Palvelevat puuyritykset Pienimuotoisen mekaanisen puunjalostuksen toimialahanke Etelä-Pohjanmaalla 1.1.2011 31.12.2014 Hankesuunnitelma Manner-Suomen maaseutuohjelma Toimintalinja 3, toimenpide 312
Sisältö Yhteenveto ja hankkeen keskeiset tehtävät 1. Hankkeen tausta 2. Kohderyhmät ja hyödynsaajat 3. Hankkeen toiminta ja tavoitteet osahankkeittain 3.1 Pienimuotoisen mekaanisen puunjalostustoimialan yleinen kehittäminen 3.2 Puutuotealan yritysten kehittäminen 3.3 Yritystenvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen 3.4 Toimialan ja yritysten kehittymistä tukeva soveltava tutkimus 3.5 Hankkeen toimenpiteet 2014 3.6 Tiedon välittäminen 4. Avaintulokset, mittarit 5. Toteutusstrategia 6. Työsuunnitelma 7. Viestintäsuunnitelma 8. Resurssit 9. Projektibudjetti 10. Projektin riskit 11. Projektin organisaatio ja johtaminen 12. Raportointi ja seuranta
YHTEENVETO Palvelevat puuyritykset -hanke on Etelä-Pohjanmaan pienten puualan yritysten toimialahanke. Hankkeessa kehitetään sekä alan yrityksiä, yritysverkostoja että koko toimialan toimintaympäristöä. Keskeinen asiakokonaisuus hankkeessa on uusien erilaisia avaimet käteen -palveluja tarjoavien yritysverkostojen liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen ja yhteistyöverkostojen synnyttäminen. Hanke tukee ja aktivoi maaseudun mikroyrityksiä osallistumaan toimialan kehittämistoimintaan ja käynnistämään myös omia kehityshankkeitaan sekä hakemaan niihin ulkopuolista kehittämis- ja investointirahoitusta. Hanke toimii omalta osaltaan myös yritysten linkkinä ja yhteyksien luojana muiden paikallisten, alueellisten, valtakunnallisten ja tarvittaessa myös kansainvälisten hankkeiden ja toimijoiden kanssa. Kehittämistoimintansa tueksi hanke käynnistää ja organisoi alan yritystoimintaa palvelevaa soveltavaa tutkimusta ja välittää tutkimustietoa yritysten käyttöön. Toimialan ja yritysten kehittämistä tukevan soveltavan tutkimuksen toteutus tapahtuu yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa tuensiirtosopimuksella. Hanke huolehtii myös muusta pienille yrityksille suunnatusta toimialan yleisestä tiedotuksesta ja aktivoinnista Etelä- Pohjanmaalla. Hankkeen pääkohderyhmän muodostavat maaseudulla toimivat enintään 10 htv työllistävät puutuotealan yritykset. Hanke toteuttaa Etelä-Pohjanmaan alueellista maaseutuohjelmaa ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellista metsäohjelmaa sekä soveltuvin osin myös valtakunnallisia toimialan kehittämisohjelmia kuten PuuSuomi ohjelma ja Metsäalan strateginen ohjelma MSO.
1. Hankkeen tausta Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma 2007-2013 ja sen kanssa yhteen sovitettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma sisältävät keskeiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan puutuotetoimialan kehittämiselle. Alueellisten ohjelmien lisäksi alan kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä on kirjattu myös valtakunnan tason eri ohjelmiin. Laadittujen ohjelmien toteuttamiseksi tarvitaan käytännön kenttätyötä. Tämä hanke on tarkoitettu konkreettiseksi työkaluksi, jonka avulla eri ohjelmissa asetettuja kehittämistavoitteita pyritään saavuttamaan. Hankkeen vastuuorganisaatio on Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski- Pohjanmaan alueyksikkö. Metsäkeskus toteuttaa hanketta yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Liiketalouden, yrittäjyyden sekä ravitsemisalan yksikön (lyhyemmin SeAMK Liiketoiminta) kanssa. Metsäkeskus vastaa hankkeen hallinnoinnista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotiedon (TKI) välittämisestä puutuotealan yrityksille ja toimijoille. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on tuottaa soveltavan tutkimuksen keinoin tietoa puutuotteiden ja niihin kytkettyjen palveluiden markkinoista sekä toimintakonsepteista (esim. verkostot), joiden avulla yritykset voisivat ottaa kyseisiä markkinoita haltuunsa. Hankkeen vastuullisina johtajina toimivat metsäkeskuksen johtaja Jorma Vierula ja tutkimusosion osalta tutkijayliopettaja, tutkimuspäällikkö Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Metsäkeskuksella hankkeen käytännön toteutuksesta vastaavat hankkeen projektipäällikkö Yrjö Ylkänen ja yritysneuvoja Martti Kangasniemi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun osalta hankkeen toteutuksesta vastaavana projektipäällikkönä toimii markkinatutkija Hannu Tuuri. Hänen lisäkseen hanketta toteuttavat myös markkinatutkija Marja Katajavirta sekä tutkijat Heikki Holma ja Terhi Anttila. SeAMKin osalta hankkeen toteutukseen osallistuvat myös tutkimuspäällikkö Elina Varamäki, tutkijayliopettaja Kirsti Sorama, projektiassistentti Miska Kaihlamäki ja Johanna Hautamäki. Hautamäen tehtävänä on lähinnä avustaminen hankkeen markkinointi- ja esitemateriaalin työstämisessä. Tiedonkeruisiin osallistuu myös muita avustajia, jotka ovat lähinnä opiskelijoita, mutta joille kuitenkin maksetaan palkkaa. Hankkeen taloushallinnon hoitavat metsäkeskuksen hallintopäällikkö Åsa Östergård-Jakas ja hankesihteeri Terttu Yli-Koski sekä SeAMK Liiketoiminnan T&K -taloussihteeri. Hankkeen molemmat päätoteuttajat käyttävät tarvittaessa myös muuta tilapäistä työvoimaa hankkeen toteuttamisessa.
