, että kaikki pääsivät koppiin erittäin hyvin ja ongelmitta. KÄSITYKSET ÄÄNESTÄMISEN ESTEETTÖMYYDEN TOTEUTUMISESTA (%), n=778 Erittäin hyvin Melko hyvin Ei osaa sanoa Melko huonosti Erittäin huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Äänestyskopissa oli tarpeeksi rauhallista 86% 12% 2% Äänestyskoppi oli riittävän kokoinen 80% 17% 2% Äänestyspaikka oli helposti löydettävissä 79% 16% 4% Kaikki pääsivät ongelmitta äänestyskoppiin 74% 20% 2% 3% Opasteet olivat tarpeeksi selkeät 69% 23% 6% Parkkipaikkoja oli riittävästi 55% 25% 5% 12% 3% Äänestyspaikalle pääsy oli järjestetty niin, ettei se aiheuttanut ongelmia liikuntaesteisillekään 49% 27% 11% 9% 4% Halutessaan olisi voinut käyttää avustajaa 47% 16% 31% 3% 3% Joukkoliikenneyhteydet äänestyspaikalle olivat tarpeeksi hyvät 21% 13% 25% 14% 27% Käytännössä yhtä moni ajatteli äänestyspaikan olleen erittäin helposti löydettävissä. Enemmistö (55 %) oli lisäksi hyvin tyytyväinen parkkipaikkojen määrään sen läheisyydessä. Melkein joka toinen (49 %) piti äänestyspaikalle pääsyä erittäin hyvin järjestettynä: myös liikuntaesteiset pystyivät menemään sinne vaivatta. 47 prosenttia antoi erittäin hyvää palautetta avustajien järjestämisestä. Heille oli syntynyt mielikuva siitä, että he olisivat helposti saaneet apua, mikäli olisivat sitä tarvinneet. Opasteiden selkeys oli 69 prosentin mielestä erittäin hyvä. Näitä asioita ei arvioitu kovinkaan usein negatiivisesti. Oikeastaan vain kahdesti, kun kyse oli parkkipaikkojen riittävyydestä tai liikuntaesteisten pääsystä äänestyspaikalle, kritiikkiä oli edes jonkin verran havaittavissa. Poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat äänestyspaikalle johtavia joukkoliikenneyhteyksiä koskevat käsitykset. Kaksi viidestä äänestäneestä totesi, etteivät yhteydet olleet kovinkaan hyvät. Tätä mieltä olivat varsinkin Karkkilan ja Vihdin äänestäjät, joista vain runsas kymmenesosa piti joukkoliikenneyhteyksiä omalle äänestyspaikalleen erittäin hyvinä. Joka toinen Kauniaisissa äänestänyt oli erittäin tyytyväinen.
10 KÄSITYKSET ÄÄNESTÄMISEN ESTEETTÖMYYDEN TOTEUTUMISESTA: erittäin hyvä -osuudet (%), n=778 Äänestyskopissa oli tarpeeksi rauhallista Äänestyskoppi oli riittävän kokoinen 89% 83% 86% 83% 82% 78% Äänestyspaikka oli helposti löydettävissä Kaikki pääsivät ongelmitta äänestyskoppiin Opasteet olivat tarpeeksi selkeät Parkkipaikkoja oli riittävästi Äänestyspaikalle pääsy oli järjestetty niin, ettei se aiheuttanut ongelmia liikuntaesteisillekään Halutessaan olisi voinut käyttää avustajaa 79% 74% 79% 76% 71% 77% 67% 67% 56% 41% 60% 55% 44% 49% 52% 52% 44% 90% Joukkoliikenneyhteydet äänestyspaikalle olivat tarpeeksi hyvät 11% 15% 48% Karkkila Kauniainen Vihti Kauniaislaiset erosivat muusta joukosta lisäksi näkemyksissään parkkipaikkojen riittävyydestä (asiaa erittäin hyvänä pitäviä oli siellä keskimääräistä vähemmän) sekä äänestyspaikan löydettävyydestä (keskimääräistä useampi jopa 90 prosenttia oli löytänyt oman äänestyspaikkansa erittäin helposti). Kauniaisissa suhteellisesti ottaen pienin osa piti äänestyspaikalle pääsyn järjestelyjä