FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki /28
1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Sisältö 1 1 KYSELYN SUORITUS 2 1.1 Asukaskyselyn tarkoitus 2 1.2 Kyselyn otanta 2 1.3 Kyselyn sisältö 3 2 KYSELYN TULOKSET 4 2.1 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot 2.2 Viihtyvyys, virkistys ja elinolosuhteet 8 2.3 Merkittävimmät ympäristövaikutukset 21 2.4 Tiedonsaanti 23 2. Muut asiat 28 3 YHTEENVETO 32
2 1 KYSELYN SUORITUS 1.1 Asukaskyselyn tarkoitus Suomalainen energiayhtiö Fennovoima Oy teettää ympäristövaikutusten arviointityötä (YVA) Suomeen mahdollisesti rakennettavasta ydinvoimalaitoksesta. Ydinvoimalaitoksen vaihtoehtoiset sijaintipaikkavaihtoehdot ovat Pyhäjoen, Ruotsinpyhtään ja Simon kuntien alueilla. Kunkin sijaintipaikkavaihtoehdon lähialueilla tehtiin asukaskysely, joka lähetettiin otanta-alueilla asuville tai loma-asunnon omistaville henkilöille. Kaksikielisille alueille lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielinen kysymyslomake. Asukaskyselyllä selvitettiin ydinvoimalaitoshankkeen asukkaiden ja mökkiläisten elinolosuhteisiin ja viihtyvyyteen kohdistuvia koettuja vaikutuksia sekä pyrittiin saamaan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tueksi tietoa paikallisista olosuhteista ja asukkaiden tärkeiksi kokemista asioista. Asukaskysely järjestettiin maalis-huhtikuussa 28. Tämä raportti koskee Pyhäjoen vaihtoehtoa. 1.2 Kyselyn otanta Asukaskyselyn otantaan kuuluivat kaikki viiden kilometrin säteellä sijaintialueelta 1 asuvat vakituiset ja loma-asukkaat ja lisäksi satunnaisotantana poimittuna 2 kilometrin säteellä asuvista vakituisista sekä loma-asukkaista. Laajempi otantavyöhyke ulottui Pyhäjoen, Raahen ja osin Merijärven kuntien alueille. Taulukossa 1-1 on esitetty otanta-alueet ja niiden koko. Taulukko 1-1. Otanta-alueet ja otannan koko alueittain Otanta-alue Alle km vyöhyke sijaintialueelta (alueet Pyhäjoen ja Raahen kunnissa) 2 km vyöhyke sijaintialueelta (alueet Pyhäjoen, Raahen ja osin Merijärven kunnissa) Yhteensä 8 Otannan koko (lähetettyjen kyselyjen lukumäärä, kpl) 8 (kaikki vakituiset ja loma-asukkaat alle km säteellä) 41(otanta kattoi kaikista alueella asuvista) Kustakin taloudesta otantaan poimittiin yksi täysi-ikäinen henkilö. Otannan ikä- ja sukupuolijakauma muodostui luonnollisen jakauman mukaan. Osoitteet poimittiin väestörekisteristä Itella TGM Oy:n toimesta. 1 Sijaintialueella tarkoitetaan maantieteellisesti osoitettua aluetta, jolla voimalaitoksen tarkempaa sijaintia selvitettiin.
3 Kuva 1-1. Otanta-alueet (sisempi ympyrä km etäisyysvyöhyke, ulompi 2 km vyöhyke) 1.3 Kyselyn sisältö Kyselylomake koostui pääosin monivalintakysymyksistä, jotta vastaaminen olisi mahdollisimman vaivatonta ja mahdollisimman moni vastaisi kyselyyn. Lomakkeessa oli lisäksi avokysymyksiä, joissa vastaajat saattoivat tarkentaa vastauksiaan sekä ilmaista muita mielipiteitään (liite 1).
4 2 KYSELYN TULOKSET Pyhäjoen vaihtoehtoa koskevia asukaskyselyitä lähetettiin yhteensä 8 kappaletta ja vastauksia saatiin 311 kappaletta. Koko asukaskyselyn vastausaktiivisuus oli erittäin korkea, sillä useampi kuin joka toinen (2,8 ) kyselyn saaneista palautti vastauksensa. Lähellä (viiden kilometrin säteellä sijaintialueelta) asuvien vastausprosentti oli korkeampi (87,8 ) kuin kauempana ( 2 kilometrin etäisyydellä) asuvien keskuudessa (4,8 ). Ydinvoimalaitoshanke on siten herättänyt paljon kiinnostusta. Asukkaat ovat halunneet tuoda oman mielipiteensä esiin ja osallistua ympäristövaikutusten arviointiin.
2.1 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Vastaajien taustatietojen selvittämiseksi kysyttiin muutamia yleispiirteisiä kysymyksiä. Aihealueina kartoitettiin mm.: asuinaika nykyisessä asunnossa/loma-asunnossa sukupuoli ikäryhmä työtehtäväryhmä Vastaajista enemmistö (8 ) oli vakituisia asukkaita (kuva 2-1). Miesten osuus vastanneista oli suurempi kuin naisten, sillä yli puolet vastanneista oli miehiä. (kuva 2-2) Tarkasteltaessa vastaajien asunnon etäisyyttä suunnitellusta voimalaitoksesta noin seitsemän vastaajaa kymmenestä asui 2 km etäisyydellä (kuva 2-3). Vastanneiden asumismuoto 8 8 6 4 2 11 vakituinen loma-asukas Kuva 2-1. Kyselyyn vastanneiden asumismuoto. Sukupuolijakauma - kaikki vastaajat 7 6 43 4 3 2 Naiset Miehet Kuva 2-2. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma.
6 Vastaajien asuinpaikan etäisyys suunnitellusta voimalaitoksesta 71 8 7 6 4 28 3 2 - km -2 km Kuva 2-3. Kyselyyn vastanneiden asuinpaikan etäisyys suunnitellusta ydinvoimalaitoksesta. Asukaskyselyyn vastanneista yli puolet oli iältään 46 6-vuotiaita (kuva 2-4). Eläkeikäisten osuus vastaajista oli hieman yli viidennes, kun vain yksi prosenttiyksikkö edusti alle 2-vuotiaita vastaajia. Kokonaisuutena alle 46-vuotiaidenkin osuus kaikista vastaajista jäi yhteensä vain 22 :iin. Vastaajien ikäjakauma 6 4 3 2 1 7 18-2 26-3 36-4 46-6 yli 6 vuotta 14 7 21 Kuva 2-4. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma.
7 Työtehtävät - kaikki vastaajat toimihenkilö 18 ammattityöntekijä 32 maatalousyrittäjä 2 muu yrittäjä 4 kotiäiti- tai isä työtön opiskelija 2 1 2 eläkeläinen 41 muu 2 3 4 Kuva 2-. Kyselyyn vastanneiden työtehtävät. Vastaajien suurin yksittäinen ryhmä olivat eläkeläiset (41 ). Lähes kolmannes ilmoitti kuuluvansa ammattityöntekijöihin ja noin viidennes toimihenkilöihin. Muiden ammattiryhmien osuudet olivat pieniä (kuva 2-). Sekä vakituista että loma-asukkaista huomattavan suuri osuus (4 ) ilmoitti asuneensa alueella yli kuusi vuotta (kuva 2-6). Asuntojen vaihtuvuus on siten ollut varsin vähäistä. Asumisaika - vakituinen ja loma-asukas 4 4 8 6 4 2 1 6 alle vuoden 1- vuotta yli 6 vuotta vakituinen loma-asukas Kuva 2-6. Kyselyyn vastanneiden asumisaika nykyisessä asunnossa.