Hakija Suomen metsäkeskus on puolueeton valtakunnallinen toimija metsään ja puuhun perustuvien elinkeinojen kehittämisessä. Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön toimialueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan maakunta sekä Kyrönmaan, Kaustisen ja Kokkolan seutukunnat. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikössä toimii puutuotealan kehittämistehtävissä vakituisesti kolme puutekniikan insinööriä / metsätalousinsinööriä. Erityyppisten puualan aluekehityshankkeitten toteuttamisesta metsäkeskuksella on lähes 20 vuoden kokemus. Aluekehitystoiminta sisältyy metsäkeskuksen ISO 9001 sertifioituun laatujärjestelmään. SeAMK Seinäjoen ammattikorkeakoulu on laaja-alainen maakunnallinen korkeakoulu, joka tarjoaa koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämispalveluja useilla eri koulutusaloilla. Tutkinto-opiskelijoista 70 % on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, jonne myös yli puolet valmistuneista jää töihin. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa on kaikilla eri koulutusaloilla. SeAMK toimii monipuolisesti verkostoituneena alueensa elinkeino- ja työelämän kanssa. 2. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeen pääasiallisen kohderyhmän muodostavat maaseudulla toimivat max. 10 htv työllistävät puutuotealan mikroyritykset. Yli 10 htv työllistävät yritykset hyötyvät hankkeesta lähinnä niiden toimintaa (alihankintaa) helpottavien yritysverkostojen syntymisen kautta sekä toimintaympäristön yleisen parantumisen myötä (esim. puutuotteiden kysynnän lisääntyminen rakentamisessa). Hankkeen ensisijaisina hyödynsaajina ovat puutuotealan pienet maaseutuyritykset ja toissijaisina isommat puualan yritykset, puutuotealan työntekijät, metsänomistajat sekä muiden toimialojen yritykset. 3. Hankkeen toiminta ja tavoitteet Hanke tuottaa viiteen eri asiakokonaisuuteen liittyviä toimenpiteitä, joilla edistetään yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittymistä tämän hetken ja tulevaisuuden olosuhteita ja tarpeita vastaaviksi. Tavoitteensa saavuttamiseksi hanke tekee yhteistyötä myös muiden kehittämishankkeiden ja yrityspalvelujen tuottajien kanssa.
Hankkeessa edistettävät asiakokonaisuudet ovat seuraavat: Pienimuotoisen mekaanisen puunjalostustoimialan kehittäminen Puutuotealan yritysten kehittäminen Yritystenvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen Toimialan ja yritysten kehittymistä tukeva soveltava tutkimus Tiedon välittäminen 3.1 Pienimuotoisen mekaanisen puunjalostustoimialan yleinen kehittäminen Osahankkeen keskeiset toimenpiteet Hanke toimii maakunnallisena puualan yhteyksien luojana ja asiantuntijana mikroyritysten, yhteisöjen ja muiden kehittäjätahojen ja hankkeiden välillä Hanke tarjoaa asiantuntija-apua yritysten lisäksi myös muille toimijoille maaseudun pienimuotoista mekaanista puunjalostusta palvelevien kehittämishankkeitten ja palvelujen toteuttamisessa Hanke valmistelee ja tekee aloitteita, joilla tähdätään pienten puutuotealan yritysten toimintaedellytysten parantamiseen Hanke edistää erityisesti puurakentamisen ja puutuotteiden käytön lisäämistä maatila- ja muussa rakentamisessa, sisustamisessa, piha- ja puutarhatuotteissa ja muissa mahdollisissa käyttökohteissa Hanke ennakoi ja seuraa puutuotealan mikroyritysten kehittämistarpeita yhteistyössä yritysten ja muiden kehittäjätahojen kanssa Hanke päivittää ja pitää yllä puutuotealan yritystietokantaa Hanke päivittää ja ylläpitää Puu-Elma hankkeessa ensimmäisen kerran vuonna 2007 koottua Etelä-Pohjanmaan Puuklusterin tietopakettia Hanke toimii maaseudun mikroyritysten linkkinä valtakunnallisissa ja alueidenvälisissä puutuotealan kehittämisohjelmissa (mm. PuuSuomi, Länsi-Suomen Puuverkko ym.) sekä tarvittaessa myös kansainvälisissä hankkeissa 3.2 Puutuotealan yritysten kehittäminen Osahankkeen keskeiset toimenpiteet Hanke kannustaa yrityksiä kehittämään ja parantamaan kilpailukykyään aktivoimalla niitä osallistumaan alan kehittämishankkeisiin, käyttämään t&k -palveluja ja investoimaan nykyaikaiseen konekantaan, tuotekehitykseen, markkinointiin, toimitiloihin sekä muuhun kehittämiseen Hanke edistää uusien yritysten perustamista, laajentumista, kehittymistä sekä omistajanvaihdoksia välittämällä tietoa toimialasta ja sen näkymistä, rahoitus-