erittäin hyvinä. Helpoimmin liikuntaesteisetkin pääsivät sinne Karkkilassa, missä äänestäjät olivat lisäksi kaikkein tyytyväisimpiä opasteiden selkeyteen. Vihtiläiset nousivat vain kerran joukon tyytyväisimmiksi. Tämä tapahtui silloin, kun arvioitiin parkkipaikkojen riittävyyttä äänestyspaikan läheisyydessä. Seuraavan sivun kuviossa vertaillaan sähköisesti äänestäneiden ja lippuäänestyksen valinneiden mielipiteitä. Näkemykset ovat hyvin samantyyppiset. Lievän eron voi panna merkille oikeastaan vain näkemyksissä pääsemisestä äänestyskoppiin. Lippuäänestyksen valinneista (81 %) suurempi osa kuin sähköisesti äänestäneistä (70 %) piti oman äänestyspaikkansa järjestelyjä tältä osin erittäin hyvinä. Lippuäänestykseen päätyneiden käsitys äänestyspaikalle pääsemisestä oli myös hieman positiivisempi kuin sähköisesti äänestäneiden. Tässä ero on kuitenkin niin pieni, että sitä voi pitää enintään oireellisena.
11 KÄSITYKSET ÄÄNESTÄMISEN ESTEETTÖMYYDEN TOTUEUTUMISESTA: erittäin hyvä -osuudet, (%), n=778 Äänestyskopissa oli tarpeeksi rauhallista 86% 86% Äänestyskoppi oli riittävän kokoinen 78% 83% Äänestyspaikka oli helposti löydettävissä Kaikki pääsivät ongelmitta äänestyskoppiin Opasteet olivat tarpeeksi selkeät 80% 77% 70% 81% 69% 70% Parkkipaikkoja oli riittävästi 55% 55% Äänestyspaikalle pääsy oli järjestetty niin, ettei se aiheuttanut ongelmia liikuntaesteisillekään 47% 54% Halutessaan olisi voinut käyttää avustajaa Joukkoliikenneyhteydet äänestyspaikalle olivat tarpeeksi hyvät 19% 25% 48% 47% Sähköinen äänestys Lippuäänestys 5 Halukkuus äänestää sähköisesti tulevaisuudessa Sähköisesti äänestäneet pitivät valitsemastaan tavasta. Peräti 84 prosenttia tästä joukosta totesi, että äänestäisi tulevaisuudessa vaaleissa sähköisesti, mikäli se olisi mahdollista. 11 prosenttia piti melko todennäköisenä, että äänestäisi uudelleen sähköisesti. KUINKA TODENNÄKÖISESTI ÄÄNESTÄISI JATKOSSAKIN SÄHKÖISESTI, MIKÄLI SE OLISI MAHDOLLISTA (%), n=507 Erittäin todennäköisesti Ei osaa sanoa Erittäin epätodennäköisesti Melko todennäköisesti Melko epätodennäköisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 84% 11% 3% 3% Karkkila Kauniainen Vihti 78% 79% 87% 13% 14% 4% 4% 5% 2% 9% 2% 3%
12 Vihdissä asuvat olivat muita innokkaampia. Siellä sähköisen äänestämisen nyt valinneista peräti 87 prosenttia piti erittäin todennäköisenä, että tarttuisi jatkossakin samaan mahdollisuuteen. Taulukko 3. Kiinnostus äänestää sähköisesti jatkossa (%). ÄÄNESTÄISI Erittäin Melko todennäk. todennäk. Kaikki... 84 11 Naiset... 85 11 Miehet... 82 11 18-30... 69 26 31-44... 89 6 45-59... 84 10 60 ja enemmän... 86 8 Peruskoulun ala-aste/kansakoulu... 83 9 Peruskoulun yläaste/keskikoulu... 72 18 Ammatillinen perustutkinto/ammattikoulu... 83 12 Ylioppilas... 78 17 Opistoasteen ammatillinen tutkinto... 89 8 Ylempi opistoaste/amk/alempi korkeakoulu... 89 8 Ylempi korkeakoulututkinto tai enemmän... 