8 2.2 Viihtyvyys, virkistys ja elinolosuhteet Asuinalueen viihtyisyys Vastaajilta tiedusteltiin heidän asuinalueensa viihtyisyyttä nykyisin ja arviota viihtyvyydestä ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Kaikista vastaajista 1 piti asuinaluettaan nykyisin viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä. Ei kovinkaan viihtyisänä tai epäviihtyisänä asuinalueensa koki vain 8 vastaajista (kuva 2-7). Ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen 41 kaikista vastaajista arvioi asuinalueensa viihtyisäksi tai erittäin viihtyisäksi (kuva 2-8). Lähes puolet (4 ) kaikista vastaajista arvioi asuinalueensa ei kovinkaan viihtyisäksi tai epäviihtyisäksi ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Naiset kokivat vaikutukset viihtyvyyteen miehiä kielteisemmin. Asuinalueen viihtyisyys nykyisin - nainen, mies ja kaikki 8 7 6 4 3 2 73 7 6 22 2 21 7 1 1 1 2 1 1 erittäin viihtyisä viihtyisä ei kovinkaan viihtyisä erittäin epäviihtyisä en osaa sanoa nainen mies kaikki Kuva 2-7. Kyselyyn vastanneiden näkemykset asuinalueensa viihtyisyydestä nykytilanteessa.
Asuinalueen viihtyisyys voimalaitoksen rakentamisen jälkeen - nainen, mies ja kaikki 8 7 6 4 3 2 6 13 26 34 31 3 2 27 27 1 22 11 erittäin viihtyisä viihtyisä ei kovinkaan viihtyisä erittäin epäviihtyisä en osaa sanoa nainen mies kaikki Kuva 2-8. Kyselyyn vastanneiden arviot asuinalueensa viihtyisyydestä ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Kun samaa kysymystä tarkastellaan vakituisten ja loma-asukkaiden vastausten suhteen, voidaan todeta, että loma-asukkaat kokivat ydinvoimalaitoksen rakentamisen vaikutukset alueen viihtyisyyteen selvästi vakituisia asukkaita kielteisemmin. Nykytilanteessa erittäin viihtyisäksi tai viihtyisäksi asuinalueensa koki 7 lomaasukkaista ja 87 vakituisista asukkaista. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä asuinaluettaan piti 21 loma-asukkaista ja 44 vakituisista asukkaista. Suurin osa (7 ) loma-asukkaista arvioi alueensa ei kovinkaan viihtyisäksi tai erittäin epäviihtyisäksi ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen (kuvat 2- ja 2-). Vakituisista asukkaista vastaava osuus oli 4. Sen lisäksi 11 heistä ei osannut sanoa kantaansa. (kuvat 2- ja 2-). Asuinalueen viihtyisyys nykyisin asumismuodon mukaan 7 6 4 3 2 21 41 66 6 erittäin viihtyisä viihtyisä ei kovinkaan viihtyisä 1 erittäin epäviihtyisä 3 3 en osaa sanoa vakituinen loma Kuva 2-. Vakituisten ja loma-asukkaiden näkemykset asuinalueensa viihtyisyydestä nykytilanteessa.
Viihtyisyys voimalaitoksen rakentamisen jälkeen asumismuodon mukaan 7 6 4 3 2 11 6 erittäin viihtyisä 33 viihtyisä 1 28 ei kovinkaan viihtyisä 18 17 61 erittäin epäviihtyisä 11 en osaa sanoa vakituinen loma-asukas Kuva 2-. Vakituisten ja loma-asukkaiden arviot asuinalueensa viihtyisyydestä ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Suunniteltua ydinvoimalaitosta lähellä asuvat vastaajat kokivat viihtyisyysvaikutukset muita vastaajia kielteisimpinä. Nykytilanteessa lähiasukkaista 8 piti asuinaluettaan viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä, rakentamisen jälkeen näin vastanneiden osuus on enää 1. Kauempana asuvista 88 arvioi asuinalueensa viihtyisäksi tai erittäin viihtyisäksi nykytilanteessa. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen enää noin puolet (4 ) kauempana asuvista arvioi asuinalueensa viihtyisäksi tai erittäin viihtyisäksi, kun taas ei kovinkaan viihtyisäksi tai erittäin epäviihtyisäksi alueensa arvioi 41 (kuvat 2-11 ja 2-12). Asuinalueen viihtyisyys nykyisin asumisetäisyyden mukaan 7 6 4 3 2 67 3 21 3 3 3 erittäin viihtyisä viihtyisä ei kovinkaan viihtyisä erittäin epäviihtyisä en osaa sanoa - km -2 km Kuva 2-11. Lähialueella ja -2 km etäisyydellä asuvien näkemykset asuinalueensa viihtyisyydestä nykytilanteessa. Viihtyisyys voimalaitoksen rakentamisen jälkeen asumisetäisyyden mukaan 37 44 4 27 27 3 2 12 14 14 erittäin viihtyisä viihtyisä ei kovinkaan viihtyisä erittäin epäviihtyisä en osaa sanoa - km -2 km Kuva 2-12. Lähialueella ja -2 km etäisyydellä asuvien arviot asuinalueensa viihtyisyydestä ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen.
Liikenne- ja kulkuyhteydet 11 Puolet kaikista kyselyyn vastanneista arvioi, ettei ydinvoimalaitoshanke vaikuta liikenne- tai kulkuyhteyksiin (kuva 2-13). Noin kolme kymmenestä (28 ) arvioi liikenne- ja kulkuyhteyksien parantuvan. Naisista joka kuudes vastaaja ja miehistä joka yhdeksäs arvioi uuden voimalaitoksen vaikuttavan kielteisesti liikenne- ja kulkuyhteyksiin. Loma-asukkaat arvioivat vakituisia asukkaita useammin vaikutukset liikenne- ja kulkuyhteyksiin kielteisiksi, tosin loma-asukkaistakin suuri osa (41 ) koki, ettei uusi ydinvoimalaitos vaikuta liikenne- ja kulkuyhteyksiin (kuva 2-14). Lähiasukkaista suuri osa (41 ) arvioi, ettei hanke vaikuta liikenne- tai kulkuyhteyksiin merkittävästi ja viidennes koki vaikutukset liikenneyhteyksiin myönteisinä ja neljännes kielteisinä (kuva 2-1). Vaikutus liikenne- ja kulkuyhteyksiin - nainen, mies ja kaikki 6 4 48 1 3 23 23 23 2 2 8 erittäin myönteisesti 11 13 7 2 3 myönteisesti ei vaikutusta melko kielteisesti erittäin kielteisesti en osaa sanoa nainen mies kaikki Kuva 2-13. Ydinvoimalaitoksen vaikutus liikenne- ja kulkuyhteyksiin. Vaikutus liikenne- ja kulkuyhteyksiin asumismuodon mukaan 6 4 1 41 3 2 6 24 12 3 3 8 21 17 erittäin myönteisesti myönteisesti ei vaikutusta melko kielteisesti erittäin kielteisesti en osaa sanoa vakituinen loma-asukas Kuva 2-14. Ydinvoimalaitoksen vaikutus liikenne- ja kulkuyhteyksiin, vastaajat asumismuodoittain.