mahdollisuuksista, viranomaismääräyksistä sekä muista muutostilanteissa huomioon otettavista seikoista Hanke monipuolistaa yritysten toimintamalleja tutkimuksen ja tiedonvälityksen keinoin Hanke edistää puutuotealan yritysten kansainvälistymistä ja vientivalmiuksia järjestämällä kv-opintomatkoja ja yritysvierailuja 3.3 Yritystenvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen Osahankkeen keskeiset toimenpiteet Hanke etsii yrityskentästä verkostojen ja yritysryhmähankkeiden aihioita ja toimii verkostojen ja yritysryhmähankkeiden kokoon juoksijana Hanke edistää mikroyritysten pääsyä markkinoille aktivoimalla niitä yhteistoimintaan markkinoiden haltuunotossa Hanke edistää puualan yritysten verkostoitumista myös muiden toimialojen yritysten kanssa 3.4 Toimialan ja yritysten kehittymistä tukeva soveltava tutkimus Osahankkeen keskeiset toimenpiteet Hanke etsii tutkimuksen keinoin puutuotealan mikroyrityksille soveltuvia uusia ja uudistettuja liiketoimintamahdollisuuksia, liiketoimintaideoita, toimintakonsepteja ja muita kasvun eväitä tulevaisuuden menestysyritysten aikaansaamiseksi. Tutkimustyö pitää sisällään eri laajuisia tutkimuksia, selvityksiä ja kartoituksia. Hankkeessa tutkitaan mm. allianssikonseptin soveltamismahdollisuuksia (vrt. Etelä-Pohjanmaan Puuhalli kumppanit, http://www.ryhtihalli.com ) eri puutuotteille, markkinoille ja jakelukanaville. Hanke selvittää ratkaisuvaihtoehtoja yritysten tunnistamiin yleisiin pienimuotoisen puunjalostusalan toimiala-, tuotantosuunta- ja aluekohtaisiin ongelmiin Hanke laatii muiden toimijoiden tuloksista koostettuja toimialan kehittämistä palvelevia yhteenvetoja ja katsauksia Hankkeessa tehtävät tutkimukset tehdään tieteellisin menetelmin mutta ei kuitenkaan tieteellisiä julkaisuja tms. silmälläpitäen. Tuloksia julkaistaan hankkeen aikana sitä mukaa kun selvästi hyödynnettävissä olevaa tietoa saadaan selville. Hankkeessa tehtävän tutkimuksen keskiössä on rakentamiseen, remontoimiseen tai muuhun vastaavan tarkoitukseen liittyviä puutuotteita tarvitseva asiakas, joka haluaa tai tarvitsee tuotteen lisäksi myös palvelua.
Asiakkaan tarvitsema palvelu voi olla esimerkiksi tuotteen, rakennuksen, rakennelman tms. suunnittelu ja valmistus asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaiseksi sisältäen mahdollisesti myös asennuksen ja muita lisäpalveluja. Palvelu voi olla myös erilaisista (vakio)puutuotteista, niitä täydentävistä muista tuotteista ja palveluista koostuvien kokonaisuuksien tarjoaminen ja toimittaminen keskitetysti asiakkaalle siten, että asiakkaan itse ei tarvitse etsiä ja selvittää eri vaihtoehtoja ja hankkia tuotteita ja palveluita monesta eri paikasta. Markkinatutkimusten kohteena olevia asiakasryhmiä ovat mm. yksityiset kuluttajat, taloyhtiöt, julkinen sektori, maatilat, rakennusliikkeet, isännöinti- ja talohuoltoyhtiöt, suunnittelutoimistot, kauppaliikkeet ja -ketjut, muut yritykset jne. Markkinatutkimusten avulla selvitetään minkä tyyppisiä puutuotteisiin liittyviä palveluita eri asiakasryhmät tarvitsisivat sekä sitä mistä ja miten he ovat niitä tähän saakka etsineet ja hankkineet. Tutkimuksilla selvitetään myös sitä, minkälaisia kokemuksia hankinnoista on asiakkaille kertynyt. Tutkimuksen tuloksena saadaan tietoa siitä, minkä tyyppisille puutuotteisiin liittyville palveluille on kysyntää sekä ajatuksia ja malleja siitä, miten tuotteiden ja palvelujen yhdistelmiä kannattaisi eri asiakasryhmille tarjota. Lisäksi tutkimusta tehdään puutoimialan yrityksille selvittäen mm. niiden verkostoitumispotentiaalia ja aihioita sekä palvelutarpeita liittyen esim. omistajanvaihdoksiin, kasvuun ja kehittämiseen. Soveltavan tutkimuksen osiossa hankittua tietoa välitetään hankkeen kohderyhmänä oleville yrityksille erilaisissa tiedonsiirtotapahtumissa (seminaarit, teemapäivät, tietoillat, opintoretket jne.), yrityksille lähetettävillä tiedotteilla ja hankkeen nettisivujen kautta. Tiedonvälityksen lisäksi tutkimustietoa käytetään hyväksi myös aktivoitaessa yrityksiä monipuolistamaan liiketoimintamallejaan ja verkostoitumaan toisten yritysten kanssa kokonaispalvelukonseptien aikaansaamiseksi. Tavoitteena on, että tutkimustoiminnan ja hankkeen muiden toimien yhteisvaikutuksena toimialalle syntyy eri tavoin organisoituneita yritysryhmiä ja verkostoja (esim. alliansseja), jotka kykenevät tuottamaan asiakkaille puutuotteita sisältäviä palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuuksien tarjoamisen tavoitteena on saada haltuun sellaisia pienille yrityksille soveltuvia uusia markkinoita, joilla on edellytyksiä taloudellisesti hyvin kannattavaan liiketoimintaan ja joita yritysten yksittäisten tuotteitten tarjoajina olisi vaikea saavuttaa.