88 3 Nuorimpien into alitti keskimääräisen. Heistä vain 69 prosenttia äänestäisi jatkossakin varmasti sähköisesti. Tämä selittynee ainakin osittain sillä, että kyseinen ikäryhmä on keskimääräistä epävarmempi äänestämisestään yleensäkin. Ne varttuneet kansalaiset, jotka valitsivat sähköisenä äänestämisen, olisivat sen sijaan vankkumattomia sähköisen äänestämisen kannattajia jatkossa. EDELLYTYKSET, JOIDEN VALLITESSA VOISI AJATELLA JATKOSSA SÄHKÖISTÄ ÄÄNESTÄMISTÄ (%), n=271 % 20% 40% 60% Jos sähköisen äänestämisen turvallisuudesta voisi olla vakuuttuneempi 57% Jos sähköinen äänestäminen yleistyisi 57% Jos sähköisestä äänestämisestä puhuttaisiin enemmän 37% Muu edellytys 14% Edellytyksiä ei ole 12% Ei osaa sanoa 4% Järjestelmän yleistyminen otettaisiin todennäköisesti melko positiivisesti vastaan. Vain 12 prosenttia lippuäänestyksen valinneista nimittäin totesi, etteivät voisi minkään edellytyksen toteutuessa äänestää sähköisesti.
13 Useimmat löysivät perusteita, jotka voisivat muuttaa heidän käyttäytymistään. Runsas kolmasosa nyt lippuäänestämiseen päätyneistä sanoi, että asian aktiivisempi esilletuominen julkisessa keskustelussa voisi lisätä heidän alttiuttaan äänestää sähköisesti. Kaksi tekijää kuitenkin nousi vielä keskeisempään asemaan. Menetelmän yleistyminen todennäköisesti kääntäisi melko monen epäilevän Tuomaan pään. Toinen keskeinen este, mikä olisi murretta, on pelko järjestelmän turvallisuudesta. Kun systeemin toimivuuteen voidaan varmasti luottaa, moni on valmis siirtymään sen käyttäjäksi.
LIITEKUVAT 14
15 SYYT SÄHKÖISELLE ÄÄNESTÄMISELLE: uteliaisuus tai uutuudenviehätys (%), n=507 80% Nainen Mies 80% 79% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 60+ v 82% 83% 79% 75% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 85% 85% 69% 75% 84% 85% 86%
16 SYYT SÄHKÖISELLE ÄÄNESTÄMISELLE: halusi kokeilla (%), n=507 87% Nainen Mies 83% 89% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 60+ v 92% 89% 87% 80% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 94% 84% 84% 80% 89% 93% 91%
17 SYYT SÄHKÖISELLE ÄÄNESTÄMISELLE: periaatteesta, sähköinen äänestäminen on tulevaisuutta (%), n=507 68% Nainen Mies 63% 72% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 60+ v 56% 70% 67% 73% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 77% 63% 69% 65% 71% 71% 64%
18 SYYT SÄHKÖISELLE ÄÄNESTÄMISELLE: vaivattomampaa (%), n=507 62% Nainen Mies 58% 65% 18-30 v 46% 31-44 v 59% 45-59 v 60+ v 68% 71% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu 60% 62% 73% Ylioppilas 51% Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 61% 66% 70%
19 SYYT SÄHKÖISELLE ÄÄNESTÄMISELLE: annettua ääntä ei voi tulkita väärin (%), n=507 54% Nainen Mies 48% 59% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 60+ v 48% 61% 50% 54% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas 65% 55% 57% 44% Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 47% 63% 62%
20 SYYT SÄHKÖISELLE ÄÄNESTÄMISELLE: jono oli lyhyempi (%), n=507 27% Nainen Mies 27% 27% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 19% 24% 25% 60+ v 42% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu 50% Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu 29% 36% Ylioppilas 21% Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 9% 30% 30%