12 Vaikutus liikenne- ja kulkuyhteyksiin asumisetäisyyden mukaan 6 3 41 4 3 2 3 6 17 2 3 3 22 14 8 erittäin myönteisesti myönteisesti ei vaikutusta melko kielteisesti erittäin kielteisesti en osaa sanoa - km -2 km Kuva 2-1. Ydinvoimalaitoksen vaikutus liikenne- ja kulkuyhteyksiin, vastaajat asumisetäisyyden mukaan. Virkistys- ja harrastusmahdollisuudet Kartoitettaessa uuden ydinvoimalaitoksen vaikutuksia vastaajan virkistys- tai harrastusmahdollisuuksiin tai muuhun vapaa-aikaan lähes puolet (47 ) kaikista vastaajista arvioi, että hanke ei vaikuta niihin (kuva 2-16). Kaikista vastaajista arvioi, että uusi ydinvoimalaitos vaikuttaa myönteisesti tai erittäin myönteisesti virkistys- tai harrastusmahdollisuuksiin tai muuhun vapaa-aikaan, kun taas 34 vastaajista arvioi hankkeella olevan melko kielteiset tai erittäin kielteiset vaikutukset em. asioihin. Naiset kokivat vaikutukset jossain määrin kielteisempinä kuin miehet. Loma-asukkaat arvioivat vaikutukset virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin huomattavasti vakituisia asukkaita kielteisemmin (kuva 2-17), sillä yhteensä 8 loma-asukkaista koki hankkeen haittaavan virkistystä ja harrastuksia. Hankkeen lähiasukkaista puolet (4 ) arvioi vaikutukset kielteisiksi ja 16 koki, ettei ydinvoimalaitoshanke vaikuta virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin (kuva 2-18). Avokysymyksellä tiedusteltiin, mihin virkistys- tai vapaa-ajan toimintaan vastaaja arvelee uuden ydinvoimalaitoksen vaikuttavan. Yleisimmät harrastukset, joihin ydinvoimalaitoshankkeen uskottiin vaikuttavan, olivat kalastus, veneily, ulkoilu, marjastus ja vesilintujen metsästys. Vaikutus virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin - nainen, mies ja kaikki 6 3 4 3 2 3 4 4 erittäin myönteisesti 7 6 41 47 12 11 3 18 23 11 6 myönteisesti ei vaikutusta melko kielteisesti erittäin kielteisesti en osaa sanoa nainen mies kaikki Kuva 2-16. Ydinvoimalaitoksen vaikutus virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin, kaikki vastaajat.
13 6 Vaikutus virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin asumismuodon mukaan 1 4 3 2 3 6 7 12 21 1 7 2 erittäin myönteisesti myönteisesti ei vaikutusta melko kielteisesti erittäin kielteisesti en osaa sanoa vakituinen loma-asukas Kuva 2-17. Ydinvoimalaitoksen vaikutus virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin, vastaajat asumismuodon mukaan. 4 4 3 3 2 2 1 Vaikutus virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin asumisetäisyyden mukaan 3 7 16 42 erittäin myönteisesti myönteisesti ei vaikutusta melko kielteisesti erittäin kielteisesti en osaa sanoa 2 - km -2 km 14 47 14 7 Kuva 2-18. Ydinvoimalaitoksen vaikutus virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin, vastaajat asumisetäisyyden mukaan. Toimeentulo- ja tulonsaantimahdollisuudet Asukaskyselyssä tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä ydinvoimalaitoksen vaikutuksista heidän omaansa tai perheensä toimeentuloon ja tulonsaantimahdollisuuksiin. Selvä enemmistö (71 ) kaikista vastaajista arvioi, ettei hankkeella ole vaikutusta toimeentuloon. Myönteisinä vaikutukset koki 1 ja kielteisinä 8 vastaajista. Sukupuolten välillä ei ollut merkittäviä näkemyseroja (kuva 2-1).
14 Vaikutus toimeentuloon tai tulonsaantimahdollisuuksiin - nainen, mies ja kaikki 8 74 6 71 7 6 4 3 2 6 erittäin myönteisesti 14 1 14 myönteisesti ei vaikutusta melko kielteisesti 2 3 3 erittäin kielteisesti 2 2 en osaa sanoa nainen mies kaikki Kuva 2-1. Ydinvoimalaitoksen vaikutus toimeentuloon tai tulonsaantimahdollisuuksiin, kaikki vastaajat, miehet ja naiset. Kun samaa kysymystä tarkastellaan asumismuotojen suhteen, voidaan havaita, että enemmistö sekä vakituisista (6 ) että loma-asukkaista (8 ) ei kokenut hankkeen vaikuttavan toimeentuloon tai tulonsaantimahdollisuuksiin (kuva 2-2). Vakituisista asukkaista reilu viidennes (21 ) koki vaikutukset myönteisinä ja 7 kielteisinä. Loma-asukkaat arvioivat vaikutukset jossain määrin kielteisemmiksi. Vaikutus toimeentuloon tai tulonsaantimahdollisuuksiin asumismuodon mukaan 8 7 6 4 3 2 6 erittäin myönteisesti 16 6 8 myönteisesti ei vaikutusta 3 melko kielteisesti 4 erittäin kielteisesti 3 en osaa sanoa vakituinen loma-asukas Kuva 2-2. Ydinvoimalaitoksen vaikutus toimeentuloon tai tulonsaantimahdollisuuksiin, vastaajat asumismuodon mukaan. Ydinvoimalaitoksen sijaintialueen lähiasukkaista ja kauempana asuvista selkeä enemmistö (71 ) arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia tulonsaantimahdollisuuksiin tai toimeentuloon. Kauempana asuvista lähes neljännes koki vaikutukset myönteisinä ja vain 3 kielteisinä. Lähiasukkaista viidennes koki vaikutukset toimeentuloon tai tulonsaantimahdollisuuksiin kielteisinä (kuva 2-21).
1 Vaikutus toimeentuloon tai tulonsaantimahdollisuuksiin asumisetäisyyden mukaan 8 7 6 4 3 2 7 erittäin myönteisesti 6 17 71 71 myönteisesti ei vaikutusta melko kielteisesti erittäin kielteisesti - km -2 km 2 1 1 3 2 en osaa sanoa Kuva 2-21. Ydinvoimalaitoksen vaikutus toimeentuloon tai tulonsaantimahdollisuuksiin, vastaajat asumisetäisyyden mukaan. Muuttohalukkuus Kyselyssä tiedusteltiin myös hankkeen vaikutusta halukkuuteen muuttaa alueelta pois. Kaikista vastaajista yli puolet (4 ) vastasi, että ydinvoimalaitoshanke ei vaikuta muuttohaluun pois nykyiseltä asuinalueelta (kuva 2-22). Miehistä lähes kaksi kolmesta oli tätä mieltä, naisista 43. Naiset arvioivat miehiä useammin (4 naisista), että hanke lisää halua muuttaa alueelta pois. Vakituisista asukkaista noin joka kolmas (3 ) arvioi uuden ydinvoimalaitoksen lisäävän muuttotarvetta alueelta pois, kun enemmistö heistä arvioi, ettei hankkeella ole vaikutusta muuttohaluun. Loma-asukkaista lähes kaksi kolmasosaa (6 ) koki hankkeen lisäävän muuttohalua (kuva 2-23). Myös suunnitellun ydinvoimalaitoksen lähiasukkaiden enemmistö (66 ) koki, että hanke lisää muuttohalua pois alueelta. Kauempana asuvista enemmistö koki asian toisin, sillä lähes kaksi kolmasosaa ei nähnyt hankkeen vaikuttavan muuttohaluun (kuva 2-24). Vaikutukset muuttohaluun pois alueelta - nainen, mies ja kaikki 7 6 4 3 2 4 33 38 lisää haluanne muuttaa alueelta pois 1 vähentää muuttohalua 43 62 4 ei vaikutusta muuttohaluun 12 4 8 en osaa sanoa nainen mies kaikki Kuva 2-22. Ydinvoimalaitoksen vaikutus muuttohaluun pois alueelta, kaikki vastaajat, miehet ja naiset.