Tutkimusten kohdentaminen Markkinatutkimusten kohteeksi valitaan erilaisia asiakassegmenttejä 3-5 kpl kasvukeskuksesta eri puolilta Suomea (esim. pääkaupunkiseutu, Tampere, Oulu, Seinäjoki). Erilaisia asiakassegmenttejä loppukäyttäjän kautta johdettuna ovat esim. omakotiasujat, rivi- ja kerrostaloasujat, maatilat, yritykset ja julkinen sektori. Tutkimusten kohderyhmien tarkempi segmentointi tapahtuu tapauskohtaisesti tarkoituksenmukaisimmaksi harkittavalla tavalla. Lisäksi tutkimusta tehdään puutoimialan yrityksille selvittäen mm. niiden verkostoitumispotentiaalia ja aihioita sekä palvelutarpeita liittyen esim. omistajanvaihdoksiin, kasvuun, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Täydentävät tutkimukset ja selvitykset Edellä kuvattujen tutkimusten painopistealueiden lisäksi hanke tekee tarvittaessa myös hankkeen tavoitteita tukevia täydentäviä tutkimuksia. Mahdollisia täydentävien tutkimusten aihepiirejä voivat olla esim. erilaiset rakentamismääräykset ja lupaasiat ja muut vastaavat käytännöt tutkimuksen kohteena olevissa kasvukeskuksissa, verkostoyhteistyöstä kiinnostuneiden paikallisten toimijoiden selvittäminen tutkimusten kohdealueilla jne. Tärkeää on myös selvittää jo olemassa olevia tutkimuksia ja muita tietolähteitä, joita yritykset voisivat hyödyntää sekä välittää myös niistä tietoa kohderyhmän yrityksille. Tutkimussuunnitelman täydentäminen ja tarkentaminen Hankkeessa tehtävä tutkimus tuo todennäköisesti mukanaan myös sellaisia uusia tietotarpeita ja näkökulmia, joita ei ole osattu ennakoida hankesuunnitelmaa laadittaessa. Tästä syystä alustavaa tutkimussuunnitelmaa täydennetään ja täsmennetään vuosittain tarpeen mukaan. Jos ilmenee tarvetta tehdä suuria muutoksia tutkimussuunnitelman pääsisältöön, muutokset hyväksytetään etukäteen ELYkeskuksessa. Hankkeen alustava tutkimussuunnitelma, päätoimenpiteet ja alustavat vuosittaiset aikataulut on esitetty seuraavien sivujen taulukoissa. Vuoden 2014 osalta suunnitelmat on esitetty luvussa 3.5.