21 SÄHKÖISTÄ ÄÄNESTÄMISTÄ KOSKENEEN ETUKÄTEISTIEDON RIITTÄVYYS: erittäin hyvä -osuudet (%), n=507 45% Nainen Mies 46% 45% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 34% 41% 47% 60+ v 60% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 53% 47% 48% 45% 47% 44% 36%
22 ÄÄNESTYSPAIKALLA OLLEIDEN, SÄHKÖISTÄ ÄÄNESTÄMISTÄ KOSKENEIDEN OPASTEIDEN SELKEYS: erittäin hyvä -osuudet (%), n=507 57% Nainen Mies 58% 55% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 49% 57% 54% 60+ v 67% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 58% 53% 58% 53% 50% 55% 68%
23 ÄÄNESTYSKONEEN HELPPOKÄYTTÖISYYS: erittäin hyvä -osuudet (%), n=507 86% Nainen Mies 83% 88% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 60+ v 80% 89% 86% 87% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 85% 73% 89% 84% 90% 91% 87%
24 ÄÄNESTYSKONEEN TOIMINTAVARMUUS: erittäin hyvä -osuudet (%), n=507 62% Nainen Mies 61% 63% 18-30 v 49% 31-44 v 45-59 v 60+ v 66% 64% 63% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu 77% Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 58% 64% 55% 60% 62% 65%
25 VARMUUS SIITÄ, ETTÄ ÄÄNI MENI OMALLE EHDOKKAALLE: erittäin hyvä-osuudet (%), n=507 72% Nainen Mies 68% 74% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 60+ v 67% 73% 73% 72% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu 73% Peruskoulun yläaste/ keskikoulu 58% Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 71% 70% 74% 83% 71%
26 SIRUKORTIN KÄYTÖN VAIVATTOMUUS: erittäin hyvä-osuudet (%), n=507 88% Nainen Mies 85% 90% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 60+ v 84% 91% 86% 90% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 84% 91% 91% 84% 88% 92% 87%
27 KOSKETUSNÄYTÖN KÄYTÖN VAIVATTOMUUS: erittäin hyvä-osuudet (%), n=507 82% Nainen Mies 82% 82% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 60+ v 75% 85% 84% 82% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 85% 83% 87% 74% 87% 80% 81%
28 SÄHKÖISEN ÄÄNESTÄMISEN VAIVATTOMUUS YLEENSÄ: erittäin hyvä-osuudet (%), n=507 77% Nainen Mies 71% 81% 18-30 v 31-44 v 45-59 v 60+ v 68% 76% 80% 79% Peruskoulun ala-aste/ kansakoulu Peruskoulun yläaste/ keskikoulu Ammatillinen perustaso/ ammattikoulu Ylioppilas Opistoasteen ammatillinen tutkinto Ylempi opistoaste/ AMK/ alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto/ enemmän 75% 65% 84% 70% 77% 84% 77%
29 KÄSITYKSET ÄÄNESTÄMISEN ESTEETTÖMYYDEN TOTUEUTUMISESTA: erittäin hyvä -osuudet, sähköisesti äänestäneet (%), n=507 Äänestyskopissa oli tarpeeksi rauhallista 88% 82% 87% Äänestyskoppi oli riittävän kokoinen 81% 82% 76% Äänestyspaikka oli helposti löydettävissä 79% 90% 76% Kaikki pääsivät ongelmitta äänestyskoppiin 75% 73% 68% Opasteet olivat tarpeeksi selkeät 76% 67% 68% Parkkipaikkoja oli riittävästi 41% 55% 60% Äänestyspaikalle pääsy oli järjestetty niin, ettei se aiheuttanut ongelmia liikuntaesteisillekään 54% 42% 47% Halutessaan olisi voinut käyttää avustajaa 50% 51% 45% Joukkoliikenneyhteydet äänestyspaikalle olivat tarpeeksi hyvät 7% 13% 46% Karkkila Kauniainen Vihti