16 Vaikutukset muuttohaluun pois alueelta asumismuodon mukaan 7 6 7 6 4 3 2 3 24 8 11 lisää haluanne muuttaa alueelta pois vähentää muuttohalua ei vaikutusta muuttohaluun en osaa sanoa vakituinen loma-asukas Kuva 2-23. Ydinvoimalaitoksen vaikutus muuttohaluun pois alueelta, vastaajat asumismuodon mukaan. Vaikutukset muuttohaluun pois alueelta asumisetäisyyden mukaan 7 66 63 6 4 3 2 27 3 4 lisää haluanne muuttaa alueelta pois vähentää muuttohalua ei vaikutusta muuttohaluun en osaa sanoa - km -2 km Kuva 2-24. Ydinvoimalaitoksen vaikutus muuttohaluun pois alueelta, vastaajat asumisetäisyyden mukaan. Kiinteistöjen arvo Vastaajilta tiedusteltiin heidän arviotaan suunnitellun ydinvoimalaitoksen vaikutuksesta kiinteistöjen arvoon (kuva 2-2). Kaikista vastaajista reilu neljännes arvioi, että merkittävää muutosta ei tule tapahtumaan. Noin kolmannes vastanneista arvioi uuden ydinvoimalaitoksen laskevan kiinteistön arvoa ja lähes viidennes (1 ) arvioi kiinteistön arvon nousevan. Sukupuolten välillä ei ollut merkittäviä näkemyseroja. Loma-asukkaista selvä enemmistö (7 ) arvioi uuden ydinvoimalaitoksen laskevan kiinteistön arvoa (kuva 2-26). Vakituisista asukkaista 28 arvioi asunnon arvon laskevan ja 22 arvon nousevan. Kolmannes vakituisista asukkaista arvioi, ettei hankkeella ole merkittävää vaikutusta kiinteistöjen arvoon ja lähes viidennes ei osannut ilmaista kantaansa.
17 Vaikutus kiinteistöjen arvoon - nainen, mies ja kaikki 4 3 3 2 2 1 3 36 34 27 28 27 21 16 1 18 17 18 asuntonne arvo nousee asuntonne arvo laskee ei merkittävää muutosta en osaa sanoa nainen mies kaikki Kuva 2-2. Ydinvoimalaitoksen vaikutus kiinteistöjen arvoon, kaikki vastaajat, miehet ja naiset. 8 7 6 4 3 2 Vaikutus kiinteistöjen arvoon asumismuodon mukaan 22 6 asuntonne arvo nousee 28 7 asuntonne arvo laskee 32 12 ei merkittävää muutosta 18 3 en osaa sanoa vakituinen loma-asukas Kuva 2-26. Ydinvoimalaitoksen vaikutus kiinteistöjen arvoon, vastaajat asumismuodon mukaan. Vaikutus kiinteistöjen arvoon asumisetäisyyden mukaan 6 4 3 2 1 16 1 36 26 1 14 17 asuntonne arvo nousee asuntonne arvo laskee ei merkittävää muutosta en osaa sanoa - km -2 km Kuva 2-27. Ydinvoimalaitoksen vaikutus kiinteistöjen arvoon, vastaajat asumisetäisyyden mukaan. Lähiasukkaista noin puolet (1 ) arvioi, että ydinvoimalaitos laskee asunnon arvoa (kuva 2-27) ja kuudesosa (16 ) arvioi hankkeen nostavan asunnon arvoa. Kauempana asuvista suuri osa (36 ) arvioi, ettei hankkeella ole vaikutusta asunnon arvoon. Reilu neljännes kauempana asuvista koki, että asunnon arvo laskee ja vajaa viidennes arvioi asunnon arvon nousevan. Lähiasukkaista 1 ja kauempana asuvista 17 ei osannut sanoa kantaansa.
Työllisyysvaikutukset 18 Rakentamisen aikaisille työllisyysvaikutuksille antoi suurin osa vastaajista melko tai erittäin suuren merkityksen (kuva 2-28). Kaikista vastaajista 73, naisista 64 ja miehistä 7, koki rakentamisajan työllisyysvaikutukset merkitykseltään melko tai erittäin suuriksi. Vastaavasti vajaa neljännes kaikista vastaajista, naisista 31 ja miehistä 18, katsoi rakentamisen aikaisten työllisyysvaikutusten merkityksen melko tai erittäin vähäiseksi. Loma-asukkaat arvioivat rakentamisen aikaisten työllisyysvaikutusten merkityksen jossain määrin vähäisemmiksi verrattuna vakituisten asukkaiden näkemyksiin. Lomaasukkaistakin yli puolet (6 ) koki merkityksen kuitenkin melko tai erittäin suureksi (kuva 2-2). Tarkasteltaessa kysymystä asumisetäisyyden suhteen (kuva 2-3) käy ilmi, että suunnitellun ydinvoimalaitoksen lähiasukkaista yli puolet (7 ) arvioi rakentamisvaiheen työllisyysvaikutukset erittäin tai melko merkittävästi ja yhteensä 34 vähäisiksi. Kauempana asuvat pitivät työllisyysvaikutuksia merkittävimpinä. Työllisyysvaikutukset rakentamisen aikana - nainen, mies ja kaikki 4 3 2 2 41 36 3 38 37 1 13 1 12 8 erittäin merkittäviä melko merkittäviä melko vähäisiä erittäin vähäisiä ei merkitystä 3 4 nainen mies kaikki Kuva 2-28. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen työllisyysvaikutukset, kaikki vastaajat, miehet ja naiset. Työllisyysvaikutukset rakentamisen aikana asumismuodon mukaan 4 37 38 32 3 24 23 2 14 1 7 4 6 erittäin merkittäviä melko merkittäviä melko vähäisiä erittäin vähäisiä ei merkitystä vakituinen loma-asukas Kuva 2-2. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen työllisyysvaikutukset, vastaajat asumismuodoittain.
1 Työllisyysvaikutukset rakentamisen aikana asumisetäisyyden mukaan 4 3 2 23 41 34 38 18 1 16 4 2 erittäin merkittäviä melko merkittäviä melko vähäisiä erittäin vähäisiä ei merkitystä - km -2 km Kuva 2-3. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen työllisyysvaikutukset, vastaajat asumisetäisyyden mukaan. Ydinvoimalaitoksen toiminnan aikaisia työllisyysvaikutuksia ei arvioitu merkittäviksi yhtä usein kuin rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Kaikista vastaajista lähes puolet (48 ) arvioi toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset melko tai erittäin merkittäviksi. Sukupuolten välillä oli havaittavissa näkemyseroja. Miehistä 61 ja naisista 37 katsoi toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset melko tai erittäin merkittäviksi. Miehistä 34 ja naisista 4 arvioi niiden merkityksen melko tai erittäin pieneksi (kuva 2-31). Naisista 18 arvioi, ettei ydinvoimalaitoksen toiminnan aikaisilla työllisyysvaikutuksilla ole merkitystä. Vakituiset asukkaat antoivat toiminnan aikaisille työllisyysvaikutuksille suuremman merkityksen kuin loma-asukkaat (kuva 2-32). Vastaavasti lähiasukkaat pitivät toiminnan aikaisia työllisyysvaikutuksia merkitykseltään vähäisempänä verrattuna kauempana asuvien näkemyksiin (kuva 2-33). Työllisyysvaikutukset toiminnan aikana - nainen, mies ja kaikki 3 4 3 2 11 22 16 26 32 24 2 27 21 14 18 11 erittäin merkittäviä melko merkittäviä melko vähäisiä erittäin vähäisiä ei merkitystä nainen mies kaikki Kuva 2-31. Ydinvoimalaitoksen toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset, kaikki vastaajat, miehet ja naiset.