Hankkeen alustava tutkimussuunnitelma, päätoimenpiteet ja niiden aikataulut: 2011 Toimenpide Tutkimussuunnitelmien tarkentaminen 1. vuodelle Markkinatutkimusten valmistelu ja toteutuksen käynnistäminen Laajempi verkostoitumiskartoitus alan yrityksille (kyselytutkimus) Olemassa olevan tiedon ja mallien selvittäminen Ajoitus 2011 1-3 4-6 7-9 10-12 Markkinatutkimukset kohdealueen rakennusmessuilla Markkinointitutkimusten tulosten analysointi ja muokkaus Olemassa olevien verkostojen (2-3 kpl) analysointi ja benchmarkkaus (haastattelut) Muu mahdollinen tutkimus (esim. isännöitsijöille tai palvelutarve puuyrityksille) Seinäjoki Pytinki Vantaa omakoti, Helsinki kiinteistö Ensimmäisten tutkimustulosten julkaiseminen Tutkimussuunnitelmien tarkentaminen 2. vuodelle Pytinki, Verkostojen haastattelututkimuksen tulokset
2012 Toimenpide Tutkimussuunnitelmien tarkentaminen 2. vuodelle Laajempi verkostoitumiskartoitus alan yrityksille (kyselytutkimus) Verkostoitumiskartoituksen tulokset (kyselytutkimuksen tulokset) Ajoitus 2012 1-3 4-6 7-9 10-12 Markkinatutkimukset kohdealueen rakennusmessuilla Muu tutkimus (esim. tutkimus alueiden kaavamääräyksistä ja toimenpideluvista, tutkimus alan uusille yrityksille) Seinäjoki Sarka, Tampere Asta Oulu Rakentaja Kyselytulosten julkaiseminen Vantaa omakoti, Helsinki kiinteistö Seinäjoki Sarka, Tampere Asta Oulu Rakentaja Liiketoimintakonseptien kehittäminen, tuotteistaminen, verkostojen kokoonjuoksu Tutkimussuunnitelmien tarkentaminen 3. vuodelle 2013 Toimenpide Tutkimussuunnitelmien tarkentaminen 3. vuodelle Liiketoimintakonseptien kehittäminen, tuotteistaminen, verkostojen kokoonjuoksu Täydentävä tutkimus, aihe tarkentuu päätutkimusten tulosten perusteella Liiketoimintakonseptien/tuotteistusten testaaminen Mahdollinen muu tutkimus (hankkeen evaluointitutkimus) Hankkeen raportointi Ajoitus 2013 1-3 4-6 7-9 10-12
3.5 Hankkeen toimenpiteet 2014 Edistämistoiminnassa hankkeen pääkohderyhmänä vuonna 2014 ovat puusepänteollisuuden yritykset. Edistämistoiminnan painopistealueita ovat yritysverkostojen ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen, kansainvälistyminen ja vientimarkkinointi, uusien yritysten perustaminen sekä tiedon jakaminen hankkeen tutkimustuloksista, investointi- ja kehittämistuista ja muista alan ajankohtaisista asioista. Hankkeen tutkimustoiminta keskittyy vuonna 2014 kolmeen päälinjaan, jotka ovat palvelut, verkostoituminen ja liiketoimintakonseptien kehittäminen. Edistämistoiminta 2014 Puutuotealan seminaarit, yritysillat ja muut tapahtumat jo toimiville puusepänalan yrityksille: tutkimustulosten esittely, verkostoituminen, investointi- ja kehittämistuet, kansainvälistyminen Puutuotealan yritysillat ja muut tilaisuudet yritystoimintaa harkitseville maaseudun asukkaille: perustietoa puualan yritystoiminnasta, tutkimustulosten esittely / palveluliiketoiminnan mahdollisuudet, yhteistyökumppanien etsiminen ja verkostoituminen, investointi- ja kehittämistuet Verkostojen ja yritysryhmien kokoaminen, paikallisesti, ylimaakunnallisesti Puurakentamisen kontaktipäivän 2014 järjestelyihin osallistuminen Kansainvälistyminen ja vientimarkkinointi: opintoretket, vientimahdollisuuksien etsiminen, yhteistyö ja verkostoituminen ulkomaisten yritysten kanssa Tutkimustoiminta 2014 Arvonluonti huonekalualalla -tutkimuksen loppuunsaattaminen, raportointi ja tiedotus (palvelujen kehittäminen) Puu maatilarakentamisessa -ennakointitutkimuksen loppuunsaattaminen, raportointi ja tiedotus (ennakointi) Rakennusliikkeiden tuote/palveluhankinnat ja -mallit tulevaisuudessa puutuotealan yrityksiltä ja tähän liittyvä verkostoitumisselvitys (verkostot, palvelujen kehittäminen, ennnakointi) Huonekalujen ja muiden puutuotteiden vienti: olemassa olevan markkina- ym. tiedon hankinta, selvitykset ja tutkimukset (verkostoituminen) Alan menestyvien yritysten benchmarkkaus, miten ja millä liiketoimintakonsepteilla menestyvät yritykset toimivat, selvitetään 2-3 toimialaa (liiketoimintakonseptit, markkinaorientaatio)