2 Työllisyysvaikutukset toiminnan aikana asumismuodon mukaan 4 34 37 3 2 17 1 2 13 24 11 1 erittäin merkittäviä melko merkittäviä melko vähäisiä erittäin vähäisiä ei merkitystä vakituinen loma-asukas Kuva 2-32. Ydinvoimalaitoksen toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset, vastaajat asumismuodoittain. Työllisyysvaikutukset toiminnan aikana asumisetäisyyden mukaan 4 3 3 2 2 1 7 erittäin merkittäviä 2 21 36 melko merkittäviä 8 22 melko vähäisiä 27 erittäin vähäisiä 14 ei merkitystä - km -2 km Kuva 2-33. Ydinvoimalaitoksen toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset, vastaajat asumisetäisyyden mukaan.
21 2.3 Merkittävimmät ympäristövaikutukset Vastaajia pyydettiin nimeämään ydinvoimalaitoksen kolme merkittävintä rakennustyön aikaista ja kolme merkittävintä normaalin toiminnan aikaista ympäristövaikutusta. Merkittävimmiksi rakentamisen aikaisiksi ympäristövaikutuksiksi nousivat vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan, työllisyysvaikutukset ja vaikutukset liikenteeseen. Merkittävimmiksi normaalin toiminnan aikaisiksi ympäristövaikutuksiksi nousivat vaikutukset vesistöön ja veden laatuun, vaikutukset turvallisuuden tunteeseen sekä vaikutukset terveyteen ja viihtyisyyteen. Muutama aihetta koskevaan avokysymykseen vastannut arvioi lisäksi hankkeen tuovan alueelle lisää asukkaita. Taulukkoon 2-1 on koottu eri vastaajaryhmien nimeämät kolme merkittävintä rakennustyön aikaista ympäristövaikutusta. Kaikki lähellä asuvat vastaajat nimesivät merkittävimmäksi rakentamisen aikaiseksi vaikutukseksi vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan. Naiset, miehet ja vakituiset asukkaat pitivät lisäksi vaikutuksia työllisyyteen ja liikenteeseen merkittävinä rakentamisen aikaisina vaikutuksina. Loma-asukkaat arvioivat myös vesistövaikutukset ja vaikutukset liikenteeseen merkittäviksi. Kauempana asuvat nimesivät vaikutukset työllisyyteen merkittävimmiksi. Lisäksi he pitivät vaikutuksia liikenteeseen sekä maankäyttöön ja maisemaan merkittävinä rakennustyön aikaisina vaikutuksina. Taulukkoon 2-2 on koottu eri vastaajaryhmien nimeämät kolme merkittävintä toiminnan aikaista ympäristövaikutusta. Lähes kaikki vastaajaryhmät nimesivät uuden ydinvoimalaitosyksikön normaalin toiminnan aikaisiksi merkittävimmiksi ympäristövaikutuksiksi vaikutukset vesistöön ja vedenlaatuun. Vakituiset asukkaat pitivät vaikutuksia turvallisuuden tunteeseen yhtä merkittävinä kuin vaikutuksia vesistöön ja vedenlaatuun. Lähiseudun asukkaat kokivat hankkeen vaikuttavan ensisijaisesti terveyteen ja viihtyisyyteen. Naiset, miehet ja vakituiset asukkaat nimesivät vaikutukset turvallisuuden tunteeseen toiseksi merkittävimmiksi. Kolmanneksi merkittävimmiksi vaikutuksiksi he mielsivät toiminnan vaikutukset terveyteen ja viihtyvyyteen. Lähiseudun asukkaat pitivät vaikutuksia terveyteen ja viihtyisyyteen merkittävimpinä ydinvoimalaitoksen vaikutuksina. Vesistövaikutusten lisäksi myös vaikutuksia turvallisuuden tunteeseen pidettiin merkittävinä lähialueen vastaajien keskuudessa. Kauempana asuvat taas kokivat työllisyysvaikutukset merkittäviksi vesistövaikutusten ja turvallisuuden tunteen ohella. Loma-asukkaat nimesivät radioaktiiviset päästöt yhdeksi kolmesta merkittävimmistä vaikutuksista vesistö- ja terveys- sekä viihtyvyysvaikutusten lisäksi.
Taulukko 2-1. Vastaajien nimeämät kolme merkittävintä rakentamisen aikaista ympäristövaikutusta (). Kolme kunkin vastaajaryhmän useimmin nimeämää vastausta on lihavoitu. 22 Taulukko 2-2. Vastaajien nimeämät kolme merkittävintä toiminnan aikaista ympäristövaikutusta (). Kolme kunkin vastaajaryhmän useimmin nimeämää vastausta on lihavoitu.
23 2.4 Tiedonsaanti Asukaskyselyyn vastanneista henkilöistä valtaosa (6 ) katsoi saaneensa riittävästi tietoa hankkeesta. Kaikista vastaajista vain 2 ei ollut saanut mitään tietoa suunnitellusta ydinvoimalaitoshankkeesta ennen asukaskyselyä. Miesten ja naisten vastauksissa ei ollut suurta eroa (kuva 2-34). Vakituisten asukkaiden ja lomaasukkaiden tiedonsaannissa oli havaittavissa eroa, sillä neljännes loma-asukkaista koki saaneensa riittävästi tietoa, kun vakituisissa asukkaissa vastaava osuus oli 6 (kuva 2-3). Suunnitellun ydinvoimalaitoksen lähiasukkaiden ja kauempana asuvien tiedonsaannissa ei ollut merkittäviä eroja (kuva 2-36). Saadun tiedon määrä - nainen, mies ja kaikki 6 4 3 2 2 1 Hankkeesta on tiedotettu liiankin paljon 8 6 Olen saanut riittävästi tietoa hankkeesta 4 41 41 Olen kuullut tai lukenut hankkeesta jonkin verran nainen mies kaikki 2 2 2 En ole kuullut tai lukenut hankkeesta mitään ennen tätä kyselyä Kuva 2-34. Ydinvoimalaitoshankkeesta saadun tiedon määrä, kaikki vastaajat, miehet ja naiset. Saadun tiedon määrä asumismuodon mukaan 8 7 6 4 3 2 1 3 6 26 Hankkeesta on Olen saanut tiedotettu liiankin paljon riittävästi tietoa hankkeesta 37 71 Olen kuullut tai lukenut hankkeesta jonkin verran 2 En ole kuullut tai lukenut hankkeesta mitään ennen tätä kyselyä vakituinen loma-asukas Kuva 2-3. Ydinvoimalaitoshankkeesta saadun tiedon määrä, vastaajat asumismuodoittain.
24 Saadun tiedon määrä asumisetäisyyden mukaan 7 6 4 3 2 1 1 Hankkeesta on tiedotettu liiankin paljon 63 4 Olen saanut riittävästi tietoa hankkeesta 33 44 Olen kuullut tai lukenut hankkeesta jonkin verran 3 1 En ole kuullut tai lukenut hankkeesta mitään ennen tätä kyselyä - km -2 km Kuva 2-36. Ydinvoimalaitoshankkeesta saadun tiedon määrä, vastaajat asumisetäisyyden mukaan. Vastaajilta tiedusteltiin asioita, joista he haluaisivat saada lisää tietoa. Kaikissa vastaajaryhmissä yleisin lisätiedon tarve koski radioaktiivisten päästöjen vaikutuksia. Miehistä 1 ja naisista koki, ettei tarvitse lisää tietoa. Radioaktiivisten päästöjen lisäksi miehet halusivat lisää tietoa mm. vaikutuksista kalatalouteen ja kalastukseen. Naisia askarruttivat tarvittavien voimajohtojen vaikutukset ( ), vaikutukset ilmanlaatuun ja vesistöön ( ) sekä vaikutukset turvallisuuteen ( ). Kaiken kaikkiaan lisätiedon tarve jakaantui varsin tasaisesti eri vastausmahdollisuuksien kesken. Vakituisista asukkaista 11 toivoi saavansa lisätietoa tarvittavien voimajohtojen vaikutuksista. Osa loma-asukkaista (13 ) sekä vakituisista asukkaista (11 ) oli sitä mieltä, että lisätietoa ei tarvita. Loma-asukkaat kaipasivat tietoa vaikutuksista ilmanlaatuun ja vesistöön. Kauempana asuvista toivoi lisätietoa vaikutuksista turvallisuuteen sekä terveyteen ja viihtyisyyteen. Yhtä moni oli sitä mieltä, ettei lisätietoa tarvita. halusi lisätietoa vaikutuksista maankäyttöön ja maisemaan, kalastukseen ja kalatalouteen sekä ilmanlaatuun ja vesistöön.
2 Lisätiedon tarve - nainen, mies ja kaikki en tarvitse lisää tietoa vaikutuksista ilmanlaatuun ja vesistöön vaikutuksista kalastukseen ja kalatalouteen vaikutuksista maankäyttöön ja maisemaan vaikutuksista liikennemääriin ja - turvallisuuteen meluvaikutuksista vaikutuksista terveyteen ja viihtyisyyteen vaikutuksista työllisyyteen radioaktiivisten päästöjen vaikutuksista vaikutuksista turvallisuuteen tarvittavien voimajohtojen vaikutuksista vaikutuksista energiamarkkinoihin en osaa sanoa muusta 2 2 4 3 4 4 4 4 4 4 6 6 6 7 7 7 7 7 8 8 8 11 13 13 14 1 1 2 4 6 8 12 14 16 nainen mies kaikki Kuva 2-37. Lisätiedon tarve, kaikki vastaajat, miehet ja naiset.
26 Lisätiedon tarve asumismuodon mukaan en tarvitse lisää tietoa vaikutuksista ilmanlaatuun ja vesistöön vaikutuksista kalastukseen ja kalatalouteen vaikutuksista maankäyttöön ja maisemaan vaikutuksista liikennemääriin ja -turvallisuuteen meluvaikutuksista 2 2 4 6 7 8 11 11 13 vaikutuksista terveyteen ja viihtyisyyteen vaikutuksista työllisyyteen 6 radioaktiivisten päästöjen vaikutuksista vaikutuksista turvallisuuteen 7 13 2 tarvittavien voimajohtojen vaikutuksista 2 11 vaikutuksista energiamarkkinoihin 4 6 en osaa sanoa muusta 2 3 7 2 4 6 8 12 14 16 18 2 vakituinen loma-asukas Kuva 2.38. Lisätiedon tarve, vastaajat asumismuodoittain.
27 Lisätiedon tarve asumisetäisyyden mukaan en tarvitse lisää tietoa vaikutuksista ilmanlaatuun ja vesistöön vaikutuksista kalastukseen ja kalatalouteen vaikutuksista maankäyttöön ja maisemaan vaikutuksista liikennemääriin ja -turvallisuuteen meluvaikutuksista vaikutuksista terveyteen ja viihtyisyyteen vaikutuksista työllisyyteen radioaktiivisten päästöjen vaikutuksista vaikutuksista turvallisuuteen tarvittavien voimajohtojen vaikutuksista vaikutuksista energiamarkkinoihin 6 4 4 6 4 6 8 8 1 1 en osaa sanoa muusta 1 4 2 4 6 8 12 14 16 - km -2 km Kuva 2-3. Lisätiedon tarve, vastaajat asumisetäisyyden mukaan.
28 2. Muut asiat Asukaskyselyssä esitettiin kolme väittämää, joiden paikkaansa pitävyyttä pyydettiin arvioimaan: Uskon, että Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset selvitetään perusteellisesti. Pystyn vaikuttamaan siihen, mitä Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutuksia selvitetään. Mielestäni ydinvoimalaitoksen rakentamisesta on hyötyä asuinseudulleni. Enemmistö vastaajista oli samaa mieltä ensimmäisestä väittämästä uskon, että Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset selvitetään perusteellisesti (kuva 2-4). Epäilevimmin ympäristövaikutusten perusteelliseen arviointiin suhtautuivat loma-asukkaat, naiset ja suunnitellun ydinvoimalaitoksen lähiasukkaat. Uskon, että Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset selvitetään perusteellisesti 8 7 6 4 3 Kaikki vastaajat Miehet Naiset Vakituiset asukkaat Loma-asukkaat - km -2 km 2 Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Kuva 2-4. Suhtautuminen väittämään uskon, että Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset selvitetään perusteellisesti. Toisen väittämän pystyn vaikuttamaan siihen, mitä Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutuksia selvitetään suhteen vastaajat olivat enimmäkseen eri mieltä tai eivät osanneet sanoa kantaansa (kuva 2-41). Eniten väittämän kanssa eri mieltä olivat loma-asukkaat, lähiseudun asukkaat ja naiset. Samaa mieltä olevien osuudet kaikissa vastausryhmissä olivat pienet, mutta eniten samaa mieltä olivat lähiseudun asukkaat, miehet ja vakituiset asukkaat.
Vaikutusmahdollisuudet ympäristövaikutusten arviointiin miellettiin joka tapauksessa vähäisiksi (kuva 2-41). 2 Pystyn vaikuttamaan siihen, mitä Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutuksia selvitetään 7 6 4 3 2 Kaikki vastaajat Miehet Naiset Vakituiset asukkaat Loma-asukkaat - km -2 km Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Kuva 2-41. Suhtautuminen väittämään pystyn vaikuttamaan siihen, mitä Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutuksia selvitetään. Kolmannen väittämän mielestäni ydinvoimalaitoksen rakentamisesta on hyötyä asuinseudulleni suhteen eri vastaajaryhmien välillä oli suhteellisen suurta hajontaa. Enemmistö miehistä, vakituisista asukkaista ja kauempana asuvista olivat väittämän kanssa samaa mieltä, kun taas loma-asukkaat ja lähialueen asukkaat olivat eri mieltä väittämän kanssa. Miehistä ja kauempana asuvista yli puolet oli sitä mieltä, että ydinvoimalasta on heidän asuinseudulleen hyötyä. Naisista 41 oli sitä mieltä että hankkeesta on heille hyötyä, ja 36 oli väittämän kanssa eri mieltä. Huomattava osa ei osannut määritellä kantaansa (kuva 2-42).