Viimeisen viiden vuoden aikana perustettuihin puualan yrityksiin kohdistuva selvitys (ongelmat, kehittämistarpeet, yms.) Tutkimustulosten raportointi ja tiedonvälitystä: tutkimusraportit, nettisivut, seminaarit, lehtijutut, radio- ja televisio (palvelujen kehittäminen) Mahdolliset jatkotutkimukset ja selvitykset liittyen edellisiin aiheisiin Raportointi ja muu dokumentointi 2014 Asiakaspalautteen yhteenveto Loppuraportin laatiminen Hankkeen tuottaman tutkimusmateriaalin kokoaminen yhdeksi tietopaketiksi / nettisivuksi Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen tuloksista tiedottaminen 3.6 Tiedon välittäminen Osahankkeen keskeiset toimenpiteet Hanke välittää tuottamaansa sekä muualta saatua tutkimus- ja markkinatietoa yrityksiin Hanke välittää yrityksille tietoa käynnissä olevista kehittämisohjelmista ja hankkeista sekä muista toimialan ajankohtaisista asioista Hanke välittää tietoa yritysten kehittämistarpeista tutkimuslaitoksille ja muille kehittämistahoille Hanke järjestää yrityksille suunnattuja seminaari- ja teemapäiviä sekä tutustumis- ja opintoretkiä sekä kotimaassa että ulkomaille. Ulkomaille suuntautuvien opintoretkien tavoitteena on tiedonjakamisen ja yrittäjien keskinäisen verkostoimisen lisäksi myös tutustuminen EU:n sisämarkkina-alueen puutuotealan yritystoimintaan, yhteistyömahdollisuuksiin ja erilaisiin toimintakulttuureihin. Mahdollisia ulkomaisia kohdemaita ovat lähialueella Ruotsi, Viro ja Venäjä ja kauempana sijaitsevista esim. Latvia, Liettua, Saksa ja Puola. Hanke neuvoo yrityksiä ja muita kohderyhmiä puualaan liittyvissä yleisissä asioissa yrityskäynnein, puhelimitse, sähköpostilla ja internet sivujen välityksellä Hanke jakaa suurelle yleisölle kohdistettua tietoa pienimuotoisen puunjalostusalan yritystoiminta- ja työnsaantimahdollisuuksista
4. Projektin avaintulokset / mittarit Pienimuotoinen mekaaninen puunjalostustoimiala kehittyy Mittarit: 1. Puutuotteitten käyttö lisääntyy erityisesti rakentamisessa. Eteläpohjalaiset pienet yritykset toimivat uusien ja räätälöityjen rakentamiseen liittyvien tuotteitten ja palvelujen merkittävänä kehittäjänä ja tuottajana 2. Pienet yritykset osallistuvat maakuntarajat ylittäviin toimialan kehittämishankkeisiin 3. Uusia yrityksiä syntyy 5 kpl Puutuotealan yritykset kehittyvät Mittarit: 1. Hankkeeseen osallistuvat yritykset parantavat kilpailukykyään t&k - investoinnein 2. Yritykset ottavat käyttöön uusia/uudistettuja liiketoimintamalleja sekä tuoteja palvelukonsepteja Yritystenvälinen yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyy Mittarit: 1. Syntyy uusia yritystenvälisiä yhteistyösuhteita (myös yli maakuntarajojen ja kansainvälisesti) 2. Syntyy uusia yhteistyömuotoja, ei pelkästään tuotannollista yhteistyötä 3. Yritysten tarjoamat avaimet käteen -palvelut (suunnittelu, valmistus, asennus) lisääntyvät Yritysryhmähankkeita tai vastaavia yhteistyökuvioita syntyy yht. 1-3 kpl Tutkimustietoa hyödynnetään toimialan ja yritysten kehittymisessä Mittarit: 1. Yritykset ottavat käyttöön uusia tai uudistettuja liiketoimintamalleja, joiden luomisessa tai kehittämisessä on hyödynnetty tutkimustietoa
2. Syntyy uusia tuotteita tai palveluita, joiden kehittämisessä on hyödynnetty tutkimustietoa 3. Yritykset osallistuvat hankkeen tutkimustoimintaan Tiedon välittäminen Mittarit: 1. Järjestettyjen seminaarien, teemapäivien, opintoretkien yms. määrä / osallistuvien yritysten määrä / niistä saatu asiakaspalaute 2. Muu asiakaspalaute 5. Toteutusstrategia Hanke on luonteeltaan toimialahanke, jonka päätehtävänä on maaseudulla toimivien puutuotealan pienten alle 10 htv työllistävien yritysten ja niiden toimintaympäristön kehittäminen. Hanke pyrkii tavoitteisiinsa paitsi omilla toimillaan myös panostamalla erityisesti yhteyksien luomiseen ja yhteistyöhön muiden hankkeiden, kehittäjätahojen, tutkimustoiminnan sekä asiakasrajapinnassa toimivien asiantuntijoiden (esim. suunnittelijat) sekä jakelukanavien kanssa. Yhteistyön synnyttämisen tavoitteena on aktivoida ja suunnata eri tahojen tarjoamia kehittämispalveluja ja muuta toimintaa siten, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin myös pienten yritysten kehittymistä. Strategiaan sisältyy verkottuminen paitsi maakunnallisten myös alueellisten, valtakunnallisten ja tarvittaessa myös kansainvälisten toimijoiden kanssa.