3 Mielestäni ydinvoimalaitoksen rakentamisesta on hyötyä asuinseudulleni 6 4 3 2 Kaikki vastaajat Miehet Naiset Vakituiset asukkaat Loma-asukkaat - km -2 km Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa Kuva 2-42. Suhtautuminen väittämään mielestäni ydinvoimalaitoksen rakentamisesta on hyötyä asuinseudulleni. Täydentävät avokysymykset on käsitelty pääosin ko. aihepiirin kohdalla tässä raportissa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että asukaskyselyyn vastaajista kohtalaisen suuri osa vastasi myös avokysymyksiin. Kyselylomakkeen loppuosassa oli kaksi avokysymystä, joissa tiedusteltiin vastaajalta niitä asioita, joita he toivoivat otettavan huomioon ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa ja uuden ydinvoimalaitosyksikön suunnittelussa. Ympäristövaikutusten arviointia koskevassa avokysymyksessä mitä asioita toivoisitte otettavan huomioon ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa vastaajat painottivat kahta asiakokonaisuutta eli vesistövaikutuksia sekä vaikutuksia luontoon ja ympäristöön. Hankkeesta toivottiin tiedotettavan riittävästi ja rehellisesti ja tulevien selvitysten odotettiin olevan puolueettomia. Vesistövaikutusten osalta toivottiin tietoa lämpimän jäähdytysveden vaikutuksista vesialueisiin ja vesistön kestokykyyn. Koska Pyhäjoen ympäristön rannat ovat matalia, jäähdytysvesien pelättiin rehevöittävän niitä helposti. Lähistöllä sijaitsevan kultakaivoksen katsottiin jo heikentäneen vesistön laatua. Alueen rannikolla tapahtuu myös maankohoamista, eikä sen uskottu olevan hyväksi ydinvoimalaitokselle. Alueella syntyy ajoittain myös pieniä maanjäristyksiä maankohoamisesta johtuen. Ympäristövaikutusten arviointia koskevaan avokysymykseen vastanneista osa ilmaisi myös kielteisen kantansa uuden voimalaitoksen rakentamiselle Pyhäjoen ympäristöön. Vastauksissa toivottiin, että ydinvoimalaitos sijoitettaisiin alueille, joissa luonto on jo pilaantunut esimerkiksi nykyisten ydinvoimalaitosten toiminnan vuoksi. Ydinvoiman tilalle ehdotettiin myös vaihtoehtoisia energiamuotoja.
Uuden ydinvoimalaitosyksikön suunnittelussa toivottiin otettavan ensisijaisesti huomioon turvallisuus. Ydinvoimalaitoksen rakentamisessa toivottiin käytettävän suomalaista työvoimaa, jotta pystyttäisiin suunnittelemaan ja rakentamaan mahdollisimman turvallinen ydinvoimalaitos. Vastaajat pitivät tärkeänä, että ydinvoimalaitoksesta tulisi sekä ihmisille että ympäröivälle luonnolle turvallinen. Mahdollisten evakuointijärjestelmien toimivuuteen toivottiin kiinnitettävän huomiota. Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa toivottiin otettavan huomioon myös päästö-, säteilyja jätteen loppusijoitukseen liittyvät kysymykset. Vastaajista moni ilmaisi huolensa tulevien sukupolvien kohtalosta, sillä ydinjätteet jäävät maaperään tuhansiksi vuosiksi. Toivottiin, että asukkaiden mielipiteet otettaisiin huomioon päätöksiä tehdessä. Liikennejärjestelyjen kohdalla pidettiin tärkeänä, että liikenne säilyisi toimivana. Vastaajien mielestä ydinvoimalaitoksen suunnitteluvaiheessa tulisi ylipäätään löytää ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin säästää mahdollisimman paljon ympäröivää luontoa ja luonnon tasapainoa. 31
32 3 YHTEENVETO Asukaskyselyllä pyrittiin kartoittamaan ydinvoimalaitoshankkeen lähialueiden asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä etenkin hankkeen mahdollisista vaikutuksista elämiseen ja viihtyvyyteen. Kyselylomakkeita postitettiin yhteensä 8 kpl Pyhäjoen, Raahen ja osin Merijärven kuntien alueelle. Vastauksia saatiin yhteensä 311 kpl ja vastausprosentiksi muodostui siten 2,8, jota voidaan pitää erittäin korkeana. Yleisesti ottaen hankkeeseen suhtauduttiin melko negatiivisesti tai neutraalisti. Naiset suhtautuivat vaikutuksiin kriittisemmin ja kielteisemmin sekä kannattivat vähemmän hanketta kuin miehet. Loma-asukkaat sekä lähialueen asukkaat suhtautuivat vakituisia asukkaita ja kauempana asuvia kielteisemmin hankkeeseen. Vakituisista asukkaista puolet ja loma-asukkaista noin neljäsosa koki asuinseutunsa hyötyvän hankkeesta. Vakituisista asukkaista lähes neljännes ja loma-asukkaista vajaa viidennes ei osannut sanoa kantaansa. Miehistä hieman yli puolet ja naisista 41 koki hankkeesta olevan hyötyä asuinalueelleen. Miehistä noin neljännes ja naisista reilu kolmannes ei uskonut hyötyvänsä hankkeesta. Sekä naisista että miehistä vajaa neljännes ja ei osannut sanoa kantaansa. Kannastaan epävarmojen osuus oli siten suhteellisen merkittävä kaikissa vastaajaryhmissä. Suurin osa vastanneista katsoi, että hanke heikentää heidän asuinalueensa viihtyisyyttä, joskin osa vastaajista arvioi asuinalueensa viihtyisyyden pysyvän ennallaan ydinvoimalalaitoksen rakentamisen jälkeen. Loma-asukkaat kokivat viihtyisyysvaikutukset vakituisia asukkaita kielteisempinä. Myös lähiasukkaat kokivat viihtyisyysvaikutukset erityisen kielteisinä. Hieman alle puolet kaikista vastaajista arvioi, että hanke ei vaikuta virkistys- tai harrastusmahdollisuuksiin. Kaikista vastaajista kymmenesosa arvioi vaikutusten olevan myönteisiä ja lähes kolmannes vastaajista arvioi vaikutusten virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin olevan kielteisiä. Useimmiten tämän vaikutuksen kohteina arvioitiin olevan kalastus, veneily, ulkoilu, marjastus ja vesilintujen metsästys. Hankkeen ei yleensä katsottu vaikuttavan liikenne- ja kulkuyhteyksiin. Uuden ydinvoimalaitosyksikön vaikutukset muuttohalukkuuteen alueelta pois jakautuivat epätasaisesti. Sekä lähiseudun asukkaista että loma-asukkaista noin kaksi kolmasosaa ja loma-asukkaista arvioi muuttohalukkuuden lisääntyvän hankkeen toteutuessa. Pidemmällä asuvien ja vakituisten asukkaiden keskuudessa reilu puolet oli sitä mieltä, ettei ydinvoimalaitoksella ole vaikutusta muuttohaluun. Erityisesti loma- ja lähiasukkaiden keskuudessa hankkeen uskottiin vaikuttavan kiinteistöjen arvoon alentavasti. Rakentamisen aikaisten työllisyysvaikutusten merkitys katsottiin suureksi. Miehet kokivat rakentamisajan työllisyysvaikutukset myönteisimmin. Toiminnan aikaisia työllisyysvaikutuksia ei arvioitu aivan yhtä merkittäviksi kuin rakentamisen aikaisia vaikutuksia, mutta edelleen miehistä vajaa kaksi kolmasosaa ja naisista reilu kolmannes piti niitä merkittävinä.