6. Työsuunnitelma Alla olevassa taulukossa on esitetty karkea aikataulu hankkeen päätehtävistä 2011-2013. Vuoden 2014 suunnitelma on esitetty aiemmin luvussa 3.5. Varsinainen työsuunnittelu tehdään joustavasti tilanteet, olosuhteet ja yhteistyökumppaneiden toiveet huomioiden. Toimenpide Aikataulu Hankkeen toimintasuunnitelman viimeisteleminen ja käynnistämisvaiheen järjestelyt. Hanketiedotuksen ja tiedotusmateri- 1-6 / 2011 aalin valmistelu. Yleisen tutkimussuunnitelman laatiminen, keskeisten tutkittavien asioitten määrittäminen 1 6 / 2011 Toimialaverkottuminen, kontaktit ja yhteistyöneuvottelut muiden toimijoiden, ohjelmien jne. kanssa. 1-6 / 2011 Päätutkimushankkeitten käynnistäminen 4-12 / 2011 Täydentävien tutkimusten käynnistäminen 2012 2013 Yritysten ja yritysryhmien kehittämishankkeitten aktivointi ja 1/2011 12/2013 käynnistäminen Puurakentamisen ja puutuotteiden käytön lisäämistoimien 1/2011 12/2013 käynnistäminen ja toteuttaminen Tutkimustiedon välittäminen yrityksille ja hyödyntäminen 6 / 2011 12/2013 Yritysverkostojen ja yritysryhmähankkeiden aihioiden haku ja 1/2011 12/2013 verkostojen / hankkeiden kokoon juoksu Yritysten ja yritysryhmien kehittämishankkeitten aktivointi ja 1/2011 12/2013 käynnistäminen Muu tiedotus ja aktivointi 1/2011 12/2013 7. Hankkeen viestintäsuunnitelma Viestinnän tavoitteet Hankkeen viestinnällä on kaksi tiedotustavoitetta: tiedottaa hankkeen toiminnasta ja tuotoksista kohderyhmälle, sidosryhmille ja suurelle yleisölle sekä huolehtia hankkeen ja sen taustaorganisaatioiden sisäisestä tiedottamisesta. Ulkoinen tiedotus Hankkeen kohderyhmänä oleville yrityksille järjestettävä tiedotus pitää sisällään mm. seuraavia toimenpiteitä:
- hankkeen käynnistymisestä ja tavoitteista tiedottaminen - maakunnalliset ja alueelliset seminaarit, teemapäivät, tiedotustilaisuudet, tietoillat ja opintoretket - hankkeen tutkimustuloksia esittelevät erilaiset raportit - yrityskäynnit - sähköpostilla ja kirjeitse lähetetyt tiedotteet ja puhelinsoitot - hankkeen nettisivut - hankkeen yhteistyökumppaneiden kautta tapahtuva tiedotus - lehtijutut toimialan lehdissä - hankkeen messuosastot alan messuilla Sidosryhmille suunnattuun tiedotukseen kuuluvia toimenpiteitä ovat mm. - tiedote hankkeen käynnistymisestä ja tavoitteista - hanke-esittelyt - yhteistyöpalaverit ja kokoukset - hankkeen messuosastot alan messuilla Suurelle yleisölle suunnattu tiedotus käsittää mm. - lehdistötiedotteet hankkeen käynnistymisestä ja tavoitteista - lehtijutut maakunta- ja paikallislehdissä - hankkeen messuosastot alan messuilla - lehti-ilmoitukset hankkeen järjestämistä tapahtumista Sisäinen tiedotus Hankkeessa pidetään neljä kertaa vuodessa henkilöstön palaveri, jossa käydään läpi menneitä ja tulevia tapahtumia, tutkimustuloksia ja työn alla olevia asioita molemmissa organisaatioissa. Säännöllisillä tilannekatsauksilla varmistetaan sisäinen tiedonkulku. Tehokas tiedonkulku on tärkeää kahteen suuntaan: yritysneuvojien välittämä tieto kentältä nousseista selvitystarpeista kohtaa SeAMK:n tutkijat ja hankkeessa tuotettu tutkimustieto välittyy nopeasti kentälle neuvojien kautta. Vähintään puolen vuoden välein henkilöstöpalaverissa tehdään suunnitelma seuraavan jakson ulkoisesta tiedottamisesta. Palaverissa käydään läpi ajankohtaiset tiedotettavat teemat ja päätetään tiedotuksen toteuttamisesta ja vastuista.
Hankkeen projektipäällikön vastuulla on tiedottamisen kokonaisuus; henkilöstöpalaverien toteutuminen, henkilöstölle tiedottamisen ja ulkoisen tiedottamisen toteutuminen suunnitelman mukaan. Projektipäällikön tehtävänä on huolehtia, että tiedotuksen tavoitteet saavutetaan. Jokainen hankkeen työntekijä osallistuu tiedotuksen tehtäviin. 8. Resurssit Hankkeen toteutuksesta vastaa projektipäällikkö apunaan yritysneuvoja. Projektipäällikön ja yritysneuvojan lisäksi hankkeessa toimii tuensiirtosopimuksella yhteensä n. 1,25 htv /v tutkijaresurssi. Hankkeen taloushallintoon, kirjanpitoon yms. toimistopalveluihin liittyvät palvelut tuottaa metsäkeskuksen ao. toimistohenkilökunta. Tarvittaessa hankitaan henkilöresursseja myös ostopalveluna erikoisosaamista vaativissa toimenpiteissä. Hankkeen resursseihin kuuluvat välillisesti myös muut hankkeet ja tahot, joiden kanssa hanke tekee yhteistyöstä. 9. Budjetti ja rahoitussuunnitelma 2011-2013 Hankkeen kokonaisbudjetti on yhteensä 810 089 euroa jakaantuen vuosille 2011-2014 seuraavasti: 2011 160 084 2012 200 005 2013 228 000 2014 222 000 Hankkeen rahoitus on 98 % julkista rahoitusta, joka tulee Euroopan Unionin Maaseuturahastosta / Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sekä 2 % yksityistä rahaa, jonka maksavat hankkeeseen osallistuvat yritykset. Kokonaisbudjetti koostuu edistämistoiminnan ja tutkimustoiminnan osabudjeteista. Budjetit on eritelty seuraavan sivun taulukoissa.
Hankebudjetti 2011-2014 Metsäkeskus 2011 2012 2013 2014 yht Palkat ja palkkiot 68 153 102 413 106 000 106 000 382 566 Ostopalvelut 5 507 5 973 5 000 5 000 21 480 Vuokrat 2 145 4 856 4 000 4 000 15 001 Kotimaan matkat 4 219 6 005 7 000 6 000 23 224 Ulkomaan matkat 13 750 4 517 10 000 5 000 33 267 Muut kustannukset 9 523 10 165 11 000 11 000 41 688 Menot yhteensä 103 297 133 929 143 000 137 000 517 226 SeAMK 2011 2012 2013 2014 8 050 Palkat ja palkkiot 53 274 62 177 77 000 77 000 269 451 Ostopalvelut 170 621 3 000 3 000 6 791 Vuokrat Kotimaan matkat 2 623 3 273 3 000 3 000 11 896 Ulkomaan matkat Muut kustannukset 720 5 2 000 2 000 4 725 Menot yhteensä 56 787 66 076 85 000 85 000 292 863 Yhteensä Metsäkeskus ja SeAMK 160 084 200 005 228 000 222 000 810 089 Rahoitus 2011 2012 2013 2014 8 050 Suomen valtio ja EU 153 324 196 340 224 000 220 223 793 887 Yksityinen rahoitus 6 760 3 665 4 000 1 777 16 202 Rahoitus yhteensä 160 084 200 005 228 000 222 000 810 089 Budjetti yhteensä 2011-2014 Menot Palkat ja palkkiot 652 017 Ostopalvelut 28 271 Vuokrat 15 001 Kotimaan matkat 35 120 Ulkomaan matkat 33 267 Muut kustannukset 46 413 Menot yhteensä 810 089 Rahoitus Suomen valtio ja EU 793 887 Yksityinen rahoitus 16 202 Rahoitus yhteensä 810 089
10. Riskit Rahoitus Hankkeen suunnitellulla rahoitusrakenteella rahoitusriskit kohdistuvat lähinnä hankkeessa syntyvien kustannusten rahoituskelpoisuuteen. Riskien torjunnassa kiinnitetään erityistä huomioita hankintojen kilpailutukseen sekä toimialan yleisen kehittämisen ja yksittäisten yritysten yrityskohtaisen neuvonnan välisen rajan huomioimiseen hankkeen toiminnasta. Hankintoihin liittyvien riskien välttämiseksi laaditaan hankkeelle asianmukaiset kilpailutusasiakirjat ja sovitaan menettelytavat sekä huolehditaan riittävästä dokumentoinnista. Menetelmien ja dokumentointitavan vaatimustenmukaisuus varmistetaan rahoittajalta etukäteen. Tuensiirtosopimuksen avulla pienennetään ja jaetaan rahoitusriskiä tekemällä yksityiskohtainen sopimus osatoteuttajan kanssa siten, että sopimuksessa on huomioitu myös osatoteuttajan vastuu- ja tiedonhankintavelvollisuus hankkeen kustannusten rahoituskelpoisuudesta. Yrityskohtaisen neuvonnan osalta rahoitusriskiä torjutaan huolehtimalla siitä, että hankkeen yrityksille tarjoama neuvonta on luonteeltaan yleistä neuvontaa. Epäselvissä rajatapauksissa sallitun neuvonnan yksityiskohdista keskustellaan ennakkoon rahoittajan kanssa. Toimintariskit Hankesuunnitelma sisältää sekä selkeitä konkreettisia toimenpiteitä kuten tiedotustilaisuuksien järjestäminen että monitahoisempia toimenpiteitä kuten yhteistyön aktivointi. Selkeiden toimenpiteiden ja tutkimustoiminnan tekniseen toteuttamiseen ei liity suurta riskiä, ne ovat toteutettavissa mikäli suunnitellut henkilö- ja muut resurssit ovat käytössä. Riski siitä, että toimenpiteet eivät tuota tulosta, on luonnollisesti olemassa, koska onnistuminen edellyttää keskeisesti yritysten sitoutumista. Riskiin varaudutaan tulosten systemaattisella seurannalla (raportit, ohjausryhmän kokoukset) ja varautumalla tarvittaessa kohdistamaan toimintaa uudelleen. Monitahoisessa toiminnassa riskejä on enemmän. Esimerkiksi ylimaakunnallisten yhteistyöverkostojen syntymiseen voivat vaikuttaa myös muutokset taloudellisissa suhdanteissa tai muut epäsuotuisat olosuhteet, yrittäjien väliseen henkilökemiaan yms. liittyvät tekijät jne. Riskiä pienennetään valitsemalla hanketoimijoiksi henkilöitä, joilla on hyvä yrityskentän tuntemus ja pitkä kokemus kehittämishankkeiden toteuttamisesta.