Merkittävimmiksi normaalin toiminnan aikaisiksi ympäristövaikutuksiksi koettiin vaikutukset vesistöön ja veden laatuun. Myös vaikutukset terveyteen ja viihtyisyyteen sekä turvallisuuden tunteeseen koettiin merkittäviksi. Myös työllisyysvaikutuksia painotettiin. Uuden ydinvoimalaitosyksikön suunnittelussa toivottiin kiinnitettävän huomiota etenkin turvallisuusvaikutuksiin. Tärkeänä pidettiin myös, että ydinvoimalaitoksen rakentamisessa käytettäisiin suomalaista työvoimaa, ja että päästö-, säteily- ja jätteenkäsittelykysymykset otettaisiin huomioon. 33
LIITE 1 Asukaskysely 18.3.28 1(6) FENNOVOIMA OY, YDINVOIMALAITOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ASUKASKYSELY / PYHÄJOKI Pyydämme Teitä palauttamaan täytetyn kyselylomakkeen viimeistään 14.4.28 oheisessa vastauskuoressa, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. TAUSTATIEDOT Olkaa hyvä ja ympyröikää yksi vaihtoehto kustakin kohdasta 1. Sukupuoli 2. Ikä a. nainen b. mies a. 18 2 vuotta b. 26 3 vuotta c. 36 4 vuotta d. 46 6 vuotta e. yli 6 vuotta 3. Oletteko työtehtäviltänne ensisijaisesti a. toimihenkilö b. ammattityöntekijä c. maatalousyrittäjä d. muu yrittäjä e. kotiäiti tai -isä f. työtön g. opiskelija h. eläkeläinen i. muu, mikä? 4. Oletteko alueen a. vakituinen asukas b. loma-asukas. Oletteko asuneet tai olleet loma-asukkaana alueella a. alle vuoden b. 1 vuotta c. yli 6 vuotta
Asukaskysely 18.3.28 2(6) Seuraavissa kysymyksissä kysytään mielipidettänne tilanteessa, jossa ydinvoimalaitos rakennettaisiin Pyhäjoelle. VIIHTYVYYS, VIRKISTYS JA ELINOLOSUHTEET Olkaa hyvä ja ympyröikää yksi mielipidettänne vastaava väite tai oletus kunkin kysymyksen kohdalla 6. Miten arvioitte omaa asuinaluettanne a) tällä hetkellä? a. erittäin viihtyisä b. viihtyisä c. ei kovinkaan viihtyisä d. erittäin epäviihtyisä e. en osaa sanoa b) ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen? a. erittäin viihtyisä b. viihtyisä c. ei kovinkaan viihtyisä d. erittäin epäviihtyisä e. en osaa sanoa 7. Miten arvioitte mahdollisen ydinvoimalaitoksen vaikuttavan käyttämiinne liikenne- ja kulkuyhteyksiin? a. erittäin myönteisesti b. myönteisesti c. ei vaikutusta d. melko kielteisesti e. erittäin kielteisesti f. en osaa sanoa 8. Miten arvioitte mahdollisen ydinvoimalaitoksen vaikuttavan virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiinne tai muuhun vapaa-aikaanne? a. erittäin myönteisesti b. myönteisesti c. ei vaikutusta d. melko kielteisesti e. erittäin kielteisesti f. en osaa sanoa Mihin virkistys-, harrastus- tai vapaa-ajan toimintaan arvelette ydinvoimalaitoksen vaikuttavan (esim. kalastus, veneily, marjastus, ulkoilu ym.)?
Asukaskysely 18.3.28 3(6). Miten arvioitte ydinvoimalaitoksen vaikuttavan omaan tai perheenne toimeentuloon ja tulonsaantimahdollisuuksiin? a. erittäin myönteisesti b. myönteisesti c. ei vaikutusta d. melko kielteisesti e. erittäin kielteisesti f. en osaa sanoa. Miten arvelette ydinvoimalaitoksen vaikuttavan haluunne muuttaa alueelta pois? a. lisää haluanne muuttaa alueelta pois b. vähentää muuttohalua c. ei vaikutusta muuttohaluun d. en osaa sanoa 11. Miten arvelette ydinvoimalaitoksen vaikuttavan kiinteistöjen arvoon? Vastatkaa vain joko kohtaan 1 tai 2. 1. Vakituisen asuntonne arvoon (vakituiset asukkaat vastaavat) a. asuntonne arvo nousee b. asuntonne arvo laskee c. ei merkittävää muutosta d. en osaa sanoa 2. Loma-asuntonne arvoon (loma-asukkaat vastaavat) a. loma-asuntonne arvo nousee b. loma-asuntonne arvo laskee c. ei merkittävää muutosta d. en osaa sanoa 12. Kuinka merkittävinä pidätte ydinvoimalaitoksen työllisyysvaikutuksia a) rakentamisen aikana? a. erittäin merkittäviä b. melko merkittäviä c. melko vähäisiä d. erittäin vähäisiä e. ei merkitystä b) toiminnan aikana? a. erittäin merkittäviä b. melko merkittäviä c. melko vähäisiä d. erittäin vähäisiä e. ei merkitystä
Asukaskysely 18.3.28 4(6) MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Olkaa hyvä ja ympyröikää kolme mielestänne merkittävintä vaikutusta kummastakin kysymyksestä 13. Mitkä ovat mielestänne ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikaisista ympäristövaikutuksista merkittävimpiä? Valitkaa kolme mielestänne merkittävintä vaikutusta. a. vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon b. vaikutukset vesistöön ja vedenlaatuun c. vaikutukset kalastukseen ja kalatalouteen d. vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan e. vaikutukset liikenteeseen f. meluvaikutukset g. vaikutukset terveyteen ja viihtyisyyteen h. vaikutukset työllisyyteen i. vaikutukset turvallisuuden tunteeseen j. tarvittavien voimajohtojen rakentamisen vaikutukset k. muu, mikä? 14. Mitkä ovat mielestänne ydinvoimalaitoksen käytön aikaisista ympäristövaikutuksista merkittävimpiä? Valitkaa kolme mielestänne merkittävintä vaikutusta. a. vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon b. vaikutukset vesistöön ja vedenlaatuun c. vaikutukset kalastukseen ja kalatalouteen d. vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan e. vaikutukset liikenteeseen f. meluvaikutukset g. vaikutukset terveyteen ja viihtyisyyteen h. vaikutukset työllisyyteen i. radioaktiivisten päästöjen vaikutukset j. vaikutukset turvallisuuden tunteeseen k. tarvittavien voimajohtojen vaikutukset l. muu, mikä?
Asukaskysely 18.3.28 (6) TIEDONSAANTI Olkaa hyvä ja ympyröikää yksi mielipidettänne vastaava väite tai oletus 1. Oletteko saaneet riittävästi tietoa ydinvoimalaitoshankkeesta? a. Hankkeesta on tiedotettu liiankin paljon b. Olen saanut riittävästi tietoa hankkeesta c. Olen kuullut tai lukenut hankkeesta jonkin verran d. En ole kuullut tai lukenut hankkeesta mitään ennen tätä kyselyä 16. Mistä asioista haluaisitte saada lisää tietoa? a. en tarvitse lisää tietoa b. vaikutuksista ilmanlaatuun ja vesistöön c. vaikutuksista kalastukseen ja kalatalouteen d. vaikutuksista maankäyttöön ja maisemaan e. vaikutuksista liikennemääriin ja -turvallisuuteen f. meluvaikutuksista g. vaikutuksista terveyteen ja viihtyisyyteen h. vaikutuksista työllisyyteen i. radioaktiivisten päästöjen vaikutuksista j. vaikutuksista turvallisuuteen k. tarvittavien voimajohtojen vaikutuksista l. vaikutuksista energiamarkkinoihin m. en osaa sanoa n. muusta, mistä?
Asukaskysely 18.3.28 6(6) MUUT ASIAT 17. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat mielipidettänne tai käsitystänne? a) Uskon, että Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen mahdolliset ympäristövaikutukset selvitetään perusteellisesti b) Pystyn vaikuttamaan siihen, mitä Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutuksia selvitetään c) Mielestäni ydinvoimalaitoksen rakentamisesta on hyötyä asuinseudulleni samaa mieltä eri mieltä en osaa sanoa 3 2 1 3 2 1 3 2 1 18. Mitä asioita toivoisitte otettavan huomioon ydinvoimalaitoshankkeen suunnittelussa? 1. Mitä asioita toivoisitte otettavan huomioon ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa? KIITOS VASTAUKSESTANNE!